• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Suomen sähkömarkkinat ovat muutaman vuoden sisällä täysin sekaisin; talvipakkasilla - silloin kun ei tuule - on todellinen sähköpula ja mikään ei tähän tule avuksi.
Äläs nyt kun ne datakeskukset joustavat silloin kun sähköstä on pulaa ja laskevat tehoa tai sammuttavat kokonaan. Jos Pornhubin 4k jynkky tai tiktok vähän nykii tai peli lagaa, niin asiakkaat kyllä ymmärtää, että Suomessa on sähkö kortilla.

Lisäksi tulee valtavan paljon akkuvarastoja sähkölle ja tuulivoimaa on yllin kyllin. Nytkin tuulivoiman kapasiteetti on jo 10000MW luokkaa ja lisää tulossa. Tuossa muutaman kilsan päässä on iso aurinkovoimala pakettipellolla. Sähkön hinta ohjaa kuluttajat kulutusjoustoon. Ruotsiin on suunnitteilla Aurora 2.

Näin meille on kerrottu, eli ei mitään hätää.
 
Äläs nyt kun ne datakeskukset joustavat silloin kun sähköstä on pulaa ja laskevat tehoa tai sammuttavat kokonaan. Jos Pornhubin 4k jynkky tai tiktok vähän nykii tai peli lagaa, niin asiakkaat kyllä ymmärtää, että Suomessa on sähkö kortilla.

Lisäksi tulee valtavan paljon akkuvarastoja sähkölle ja tuulivoimaa on yllin kyllin. Nytkin tuulivoiman kapasiteetti on jo 10000MW luokkaa ja lisää tulossa. Tuossa muutaman kilsan päässä on iso aurinkovoimala pakettipellolla. Sähkön hinta ohjaa kuluttajat kulutusjoustoon. Ruotsiin on suunnitteilla Aurora 2.

Näin meille on kerrottu, eli ei mitään hätää.
Sitä Aurora 2:sta tuskin koskaan rakennetaan, sillä jo Aurora 1 nosti sähkön hintaa pohjois-Ruotsissa niin paljon, että asiasta on noussut siellä poliittinen ongelma.

Oikeasti hämmästyttää tuo vähäinen ymmärrys tästä tilanteesta sekä poliittisissa piireissä että energiafirmojen johdossa.
 
Ja nämä ovat kaikki suomalaisia tai edes suurin osa?
Suomen työttömyysaste yli 10%, joten kyllä täällä on työnantajan markkinat. Tuskin on tarvetta hakea työvoimaa kovin kaukaa. Kansalaisuuksista tuskin kerrotaan yhtään mitään ulospäin. Veikkaan että suurin osa suomalaisia.

On se kiva kun muutamat sadat korkeakoulutetut pääsevät pyörittämään datakeskusta, mikä aiheuttaa työttömyyttä tuhansille ihmisille ympäri maailmaa.
Ne datakeskukset rakennetaan joka tapauksessa. Joko Suomeen tai jonnekin muualle. Eli työpaikat menevät joka tapauksessa.

Näistä datakeskuksista ei suomi tule saamaan edes järkevästi verotuloja tulevaisuudessa, kuin ainoastaan vaan rakennus vaiheessa.
Sähköverotuki taitaa poistua ja tilalle tulee osin sitä korvaava toinen tuki, josta ei taida olla vielä lakiesitystä. Ymmärsin niin, että verotulot nettona kasvavat näiden myötä, mikä on hyvä asia. Tuota varmaan tarkastellaan koko ajan, miten se vaikuttaa investointeihin. Ja tukea voidaan vähentää jos investointitahti jatkuu tarpeeksi kovana.

Hukkalämmön hyödyntäminen tulee olemaan ihan vitsi suurimmassa osassa datakeskuksia, mitä tullaan suomeen rakentamaan.

Ainakin Fortumin kalvoissa datakeskuksista, jotka ovat kaukolämpöverkon alueella, voidaan ottaa talteen jopa noin 75% hukkalämmöstä. Se on todella suuri luku. Siis suurin osa saadaan lämmityskäyttöön. Toki vaatii, että se datakeskus on tarpeeksi lähellä infraa ja on tätä silmällä pitäen rakennetty, eli ei varmasti koske kaikkia datakeskuksia. Alla esimerkkinä Espooseen rakennettava datakeskus. Mutta taas kerran: jos sähkön hinta nousee, niin tällaiset ratkaisut yleistyvät. Ja tässä nimenomaan keskustellaan uusista datakeskuksista, joten niissä tällainen on hyvinkin mahdollista.


Tää alarmismi datakeskuksista on vähän sama kuin ne Pohjois-Ruotsin vihreän siirtymän terästehtaat. Hankkeet menevät sitä mukaa jäihin jos sähkön hinta nousee liikaa. Hinta määrittää koko ajan niiden investointien kannattavuutta. Osa toteutuu, ja osa jää toteutumatta. Ja kun sähkön hinta nousee, aletaan rakentaa sähköntuotantoa.
 
Mitä merkitystä työntekijöiden kansallisuudella tai alkuperällä on? Täällä he kuitenkin asuvat ja maksavat verot.
Verotuloja kyllä mutta eivät syö Suomen työttömistä ketää jos työvoima tuodaan ulkomailta tänne. Se tässä kiinnostaa, että kun datakeskukset tuovat työpaikkoja saako maan kansalaiset niitä vai tuleeko kaikki tekijät muualta.

Nytkin ne suurimmat tulot mitä saataisiin on valtio kompensoinut erilaisilla tuilla datakeskuksien osalta. Ja eivätkä maksa yhteisöverojakaan.
 
Verotuloja kyllä mutta eivät syö Suomen työttömistä ketää jos työvoima tuodaan ulkomailta tänne. Se tässä kiinnostaa, että kun datakeskukset tuovat työpaikkoja saako maan kansalaiset niitä vai tuleeko kaikki tekijät muualta.

Nytkin ne suurimmat tulot mitä saataisiin on valtio kompensoinut erilaisilla tuilla datakeskuksien osalta. Ja eivätkä maksa yhteisöverojakaan.
Vahva veikkaus on, että tulevat Intiasta intialaisen vuokrafirman kautta. Intiassa it-insinööri maksaa n 10% jenkkilän hinnasta, 25% Suomen hinnasta ja 35% kiinan hinnasta.

Jokin ”laitoshuoltoteknikon” sopimus 1500-2000€/kk, että kukaan ei haasta oikeuteen ihmiskaupasta.

Jokin pihan auraus sitten mahdollisesti suomalaiselta kiinteistöhuollolta.
 
Sähköverotuki taitaa poistua ja tilalle tulee osin sitä korvaava toinen tuki, josta ei taida olla vielä lakiesitystä. Ymmärsin niin, että verotulot nettona kasvavat näiden myötä, mikä on hyvä asia. Tuota varmaan tarkastellaan koko ajan, miten se vaikuttaa investointeihin. Ja tukea voidaan vähentää jos investointitahti jatkuu tarpeeksi kovana.
Tämä nyt on ihan silmänkääntötemppu, jolla voidaan sanoa että tehtiin jotain. Datakeskukset siirtyy sähköverluokasta 2 luokkaan 1, mutta datakeskuksille tulee sähköverotuki, jolla sitten kompensoidaan ne maksetut verot. Eiköhän tässä ole rakenteilla joku saman tyylinen tuki kuten merenkulun nettopalkkajärjestelmä (tässä palkkojen verot & sosiaalikulut palautetaan varustamoille). Toki sillä erotuksella, että tässä palautetaan nyt ne maksetut sähköverot.


Ainakin Fortumin kalvoissa datakeskuksista, jotka ovat kaukolämpöverkon alueella, voidaan ottaa talteen jopa noin 75% hukkalämmöstä. Se on todella suuri luku. Siis suurin osa saadaan lämmityskäyttöön. Toki vaatii, että se datakeskus on tarpeeksi lähellä infraa ja on tätä silmällä pitäen rakennetty, eli ei varmasti koske kaikkia datakeskuksia. Alla esimerkkinä Espooseen rakennettava datakeskus. Mutta taas kerran: jos sähkön hinta nousee, niin tällaiset ratkaisut yleistyvät. Ja tässä nimenomaan keskustellaan uusista datakeskuksista, joten niissä tällainen on hyvinkin mahdollista.
Ainut ongelma vaan on, ettei ne datakeskukset ole siellä missä sitä kaukolämpöä tarvittaisiin eniten. Näitähän tulee Kajaaniin, Muhokselle, Lappeenrantaan jne. Suurinosa tulee sellaisiin sijainteihin, joissa ei se tarvetta isolle määrälle kaukolämpöä. Jos nämä rakennettaisiin PK-seudulle, Tampereelle, Turkuun jne. niin sille kaukolämmölle oli käyttöä. Ei taida PK-seudulle olla tulossa muita kuin tuo Espoon datakeskus?


Tää alarmismi datakeskuksista on vähän sama kuin ne Pohjois-Ruotsin vihreän siirtymän terästehtaat. Hankkeet menevät sitä mukaa jäihin jos sähkön hinta nousee liikaa. Hinta määrittää koko ajan niiden investointien kannattavuutta. Osa toteutuu, ja osa jää toteutumatta. Ja kun sähkön hinta nousee, aletaan rakentaa sähköntuotantoa.
Jos ja kun meillä sähkönhinta nousee lähelle Keskiski-Euroopan tasoa, niin meidän kansantaloudelle se tulee olemaan todella suuri ongelma.
 
Jos ja kun meillä sähkönhinta nousee lähelle Keskiski-Euroopan tasoa, niin meidän kansantaloudelle se tulee olemaan todella suuri ongelma.
Ei ole mikään ongelma. Vasemmisto perustelee vihreydellä ja oikeisto työpaikoilla, vaikka työn tekisi intialainen insinööri.
 
Minkä takia sähkö on tän viikon ollut taas niin helvetin kallista vaikka on lämmintä ja taivaalta paistaa sähköä? Onko ydinvoimalat huollossa tai aurora pois päältä?
 
Minkä takia sähkö on tän viikon ollut taas niin helvetin kallista vaikka on lämmintä ja taivaalta paistaa sähköä? Onko ydinvoimalat huollossa tai aurora pois päältä?
OL2 huollossa ja ei ole ollut tuulista.
Juuri näin. Lisäksi hinnat nousevat päiväajan ulkopuolella, kun aurinkoenergian tuotantoa ei ole Keski-Euroopassa ja Baltiassa, jolloin sähkön suunta on sinnepäin täältä pohjolasta.
 
Hamina työllistää pysyvästi noin 500. Ei nyt ihan vähäpätöinen työllistävä vaikutus. Ja ei, ne 500 eivät ole vain siivoojia ja vartijoita. Esim. Lappeenrannan datakeskuksen pysyvästä työvoimasta yli puolet on korkeakoulutettuja. Hamina ei ole tainnut jakaumaa ilmoittaa, mutta varmaan jotain osviittaa antaa tuo Lappeenranta.

Ovatko nämä Haminan sadat työntekijät kanssasi huoneessa tällä hetkellä?

Ironisesti aika moni siellä vakkareina oikeasti salin puolella työskentelevistä ei omaa mitään kovin kummoista koulutuspohjaa, vaan ihan peruskoulupohjaltakin pyörii porukkaa.

Liksat toki kovat ja toki temppeinä, vartijoina, siivoojina ym. pyörii hieman enemmän porukkaa mutta tuo n. sata on kyllä oikeasti se vakituisen henkilöstön määrä.
 
Ovatko nämä Haminan sadat työntekijät kanssasi huoneessa tällä hetkellä?

Eivät ole. Viittaan ihan vain asian uutisointiin. Kyse Googlen työntekijöistä, ei Tuike Finland Oy:n. Aiemmin luku oli 400.

Tällä hetkellä Haminassa ovat käynnissä seitsemännen laajennusvaiheen rakennustyöt. Sen arvo on miljardi euroa. Se nostaa Googlen työntekijämäärän Haminassa 500 henkilöön.

 
Kulurakenteista ja henkilökunnan diplomeista en tiedä paskaakaan. Sen tiedän, että jos keskuksen saamisesta Suomeen about tapellaan ja tulijoita olisi "sadoittain" niin on päivän selvää, että Suomi ei ole osannut hinnoitella oikein. Laskun maksajastakaan ei liene epäselvyyttä.

Jos sähkö jännittää niin on olemassa kiinteitä sopimuksia kotitalouksille.
Niin just. Datakeskuksen pistorasioista kipinöi vain pörssisähkö. Ei sovi myöskään unohtaa, että ainahan voidaan pitää taas sellaiset yhteisöllisyyttäkin lisäävät "sähkötalkoot". Isänmaan puolesta. Se oli kivaa.
 
"Tällä hetkellä Haminassa ovat käynnissä seitsemännen laajennusvaiheen rakennustyöt. Sen arvo on miljardi euroa. Se nostaa Googlen työntekijämäärän Haminassa 500 henkilöön."

Yksikään Googlen tiedote minkä olen löytänyt liittyen Haminan datakeskukseen ei sano, että Googlen työntekijämäärä Haminassa olisi 500 henkilöä. Sen sijaan ne tiedotteet sanoavat, että Hamina työllistää 500 henkilöä, joka on aivan eri asia. Jälkimmäisellä tavalla kerrottuna siellä Haminassa voi olla 200 henkilöä ja ne loput 300 "työllistettyä" ovat esimerkiksi Intiassa - kaikki datakeskuksen varsinainen ylläpito tehdään keskitetyistä hallintakeskuksista. Paikan päällä on vain sitä henkilökuntaa, jonka on pakko olla paikan päällä tekemässä "hands on"-töitä.

Montako henkilöä siellä Haminassa on aivan oikeasti paikan päällä töissä?
 
Viimeksi muokattu:
"Tällä hetkellä Haminassa ovat käynnissä seitsemännen laajennusvaiheen rakennustyöt. Sen arvo on miljardi euroa. Se nostaa Googlen työntekijämäärän Haminassa 500 henkilöön."

Yksikään Googlen tiedote minkä olen löytänyt liittyen Haminan datakeskukseen ei sano, että Googlen työntekijämäärä Haminassa olisi 500 henkilöä. Sen sijaan ne tiedotteet sanoavat, että Hamina työllistää 500 henkilöä, joka on aivan eri asia. Jälkimmäisellä tavalla kerrottuna siellä Haminassa voi olla 200 henkilöä ja ne loput 300 "työllistettyä" ovat esimerkiksi Intiassa - kaikki datakeskuksen varsinainen ylläpito tehdään keskitetyistä hallintakeskuksista. Paikan päällä on vain sitä henkilökuntaa, jonka on pakko olla paikan päällä tekemässä "hands on"-töitä.

Montako henkilöä siellä Haminassa on aivan oikeasti paikan päällä töissä?
Minä tulkitsen tuon "Haminassa" sten rttä ne työntekijät ovat Haminassa.
 
Googlehan ei missään luvannut kirjaimellisesti 100 uutta työpaikkaa Haminaan. Se Deloitten arvio kuinka monta uutta työpaikkaa laajennus tuo nimenomaan Haminassa. Salaliittojahan Intian työpaikoista voi aina kehitellä. Todennäköisempää on kuitenkin että työpaikkoja syntyy samassa suhteessa kuin kuin datakeskuksen neliöt kasvaa (miinus tehokkuus-edut plus ylimääräinen hallinto organisaation kasvaessa). Investoinnin kokoon nähden se +20% lisää työntekijöitä paikan päällä on ihan maltillinen arvio.
 
Montako henkilöä siellä Haminassa on aivan oikeasti paikan päällä töissä?

Eihän sulle yleensä mikään lähde kelpaa, joka sotii sun hyvin värittynyttä ja mustavalkoista narratiiviasi vastaan. Mutta kävisikö tämä joka kerrottiin 1. laajennuksen yhteydessä. Eli vapaasti kääntäen 90% datakeskuksen työntekijöistä on suomalaisia ja heistä suurin osa asuu Haminan seudulla:

The company chose Hamina because of its combination of energy infrastructure, land available for development and qualified local workforce. About 90% of the data center’s employees are Finnish, and most of them live in the local community, according to Google.


Kun ensimmäisesti laajennuksesta kerrottiin - uutisoinnin perusteella Googlella oli vakituisia työntekijöitä Haminassa 100:

Vakituisia työpaikkoja yhtiöllä on Haminassa noin sata.

Google itse ilmoitti että paikallinen osaava työvoima oli yksi syy investointiin:


Mutta kyllä mä tiedän, että ei mikään lähde sulle kelpaa ja aina alkaa mussutus vääristä sanamuodoista tai ties mistä. Olet päättänyt että siellä on muutama siivooja ja muutama intialainen etätyöntekijä, niin samahan se mitä aiheesta eri lähteissä kerrotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän sulle yleensä mikään lähde kelpaa, joka sotii sun hyvin värittynyttä ja mustavalkoista narratiiviasi vastaan. Mutta kävisikö tämä joka kerrottiin 1. laajennuksen yhteydessä. Eli vapaasti kääntäen 90% datakeskuksen työntekijöistä on suomalaisia ja heistä suurin osa asuu Haminan seudulla:
Se nyt vain on fakta, että kun julkisen pilven palveluita tuottavaa operaattori (esim. Microsoft, Amazon AWS, Goole, Oracle) rakentaa datakeskuksen, niin datakeskuksen ylläpito työllistää enemmän henkilöitä keskitetyssä hallintakeskuksessa kuin paikallisesti.

Ja tuo mainitsemasi lainaus sanoo: "About 90% of the data center’s employees are Finnish, and most of them live in the local community, according to Google." --> Tuossa tarkoitetaan paikallisia työntekijöitä: Paikallisista työntekijöistä on 90% suomalaisia, minkä uskon aivan täysin. Mutta jos keskustellaan mitä henkilökuntaa tällaisen datakeskuksen ylläpito kokonaisuudessaan tarvitsee, niin siitä henkilökunnasta on valtaosa aivan muualla kuin Suomessa. Luulen tietäväni tästä alasta jotain.
 
Tuossa tarkoitetaan paikallisia työntekijöitä: Paikallisista työntekijöistä on 90% suomalaisia

Lukutaidossa tai ymmärryksessä sulla yhä vikaa. Yritäpä uudestaan. Tässä se lause:

About 90% of the data center’s employees are Finnish, and most of them live in the local community

Siinä sanotaan, että datakeskuksen työntekijöistä n. 90% on suomalaisia ja heistä suurin osa paikallisia. Siinä ei sanota, että 90% paikallisista työntekijöistä on suomalaisia tai että paikallisista työntekijöistä suurin osa on on paikallisia :facepalm: Mieti jatkossa hetki mitä kirjoitat ennen kuin painat "Lähetä". Ja tässä on puhuttu nimenomaan niistä pysyvistä työpaikoista joita datakeskus sinne kohteeseen luo. Tuo yllä vastaa siihen kysymykseen. En lainkaan epäile, etteikö datakeskus luo myös muita työpaikkoja muualle epäsuoraan. Se on toki sekin plussaa.

Luulen tietäväni tästä alasta jotain.

:rofl2::rofl2: No ei se ainakaan viesteistäsi käy ilmi. Mutta kiva jos susta tuntuu siltä!

Eiköhän tää ollut tämän osalta tässä. Ihan selvästi todettu, että datakeskus luo paikallisia työpaikkoja ja suuruusluokka on satoja Haminan tapauksessa toisin kuin moni väittää. Voit jatkaa noitten valheitten viljelyä mutta muut ainakin osaavat lukea.
 
Kuten yllä juuri todettiin, datakeskusten työntekijöistä keskustelua voi jatkaa jossain muualla kuin sähköenergian tuotantoketjussa :thumbsup:
 
Torniossa on kaasumoottorit jo hyrräämässä, 1.4 aloittanut.

Myös T&T kirjoittaa aiheesta, maksumuurin takana.

Runsaan vuoden kestää rakentaa, kun on maa- tai biokaasua saatavilla. Osallistuu taajuuden palautusreserviin ja muiden häiriötilanteiden selvitykseen. Moottorin etu säätöhommissa on nopea käynnistys, noin 5 min, kun kaasuturbiinilla menee vartin verran. Prof. Esa Vakkilainen haluaa Suomeen 20 kpl 20 MW voimalaa. Paikat voisi valita Fingrid eri puolille maata huoltovarmuuden takia. Laskevat, että 400 MW teho tarvitsi 340 M€ tukea. Toisaalta sähkön käyttäjät saavat säästöä kun hintapiikit on loivempia.

Mielenkiintoista seurata, vaikka monille tuntuu fossiilinen maakaasu olevan ehdoton ei-ei. Tämä kuitenkin toimii ja vähitellen voitaisiin lisätä biokaasun osuutta.
 
Suomelle on käytännössä tapahtumassa case Irlanti datakeskusten kanssa, mutta silti muutamat jotenkin haluaa maalata kuvaa, että kyse on täysin eri asiasta. Ei ne irkuissa ketään työllistä siihen nähden, kuinka paljon ne kuluttaa ja vaatii ja aiheuttaa sen maan kansalaisille ongelmia, koska poliittinen päätöksenteko on mitä on ja lobbarit maksaa hyvin etujärjestöille. Siltikin täällä on näitä, joiden mielestä kyse on toimivasta ja hyvästä bisneksestä. Sata työpaikka vs. miljoonien kansalaisten perushyödykkeen hintanousu joka syö koko valtion tuloja on kuulemma hyvä diili. Verotetaan kansalaisia lisää, mutta ei suinkaan sitä ongelman aiheuttajaa eli datakeskusta, joka sen ongelman sähköjen ja muiden asioiden kanssa tänne tuo. Mutta hei, me tienataan täällä.
 
Torniossa on kaasumoottorit jo hyrräämässä, 1.4 aloittanut.

Myös T&T kirjoittaa aiheesta, maksumuurin takana.

Runsaan vuoden kestää rakentaa, kun on maa- tai biokaasua saatavilla. Osallistuu taajuuden palautusreserviin ja muiden häiriötilanteiden selvitykseen. Moottorin etu säätöhommissa on nopea käynnistys, noin 5 min, kun kaasuturbiinilla menee vartin verran. Prof. Esa Vakkilainen haluaa Suomeen 20 kpl 20 MW voimalaa. Paikat voisi valita Fingrid eri puolille maata huoltovarmuuden takia. Laskevat, että 400 MW teho tarvitsi 340 M€ tukea. Toisaalta sähkön käyttäjät saavat säästöä kun hintapiikit on loivempia.

Mielenkiintoista seurata, vaikka monille tuntuu fossiilinen maakaasu olevan ehdoton ei-ei. Tämä kuitenkin toimii ja vähitellen voitaisiin lisätä biokaasun osuutta.
AI meinasi että kaasuturbiinien (isojen) toimitusaika on viisi vuotta tällä hetkellä. Rakentamiseen ei varmaankaan mene kuin vuosi mutta rahoitus, suunnitelu, luvat, tilaus ja rakennus niin viisi vuotta menee helposti.
 
Viimeksi muokattu:
AI meinasi että kaasuturbiinien (isojen) toimitusaika on viisi vuotta tällä hetkellä. Rakentamiseen ei varmaankaan mene kuin vuosi mutta rahoitus, suunnitelu, luvar, tilaus ja rakennus niin viisi vuotta menee helposti.
Datakeskusten energiantuotantoon menee paljon kaasuturbiineja Amerikassa, ja osittain tämän takia niissä on pitkät tilausjonot.
 
Suomelle on käytännössä tapahtumassa case Irlanti datakeskusten kanssa, mutta silti muutamat jotenkin haluaa maalata kuvaa, että kyse on täysin eri asiasta. Ei ne irkuissa ketään työllistä siihen nähden, kuinka paljon ne kuluttaa ja vaatii ja aiheuttaa sen maan kansalaisille ongelmia, koska poliittinen päätöksenteko on mitä on ja lobbarit maksaa hyvin etujärjestöille. Siltikin täällä on näitä, joiden mielestä kyse on toimivasta ja hyvästä bisneksestä. Sata työpaikka vs. miljoonien kansalaisten perushyödykkeen hintanousu joka syö koko valtion tuloja on kuulemma hyvä diili. Verotetaan kansalaisia lisää, mutta ei suinkaan sitä ongelman aiheuttajaa eli datakeskusta, joka sen ongelman sähköjen ja muiden asioiden kanssa tänne tuo. Mutta hei, me tienataan täällä.
Sähköverkkojen kuluista tuntuu suurinosa tulevan perustallaajan niskaan aina. Ihme juttua.
 
Aika paljon näkee verkossa sellaista kommentointia, että "jos datakeskusten vaikutus sähkön hintaan huolestuttaa, niin sitten ottaa kiinteän sähkösopimuksen ja lakkaa valittamasta".

Voisiko joku selittää, miten tämä toimii? Kyllä, ymmärrän kiinteän sopimuksen suojaavan vaikutuksen pörssisähkön hintapiikkien osalta.

Mutta jos pörssisähkön keskihinta nousee datakeskusten ym. suurikulutuksellisten toimijoiden seurauksena vaikka 50 % tai 100 %, niin tämäkö ei kuitenkaan vaikuta vastaavalla tavalla kiinteiden sopimusten hinnoitteluun?

Suuria datakeskuksia nousee muutaman vuoden sisällä useita. Suuria ydinvoimaloita ei ole näillä näkymin tulossa, ja jos tuleekin, niin se on sitten taas vuosikymmenen projekti. Ja esim. Vattenfall kirjoittaa, että pienydinvoimaloita on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2035. Mitä hintoja tasaavia tuotantomuotoja tänne on realistista odottaa sillä välin?
 
Siltikin täällä on näitä, joiden mielestä kyse on toimivasta ja hyvästä bisneksestä.

No tässä ketjussa ei taida olla ketään joiden mielesä massiiviset veroalet datakeskuksille olisi millään tavalla hyvä asia. Se on hyvä että ne perutaan, mutta se on huono jos niiden tilalle tulee ihan saman asian ajava kompensoiva tuki. Mä kommentoin vain tuota työpaikkojen luontia josta oli väärää luuloa liikkeellä, mistä ei tässä sen enempää. Mutta veroalet ovat ongelma varsinkin jos ne johtavat verovaroista kustannettavaan sähköntuotantoon. Se on pahasti tappiollinen kierre, joka houkuttaa lisää kulutusta ja lisää verovaroin rakennettavaa tuotantoa.

Mutta noin muutoin en näe ongelmaa siinä, että Suomeen tulevat yritykset ostavat isoja määriä sähköä markkinoilta, vaikka se nostaakin kuluttajien hintoja. Kun hinnat nousevat tarpeeksi, rakennetaan lisää tuotantoa ja rinse&repeat. Sähköintensiivisten kotitalouksen sähkölasku ei ole mikään pyhä lehmä jonka kasvua vastaan on kaikin keinoin taisteltava.
 
Aika paljon näkee verkossa sellaista kommentointia, että "jos datakeskusten vaikutus sähkön hintaan huolestuttaa, niin sitten ottaa kiinteän sähkösopimuksen ja lakkaa valittamasta".

Voisiko joku selittää, miten tämä toimii? Kyllä, ymmärrän kiinteän sopimuksen suojaavan vaikutuksen pörssisähkön hintapiikkien osalta.

Mutta jos pörssisähkön keskihinta nousee datakeskusten ym. suurikulutuksellisten toimijoiden seurauksena vaikka 50 % tai 100 %, niin tämäkö ei kuitenkaan vaikuta vastaavalla tavalla kiinteiden sopimusten hinnoitteluun?

Suuria datakeskuksia nousee muutaman vuoden sisällä useita. Suuria ydinvoimaloita ei ole näillä näkymin tulossa, ja jos tuleekin, niin se on sitten taas vuosikymmenen projekti. Ja esim. Vattenfall kirjoittaa, että pienydinvoimaloita on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2035. Mitä hintoja tasaavia tuotantomuotoja tänne on realistista odottaa sillä välin?
Näinhän se menee. Nämä "ota kiinteä" kommentit taasen tulee puhtaasti ymmärtämättömyydestä tai puhtaasta idiotismista. Jokaisen normaaliälyisen luulis ymmärtävän että verkon kokonaiskuorman ja kulutuksen kasvaessa nousee myös kiinteidenkin hinnat ellei tilalle saada lisää korvaavaa energiantuotantoa joka korreloi tuon syntyneen energiavajeen kanssa.
 
Näinhän se menee. Nämä "ota kiinteä" kommentit taasen tulee puhtaasti ymmärtämättömyydestä tai puhtaasta idiotismista. Jokaisen normaaliälyisen luulis ymmärtävän että verkon kokonaiskuorman ja kulutuksen kasvaessa nousee myös kiinteidenkin hinnat ellei tilalle saada lisää korvaavaa energiantuotantoa joka korreloi tuon syntyneen energiavajeen kanssa.
Yleensä "ota kiinteä"-kommentit ovat vastaus valituksiin pörssin hintavaihteluista eivätkä tietenkään sähkön yleiseen hinnannousuun. Tämä nimimerkki 2112:n ja sinun kommenttisi edustavat tyypillistä olkiukkoharhaa.
 
Nämä "ota kiinteä" kommentit taasen tulee puhtaasti ymmärtämättömyydestä tai puhtaasta idiotismista.

Yleensä niitä näkee kun joku valittaa yksittäisen vartin tai tunnin korkeaa hintapiikkiä. Eli on otettu pörssisopimus vaikka selvästi haluttaisiin että hinta pysyy vakiona.
 
Yleensä niitä näkee kun joku valittaa yksittäisen vartin tai tunnin korkeaa hintapiikkiä. Eli on otettu pörssisopimus vaikka selvästi haluttaisiin että hinta pysyy vakiona.
Suurin osa pörssin hintapiikeistä tulee nykypäivänä selkeästi tuulivoiman vaihtelevuudesta. Ennen tätä nykypäivän vihreän energiatuotannon "reformia" ei kyseistä ongelmaa ollut jossa hinta soutaa tuurivoiman vaihteluiden mukaan. Kyllä sen tulis olla kaikkien etu että energiantuotanto saatais vakautettua ja hinnanvaihtelut vakautettua ja kyllä tämä ongelma ei ratkea kokonaiskulutusta ja pohjahintoja nostamalla vaan rakentamalla ydinvoimaa tai turpeen yms energiantuotannon tuomista takaisin valikoimiin. Nämä nykypäivän hintapiikit ei ole mistään kotoisin. Kiinteähintaiset sopimukset laskee tasan tarkkaan kaikki hintavaihtelut mukaan hinnoitteluun ja lisää päälle vielä oman riskipreemionsa.
 
Yleensä "ota kiinteä"-kommentit ovat vastaus valituksiin pörssin hintavaihteluista eivätkä tietenkään sähkön yleiseen hinnannousuun. Tämä nimimerkki 2112:n ja sinun kommenttisi edustavat tyypillistä olkiukkoharhaa.
Ihan samanlaista olkiukkoilua on tulla ketjuun esittämään, että kaikki sähkön hintatasosta huolissaan olevat ovat sitä vain sen vuoksi, että eivät ole ymmärtäneet pörssisähköä oikein.
 
Suurin osa pörssin hintapiikeistä tulee nykypäivänä selkeästi tuulivoiman vaihtelevuudesta. Ennen tätä nykypäivän vihreän energiatuotannon "reformia" ei kyseistä ongelmaa ollut jossa hinta soutaa tuurivoiman vaihteluiden mukaan. Kyllä sen tulis olla kaikkien etu että energiantuotanto saatais vakautettua ja hinnanvaihtelut vakautettua ja kyllä tämä ongelma ei ratkea kokonaiskulutusta ja pohjahintoja nostamalla vaan rakentamalla ydinvoimaa tai turpeen yms energiantuotannon tuomista takaisin valikoimiin. Nämä nykypäivän hintapiikit ei ole mistään kotoisin. Kiinteähintaiset sopimukset laskee tasan tarkkaan kaikki hintavaihtelut mukaan hinnoitteluun ja lisää päälle vielä oman riskipreemionsa.

Tästähän on puhuttu ketjussa satoja sivuja ja ei, ydinvoima ei ole paras tapa vakauttaa hintoja jos se sun ongelmasi on nimenomaan hinnan heilunta. Ydinvoima on helvetin kallista, Fortum ei sitä ilman tukia rakenna ja jos sitä tuetaan, me maksamme sen saman lisähinnan sitten veroissa. Kallista se siltikin on. Heiluntaan parempi ratkaisu on kapasiteettimarkkinat ja säätövoiman lisääminen esim. moottorivoimalat. Tuossa juuri yllä kerrottiin Torniossa valmistuneesta 43MW:n kaasumoottorivoimalasta, joka auttaa heiluntaan. Noita vaan tarvitaan rutkasti lisää. Samoin akkukapasiteetti, jota sitäkin ollaan rakennettu koko ajan lisää ja halvemmalla. Ottaa vaan aikansa.

Jos taas sun ongelmasi on että haluat maksaa sähköstä keskimäärin vähemmän (Esim. alle 7,5 c/kWh johon nyt taitaa saada kiinteää), niin siihen taas auttaa oikeastaan minkä tahansa tuotannon lisääminen. Senkään ei ydinvoimaa tarvitse olla, vaan jotain halvempaa. Eli siis meidän hintamme olisivat ihan helvetisti korkeammat jos emme olisi rakentaneet gigawattitolkulla tuulivoimaa. Heilunta on kasvanut, mutta keskihintaa se on laskenut verrattuna jos ei olisi rakennettu.
 
Tästähän on puhuttu ketjussa satoja sivuja ja ei, ydinvoima ei ole paras tapa vakauttaa hintoja jos se sun ongelmasi on nimenomaan hinnan heilunta. Ydinvoima on helvetin kallista, Fortum ei sitä ilman tukia rakenna ja jos sitä tuetaan, me maksamme sen saman lisähinnan sitten veroissa. Kallista se siltikin on. Heiluntaan parempi ratkaisu on kapasiteettimarkkinat ja säätövoiman lisääminen esim. moottorivoimalat. Tuossa juuri yllä kerrottiin Torniossa valmistuneesta 43MW:n kaasumoottorivoimalasta, joka auttaa heiluntaan. Noita vaan tarvitaan rutkasti lisää. Samoin akkukapasiteetti, jota sitäkin ollaan rakennettu koko ajan lisää ja halvemmalla. Ottaa vaan aikansa.

Jos taas sun ongelmasi on että haluat maksaa sähköstä keskimäärin vähemmän (Esim. alle 7,5 c/kWh johon nyt taitaa saada kiinteää), niin siihen taas auttaa oikeastaan minkä tahansa tuotannon lisääminen. Senkään ei ydinvoimaa tarvitse olla, vaan jotain halvempaa. Eli siis meidän hintamme olisivat ihan helvetisti korkeammat jos emme olisi rakentaneet gigawattitolkulla tuulivoimaa. Heilunta on kasvanut, mutta keskihintaa se on laskenut verrattuna jos ei olisi rakennettu.
Niin valitettavasti tuo ydinvoiman lisärakentamisen juna meni jo aikoja sitten kiitos historiassa olleen poliittisen vastustuksen. Jos en väärin muista energiayhtiöt piti silloin ovea huomattavasti avoimempana tuon ydinvoiman lisärakentamisen osalta vs nykypäivä.

Säätövoiman osalta olet oikeassa. Itselle ei ole väliä miten se energia tuotetaan kunhan tuotetaan. Ja tuotantoa tulisi lisätä että hinnat saataisiin pidettyä alempana

Mitä tulee taasen tuulivoimaan. Totta ilman nykyistä tuulivoima kapasiteettia hinnat olisivat vielä hurjempia mutta tässä energia reformissa on edelleen menty perse-edellä puuhun kun kiimassa rakennettu tuettua tuulivoimaa ja jätettyä tärkeä säätövoima kokonaan huomiotta tai oikeammin jäljellä ollutta säätövoimaa jopa ajettu alas poliittisella sekoilulla.
 
Niin valitettavasti tuo ydinvoiman lisärakentamisen juna meni jo aikoja sitten kiitos historiassa olleen poliittisen vastustuksen. Jos en väärin muista energiayhtiöt piti silloin ovea huomattavasti avoimempana tuon ydinvoiman lisärakentamisen osalta vs nykypäivä.
Minusta juna meni pieleen menneen OL3 projektin (OL4) ja Venäjän hyökkäyssodan takia (HK1). Meillä olisi 2000 MW enemmän ydinvoimaa ilman noita kompastuksia.

Säätövoiman osalta olet oikeassa. Itselle ei ole väliä miten se energia tuotetaan kunhan tuotetaan. Ja tuotantoa tulisi lisätä että hinnat saataisiin pidettyä alempana
Säätövoimalla tai millään muullakaan tuotannolla tuskin saadaan hintoja alemmaksi, koska ne ovat jo niin alhaalla. Markkinoilla ei vain ole intressejä alempaan hintatasoon. Hintavaihteluja saataneen leikattua.

Mitä tulee taasen tuulivoimaan. Totta ilman nykyistä tuulivoima kapasiteettia hinnat olisivat vielä hurjempia
Tämä on totta.

mutta tässä energia reformissa on edelleen menty perse-edellä puuhun kun kiimassa rakennettu tuettua tuulivoimaa ja jätettyä tärkeä säätövoima kokonaan huomiotta
Samaa mieltä sääriippuvan tuotannon suhteesta sääriippumattomaan. Silti pitää muistaa, että tuetun tuulivoiman määrä on noin 20%. Nyt onneksi taitaa säätövoimalle tulla tukiaisia. Tuulivoiman tukemiseen ei ole tarvetta.

tai oikeammin jäljellä ollutta säätövoimaa jopa ajettu alas poliittisella sekoilulla.
Markkinat ovat aiheuttaneet lauhdevoiman alasajon, mutta toki taustalla on mm. päästökauppa.
 
Minusta juna meni pieleen menneen OL3 projektin (OL4) ja Venäjän hyökkäyssodan takia (HK1). Meillä olisi 2000 MW enemmän ydinvoimaa ilman noita kompastuksia.
Ilman Venäjän hyökkäyssotaa Euroopassa käytettäisiin myös runsaasti edullista venäläistä kaasua, minkä takia hintahuiput olisivat paljon matalampia. Samoin CO2-päästöoikeuksien hinnat olisivat matalampia, kun kaasunpoltossa syntyy vähemmän hiilidioksidia kuin hiilenpoltossa.
 
Yksi ydinvoiman rakentamisongelma on se, että sitä rakennettiin esim. Ranskassa valtiojohtoisesti aivan liikaa -73 öljykriisin jälkeen. Ja kun huonosti säädettävää korkeiden investointikustannusten tuotanto oli liikaa -> se kannibalisoi oman tuottavuutensa ja seurauksena alan yritykset ovat olleet puolikuolleita zombie-firmoja joita valtio on bailoutannut.

Ranska täytti maan 1980 - 2000 nukeilla joita ei oikeasti ole tarvittu noin paljon.

Sähkön kysynnän kasvu ei vastannut rakennettua tuotantoa -> kalliiksi kävi -> firmat leikkasivat itse itseään elossa pysyäkseen ja rakentamiskyky katosi samalla.

Ja kun teollisuudenala kerran surkastui, niin ei sitä ole saatu sieltä elvytettyä uudelleen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yleinen rakennusteollisuuden kustannustason nousu + ydinbyrokratia eivät ainakaan helpota...
 
Niin valitettavasti tuo ydinvoiman lisärakentamisen juna meni jo aikoja sitten kiitos historiassa olleen poliittisen vastustuksen.

No ydinvoiman lisärakentaminen oli ihan hyvällä vauhdilla kunnes eräs sota alkoi 2022. Toinen ydinvoimaprojekti taas kariutui aiemmin koska OL3 meni niin päin persettä: oli paljon odotettua kalliimpi ja pidempi projekti eli riskit liian suuret hyötyyn nähden. Eikä olisi kauheasti ollut järkeä yrittää noiden lisäksi vielä kolmatta massiivista ydinvoimalaa tänne. Tuuri toki oli huono kummankin suhteen. Ilman sotaa olisi yksi (kallis) ydinvoimala rakenteilla kovaa vauhtia.

kiimassa rakennettu tuettua tuulivoimaa ja jätettyä tärkeä säätövoima kokonaan huomiotta tai oikeammin jäljellä ollutta säätövoimaa jopa ajettu alas poliittisella sekoilulla.
Kiimassa? Toi tuulivoimaraivo jaksaa aina yllättää. Tuulivoiman syöttötariffit päättyivät 2017, kohta 9v sitten. Sen jälkeen on rakennettu gigawattitolkulla tuulivoimaa ihan markkinaehtoisesti ilman tuota tukea. Kun tariffi loppui, oli kapaa joku 2GW. Nyt noin 9,5GW. Se kertoo ihan kivasti sen, miten hyvin tuulivoimaa ollaan saatu ilman mitään tariffeja.

Joo, säätövoiman puutteeseen pitää reagoida. Mutta koko energiakriisi alkoi varsinaisesti kun sota alkoi ja halpa rajojen takaa tuleva energia lakkasi olemasta ja samalla koko EU-alueen sähkönhinta mullistui sodan ansiosta. Samalla ydinvoimalaprojekti haudattiin. Sotaa ennen koko aihe ei kiinnostanut ketään. Ketju oli aika hiljainen. Jotenkin näissä keskusteluissa eräät tahot antavat sodalle valtavan pienen painoarvon ja ilmeisesti täysin poliittisista syistä yrittävät spinnata kaikki ongelmat tuotannon syyksi. Se on koomista.

Tietenkin voi jälkiviisastella että pitää osata varautua kaikkiin sotiin. Mutta kaikkiin mahdollisiin sotiin varautuminen olisi mahdottoman kallista eikä sitä tehdä. Aina tehdään kompromisseja omavaraisuuden suhteen. Mutta jos joku tietää 3 seuraavaa sotaa, milloin ne alkavat, kauanko kestävät ja niiden vaikutuksen energiamarkkinoihin, niin saa kertoa!
 
Kuka on esittänyt niin?
No esimerkiksi tässä keskustelussa aiemmin esitetty "hirveää ulinaa datakeskuksista, jos jännittää niin ota kiinteä". Mitä katselin ko. kommenttia edeltävää keskustelua, niin en kyllä huomannut valitusta mistään yksittäisestä hintapiikistä, vaan keskustelua yleisesti datakeskusten vaikutuksesta hintoihin. Tällaisessa kontekstissa en ymmärrä "hirveää ulinaa, ota kiinteä"-kommenttia, ellei sitten ole tarkoitus vain vääristellä sitä, mistä toisten keskustelijoiden huoli on peräisin. Mutta no, ehkäpä tulkitsen tällaisia kommentteja väärin. Tämä menee nyt keskustelusta keskustelemiseksi, joten tunnustan triiditappion, niin päästään jatkamaan itse asiasta.
 
Ilman Venäjän hyökkäyssotaa Euroopassa käytettäisiin myös runsaasti edullista venäläistä kaasua, minkä takia hintahuiput olisivat paljon matalampia. Samoin CO2-päästöoikeuksien hinnat olisivat matalampia, kun kaasunpoltossa syntyy vähemmän hiilidioksidia kuin hiilenpoltossa.
Se on juuri näin. Samoin mm. venäläisen öljyn, hiilen ja hakkeen käyttö loppui vaikuttaen energiapolttoaineiden hinnan nousuun --> sähkön hinta nousi.
 
Meillä on ollut tässä(kin) tammi-helmikuussa suuri määrä tunteja, jossa kaikenlainen kaupallinen tarjonta on loppunut 500 - 1000 MW lisäkuormituksella täysin. Eli siinä vaiheessa sähkön hinta olisi 4 eur/kWh ja Fingridin varavoimakoneet käynnistyvät. Tuossa vaiheessa on kyse sähkön riittävyydestä ylipäätään, jonka lisäksi tuollainen hintataso on täyttä myrkkyä koko Suomen taloudelle.

Nykyisellä datakeskusten rakentamistahdilla tuo tilanne tulee olemaan hyvin yleinen talviaikaan. Enkä enää keksi miten tätä tilannetta voisi mitenkään välttää - mitään uutta sääriippumatonta tuotantoa ei ole mahdollista rakentaa riittäviä määriä ennen tämän tilanteen realisoitumista.
 
Se on juuri näin. Samoin mm. venäläisen öljyn, hiilen ja hakkeen käyttö loppui vaikuttaen energiapolttoaineiden hinnan nousuun --> sähkön hinta nousi.
Se sähkön hinnan nousun primääri syy oli:
- Sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä toukokuussa 2022 (1400 MW tarvittaessa - ja ettei kenellekään jää väärää käsitystä, niin hyvä, että loppui)
- Ringhalssin yksiköiden 1&2 sulkeminen Etelä-Ruotsissa 31.12.2020 ja 31.12.2012 (yhteensä 1600 MW)
- Jäljelle jääneiden ydinvoimaloiden ongelmat Etelä-Ruotsissa vuonna 2022

Sekundäärinen syy oli energiakriisi Keski-Euroopassa, jonka aiheuttama korkea hintataso valui Etelä-Ruotsin kautta ajoittain myös meille.
 
No tässä ketjussa ei taida olla ketään joiden mielesä massiiviset veroalet datakeskuksille olisi millään tavalla hyvä asia. Se on hyvä että ne perutaan, mutta se on huono jos niiden tilalle tulee ihan saman asian ajava kompensoiva tuki. Mä kommentoin vain tuota työpaikkojen luontia josta oli väärää luuloa liikkeellä, mistä ei tässä sen enempää. Mutta veroalet ovat ongelma varsinkin jos ne johtavat verovaroista kustannettavaan sähköntuotantoon. Se on pahasti tappiollinen kierre, joka houkuttaa lisää kulutusta ja lisää verovaroin rakennettavaa tuotantoa.
No tämä tappiollinen kierre näistä datakuksista on tulossa. Näiden takia on jo pohdittu kapasiteetti markkinaa jne., jossa maksajan rooli nyt hyvin todennäköisesti tulee kuluttajille. Eiköhän tässä jouduta jo tämän vuosikymmenen aikana verovaroin rakentamaan uutta tuotantoa. Se datakekusten sähköveroluokkaan I siirtäminen vesitetään sähkövero palautuksella datakeskuksille. Siinä ei muutoma työpaikka auta kun miljardeja saa pumpata verovaroja uuden tuotannon rakentamiseen.

Mutta noin muutoin en näe ongelmaa siinä, että Suomeen tulevat yritykset ostavat isoja määriä sähköä markkinoilta, vaikka se nostaakin kuluttajien hintoja. Kun hinnat nousevat tarpeeksi, rakennetaan lisää tuotantoa ja rinse&repeat. Sähköintensiivisten kotitalouksen sähkölasku ei ole mikään pyhä lehmä jonka kasvua vastaan on kaikin keinoin taisteltava.

Tässä nyt vaan sellainen pieni ongelma, ettei mitään uutta tuotantoa voida kannattavasti rakentaa nykyisellä hintatasolla. Jos sähkönhinta tuplaantuu, niin sitten varmaan voidaan, mutta se sähkön hinnan tuplaantuminen nyt on vaan kansatalouden kannalta ihan helvetin huono asia. Korkeasta sähkönhinnasta tulee kärsimään yritykset siinä missä kuluttajat.

No esimerkiksi tässä keskustelussa aiemmin esitetty "hirveää ulinaa datakeskuksista, jos jännittää niin ota kiinteä". Mitä katselin ko. kommenttia edeltävää keskustelua, niin en kyllä huomannut valitusta mistään yksittäisestä hintapiikistä, vaan keskustelua yleisesti datakeskusten vaikutuksesta hintoihin. Tällaisessa kontekstissa en ymmärrä "hirveää ulinaa, ota kiinteä"-kommenttia, ellei sitten ole tarkoitus vain vääristellä sitä, mistä toisten keskustelijoiden huoli on peräisin. Mutta no, ehkäpä tulkitsen tällaisia kommentteja väärin. Tämä menee nyt keskustelusta keskustelemiseksi, joten tunnustan triiditappion, niin päästään jatkamaan itse asiasta.

Jos ja kun niitä datakeskuksia tulee paljon se ongelma ei ole ne hintapiikit vaan se sähkön hinnan nousu. Siinä ei auta mitään huudella ota kiinteä, jos sähköhinta tuplaantuu. Jos kiinteän saa nyt jollain ~7snt/kWh, niin kun näitä datakeskuksia tulee riittävästi, niin sitten ne kiinteät on esim. 14snt/kWh. Se mihin se hinta asettuu riippuu paljonko niitä datakeskuksia tulee. Siihen ei kukaan vielä osaa vastata varmasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 130
Viestejä
5 169 003
Jäsenet
82 623
Uusin jäsen
niilo21

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom