Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Pete88]

Ei kai täällä enää ajatella olevan jonkinlaisessa pakkasmontussa? Ainakin Jyväskylässä kovimmat pakkaset jäi viime viikonloppuun ja tällä hetkellä n. 2 astetta pakkasta.

 

[B12]

Ei kai täällä enää ajatella olevan jonkinlaisessa pakkasmontussa? Ainakin Jyväskylässä kovimmat pakkaset jäi viime viikonloppuun ja tällä hetkellä n. 2 astetta pakkasta.

-2,8 näyttää täällä,mutta huomenna kiristyy jyrkällä käyrällä ja samalla tuuli tyyntyy. Sitä vain tarkoitin, että vielä viikon puolivälissä luvattiin leutonevaa alkuviikolle ja nyt luvataan kiristyvää ja rasvatyyntä. Paria päivää edemmäs on turha katsella ennustuksia. Ihan samaa käyrää näyttää Jyväskyläänkin. Tokihan ne -30 pitäisi järjen mukaan olla takanapäin.

 

[eurokeitai]

Tuo on kyllä uskomaton ilmiö tänä talvena. Sama muutaman lähipäivän "pakkasmonttu" on ollut tammikuusta lähtien katsoi fmi 15vrk käyrää milloin tahansa. Samassa montussa on joka kerta hintapuntarissa tyyntyminen nollan tuntumaan. Lienee kyse siitä, että jonkinlaisella varmuudella voi ennustaa ehkä 3vrk ja sen jälkeen on jokin vuodenajan keskiarvomalli. Tänä talvena aina toteutuu 10 astetta kylmempänä ja tyynenä lähipäivät, mitä ennustettu edellisellä viikolla.

Näinhän se on, ennuste alle viiden päivän päähän perustuu säähavaintoihin ja siitä eteenpäin lähinnä tilastoihin. Kaaosteorian mukaisesti säähavannoissa pienetkin muutokset alkuasetelmassa voi tarkoittaa suuria muutoksia pitkällä aikajänteellä siksi raja luotettaville sääennusteille on 3-5vrk. Siitä eteenpäin voi laskea vain tilastollisia todennäköisyyksiä.

Nyt on koko talvi ollut tilastoja kylmempää niin siksi nuo käyrät näyttää koko ajan kuopalta.

 

[maxion]

Tuo on kyllä uskomaton ilmiö tänä talvena. Sama muutaman lähipäivän "pakkasmonttu" on ollut tammikuusta lähtien katsoi fmi 15vrk käyrää milloin tahansa. Samassa montussa on joka kerta hintapuntarissa tyyntyminen nollan tuntumaan. Lienee kyse siitä, että jonkinlaisella varmuudella voi ennustaa ehkä 3vrk ja sen jälkeen on jokin vuodenajan keskiarvomalli. Tänä talvena aina toteutuu 10 astetta kylmempänä ja tyynenä lähipäivät, mitä ennustettu edellisellä viikolla.

Tää on kyllä ollu todella outo teema tänä talvena. Toivottavasti joku meteorologi tätä kommentoisi mistä se johtuu? Onko vallitseva säätila vaan niin poikkeavaa ettei mallit sitä pysty tulkitsemaan?

 

[Tonnin Seteli]

Tää on kyllä ollu todella outo teema tänä talvena. Toivottavasti joku meteorologi tätä kommentoisi mistä se johtuu? Onko vallitseva säätila vaan niin poikkeavaa ettei mallit sitä pysty tulkitsemaan?

Johan se on selitetty. Tuollainen esimerkiksi kahden viikon ennustekäppyrä perustuu vain lähipäivien osalta havaintoihin plus simulaatioon/laskentaan/ennustemalliin ja pidemmälle mentäessä ei ole juuri muuta tietolähdettä kuin tilastot.

T. Valemeteorologi.

 

[mattix]

Johan se on selitetty. Tuollainen esimerkiksi kahden viikon ennustekäppyrä perustuu vain lähipäivien osalta havaintoihin plus simulaatioon/laskentaan/ennustemalliin ja pidemmälle mentäessä ei ole juuri muuta tietolähdettä kuin tilastot.

T. Valemeteorologi.

Kyllä esim. 5-9 päivän ennusteissa on realisoitunutta säädataa takana, mutta kun matalapaineiden reitit eivät taida noudattaa normaalia tällä hetkellä, niin säämallit eivät toteudu.

Olisiko syynä polaaripyörteen hajoaminen?

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä esim. 5-9 päivän ennusteissa on realisoitunutta säädataa takana, mutta kun matalapaineiden reitit eivät taida noudattaa normaalia tällä hetkellä, niin säämallit eivät toteudu.

Loivennetaan vähän. Uskon kyllä tuon, mutta sanoisin että se, mitä mittauksista voidaan laskea hajoaa muutaman päivän päässä kohinaksi. Lopulta noin viikon päähän ennustettava säätila on enimmäkseen tilastopohjainen arvaus, vaikka siinä pyritään muuhunkin.

Olisiko syynä polaaripyörteen hajoaminen?

Kaiketi. Otsikkoon palatakseni tämä heikentää arvaustarkkuutta lämmityssähkön tarpeesta, kun arvaamaton pyörteen riekale asettuu miten päin vaan. Kireä pakkanen tai vesikeli voi silloin yllättää nopeasti.

 

[HTK12]

Tuo on kyllä uskomaton ilmiö tänä talvena. Sama muutaman lähipäivän "pakkasmonttu" on ollut tammikuusta lähtien katsoi fmi 15vrk käyrää milloin tahansa. Samassa montussa on joka kerta hintapuntarissa tyyntyminen nollan tuntumaan. Lienee kyse siitä, että jonkinlaisella varmuudella voi ennustaa ehkä 3vrk ja sen jälkeen on jokin vuodenajan keskiarvomalli. Tänä talvena aina toteutuu 10 astetta kylmempänä ja tyynenä lähipäivät, mitä ennustettu edellisellä viikolla.

Itse näkisin, että on lähinnä paska ennustemalli ilmatieteenlaitoksella mitä käyttävät. Kun katsot historiaa, niin ei näy tuollaista sahaamista mitä ennustavat.

 

[Seese]

Itse näkisin, että on lähinnä paska ennustemalli ilmatieteenlaitoksella mitä käyttävät. Kun katsot historiaa, niin ei näy tuollaista sahaamista mitä ennustavat.

Hyvin se on kyllä toiminut viimeiset 5 vuotta kun renkaanvaihdot ajoittanut tuon perusteella ja aina pitänyt kutinsa.

 

[HTK12]

Hyvin se on kyllä toiminut viimeiset 5 vuotta kun renkaanvaihdot ajoittanut tuon perusteella ja aina pitänyt kutinsa.

Kun katsot nyt vaikka tämän talven ennusteita, niin huomaa hyvin miten heikosti ennusteet osuu. Ehkä sataa lunta tai sitten ei, on kova pakkanen tai sitten ei, ehkä on tuulista tai sitten ei. Viikon päähän osumartarkkuus on jo todella heikko.

 

[Tonnin Seteli]

Hyvin se on kyllä toiminut viimeiset 5 vuotta kun renkaanvaihdot ajoittanut tuon perusteella ja aina pitänyt kutinsa.

Tuo on puhdasta tuuria ja viiden vuoden otos täysin mitätön - renkaanvaihtoa ei realistisesti voi ajoittaa millään muulla kuin viime kädessä reaaliajan havainnolla eli "tänään vaihdetaan" tai "huomisaamuksi vaihdetaan", ellei vaihda aina helvetisti etuajassa. Yhtä hyvin - tai itse asiassa paljon paremmin - kuin ennusteen mukaan, voisi vaihdot ajoittaa kalenterin tai mutun perusteella. Se on tietysti eri aihe, mutta sama koskee lämmityssähkön pyyntöä, joka pääosin ei armahda. Jossain supereristetyssä poikkeustalossa voi toki igluuntua hetken, mutta sekin vaatii valmistautumista moiseen automaattiseen kärsimykseen, ja sitä tekee aniharva. Suomi on täynnä erilaista legacya ja mummonmökit ovat täyteen ammutut termostaattiohjattua resistiivistä lämmitystä. Minullakin sellaista painolastia on, vaikka tontilla on enimmäkseen siirrytty lämpöpumpputekniikkaan ja keskiaikaisiin puunpolttoprosesseihin. Aina välillä säätilan aiheuttamana tulee yllättävää pyyntöä lämmitykseen, reagoitiin polttoprosessin hoidossa tai ei. Sään viilentyessä se vähäinen resistiivinen kuorma kasvaa ja kireällä pakkasella tavallista jyrkemmin siitä huolimatta että maa- ja ilmalämpöpumput yhä toimivat ja ovat periaatteessa täystehomitoitettuja. Jokaiseen varastohuoneeseen ei lämmönjako yllä ja kph sähköinen lattialämmitys on pakkasriippuvainen jne.

Sään ennustaminen ei vaan toimi kuin enintään muutaman päivän päähän, mitä tulee lämmityskauteen ja sähkömarkkinaan. Lämmityskausi on oleellinen, koska silloin ei puhuta pelkästään sääriippuvaisen randomtuotannon puolesta vaan lämmitystarpeesta, joka korostuu entisestään kun polttoprosesseista siirrytään sähkölämmitykseen, oli se sitten kotitalouksien lämpöpumppuja, kaukolämmön pumppausta tai kaukolämmön resistiivisiä sähkökattiloita.

Toki kesäsään ennustaminen yllättäviä ukkosmyrskyjä lukuun ottamatta voi onnistua jonkin verran pidemmälle, mutta siinäkin voivat poikkeamat sotkea ennustetta tai ääritapauksessa aiheuttaa sähköverkon vaurioita jotka voisivat vaikuttaa sähkömarkkinaan.

 

[B12]

60-70 luvuilla rakennettiin halvan yösähkön varaan isoja useamman kuution vesivaraajia. Yösähkön mielekkyys sitten hiipui pois hintamuutosten myötä. Ne ovat ruostuneet jo aikapäiviä sitten ja korvattu vilpeillä ja vastaavilla. Niiden avulla olisi pystynyt kikkailemaan päivätasolla pörssisähkölläkin, mutta pitkällä pakkaskaudella keskihinta nousee rajusti ja toki kulutus myös.

 

[jarmojs]

60-70 luvuilla rakennettiin halvan yösähkön varaan isoja useamman kuution vesivaraajia. Yösähkön mielekkyys sitten hiipui pois hintamuutosten myötä. Ne ovat ruostuneet jo aikapäiviä sitten ja korvattu vilpeillä ja vastaavilla. Niiden avulla olisi pystynyt kikkailemaan päivätasolla pörssisähkölläkin, mutta pitkällä pakkaskaudella keskihinta nousee rajusti ja toki kulutus myös.

Naapurin rintsikassa oli kellarissa 3000 litran varaaja. Vuosikulutus 36 MWh ja maa lumeton 20 cm matkalta sokkelin ympäri. Naapuri tuli kymmenisen vuotta sitten kysymään kokemuksiani maalämmöstä

 

[kapiteeli]

Pyöriikö myllyt vai ei? Löytyi kamera, jonka saa käännettyä kohti neljää Kokkolassa sijaitsevaa tuulimyllyä. Kirjoitushetkellä pyörii kaikki neljä.

 

[B12]

Ruotsalaisia vassareita suututtaa Aurora-linen vaikutus sähkön hintaan. Toista vastavaa linjaa suunnitellaan 10v päähän. Tuuleton ja yllättäen kylmä talvi aiheuttanut sen, että Ruotsista tuotu paljon sähköä...

Kunhan datakeskukset ja sähkökattilat Suomessa kunnolla tulilla, Aurora1+2 ja kaikki muut kaapelit tuodaan 24/7/365 sähköä Suomeen niin paljon kuin piuhat vetää (ehkä poislukien muutamat erityisen tuuliset päivät kun Suomen tuotanto tapissa). Mitenhän sitten vänsterpartietilla suu pannaan?

Suomen uusi 400 kV sähköyhteys suututtaa Ruotsissa

Ruotsissa on kritisoitu uutta sähkönsiirtoyhteyttä, koska se on nostanut sähkön hintoja Pohjois-Ruotsissa. Samalla suunnitellaan jo toista samanlaista Aurora Line 2 -yhteyttä.

www.tekniikkatalous.fi

Perjantaina 20. helmikuuta vasemmistopuolue Vänsterpartiet teki kantelun valtiopäivien perustuslakivaliokunnalle (konstitutionsutskottet, KU) energiaministeri Ebba Buschia vastaan, koska hallitus oli antanut luvat Aurora Linelle.

”KU:n on tarkasteltava hallituksen päätöstä sallia siirtoyhteys Suomeen, mikä on nostanut Pohjois-Ruotsin sähköhinnat pilviin”, puolue kirjoittaa.

Aiheesta uutisoi muun muassa Ny Teknik.

Kylmä sää ja vähäinen tuulivoimatuotanto​

Alkuvuodesta kysyntä on ollut erityisen korkea Suomessa ja Baltiassa, joten Ruotsissa tuotettua sähköä on tuotu alueille paljon, kerrotaan Svenska kraftnätin tiedotteessa.

Ruotsin Svenska kraftnät vastaa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridiä.

Suomessa tuulivoimatuotanto on ollut vähäistä, joten muun muassa Aurora Linen kautta on tuotu ruotsalaista sähköä.

”Se on nostanut myös Ruotsin pohjoisimman hinta-alueen (SE1) hintoja”, Svenska kraftnätin operatiivinen johtaja Pontus de Maré sanoo tiedotteessa.

Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen, koska maan sisäisessä sähkön siirrossa on jatkuvasti pullonkauloja.

Kylmä sää ja alhainen tuulivoimatuotanto ovat siis johtaneet korkeisiin hintoihin, mutta Pohjois-Ruotsissa ne ovat entistä korkeammat uuden siirtoyhteyden takia.

Suomi hyötyy enemmän​

Tekniikka&Talous uutisoi lokakuussa, että Suomi maksaa siirtoyhteyden kustannuksista jopa 90 prosenttia.

Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että Ruotsissa sähkön hinta nousee, kun Suomi alkaa imeä pohjoisen ylijäämäsähköä. Yhteyden todettiin hyödyttävän enemmän Suomea.

Suomessa Aurora Linea odotettiin pitkään halvempien sähköhintojen toivossa.

Alkuvuoden paukkupakkasilla yhteys on lunastanut lupauksensa. Tuuli ei ole juurikaan puhaltanut, joten ruotsalaista sähköä on virrannut Suomeen.

Vaikka Suomi hyötyy siirtoyhteydestä enemmän nyt, voi tilanne tulevaisuudessa muuttua.

Suunnitteilla: Aurora Line 2​

Aurora Line puhuttaa Ruotsissa, mutta suunnitteilla on jo toinen yhteys: Aurora Line 2.

Kyseessä on samanlainen 400 kilovoltin vaihtovirtayhteys, jonka siirtokapasiteetti kumpaankin suuntaan olisi tuhat megawattia.

Fingrid ja Svenska kraftnät tekevät parhaillaan selvitystä Aurora Line 2 -yhteydestä. Selvityksen on tarkoitus valmistua tänä vuonna.

”Arvioimme, että Pohjois-Ruotsin kulutus on tulevaisuudessa huomattavasti korkeampi kuin nykyään, joten alueen tarvitsee tuoda suuria määriä sähköä. Suomessa suunnitellaan samanaikaisesti paljon edullista tuulivoimaa”, Svenska kraftnätin lehdistövastaava Patrik Svensson sanoo aiheesta uutisoineelle Ny Teknikille.

Jos yhtiöt päättävät rakentaa toisen Aurora Line -yhteyden, voitaisiin se ottaa käyttöön suunnilleen vuonna 2036 eli kymmenen vuotta ensimmäisen Aurora Linen jälkeen.

Tulevaisuuteen Ruotsissa suunnitellaan, että virran suunta muuttuu Kraftnätin mukaan ja Suomi alkaa viedä halpaa tuulisähköä Ruotsin kasvavalle teollisuudelle. Tämä oli myös Aurora 1 alkuperäinen idea ja sillä powerpointilla se on Ruotsalaisille myyty. Suomeen vienti oli suunniteltu tilapaiseksi, kunnes Ruotsiin saadaan rakennettua lisää teollisuutta ja Suomeen lisää tuulivoimaa.

”Arvioimme, että Pohjois-Ruotsin kulutus on tulevaisuudessa huomattavasti korkeampi kuin nykyään, joten alueen tarvitsee tuoda suuria määriä sähköä. Suomessa suunnitellaan samanaikaisesti paljon edullista tuulivoimaa”, Svenska kraftnätin lehdistövastaava Patrik Svensson sanoo aiheesta uutisoineelle Ny Teknikille.

Mitenhän tuon vision käy? Aistin intressien ja puheiden ristiriitaa. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Suomi imee enemmän ja enemmän sähköä Ruotsista ja Ruotsilta loppuu myytävä? Sitä odotellessa ei voi muuta kuin jatkaa sijoittamista Euroopan energiasotkuun.

 

[zepi]

Reservimarkkinoiden parhaat tuotot ovat jo menneisyyttä ja ne tulevat yhä laskemaan jokaisen mukaan tulevan akuston myötä. Intradayssä on markkinaa vielä paljon. En tiedä miten kaikki toimijat toimivat, mutta meillä logiikka menee niin että ensin katsotaan reservimarkkinaa prosentilla A varaustasosta, sitten siitä ylijäävä osuus + osuus B varaustasosta menee intraday markkinalle. Teoriassa meillä on joka päivä spot tarjous varauksen purusta, mutta sen hintataso on hyvin korkea koska sen läpimeno tarkoittaa että akustot ovat poissa tarjonnasta muilta markkinoilta koko seuraavan päivän. Ja tässä on siis AI avustamassa laskennassa kun jollain hintaa ne akustot pitää myös varata joita puretaan jollekin markkinalle.

Akustojen kannattavuus on ollut toistaiseksi luokkaa ok, joinakin päivinä erinomainen. Kannibalisaatio on kuitenkin paljon voimakkaampaa kuin tuulivoimassa kun kaikilla on logiikkaa ja tajoustasoja lukuunottamatta samat lähtökohdat (tuulivoimassa puiston sijainti vaikuttaa yllättävän paljon).

Jos nyt puhutaan ajasta ennen laajoja akkujen asennuksia, niin saiko intradayltä sähköä aina halvemmalla kuin day-aheadin halvin tunti, ehkä pl. negatiivisen hinnan hetket tjsp. erikoisuuden?

Mites nyt? Intradayllä on myös kysyntä sähkölle paljon kun kaikki megawattitunnit mitä siellä myydään halutaan ostaa myös akkuihin takaisin?

edit:
Kai sitä voisi myydä Day-aheadilla akun esim. puoliksi pois ja lyödä vetoa sen puolesta, että saa intradayltä alle sen day-ahead hinnan? Vai onko tämä liian suurta ja hölmöä riskin ottamista...

 

[kapiteeli]

Mikkelissä on otettu kaikki irti alueidenkäyttölaista ja asetettu viiden vuoden pituinen rakentamiskielto vähintään 2 MW akkuvarastoille. Syynä on se, että kaupunki haluaa priorisoida datakeskuksia työpaikkojen takia.

Vaikuttaa siltä, että pörssisähköläisillä kävi talvella äärimmäisen huono säkä:

– Edellisestä yhtä pitkään kestäneestä vähätuulisesta pakkasjaksosta on kulunut yli neljäkymmentä vuotta, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

 

[Tonnin Seteli]

Vaikuttaa siltä, että pörssisähköläisillä kävi talvella äärimmäisen huono säkä:

Voisi myös sanoa, että kävi ihan älytön tuuri. Ei esiintynyt vakavia teknisiä häiriöitä. Muuten olisi laitettu parin vuoden takaiset ennätyshinnat uusiksi eikä olisi tällä kertaa jäänyt ihan pariin päivään.

Ärsyttävä hintapoikkeamahan tässä sattui, mutta itse ainakin selvisin tammikuusta alle tonnin ylimääräisillä kuluilla vs. kiinteä hinta, ja ellei juuri nyt satu jotain ihan kamalaa, helmikuun lisäkulu jää pienemmäksi. Tämä on ikävää mutta lähes kuittaantuu edellisen vuoden edullisilla hinnoilla.

 

[B12]

Nythän voidaan sitten olla seuraava 40v rauhallisin mielin ja luottaa siihen, että talvella tuulee eniten?

Kyllä tämä jännitysnäytelmä nyt loppuu tähän talveen.

 

[Shajk]

Pohjoismaiden toiseksi suurin ydinvoimala hajosi. Arvio että palaisi tuotantoon kesäkuussa.

 

[B12]

Pohjoismaiden toiseksi suurin ydinvoimala hajosi. Arvio että palaisi tuotantoon kesäkuussa.

Electricity prices rise after unexpected Oskarshamn reactor outage | Sweden Herald

The nuclear reactor at Oskarshamn is being taken out of service following an unexpected failure

swedenherald.com

 

[The Illusive Man]

Pohjoismaiden toiseksi suurin ydinvoimala hajosi. Arvio että palaisi tuotantoon kesäkuussa.

Electricity prices rise after unexpected Oskarshamn reactor outage | Sweden Herald

The nuclear reactor at Oskarshamn is being taken out of service following an unexpected failure

swedenherald.com

Oskarshamn 3 jälleen ongelmissa. Viimevuotinen vuosihuolto venyi 20 vuorokaudesta seitsemäksi kuukaudeksi, ja senkin jälkeen sähköntuotanto on ollut katkonaista.

Siinä UMM: Nord Pool - UMM Platform

 

[Tonnin Seteli]

Johtuukohan tuo Ruotsin ydinvoiman viime aikoina surkeana toteutunut luotettavuus ihan vaan huonosta tuurista vanhojen vehkeiden kanssa, venäläisestä laaja-alaisesta vaikuttamisesta vai jostain kahelien ydinvoiman alasajopyrkimysten jättämästä korjausvelasta? Onnistunutta sabotaasia tuskin ikinä myönnettäisiin, koska se loisi tappiomielialaa.

 

[Griffin]

Mikkelissä on otettu kaikki irti alueidenkäyttölaista ja asetettu viiden vuoden pituinen rakentamiskielto vähintään 2 MW akkuvarastoille. Syynä on se, että kaupunki haluaa priorisoida datakeskuksia työpaikkojen takia.

Mikä tuossa typeryydessä on niinkuin mikkelin päättäjillä ideana?
1. Ne akkuvarastot rakennetaan sitten vain muualle.
2. Suomessa on rakentaminen hiipunut, joten tuskin akkuvarastojen rakentaminen vaikuttaisi mitenkään energiantuhlauskeskusten rakentamiseen...

 

[B12]

Mikä tuossa typeryydessä on niinkuin mikkelin päättäjillä ideana?
1. Ne akkuvarastot rakennetaan sitten vain muualle.
2. Suomessa on rakentaminen hiipunut, joten tuskin akkuvarastojen rakentaminen vaikuttaisi mitenkään energiantuhlauskeskusten rakentamiseen...

Työpaikat ja verotulot niinkuin kaikkialla muuallakin. Ei Mikkelilläkään niin hyvin mene ja kaikki kelpaa.

Jenkkeihin rakennetaan vankiloita ja Suomeen datakeskuksia, että saadaan seudulle työpaikkoja.

Mikkeli kielsi tiettävästi ensimmäisenä Suomessa akkuenergiavarastojen rakentamisen viideksi vuodeksi

Energiateollisuus ry ihmettelee kaupungin asettaman rakennuskiellon pituutta ja sitä, että se ulottuu koko kaupunkiin.

yle.fi

Mikkeliin suunnitellaan niin paljon datakeskuksia, että kaupunki aloittaa niiden takia kaavoituksen

Mikkeliin on tällä hetkellä suunnitteilla viisi datakeskusta, joista kaksi on edennyt rakennuslupavaiheeseen.

yle.fi

Datakeskukset käyttävät paljon sähköä. Pitkällä aikavälillä Mikkeliin voi syntyä arvioiden mukaan lähes 1 000 megawatin eli yhden gigawatin verran datakeskuskapasiteettia.

Suunnitteilla olevat datakeskukset voivat tuoda Mikkelille kymmeniä miljoonia

Mikkeliin on suunnitteilla viisi datakeskusta. Asiantuntijan mukaan datakeskuksille kriittiset asiat ovat Mikkelissä kunnossa.

yle.fi

 

[rock]

Jos nyt puhutaan ajasta ennen laajoja akkujen asennuksia, niin saiko intradayltä sähköä aina halvemmalla kuin day-aheadin halvin tunti, ehkä pl. negatiivisen hinnan hetket tjsp. erikoisuuden?

Mites nyt? Intradayllä on myös kysyntä sähkölle paljon kun kaikki megawattitunnit mitä siellä myydään halutaan ostaa myös akkuihin takaisin?

edit:
Kai sitä voisi myydä Day-aheadilla akun esim. puoliksi pois ja lyödä vetoa sen puolesta, että saa intradayltä alle sen day-ahead hinnan? Vai onko tämä liian suurta ja hölmöä riskin ottamista...

Ei intraday markkina ihan noin yksinkertainen ole että, sehän on siis primääristi tarkoitettu kauppapaikaksi tasaamaan nähtävissä olevia yli- ja alituotantoja/kulutuksia ja hinnat saattavat heittelehtiä aika paljonkin vartista toiseen. Noin erittäin karkealla tasolla yleensä intradayltä löytyy hetkiä jolla voi ostaa sähköä halvemmalla kuin saman päivän spot-hinta, mutta mitenkään taattua se ei ole. Pienen akuston lataaminen ei ole ongelma, mutta jos suurelle akustolle ostaa sähköt pelkästään ID kaupasta niin se alkaa jo nostaa ID:n hintatasoa niillä varteilla. DA kauppaan verrattuna paljon pienemmät kaupat aiheuttavat liikkeitä hintatasoon. Kannattaa myös huomata että siinä missä DA kauppaa tehdään isoilta osin vielä ihmistyönä (tai ainakin katsotaan hemmetin tarkkaan robotin tekemät kauppaehdotukset ennen hyväksyntää läpi), ID kauppa on pääosin robottien pelikenttä.

Kylllähän nuo ID:n kauppavolyymit ovat näkyvissä esim. Nordpoolin sivuilla, ei ne mitään salaisuuksia ole. Akkujen lisääntyminen on jonkin verran piristänyt ID kauppaa lisää.

Ja todellakin se DA bidi voidaan rakentaa niin että esim. jos sulla on 20MWh akku niin laitat yhden hintaportaan vaikka 600€/MWh ja sille portaalle tarjoat koko akun, koko tunniksi (olettaen että sen akun pystyy purkamaan niin nopeasti) ja pienemmille kapasiteeteille pienempiä hintoja. Oikeassa elämässä nuo bidit ovat yleensä blokkeja pidemmälle aikaa kuin yksittäinen vartti (esim. aamu- tai iltapiikit jne.) mutta toisaalta DA on siitä armollinen että sulla on edellinen päivä aika ladata sitä akkua valmiiksi jos se DA bidi menee läpi. Tuollaisen akun hallinnointi ja tehokas käyttö jolla saadaan maksimoitua tuotot käytännössä tarvitsee automatisoidun kaupankäynnin ja siltikin teoreettiset parhaat tuotot selviävät vasta jälkikäteen.

Se mitä normikuluttajan tarvitsee tietää akuista että ne hieman tasaavat hintasprediä ja tulevat auttamaan estämään pahimpia katastrofeja. Eli jos tuulivoima vituttaa niin akkujen pitäisi ainakin pikkaisen helpottaa sitä vitutusta. Mikään ratkaisu ne eivät ole talven piikkitehojen tuotantoon kuitenkaan.

 

[B12]

Ilmeisesti on aika varovainen konsensus, että Suomessa olisi datakeskuskapasiteettia vuosikymmenen vaihteessa aika tasan tarkkaan OL3 tehon verran. Eli se on peruskuormaa ja pois muusta käytöstä. Ruotsissa on kovat fantasiat pohjoisen teollisuudesta ja Suomen sinne tuottamasta halvasta tuulivoimasta.

Jotenkin insinöörimatematiikalla en saa mitenkään väännettyä edes sinne päin toimivaa yhtälöä, jos Suomeen ei rakenneta viittä uutta ydinvoimalaa. Osaako @rock arvioida onko lähivuosina alkamassa uusi ihan mieletön tuulivoiman rakentamisbuumi? Jos Aurora 2 olisi tulilla 10v päästä, pitäisi olla aika valmista siihen mennessä Ruotsin teollisuuden ja Suomen sähköfarmin puolesta. Millään akuilla tätä ei päässälaskemalla ratkaista.

Vai hidastuuko kehitys sähköpulan takia?

 

[rock]

Ilmeisesti on aika varovainen konsensus, että Suomessa olisi datakeskuskapasiteettia vuosikymmenen vaihteessa aika tasan tarkkaan OL3 tehon verran. Eli se on peruskuormaa ja pois muusta käytöstä. Ruotsissa on kovat fantasiat pohjoisen teollisuudesta ja Suomen sinne tuottamasta halvasta tuulivoimasta.

Jotenkin insinöörimatematiikalla en saa mitenkään väännettyä edes sinne päin toimivaa yhtälöä, jos Suomeen ei rakenneta viittä uutta ydinvoimalaa. Osaako @rock arvioida onko lähivuosina alkamassa uusi ihan mieletön tuulivoiman rakentamisbuumi? Jos Aurora 2 olisi tulilla 10v päästä, pitäisi olla aika valmista siihen mennessä Ruotsin teollisuuden ja Suomen sähköfarmin puolesta. Millään akuilla tätä ei päässälaskemalla ratkaista.

Vai hidastuuko kehitys sähköpulan takia?

En minä ole ainakaan nähnyt mitään isompaa intoa rakentaa lisää tuulivoimaa. OX2:lla on omia puistojaan putkessa jotka ovat ilmeisesti oikeasti lähdössä rakennukseen (ihan päätöntä jos multa kysytään), mutta valtaosa tuulivoimaprojekteista on siellä pöytälaatikkoa/YVA/rakennuslupa+ehdolliset maanvuokrasopimukset tasolla. Tuulivoiman rakennuskustannukset ovat liian kalliita, markkina on hemmetin saturoitunut, kannibalisaatio on totta ja capture price on naurettavan huono.

Ongelma on tällä hetkellä se että sähkön hinta on ihan liian halpa että *mitään* tuotantotapaa kannattaisi rakentaa ilman tukea. Kun tähän lyödään datakeskuskapasiteettia otsa märkänä niin kyllähän se hinta vääjäämättä tulee nousemaan, mutta jossain kohtaa olla sitten tilanteessa että olisi pitänyt startata ne rakennusprojektit 10 vuotta sitten ja sitten ollaan kusi sukassa pitkään. Se parempi kysymys on että kuinka pitkään Loviisan voimaloita ja Olkiluodon kahta vanhempaa vedenkeitintä pyöritetään. Suomessa on kehuskeltu että ydinvoimalat on niin hyvässä kunnossa että niillä on aina se 50 vuotta käyttöikää jäljellä, mutta totuus on että jossain vaiheessa STUK ei tule enää myöntämään jatkolupaa niiden käytölle. Ja siitä hetkestä tulee olemaan se noin 10 vuotta aikaa rakentaa ne korvaavat, mitä ikinä ne silloin maksavatkaan.

Minä en usko että esim. tulisimme Loviisa 3:sta näkemään vielä pitkään aikaan. JOS Fortum jonnekin ydinvoimalan rakentaa niin ei se ainakaan Suomeen ole.

Ja mitä tulee datakeskuksiin, niin niiden energiatarpeet ovat niin isoja että ne eivät missään tapauksessa kaikki tule mahtumaan PPA markkinalle. Niille myydään jo nyt ei-oota osin ja on erittäin todennäköistä että osa luvatuista datakeskusprojekteista tulee peruuntumaan kun niillä ei ole taetta että sähkön hinta on matala. Ihan samaan tapaan siellä pohjois-Ruotsissa osa vihreän teräksen/vedyn projekteista on jumissa kun SE1:sen sähkön hinta näkymät ovat nousseet huomattavasti. Siinä missä datakeskus saattaa vielä toteutua, tuollainen vihreän teräksen tehdas elää ja kuolee sen sähkönhinnan mukana.

 

[B12]

Ja mitä tulee datakeskuksiin, niin niiden energiatarpeet ovat niin isoja että ne eivät missään tapauksessa kaikki tule mahtumaan PPA markkinalle. Niille myydään jo nyt ei-oota osin ja on erittäin todennäköistä että osa luvatuista datakeskusprojekteista tulee peruuntumaan kun niillä ei ole taetta että sähkön hinta on matala. Ihan samaan tapaan siellä pohjois-Ruotsissa osa vihreän teräksen/vedyn projekteista on jumissa kun SE1:sen sähkön hinta näkymät ovat nousseet huomattavasti. Siinä missä datakeskus saattaa vielä toteutua, tuollainen vihreän teräksen tehdas elää ja kuolee sen sähkönhinnan mukana.

Ilmeisesti datakeskusbuumissa "time to market" on tällä hetkellä se kriittisin asia, ei niinkään rajusti sähkön hinta. Eli on taottava kuin rauta on kuumaa ja saatava datakeskukset piuhan päähän mahdollisimman nopeasti. Kovasti alkaa taas vaikuttaa siltä, että kohta bussi on täynnä ja loput jäävät laiturille ruikuttamaan.

 

[Rami_666]

Ongelmahan on se että ns 2021-2022 energiakriisin jälkeen täällä on tehty sähköntuotannon eteen mm. ei yhtään mitään poislukien tuulimyllyt, aurinkopaneelit ja tornion kaasumoottori joka lienee tänä keväänä valmiina. Onko mitään muuta saatu aikaiseksi? Aurora toki on, mutta paljonko sen varaan voidaan oikeasti muutaman vuoden päästä laskea? Odotellaan kädet taskussa että ongelma häviää itsestään, kunnes sitten jossain vaiheessa havahdutaan siihen että jotain tarttis tehdä tai lamput sammuvat, tai sitten ne tiukassa paikassa oikeasti sammuvat. Aivan sama meno kuin koko euroopalla ukrainan suhteen, vaan vähän pienemmässä mittakaavassa.

 

[vemkki]

Ongelmahan on se että ns 2021-2022 energiakriisin jälkeen täällä on tehty sähköntuotannon eteen mm. ei yhtään mitään poislukien tuulimyllyt, aurinkopaneelit ja tornion kaasumoottori joka lienee tänä keväänä valmiina.

Vähän erikoinen kommentti. Vähän kuin kysyisi, että "onko tehty muuta kuin mitä on tehty". Minusta on tehty paljonkin, mutta tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan tietysti lisää.

 

[JCSH]

Ongelmahan on se että ns 2021-2022 energiakriisin jälkeen täällä on tehty sähköntuotannon eteen mm. ei yhtään mitään poislukien tuulimyllyt, aurinkopaneelit ja tornion kaasumoottori joka lienee tänä keväänä valmiina. Onko mitään muuta saatu aikaiseksi? Aurora toki on, mutta paljonko sen varaan voidaan oikeasti muutaman vuoden päästä laskea? Odotellaan kädet taskussa että ongelma häviää itsestään, kunnes sitten jossain vaiheessa havahdutaan siihen että jotain tarttis tehdä tai lamput sammuvat, tai sitten ne tiukassa paikassa oikeasti sammuvat. Aivan sama meno kuin koko euroopalla ukrainan suhteen, vaan vähän pienemmässä mittakaavassa.

Niin siis 6000 MW lisää tuulivoimaa ei ole mitään? 800 MW lisää siirtoa Pohjois-Ruotsista? About 1000 MW aurinkovoimaa? Lisätty reippaasti kotimaisen tuotannon määrää ja vähennetty riippuvuutta tuontienergiasta.

Sanoisin, että ollaan tehty aika hemmetisti sen eteen, että riski tuollaiselle vuoden 2022 energiakriisille on paljon pienempi.

 

[Seese]

Ongelmahan on se että ns 2021-2022 energiakriisin jälkeen täällä on tehty sähköntuotannon eteen mm. ei yhtään mitään poislukien tuulimyllyt, aurinkopaneelit ja tornion kaasumoottori joka lienee tänä keväänä valmiina. Onko mitään muuta saatu aikaiseksi? Aurora toki on, mutta paljonko sen varaan voidaan oikeasti muutaman vuoden päästä laskea? Odotellaan kädet taskussa että ongelma häviää itsestään, kunnes sitten jossain vaiheessa havahdutaan siihen että jotain tarttis tehdä tai lamput sammuvat, tai sitten ne tiukassa paikassa oikeasti sammuvat. Aivan sama meno kuin koko euroopalla ukrainan suhteen, vaan vähän pienemmässä mittakaavassa.

Jotenkin Ruotsissa on saatu ydinvoiman rakennus jo liikkeelle valtion tuella, mutta täällä ilmeisesti odotellaan että osuu kunnolla tuulettimeen ja vasta sitten voi käynnistellä projektit

 

[JCSH]

Jotenkin Ruotsissa on saatu ydinvoiman rakennus jo liikkeelle valtion tuella, mutta täällä ilmeisesti odotellaan että osuu kunnolla tuulettimeen ja vasta sitten voi käynnistellä projektit

Nyt olen kyllä missannut jotain, missä vaiheessa Ruotsissa on saatu ydinvoiman rakentaminen liikkeelle?

 

[Rami_666]

Vähän erikoinen kommentti. Vähän kuin kysyisi, että "onko tehty muuta kuin mitä on tehty". Minusta on tehty paljonkin, mutta tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan tietysti lisää.

Niin siis 6000 MW lisää tuulivoimaa ei ole mitään? 800 MW lisää siirtoa Pohjois-Ruotsista? About 1000 MW aurinkovoimaa? Lisätty reippaasti kotimaisen tuotannon määrää ja vähennetty riippuvuutta tuontienergiasta.

Sanoisin, että ollaan tehty aika hemmetisti sen eteen, että riski tuollaiselle vuoden 2022 energiakriisille on paljon pienempi.

No tarkennetaan nyt sitten siten että säästä riippumatonta tuotantoa ei ole rakennettu juurikaan.

 

[Seese]

Nyt olen kyllä missannut jotain, missä vaiheessa Ruotsissa on saatu ydinvoiman rakentaminen liikkeelle?

Siellä aloitettiin vuoden lopulla ohjelma jossa valtio tukee muistaakseni tarjoamalla markkinahintaa edullisempaa lainaa ydinvoiman rakentajille. Ensimmäinen hakemus on näköjään jo sisässä ja "lisää odotetaan."

https://www.government.se/press-releases/2025/12/videberg-kraft-ab-applies-for-state-aid-to-build-nuclear-power/

 

[JCSH]

No tarkennetaan nyt sitten siten että säästä riippumatonta tuotantoa ei ole rakennettu juurikaan.

Sitten tuon 2022 energiakriisin mainitseminen jonain verrokkina on vähän outo. 2022 energiakriisi ei johtunut säästä riippumattoman tuotannon puutteesta, oikeastaan päinvastoin se johtui siitä, että Euroopassa oltiin nojauduttu aivan liikaa niihin säästä riippumattomiin tuotantomuotoihin. Sitten kun Venäjän hyökkäyksen takia niiden säästäriippumattomien tuotantomuotojen hinta nousi pilviin, seurauksena oli energiakriisi kun energian hinta pomppasi sinne taivaisiin.
Eli se, mitä Suomessa on rakennettu vuoden 2022 jälkeen, on juurikin sellaista tuotantoa, jolla voidaan torjua tuollaista vuoden 2022 kaltaista hintojen nousua.

 

[JCSH]

Siellä aloitettiin vuoden lopulla ohjelma jossa valtio tukee muistaakseni tarjoamalla markkinahintaa edullisempaa lainaa ydinvoiman rakentajille. Ensimmäinen hakemus on näköjään jo sisässä ja "lisää odotetaan."

https://www.government.se/press-releases/2025/12/videberg-kraft-ab-applies-for-state-aid-to-build-nuclear-power/

Niin eli siis siellä on saatu tukiohjelma pystyyn, jonka seurauksena voidaan ehkä tässä joskus muutaman vuoden sisään saada se rakentaminen liikkeelle.

 

[mustajoki]

Mikä tuossa typeryydessä on niinkuin mikkelin päättäjillä ideana?
1. Ne akkuvarastot rakennetaan sitten vain muualle.
2. Suomessa on rakentaminen hiipunut, joten tuskin akkuvarastojen rakentaminen vaikuttaisi mitenkään energiantuhlauskeskusten rakentamiseen...

Niinpä. Jos joku tietää millaisia salaliittoteorioita akkuvarastoista lentelee netin syvemmässä päässä, niin sieltä varmaan löytyy selitys. Joko taikavarpumiehet valittavat että suuret akkuvarastot kääntävät ne pahat vesisuonet kulkemaan asuintalojen alta?

 

[Seese]

Niin eli siis siellä on saatu tukiohjelma pystyyn, jonka seurauksena voidaan ehkä tässä joskus muutaman vuoden sisään saada se rakentaminen liikkeelle.

Niin, eli siis kun tilanne alkaa riistäytymään käsistä kasvavan 24/7 kulutuksen myötä ja CHP:n edelleen laskiessa, siellä valetaan jo perustuksia uusille ydinvoimaloille.

 

[B12]

Siellä aloitettiin vuoden lopulla ohjelma jossa valtio tukee muistaakseni tarjoamalla markkinahintaa edullisempaa lainaa ydinvoiman rakentajille. Ensimmäinen hakemus on näköjään jo sisässä ja "lisää odotetaan."

https://www.government.se/press-releases/2025/12/videberg-kraft-ab-applies-for-state-aid-to-build-nuclear-power/

Onhan Suomessakin hallitus luvannut antaa luvat kaikille ydinvoimaloille, mitä haetaan.

 

[zepi]

Se mitä normikuluttajan tarvitsee tietää akuista että ne hieman tasaavat hintasprediä ja tulevat auttamaan estämään pahimpia katastrofeja. Eli jos tuulivoima vituttaa niin akkujen pitäisi ainakin pikkaisen helpottaa sitä vitutusta. Mikään ratkaisu ne eivät ole talven piikkitehojen tuotantoon kuitenkaan.

Kun intradayn likviditeetti kasvaa ja hintapiikit tasoittuvat, sen pitäisi nähdäkseni näkyä kuluttajasopimusten riskimarginaaleissa kun kulutusennustusten osumattomuuden aiheuttamat riskit pienenevät / niiden ennustettavuus paranee.

Tosin en tiedä paljonko jengiä lohduttaa jos pörssisopparin saa 0.1snt/kWh pienemmällä marginaalilla. On se kuitenkin jotain.

 

[rock]

Niin, eli siis kun tilanne alkaa riistäytymään käsistä kasvavan 24/7 kulutuksen myötä ja CHP:n edelleen laskiessa, siellä valetaan jo perustuksia uusille ydinvoimaloille.

Onneksi porukka täällä ei näe pitkän ajan sähköennusteita, meinasin tipahtaa tuolilta kun luin viimeisintä ja siellä oli 2050 eteenpäin kaikki CHP poistettu käytöstä. Kyllä, ilmeisesti ennusteen tekijän mielestä Suomessa ei tuolloin ole enää metsäteollisuutta. Ja millä tämä on sitten ennusteessa korvattu? Ihan pimeällä määrällä maa- ja merituulivoimaa. Noh, ennusteet ovat aina ennusteita, mutta joku niihinkin uskoo ja niiden perusteella tekee liiketoimintapäätöksiä.

 

[rock]

Kun intradayn likviditeetti kasvaa ja hintapiikit tasoittuvat, sen pitäisi nähdäkseni näkyä kuluttajasopimusten riskimarginaaleissa kun kulutusennustusten osumattomuuden aiheuttamat riskit pienenevät / niiden ennustettavuus paranee.

Tosin en tiedä paljonko jengiä lohduttaa jos pörssisopparin saa 0.1snt/kWh pienemmällä marginaalilla. On se kuitenkin jotain.

Teoriassa näin. Tosin kannattaa muistaa että ID on vain osa millä torjutaan kustannuksia, aina joku osa menee tasesähköksi mikä kuitenkin aiheuttaa sen leijonanosan kustannuksista mitä katetaan noilla pörssisähkömarginaaleilla.

 

[B12]

Onneksi porukka täällä ei näe pitkän ajan sähköennusteita, meinasin tipahtaa tuolilta kun luin viimeisintä ja siellä oli 2050 eteenpäin kaikki CHP poistettu käytöstä. Kyllä, ilmeisesti ennusteen tekijän mielestä Suomessa ei tuolloin ole enää metsäteollisuutta. Ja millä tämä on sitten ennusteessa korvattu? Ihan pimeällä määrällä maa- ja merituulivoimaa. Noh, ennusteet ovat aina ennusteita, mutta joku niihinkin uskoo ja niiden perusteella tekee liiketoimintapäätöksiä.

Tätähän ainakin minä olen uumoillut ja tuohon vielä se, että meidän vanhat ydinvoimalat alkavat olla purkutyömaana tuohon aikaan.

Kuka noita skenaarioita tekee, koska tuohan tarkoittaa käytännössä sitä, että suomesta sammuu valot kun ei tuule ja sitten odotellaan kuin purjelaiva ennen vanhaan. Tällä foorumillakin on monia, joiden vastaus on tuulivoima ja akut kaikkiin pulmiin.

 

[zepi]

Onneksi porukka täällä ei näe pitkän ajan sähköennusteita, meinasin tipahtaa tuolilta kun luin viimeisintä ja siellä oli 2050 eteenpäin kaikki CHP poistettu käytöstä. Kyllä, ilmeisesti ennusteen tekijän mielestä Suomessa ei tuolloin ole enää metsäteollisuutta. Ja millä tämä on sitten ennusteessa korvattu? Ihan pimeällä määrällä maa- ja merituulivoimaa. Noh, ennusteet ovat aina ennusteita, mutta joku niihinkin uskoo ja niiden perusteella tekee liiketoimintapäätöksiä.

Ehkä oleellista kysyä, että kenen tekemä ennuste? Jonkun virheitä kannattavan naavaparta-virkamiehen joka tekee ennusteen toivoen sen toteuttavan itsensä?

edit: et ehkä voi vastata...

Tätähän ainakin minä olen uumoillut ja tuohon vielä se, että meidän vanhat ydinvoimalat alkavat olla purkutyömaana tuohon aikaan.

Kuka noita skenaarioita tekee, koska tuohan tarkoittaa käytännössä sitä, että suomesta sammuu valot kun ei tuule ja sitten odotellaan kuin purjelaiva ennen vanhaan. Tällä foorumillakin on monia, joiden vastaus on tuulivoima ja akut kaikkiin pulmiin.

No siis oleellisesti jossain kohtaa käy niin, että terästehtaat toteavat ettei ole mitään järkeä pyörittää matalan katteen terästuotantoa näillä sähkönhintaennusteilla. Sitten ne pistävät pillit pussiin ja masuunit purkuun + pivotoivat teräksen tuotannosta sähkön myyjiksi...

 

[B12]

Ehkä oleellista kysyä, että kenen tekemä ennuste? Jonkun virheitä kannattavan naavaparta-virkamiehen joka tekee ennusteen toivoen sen toteuttavan itsensä?

edit: et ehkä voi vastata...

No katsoo päästötavoitteita, niin siinähän se on kannustin ja motivaatio, sekä keinot.

 

[rock]

Ehkä oleellista kysyä, että kenen tekemä ennuste? Jonkun virheitä kannattavan naavaparta-virkamiehen joka tekee ennusteen toivoen sen toteuttavan itsensä?

edit: et ehkä voi vastata...

No siis oleellisesti jossain kohtaa käy niin, että terästehtaat toteavat ettei ole mitään järkeä pyörittää matalan katteen terästuotantoa näillä sähkönhintaennusteilla. Sitten ne pistävät pillit pussiin ja masuunit purkuun + pivotoivat teräksen tuotannosta sähkön myyjiksi...

En voi kertoa valitettavasti vastausta. Ja näitä ennusteitahan sorvaa useat kaupalliset tahot ja myyvät niitä kovaan hintaan firmoille/valtioille. Noihin pitkän aikavälin ennusteisiin pitää kyllä muutenkin suhtautua erittäin skeptisesti, usein niissä on vielä sisään ladattuna erilaisia skenaarioita mitkä sitten muuttavat lopputuloksia radikaalisti. Esim. tuo 2050 raja saattaa tulla ihan puhtaasti päästötavoitteista että tuon arbitraarisen vuoden jälkeen ei saa tuottaa enää lainkaan päästöjä.

 

[ossobucco]

Voisi myös sanoa, että kävi ihan älytön tuuri. Ei esiintynyt vakavia teknisiä häiriöitä. Muuten olisi laitettu parin vuoden takaiset ennätyshinnat uusiksi eikä olisi tällä kertaa jäänyt ihan pariin päivään.

Ärsyttävä hintapoikkeamahan tässä sattui, mutta itse ainakin selvisin tammikuusta alle tonnin ylimääräisillä kuluilla vs. kiinteä hinta, ja ellei juuri nyt satu jotain ihan kamalaa, helmikuun lisäkulu jää pienemmäksi. Tämä on ikävää mutta lähes kuittaantuu edellisen vuoden edullisilla hinnoilla.

Aika kovia lukuja. Jos vertailuun käyttämäsi kiinteä hinta on määräaikainen, pitää ottaa huomioon, että osan sopimusaikaa pörssisähkö on todennäköisesti sitten taas halvempaa kuin kiinteä hinta. Meillä tammikuun 2026 sähkölasku oli 311 € korkeampi kuin 2025 (molempina pörssisähkö), joka vuositasolla hukkuu kohinaan. Tammikuun kulutus oli vuonna 2025 2263 kWh ja tänä vuonna 2954 kWh.

 

[kapiteeli]

En minä ole ainakaan nähnyt mitään isompaa intoa rakentaa lisää tuulivoimaa. OX2:lla on omia puistojaan putkessa jotka ovat ilmeisesti oikeasti lähdössä rakennukseen (ihan päätöntä jos multa kysytään), mutta valtaosa tuulivoimaprojekteista on siellä pöytälaatikkoa/YVA/rakennuslupa+ehdolliset maanvuokrasopimukset tasolla. Tuulivoiman rakennuskustannukset ovat liian kalliita, markkina on hemmetin saturoitunut, kannibalisaatio on totta ja capture price on naurettavan huono.

Ongelma on tällä hetkellä se että sähkön hinta on ihan liian halpa että *mitään* tuotantotapaa kannattaisi rakentaa ilman tukea. Kun tähän lyödään datakeskuskapasiteettia otsa märkänä niin kyllähän se hinta vääjäämättä tulee nousemaan, mutta jossain kohtaa olla sitten tilanteessa että olisi pitänyt startata ne rakennusprojektit 10 vuotta sitten ja sitten ollaan kusi sukassa pitkään. Se parempi kysymys on että kuinka pitkään Loviisan voimaloita ja Olkiluodon kahta vanhempaa vedenkeitintä pyöritetään. Suomessa on kehuskeltu että ydinvoimalat on niin hyvässä kunnossa että niillä on aina se 50 vuotta käyttöikää jäljellä, mutta totuus on että jossain vaiheessa STUK ei tule enää myöntämään jatkolupaa niiden käytölle. Ja siitä hetkestä tulee olemaan se noin 10 vuotta aikaa rakentaa ne korvaavat, mitä ikinä ne silloin maksavatkaan.

Minä en usko että esim. tulisimme Loviisa 3:sta näkemään vielä pitkään aikaan. JOS Fortum jonnekin ydinvoimalan rakentaa niin ei se ainakaan Suomeen ole.

Ja mitä tulee datakeskuksiin, niin niiden energiatarpeet ovat niin isoja että ne eivät missään tapauksessa kaikki tule mahtumaan PPA markkinalle. Niille myydään jo nyt ei-oota osin ja on erittäin todennäköistä että osa luvatuista datakeskusprojekteista tulee peruuntumaan kun niillä ei ole taetta että sähkön hinta on matala. Ihan samaan tapaan siellä pohjois-Ruotsissa osa vihreän teräksen/vedyn projekteista on jumissa kun SE1:sen sähkön hinta näkymät ovat nousseet huomattavasti. Siinä missä datakeskus saattaa vielä toteutua, tuollainen vihreän teräksen tehdas elää ja kuolee sen sähkönhinnan mukana.

Eli paras ratkaisu on rakentaa ihan poskettomasti siirtolinjoja Keski-Eurooppaan.
- Keskihinta nousee sille tasolle, että on kannattavaa rakentaa uutta tuotantoa.
- Edellisestä johtuen lisäksi olemassaolevan tuotannon kannattavuus paranee.
- Keskihinnan nousu hillitsee sähköintensiivisen teollisuuden investointeja.
- Suomen hintataso ei erkane niin helposti muusta Euroopasta -> hintapiikit vähenevät.
- Valtio saa suuret määrät vientituloja ja uuden tuotannon rakentaminen tuottaa merkittävät aluetaloudelliset hyödyt.
- Säästetään Keski-Euroopan kaasuvaroja niille hetkille, kun ne oikeasti ovat tarpeen.
- Luodaan kysyntää suomalaiselle tuotteelle (merikaapelit).