• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Joskus kuulee sanottavan: "Suomessa on liian vähän ydinvoimaa". Parempi sanamuoto olisi: "Muualla maailmassa on liian vähän ydinvoimaa". Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta nimittäin oli vuonna 2024 Suomessa maailman 8. korkein, ja tuotetun ydinenergian määrässä per capita Suomi oli koko maailman ykkönen.

Eurooppa on ydinvoiman kingi, sillä ydinvoiman osuudella kaikesta sähköntuotannosta mitattuna kaikki top-kympin maat ovat eurooppalaisia. Voi hyvin olla, että Slovakia (62 %) ohittaa Ranskan (68 %) ja siirtyy maailman kärkeen, kun Mochovce 4 valmistuu. Top-kympissä ei näy Koreaa, Japania tai Kiinaa, joskin Korea on per capita -listalla maailman nelonen.
 
Joskus kuulee sanottavan: "Suomessa on liian vähän ydinvoimaa". Parempi sanamuoto olisi: "Muualla maailmassa on liian vähän ydinvoimaa". Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta nimittäin oli vuonna 2024 Suomessa maailman 8. korkein, ja tuotetun ydinenergian määrässä per capita Suomi oli koko maailman ykkönen.

Eurooppa on ydinvoiman kingi, sillä ydinvoiman osuudella kaikesta sähköntuotannosta mitattuna kaikki top-kympin maat ovat eurooppalaisia. Voi hyvin olla, että Slovakia (62 %) ohittaa Ranskan (68 %) ja siirtyy maailman kärkeen, kun Mochovce 4 valmistuu. Top-kympissä ei näy Koreaa, Japania tai Kiinaa, joskin Korea on per capita -listalla maailman nelonen.
Nykyään paras mittari taitaa kuitenkin olla lisäksi että kuinka monta prosenttia sähköntuotannosta menee datakeskuksille. Ei auta korkeakaan stabiili tuotanto jos rajat paukkuu korkean 24/7 kulutuksen takia.
 
Oletin, että lukutaitoisille saatetekstini riittää siihen, että käyrän kiinnostava kohta, eli SE1-hintakäyrä kiinnittää huomiota. Olisin tietysti voinut piilottaa käyrästä Suomen ja SE3-alueen, mutta toisaalta ne olivat hyviä verrokkeja SE1-alueeseen nähden.

Pointti oli siis se, että SE1-alueella oli 10 tuntia putkeen kunkin tunnin viimeinen vartti kallein, vaikka useat tunnit olivat toisiinsa nähden suunnilleen samanhintaisia.
Tekstinlukutaito ja jopa -ymmärrys on minulla ihan hyvällä tolalla, mutta ajatuksenlukutaito on vähän huonompi.
 
Viimeksi muokattu:
Mietin, että lieneekö tämä päivä pahimmasta päästä, mitä voi odottaa tänä talvena silloin, jos ei ole merkittäviä voimaloita rikki. Koko maassa on hyvin kylmää ja tuulivoimaa on vajaat 2000 MW (voisi toki olla vähemmänkin, jos huono tuuri kävisi). Sähkön hinta on synkronissa SE1-alueelta Baltiaan asti. Sähkönkulutus on lähellä 14 gigawattia. Päivän huiput 31,45 c/kWh alkuillasta. Varmaan ilman Aurora-linjaa olisi helposti 50 c/kWh tai enemmänkin.
 
Mietin, että lieneekö tämä päivä pahimmasta päästä, mitä voi odottaa tänä talvena silloin, jos ei ole merkittäviä voimaloita rikki. Koko maassa on hyvin kylmää ja tuulivoimaa on vajaat 2000 MW (voisi toki olla vähemmänkin, jos huono tuuri kävisi). Sähkön hinta on synkronissa SE1-alueelta Baltiaan asti. Sähkönkulutus on lähellä 14 gigawattia. Päivän huiput 31,45 c/kWh alkuillasta. Varmaan ilman Aurora-linjaa olisi helposti 50 c/kWh tai enemmänkin.
Sähkönkulutus kasvaa hiljalleen kireän pakkasjakson jatkuessa pitkään. Sääennusteiden mukaan näyttää siltä, että tämä pakkasjakso voisi kestää pitempään, eli on mahdollista, että sähkönkulutus tästä vielä kasvaa, vaikka lämpötilat pysyisivät suunnilleen nykyisissä lukemissa. Hinnoittelu elää tietysti omaa elämäänsä eikä ole niin suoraviivaista.
 
Mietin, että lieneekö tämä päivä pahimmasta päästä, mitä voi odottaa tänä talvena silloin, jos ei ole merkittäviä voimaloita rikki. Koko maassa on hyvin kylmää ja tuulivoimaa on vajaat 2000 MW (voisi toki olla vähemmänkin, jos huono tuuri kävisi). Sähkön hinta on synkronissa SE1-alueelta Baltiaan asti. Sähkönkulutus on lähellä 14 gigawattia. Päivän huiput 31,45 c/kWh alkuillasta. Varmaan ilman Aurora-linjaa olisi helposti 50 c/kWh tai enemmänkin.
Muutaman kireän pakkaspäivän perusteella on tosiaan hieman aikaista tehdä vielä johtopäätöksiä, mutta voidaan olettaa ettei se ainakaan halvemmaksi muutu. Aurora kieltämättä valmistui ajallaa. Saa vaan nähdä miten tämä tästä kehittyy ja keksiikö naapuri jotain pientä kivaa meidän pään menoksi.
 
Olen ollut tässä ketjussa aikaisemminkin huolissaan kaupunkien lämmön ja sähkön yhteistuotannon vähenemisestä vuosi vuodelta. Vuonna 2024 oli talven suurimmat tuotantolukemat luokkaa 2300 MW ja vielä vuonna 2021 ylitettiin 3000 MW. Juuri nyt on Helsinkiä myöten -18 astetta pakkasta, sähkö on todella kallista ja sähkökattilat eivät ole käytössä - käytännössä lähes kaikki saatavilla oleva kaupunkien CHP-tuotanto pitäisi olla käytössä. Juuri nyt on kaupunkien CHP-tuotannon teho tasoa 2212 MW. Luultavasti jos jotain on vielä saatavissa irti, niin maksimit nähdään tänään klo 19 tienoilla.

Arvelin itse aikaisemmin, että vuonna 2026 alitettaisiin tuossa talven maksimitehossa 2000 MW, mutta näköjään ei ihan vielä.

CHP-tuotannon maksimit.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kaikkien aikojen sähkönkulutusennätys Suomessa tänään, hinta silti maltillinen, koska tuulivoima tuottaa yli 5000 MW:
1767858560055.png

Mielenkiintoista, eli vissiin sähkön hinta voi huidella siellä jossain 70-100e / MWh ja on silti kannattavaa tuottaa kaukolämpöä sähkökattiloilla.
 
Kaukolämmön Sähkökattilat paukuttaa tosiaan ~900MW teholla. Sitä voi tietysti spekuloida, maksaako ne sitä day-ahead 70-100€/MWh hintaa, vai onko päivän sisäisellä markkinalla halvempaa sähköä tarjolla - esim sen takia että tuulivoimaa näyttää olevan enemmän kuin ennustettiin.
 
Kaukolämmön Sähkökattilat paukuttaa tosiaan ~900MW teholla. Sitä voi tietysti spekuloida, maksaako ne sitä day-ahead 70-100€/MWh hintaa, vai onko päivän sisäisellä markkinalla halvempaa sähköä tarjolla - esim sen takia että tuulivoimaa näyttää olevan enemmän kuin ennustettiin.
Ihan oikein arvailtu, volyymipainotetut hinnat aamulla liikkuneet 40-60 €/MWh tasolla päivän sisäisillä markkinoilla ja ihan viimeiset kaupat käyty alle 20 €/MWh hinnoin: linkki
 
Mä en tiedä kuin klapien hintoja ja tuntuisi että nykyään ainoastaan pimeästi ostamalla pääsee alle 15 sentin/kwh hintoihin.
Energiapuu teollisessa mittakaavassa on €/kWh paljon edullisempaa kuin klapit - edes pimeästi ostetut tai "ilmaiset" omat.

Lisäksi yhteistuotannossa polttoaineesta saadaan lämmön lisäksi sähköä, joka on usein arvokasta juuri silloin, kun lämmön tarvekin on suuri.

Energiapuun hintapiikkikin on ohitettu eikä läheskään kaikkea muutenkaan osteta kovaan markkinahintaan valmiista pinosta tien varresta. Sitähän ne siteeratut levottomat viime vuosien 50 euron hinnat tarkoittavat. Puunhankinnan sivussa ikään kuin kaupantekijäisinä on aina tullut ja tulee jatkossakin polttorankaa, josta ei pystykaupan - etenkään harvennuksen - yhteydessä makseta paljon mitään. Samaan kyytiin voi lähteä kuitu B tai pienet erät mitä vaan kuitua. Niistä on maksettu toki edellistä enemmän, mutta ei edelleenkään hankintaenergian hintaa. Eikä sovi unohtaa tavaralajia nimeltään latvusmassa. Se oli ennen lähes ilmaista, nykyään enää halpaa.

Sähkökattiloita tullaan jatkossa käyttämään myös ihan muista syistä kuin siksi, että sähkö on halpaa. Esimerkiksi jotta vältetään hengiltä jäätyminen kun muut lämmönlähteet on suuressa viisaudessa purettu.
 
Energiapuu teollisessa mittakaavassa on €/kWh paljon edullisempaa kuin klapit - edes pimeästi ostetut tai "ilmaiset" omat.

Lisäksi yhteistuotannossa polttoaineesta saadaan lämmön lisäksi sähköä, joka on usein arvokasta juuri silloin, kun lämmön tarvekin on suuri.

Energiapuun hintapiikkikin on ohitettu eikä läheskään kaikkea muutenkaan osteta kovaan markkinahintaan valmiista pinosta tien varresta. Sitähän ne siteeratut levottomat viime vuosien 50 euron hinnat tarkoittavat. Puunhankinnan sivussa ikään kuin kaupantekijäisinä on aina tullut ja tulee jatkossakin polttorankaa, josta ei pystykaupan - etenkään harvennuksen - yhteydessä makseta paljon mitään. Samaan kyytiin voi lähteä kuitu B tai pienet erät mitä vaan kuitua. Niistä on maksettu toki edellistä enemmän, mutta ei edelleenkään hankintaenergian hintaa. Eikä sovi unohtaa tavaralajia nimeltään latvusmassa. Se oli ennen lähes ilmaista, nykyään enää halpaa.

Sähkökattiloita tullaan jatkossa käyttämään myös ihan muista syistä kuin siksi, että sähkö on halpaa. Esimerkiksi jotta vältetään hengiltä jäätyminen kun muut lämmönlähteet on suuressa viisaudessa purettu.
Pikkuhiljaa kun sellua ei enää mene isossa mittakaavassa kuin pahvilaatikoihin ja vessapaperiin, niin myös potentiaalisesti poltettavan kuitunpuun hinta tasaantuu lähemmäs aiempia tasoja niin että puu jatkaa suht järkevän hintaisena lämmön (+sähkön) lähteenä olettaen että polttamista ei poliittisin päätöksin pyritä estämään. Uutta tuotantoa ei varmaan rakenneta mutta vanhaa kannattaa ylläpitää.
 
Pikkuhiljaa kun sellua ei enää mene isossa mittakaavassa kuin pahvilaatikoihin ja vessapaperiin, niin myös potentiaalisesti poltettavan kuitunpuun hinta tasaantuu
Nähtäväksi jää, miten puolestaan kehittyy teollisuuden yhteistuotanto ja millaiset seuraukset sillä on sähkön tuotantoon, käyttöön ja hintaan. Näihinkin saatetaan markkinatalouden lisäksi pyrkiä poliittisesti vaikuttamaan.

Onneksi edes niitä pahvilaatikoita käytetään nykyään runsaasti. Määrä on omaakin jätehuonetta katsoen sellainen, että 10 vuotta sitten olisin luullut joutuneeni käytännön pilan kohteeksi.
 
Onneksi edes niitä pahvilaatikoita käytetään nykyään runsaasti. Määrä on omaakin jätehuonetta katsoen sellainen, että 10 vuotta sitten olisin luullut joutuneeni käytännön pilan kohteeksi.
Menee vähän ohi aiheen mutta mielenkiintoisena seikkana tuli vastaan että vesisärötyksellä pintaan nostetun metaanin mukana tulee paljon etaania joka on halpojen muovien about ainoa raaka-aine. Ylimääräistä etaania tulee Texasissa niin paljon että se tyyliin annetaan pois muovintuotantoon. Eli jos tuotannolliset prosessit muovilla halpenee niin voidaan kohta olla taas käyttämässä pahvin sijaan muovia entistä enemmän.

Ottaen huomioon että se etaani joka tapauksessa otetaan ulos maasta, niin ei oikeastaan edes ole epäekologista tehdä siitä halpaa muovia, koska vaihtoehto on soihduttaminen. Tässä yhtälössä kuitenkin pitäisi EU:ssa tajuta että tarvittaessa se muovi kannattaa sitten polttaa energiaksi eikä väkisin kierrättää kalliilla. Koska tällä hetkellä se uuden muovin raaka-aine on väkisin olemassa oleva sivutuote jota on paljon halvempi käsitellä.
 
Energiapuun kysynnän lasku ja siitä seurannut hinnan lasku on vain hyvä juttu. Päästään vihdoin tekemään biomassasta enemmän korkeamman jalostusasteen biotuotteita vientiin sensijaan että kaikki vain poltetaan kaukolämmöksi.
 
Tälläinenkin uudistus tulossa? :hmm:


Sähkölaskutus muuttuu – Omakotitaloissa vaarana isot lisämaksut​

Lyhyesti:

"Näin tehomaksu voisi muodostua​

Jos tehomaksu olisi esimerkiksi kaksi euroa kilowatilta ja tehokynnys olisi viisi kilowattia, ei maksua perittäisi lainkaan, jos teho ei kuukauden aikana minkään 15 minuutin mittausjakson aikana ylitä viittä kilowattia.

Mikäli teho olisi kuukaudessa yhden vartin mittausjakson aikana 10 kilowattia, siitä seuraisi yhteensä 5 x 2 euron eli yhteensä kymmenen euron tehomaksu. Jos seuraavan kuukauden aikana teho kävisi 12 kilowatissa, olisi tehomaksu 14 euroa.

Sähköyhtiöt päättävät jatkossakin hinnat, mutta Energiavirasto määrittelee, miten hinnat määräytyvät, jotta ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Tehomaksu tulisi ilmoittaa muodossa euroa per kilowatti. Osa sähköyhtiöistä tarjoaa jo nyt tehomaksukomponentin sisältäviä sähkösopimuksia."

Sähkön hinnoitteluun valmistellaan parhaillaan uutta määräystä, joka voi vaikuttaa etenkin omakotitalossa asuvien sähkölaskuun. Energiavirasto valmistelee parhaillaan määräystä siitä, miten sähkönjakelun maksut määräytyvät.

Määräyksen valmistelu on viivästynyt sen saamaan runsaan palautteen vuoksi. Energiavirastosta kerrotaan, että määräys piti saada valmiiksi joulukuun loppuun mennessä, mutta uusi aikataulu on tammikuun aikana.

Energiaviraston yksikönpäällikkö Tiina Karppinen kertoo Iltalehdelle, että kerran annettua määräystä ei hetkeen tulla uudelleen avaamaan.

– Kun annetaan määräys, sitä ei todennäköisesti ainakaan hetkeen aukaista. Tämän vuoksi me haluamme käydä huolella läpi lausuntokierroksella saatu palaute, jotta saadaan sellainen määräys, minkä kanssa on hyvä lähteä eteenpäin, Karppinen sanoo.

Määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta.

Omakotiliitto vastustaa​

Lausuntokierroksella viime marraskuussa ollut esitys herätti kritiikkiä etenkin sen johdosta, että käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu tehomaksu kohteissa, joissa on käytössä enintään 3 x 63 ampeerin pääsulake. Tämä kattaa suuren osan Suomen omakotitaloista ja kesämökeistä.

Tehomaksun myötä sähköverkonomistajat ja sähköverkkoyhtiöt voisivat periä lisähinnan, jos kulutus ylittää kuukauden aikana jollakin viidentoista minuutin ajanjaksolla viiden kilowatin tehon.

FAKTAT​

Näin tehomaksu voisi muodostua​

Jos tehomaksu olisi esimerkiksi kaksi euroa kilowatilta ja tehokynnys olisi viisi kilowattia, ei maksua perittäisi lainkaan, jos teho ei kuukauden aikana minkään 15 minuutin mittausjakson aikana ylitä viittä kilowattia.

Mikäli teho olisi kuukaudessa yhden vartin mittausjakson aikana 10 kilowattia, siitä seuraisi yhteensä 5 x 2 euron eli yhteensä kymmenen euron tehomaksu. Jos seuraavan kuukauden aikana teho kävisi 12 kilowatissa, olisi tehomaksu 14 euroa.

Sähköyhtiöt päättävät jatkossakin hinnat, mutta Energiavirasto määrittelee, miten hinnat määräytyvät, jotta ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Tehomaksu tulisi ilmoittaa muodossa euroa per kilowatti. Osa sähköyhtiöistä tarjoaa jo nyt tehomaksukomponentin sisältäviä sähkösopimuksia.
Viiden kilowatin rajaa on moitittu matalaksi, sillä se voi ylittyä mikäli talossa on sähkölämmitys ja samanaikaisesti laittaa vaikkapa saunan päälle. Lausuntopalautteessa esimerkiksi Suomen Omakotiliitto ry vastusti ehdotusta sekä vartin aikamääreestä että 5 kilowatin kynnyksestä.

– Omakotiliitto vastustaa jyrkästi esitettyä 5 kW tehomaksun rajaa ja toteaa, että se on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta liian alhainen. Tämä raja tulee johtamaan kohtuuttomiin ja ennakoimattomiin lisämaksuihin asumisen arjen tavallisissa käyttötilanteissa (esim. lämmitys, lämminvesi, uuni, jääkaappi/pakastin, muut kodinkoneet, valaistus, sauna pientaloissa vähintään 6 kW, autonlataus), liiton lausunnossa kritisoidaan.

Vartin tehohuippua Omakotiliitto pitää ”pientaloasukkaille kohtuuttomana”.

– Esitys vartin tehoajasta on älytyöverkkotyöryhmän suosituksen vastainen, sillä suosituksessa määräytymisaika oli kolmen tunnin keskiarvoteho. Korkein vartti ei ole myöskään tehomaksua käyttävien energiayhtiöiden mukainen linja, liitto arvioi.

Omakotiliitto esittääkin, että tehohuippu laskettaisiin tunnin keskiarvosta ja olisi vähintään 14 kilowattia. Lisäksi tehomaksua tulisi liiton mukaan periä vain arkisin kello 7–21.

Sähköyhtiöiltä tukea maksulle​

Lukuisat sähköyhtiöt sen sijaan kannattavat varttimittaukseen perustuvaa tehomaksua. Muun muassa Lappeenrannan Energiaverkot, Savon Voima Verkko, Kymenlaakson Sähköverkko, Järvi-Suomen Energia, Caruna Networks ja Vaasan Sähköverkko antavat ehdotukselle tukensa.

– Tehomaksukomponentin määräytyminen 15 minuutin aikajaolla on perusteltua koko sähkömarkkinan siirtyessä 15 minuuttiin, Savon Voima Verkon lausunnossa linjataan.

Sen sijaan Helen Sähköverkko Oy:n lausunnossa katsotaan, että korkeimman varttitehon mukainen tehomaksu on asiakkaiden näkökulmasta ”varsin ankara”. Helenin mukaan sille ei ole teknisiä perusteita.

– Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä, Helenin lausunnossa todetaan.


Tutkijoilta moitteita​

LUT-yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijatohtori Jouni Haapaniemi huomauttaa lausunnossaan, että vartin mittausväli ei ole perusteltu sähköverkon kuormituksen kannalta.

– Tehomaksujen keskeinen peruste on sähköverkkojen pitkän aikavälin kustannusten pienentäminen tai ainakin kustannusten kasvun hillitseminen. Sähköverkkojen termisen kuormitettavuuden näkökulmasta tuntitehot ovat melko hyvin kuvanneet verkon tehopiikkien aiheuttamaa komponenttien lämpenemistä, Haapaniemi kirjoittaa.

Vastaavaa kritiikkiä esitykselle tulee myös Tampereen yliopiston sähköenergiatekniikan tutkimuskeskusta edustavilta professori Pertti Järventaustalta ja väitöskirjatutkija Kimmo Lummilta.

He kritisoivat 15 minuutin mittauksia yllättävillä tilanteilla esimerkiksi sähkölämmitystä koskien.

– Kun lämmitys kytketään pois päältä joksikin aikaa, varsinainen lämmitysenergian tarve ei katoa. Lämmityksen kytkeytyessä takaisin päälle, laitteiston tuottama kysyntäpiikki voi olla jonkin aikaa suurempi, joka 15 minuutin laskutusperusteella saattaa johtaa korkeampaan tehomaksuun. Vastaava ilmiö saattaa esiintyä esimerkiksi sähkönjakelun keskeytyksen jälkeisenä seurauksena, joka ei ole loppukäyttäjästä riippuva tilanne, tutkijat huomauttavat lausunnossaan.

Energiavirasto vastaa​

Energiaviraston Karppinen kertoo, että lausuntopalautetta tuli runsaasti juuri 15 minuutin mittausvälistä sekä viiden kilowatin kynnyksestä. Muun muassa näitä yksityiskohtia Energiavirastossa punnitaan parhaillaan, mutta Karppinen ei ota kantaa siihen, mihin muotoon määräys lopulta asettuu.

– Kyllä me nämä palautteet pyritään mahdollisimman riippumattomasti huomioimaan ja peilaamaan niitä muutoksen tavoitteisiin. Se tulee näkymään siellä lopputuloksessa, että kaikkia sidosryhmiä ei varmasti pystytä miellyttämään, Karppinen arvioi.

Vartin mittausvälistä Karppinen toteaa, että kuluttajien kannalta olisi selvempää, mikäli tehomaksu perustuisi nimenomaan varttimittaukseen. Syynä on se, että myös sähkön myynti ja laskutus tulevat perustumaan varttihinnoitteluun eikä esimerkiksi yhteen, kahteen tai kolmeen tuntiin.

– Se ei välttämättä olisi loppukäyttäjälle ja kuluttaja-asiakkaille kovin selvää, jos sähkön myynnin lasku tulee varttiin perustuen, ja sitten tämä verkonhaltijan verkkopalvelumaksun lasku perustuisi tuntiin tai kolmeen tuntiin, Karppinen sanoo.

Tehomaksun kynnyksestä Karppinen huomauttaa, että sen nostaminen viidestä kilowatista ylöspäin tarkoittaisi samalla perusmaksun osuuden kasvamista vastaavalle tuotteelle. Kyse on tasapainoilusta sen suhteen, miten paljon hintaohjauksella halutaan ohjata kuluttajien sähkönkäyttöä.

Karppisen mukaan tehomaksu asettaa kuluttajat ja teollisuuden samalle viivalle. Teollisuuden sähkösopimuksissa on perinteisesti ollut käytössä tehoon perustuva hinnoittelu jo pitkään.

Voiko tehomaksun seurauksena kuluttajien sähkölaskut nousta? Pystytäänkö sitä jo arvioimaan?

– Meillä on jatkossakin edelleen voimassa tämä [sähkömarkkinalain] korotuskattopykälä, jonka puitteissa vuoden sisällä korotus saa olla enintään kahdeksan prosenttia vuoden kokonaismaksuun, Karppinen sanoo.

Hän kertoo Energiaviraston seuraavan hintojen kehitystä erilaisissa käyttäjäryhmissä.

Sähköyhtiöt haluavat muutoksen tulkintaan​

Sähköyhtiöistä on tullut lausuntokierroksella kritiikkiä myös energiaviraston tulkinnasta koskien sähkömarkkinalakia. Sähköyhtiöiden velvollisuus tarjota kuluttajille vaihtelevia tuotteita tarkoittaa energiaviraston tulkinnan mukaan sitä, että kuluttajille tulee tarjota myös ilman tehomaksua olevia sopimuksia.

Lukuisat sähköyhtiöt kritisoivat tämän tulkinnan olevan ristiriidassa sähkömarkkinalain ”kustannusvastaavuustavoitteen” kanssa. Energiaviraston Karppinen sanoo, että tämä tulkinta ei kuulu määräyksessä säädettäviin asioihin.

On mahdollista, että jokin sähköyhtiöistä vie energiaviraston tulkinnan markkinaoikeuteen.

Tehomaksuja on jo nykyisin käytössä. Energiaviraston on tarkoitus harmonisoida käytäntöä, koska tehomaksujen määräytymisessä on nykyisin suurta vaihtelua. Käytössä on muun muassa kuukauden suurimman huipputehon tai koko vuoden suurimman tunnin tai kahden huipputehon keskiarvo.
 
Tälläinenkin uudistus tulossa? :hmm:


Sähkölaskutus muuttuu – Omakotitaloissa vaarana isot lisämaksut​

Lyhyesti:

"Näin tehomaksu voisi muodostua​

Jos tehomaksu olisi esimerkiksi kaksi euroa kilowatilta ja tehokynnys olisi viisi kilowattia, ei maksua perittäisi lainkaan, jos teho ei kuukauden aikana minkään 15 minuutin mittausjakson aikana ylitä viittä kilowattia.

Mikäli teho olisi kuukaudessa yhden vartin mittausjakson aikana 10 kilowattia, siitä seuraisi yhteensä 5 x 2 euron eli yhteensä kymmenen euron tehomaksu. Jos seuraavan kuukauden aikana teho kävisi 12 kilowatissa, olisi tehomaksu 14 euroa.

Sähköyhtiöt päättävät jatkossakin hinnat, mutta Energiavirasto määrittelee, miten hinnat määräytyvät, jotta ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Tehomaksu tulisi ilmoittaa muodossa euroa per kilowatti. Osa sähköyhtiöistä tarjoaa jo nyt tehomaksukomponentin sisältäviä sähkösopimuksia."

Sähkön hinnoitteluun valmistellaan parhaillaan uutta määräystä, joka voi vaikuttaa etenkin omakotitalossa asuvien sähkölaskuun. Energiavirasto valmistelee parhaillaan määräystä siitä, miten sähkönjakelun maksut määräytyvät.

Määräyksen valmistelu on viivästynyt sen saamaan runsaan palautteen vuoksi. Energiavirastosta kerrotaan, että määräys piti saada valmiiksi joulukuun loppuun mennessä, mutta uusi aikataulu on tammikuun aikana.

Energiaviraston yksikönpäällikkö Tiina Karppinen kertoo Iltalehdelle, että kerran annettua määräystä ei hetkeen tulla uudelleen avaamaan.

– Kun annetaan määräys, sitä ei todennäköisesti ainakaan hetkeen aukaista. Tämän vuoksi me haluamme käydä huolella läpi lausuntokierroksella saatu palaute, jotta saadaan sellainen määräys, minkä kanssa on hyvä lähteä eteenpäin, Karppinen sanoo.

Määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta.

Omakotiliitto vastustaa​

Lausuntokierroksella viime marraskuussa ollut esitys herätti kritiikkiä etenkin sen johdosta, että käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu tehomaksu kohteissa, joissa on käytössä enintään 3 x 63 ampeerin pääsulake. Tämä kattaa suuren osan Suomen omakotitaloista ja kesämökeistä.

Tehomaksun myötä sähköverkonomistajat ja sähköverkkoyhtiöt voisivat periä lisähinnan, jos kulutus ylittää kuukauden aikana jollakin viidentoista minuutin ajanjaksolla viiden kilowatin tehon.

FAKTAT​

Näin tehomaksu voisi muodostua​

Jos tehomaksu olisi esimerkiksi kaksi euroa kilowatilta ja tehokynnys olisi viisi kilowattia, ei maksua perittäisi lainkaan, jos teho ei kuukauden aikana minkään 15 minuutin mittausjakson aikana ylitä viittä kilowattia.

Mikäli teho olisi kuukaudessa yhden vartin mittausjakson aikana 10 kilowattia, siitä seuraisi yhteensä 5 x 2 euron eli yhteensä kymmenen euron tehomaksu. Jos seuraavan kuukauden aikana teho kävisi 12 kilowatissa, olisi tehomaksu 14 euroa.

Sähköyhtiöt päättävät jatkossakin hinnat, mutta Energiavirasto määrittelee, miten hinnat määräytyvät, jotta ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Tehomaksu tulisi ilmoittaa muodossa euroa per kilowatti. Osa sähköyhtiöistä tarjoaa jo nyt tehomaksukomponentin sisältäviä sähkösopimuksia.
Viiden kilowatin rajaa on moitittu matalaksi, sillä se voi ylittyä mikäli talossa on sähkölämmitys ja samanaikaisesti laittaa vaikkapa saunan päälle. Lausuntopalautteessa esimerkiksi Suomen Omakotiliitto ry vastusti ehdotusta sekä vartin aikamääreestä että 5 kilowatin kynnyksestä.

– Omakotiliitto vastustaa jyrkästi esitettyä 5 kW tehomaksun rajaa ja toteaa, että se on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta liian alhainen. Tämä raja tulee johtamaan kohtuuttomiin ja ennakoimattomiin lisämaksuihin asumisen arjen tavallisissa käyttötilanteissa (esim. lämmitys, lämminvesi, uuni, jääkaappi/pakastin, muut kodinkoneet, valaistus, sauna pientaloissa vähintään 6 kW, autonlataus), liiton lausunnossa kritisoidaan.

Vartin tehohuippua Omakotiliitto pitää ”pientaloasukkaille kohtuuttomana”.

– Esitys vartin tehoajasta on älytyöverkkotyöryhmän suosituksen vastainen, sillä suosituksessa määräytymisaika oli kolmen tunnin keskiarvoteho. Korkein vartti ei ole myöskään tehomaksua käyttävien energiayhtiöiden mukainen linja, liitto arvioi.

Omakotiliitto esittääkin, että tehohuippu laskettaisiin tunnin keskiarvosta ja olisi vähintään 14 kilowattia. Lisäksi tehomaksua tulisi liiton mukaan periä vain arkisin kello 7–21.

Sähköyhtiöiltä tukea maksulle​

Lukuisat sähköyhtiöt sen sijaan kannattavat varttimittaukseen perustuvaa tehomaksua. Muun muassa Lappeenrannan Energiaverkot, Savon Voima Verkko, Kymenlaakson Sähköverkko, Järvi-Suomen Energia, Caruna Networks ja Vaasan Sähköverkko antavat ehdotukselle tukensa.

– Tehomaksukomponentin määräytyminen 15 minuutin aikajaolla on perusteltua koko sähkömarkkinan siirtyessä 15 minuuttiin, Savon Voima Verkon lausunnossa linjataan.

Sen sijaan Helen Sähköverkko Oy:n lausunnossa katsotaan, että korkeimman varttitehon mukainen tehomaksu on asiakkaiden näkökulmasta ”varsin ankara”. Helenin mukaan sille ei ole teknisiä perusteita.

– Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä, Helenin lausunnossa todetaan.


Tutkijoilta moitteita​

LUT-yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijatohtori Jouni Haapaniemi huomauttaa lausunnossaan, että vartin mittausväli ei ole perusteltu sähköverkon kuormituksen kannalta.

– Tehomaksujen keskeinen peruste on sähköverkkojen pitkän aikavälin kustannusten pienentäminen tai ainakin kustannusten kasvun hillitseminen. Sähköverkkojen termisen kuormitettavuuden näkökulmasta tuntitehot ovat melko hyvin kuvanneet verkon tehopiikkien aiheuttamaa komponenttien lämpenemistä, Haapaniemi kirjoittaa.

Vastaavaa kritiikkiä esitykselle tulee myös Tampereen yliopiston sähköenergiatekniikan tutkimuskeskusta edustavilta professori Pertti Järventaustalta ja väitöskirjatutkija Kimmo Lummilta.

He kritisoivat 15 minuutin mittauksia yllättävillä tilanteilla esimerkiksi sähkölämmitystä koskien.

– Kun lämmitys kytketään pois päältä joksikin aikaa, varsinainen lämmitysenergian tarve ei katoa. Lämmityksen kytkeytyessä takaisin päälle, laitteiston tuottama kysyntäpiikki voi olla jonkin aikaa suurempi, joka 15 minuutin laskutusperusteella saattaa johtaa korkeampaan tehomaksuun. Vastaava ilmiö saattaa esiintyä esimerkiksi sähkönjakelun keskeytyksen jälkeisenä seurauksena, joka ei ole loppukäyttäjästä riippuva tilanne, tutkijat huomauttavat lausunnossaan.

Energiavirasto vastaa​

Energiaviraston Karppinen kertoo, että lausuntopalautetta tuli runsaasti juuri 15 minuutin mittausvälistä sekä viiden kilowatin kynnyksestä. Muun muassa näitä yksityiskohtia Energiavirastossa punnitaan parhaillaan, mutta Karppinen ei ota kantaa siihen, mihin muotoon määräys lopulta asettuu.

– Kyllä me nämä palautteet pyritään mahdollisimman riippumattomasti huomioimaan ja peilaamaan niitä muutoksen tavoitteisiin. Se tulee näkymään siellä lopputuloksessa, että kaikkia sidosryhmiä ei varmasti pystytä miellyttämään, Karppinen arvioi.

Vartin mittausvälistä Karppinen toteaa, että kuluttajien kannalta olisi selvempää, mikäli tehomaksu perustuisi nimenomaan varttimittaukseen. Syynä on se, että myös sähkön myynti ja laskutus tulevat perustumaan varttihinnoitteluun eikä esimerkiksi yhteen, kahteen tai kolmeen tuntiin.

– Se ei välttämättä olisi loppukäyttäjälle ja kuluttaja-asiakkaille kovin selvää, jos sähkön myynnin lasku tulee varttiin perustuen, ja sitten tämä verkonhaltijan verkkopalvelumaksun lasku perustuisi tuntiin tai kolmeen tuntiin, Karppinen sanoo.

Tehomaksun kynnyksestä Karppinen huomauttaa, että sen nostaminen viidestä kilowatista ylöspäin tarkoittaisi samalla perusmaksun osuuden kasvamista vastaavalle tuotteelle. Kyse on tasapainoilusta sen suhteen, miten paljon hintaohjauksella halutaan ohjata kuluttajien sähkönkäyttöä.

Karppisen mukaan tehomaksu asettaa kuluttajat ja teollisuuden samalle viivalle. Teollisuuden sähkösopimuksissa on perinteisesti ollut käytössä tehoon perustuva hinnoittelu jo pitkään.

Voiko tehomaksun seurauksena kuluttajien sähkölaskut nousta? Pystytäänkö sitä jo arvioimaan?

– Meillä on jatkossakin edelleen voimassa tämä [sähkömarkkinalain] korotuskattopykälä, jonka puitteissa vuoden sisällä korotus saa olla enintään kahdeksan prosenttia vuoden kokonaismaksuun, Karppinen sanoo.

Hän kertoo Energiaviraston seuraavan hintojen kehitystä erilaisissa käyttäjäryhmissä.

Sähköyhtiöt haluavat muutoksen tulkintaan​

Sähköyhtiöistä on tullut lausuntokierroksella kritiikkiä myös energiaviraston tulkinnasta koskien sähkömarkkinalakia. Sähköyhtiöiden velvollisuus tarjota kuluttajille vaihtelevia tuotteita tarkoittaa energiaviraston tulkinnan mukaan sitä, että kuluttajille tulee tarjota myös ilman tehomaksua olevia sopimuksia.

Lukuisat sähköyhtiöt kritisoivat tämän tulkinnan olevan ristiriidassa sähkömarkkinalain ”kustannusvastaavuustavoitteen” kanssa. Energiaviraston Karppinen sanoo, että tämä tulkinta ei kuulu määräyksessä säädettäviin asioihin.

On mahdollista, että jokin sähköyhtiöistä vie energiaviraston tulkinnan markkinaoikeuteen.

Tehomaksuja on jo nykyisin käytössä. Energiaviraston on tarkoitus harmonisoida käytäntöä, koska tehomaksujen määräytymisessä on nykyisin suurta vaihtelua. Käytössä on muun muassa kuukauden suurimman huipputehon tai koko vuoden suurimman tunnin tai kahden huipputehon keskiarvo.
tuosta o jo kauvan sähkönsiirrossa juteltu, ko ei ole sähköenergian hintataso keskustelua, vaan verkon
 

Statistiikka

Viestiketjuista
297 025
Viestejä
5 063 820
Jäsenet
81 258
Uusin jäsen
Waki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom