Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[zepi]

Jotenkin alkaa uskallus loppua pörssisähkön varassa asumiseen omakotitalossa. Talvipakkasella ne 4€ päivät ovat 300€ päiviä keskimäärin.

Mikäs on korkein päivän keskihinta mitä sähköpörssissä on nähty?

 

[mattix]

Kohtuu reteetä menoa.
Pelotellaan 4€/kWh päivillä ja kiertävillä katkoilla sekä toisaalta vaaditaan ydinvoimalaa tänne heti nyt. Toki ilmeisiä huolenaiheita on kyllä ilmassa.

Korkein vuorokauden keskihinta koskaan on ollut 1,1€/kWh (5.1.2024). Aika kaukana neljästä eurosta.

Itse en ainakaan murehdi muutaman tunnin kiertäviä katkoja, koska sähköverkkoon voi muutenkin tulla vikoja tai omatkin systeemit voivat hajota. Enemmän tuossa tilanteessa mietityttäisi hintataso, jos kyseessä sähkön riittämättömyydestä johtuva sähköpula eikä siis vakava vikatilanne.

Ydinvoimaa haikailevien ei tarvitse kerätä taskuista kuin sellaiset 10-12 mrd euroa, niin aivan varmasti löytyy lupa rakentaa 1 GW miilu. Bisnescase vaan taitaa olla vähän huono, joten rahoitusta ei liene saatavilla edullisesti.

Meille ohjautuu hajautettua tuotantoa, koska täältä on löytynyt halpaa lääniä riittävästi, toimiva infra ja asiaan positiivisesti suhtautunut sääntely. Meille ohjautuu energiavarastoja, koska hintavolatiliteetti on Euroopan suurin. Meille ohjautuu sähköintensiivistä teollisuutta, koska meillä on halpaa sähköä ja toimiva infra sekä kohtuu stabiili sääntely.

Uuden tuotannon perään haikailemisen sijaan, ensiksi pitäisi ratkaista markkinamalli. Vaikka Suomi rakennettaisiin täyteen halpaa tuotantoa, se loppuu äkkiä kotimaisen ja kansainvälisen sähköahneen teollisuuden tullessa hunajapurkille. Jos veronmaksajat haluavat välttämättä turvata halvan talviaikaisen sähkön, tulee nykyinen markkinamalli räjäyttää ja rakentaa yksityisasiakkaille halvan sähkön mahdollistava systeemi. Tuo ei synny kuin valtion tukemana (=artisti maksaa sittenkin) ja tiukalla sääntelyllä. Varmaan rikkottaisiin muutamaa EU-pykälää samalla.

Itse näen pitkän aikavälin ratkaisuina valtion takaaman ydinvoiman (myös SMR) ja siirtoyhteyksien lisäämisen. Lyhyellä aikavälillä joustot ja moottorivoimalat. Lisäksi sähköintensiivisen teollisuuden osalta tulisi sitoa liittämisen ehdot kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jotta vapaamatkustamista ei tapahdu.

Sille näyttää, että sähkön hinta ei ole laskemassa. Energiatehokkuustoimenpiteet varsinkin lämmityksen osalta ovat paikallaan.

 

[B12]

Mikäs on korkein päivän keskihinta mitä sähköpörssissä on nähty?

Se oli ennen niitä 2000MW datakeskuksia. Ajattele vaikka niin, että otetaan OL3 lopullisesti ja pysyvästi pois kansan käytöstä exclusiiviseen konesalikuormaan ja yksi Loviisa kaupan päälle. Voipi keulia aika kivasti tyynellä pakkaskelillä, jos oltiin viime talvenakin ihan limiitillä ja oli ihan normaali perinteinen talvikeli 2kk. Ei ollut edes mitään erikoisia pakkasia. Siitä pois tuotannosta 2000MW ensi alkuun kansan käytössä olevasta tuotannosta, sillä lisää on tulossa vaikka se 5000MW yhteensä.

Ja kun ne OL3 ja yksi Loviisa ovat huollossa Pornhubin ja Tiktokin datakeskukset jauhavat silloinkin yötä päivää.

 

[B12]

Ja se kuka throttlaa ja kuka ei kirjataan sopimuksiin. Datakeskus ei throttlaa ilman korvausta. Sitä ei kiinnosta onko Suomessa liian vähän sähköä vai ei, jos sähkön myyjä on luvannut 100% tehon 24/7/365. Jos pornhub joutuu pudottamaan 4k jynkyn 1080p, se ei tee sitä ilmaiseksi, vaan valtio maksaa korvaukset, jotka sopimukseen on kirjattu.

 

[BongisKhan]

Ihan ensimmäisenä pitäisi datakeskuksilta, tai miksei tasapuolisuuden nimissä kaikilta firmoilta ottaa asap vittuun tuo alennettu sähköverokanta.

Jos meillä kerran on niin ihanan halpaa sähköä, niin se on varmaan sitä myös täysin markkinaehtoisestikin, ilman valtavaa valtiontukea kansainvälisille megakorpoille. Eikös niin eikös joo?

 

[Paapaa]

Ihan ensimmäisenä pitäisi datakeskuksilta, tai miksei tasapuolisuuden nimissä kaikilta firmoilta ottaa asap vittuun tuo alennettu sähköverokanta.

Sehän jo päätettiin ottaa pois datakeskuksilta. Siitä on päätös syksyltä ja astuu voimaan heinäkuussa. Sen lisäksi hallitus päätti, että se saattaa tuoda sen tilalle kompensoivan verotuen, mutta tästä ei käsittääkseni ole vielä päätöstä ja tähän vaikuttaa varmaan se millainen on datakeskusten investointi-into. Ehkä nykytilanteessa into on korkea ilman tukiakin. Ymmärsin, että veronkorotus toisi noin 23M vuodessa lisää verotuloja. Ja suunniteltu kompensoiva verotuki maksaisi 30M 10v ajalta. Eli 3M vuodessa (näin tulkitsin uutisointia asiasta).

Datakeskukset siis tuovat veroeuroja jatkossa lisää sähköveron muodossa. Joita voidaan sitten kanavoida vaikka säätövoiman tukemiseen.

 

[mattix]

Voipi keulia aika kivasti tyynellä pakkaskelillä, jos oltiin viime talvenakin ihan limiitillä ja oli ihan normaali perinteinen talvikeli 2kk.

Ole hyvä ja osoita, että olimme viime talvena limitillä ja oli "ihan normaali perinteinen talvikeli 2kk". Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Ja kun ne OL3 ja yksi Loviisa ovat huollossa Pornhubin ja Tiktokin datakeskukset jauhavat silloinkin yötä päivää.

Ydinvoimalat huolletaan syystäkin keväästä syksyyn olevalla jaksolla talven sijaan.

On perusteltua olla huolissaan sähkön hintakehityksestä. Silti joutavanpäiväinen vääristely ei edistä keskustelua.

Ihan ensimmäisenä pitäisi datakeskuksilta, tai miksei tasapuolisuuden nimissä kaikilta firmoilta ottaa asap vittuun tuo alennettu sähköverokanta.

Jos meillä kerran on niin ihanan halpaa sähköä, niin se on varmaan sitä myös täysin markkinaehtoisestikin, ilman valtavaa valtiontukea kansainvälisille megakorpoille. Eikös niin eikös joo?

Sinänsä mitään tukea ei anneta, vaan verotetaan vähemmän eli otetaan vähemmän. Tilanne muuttuu 2kk päästä ja tuo valtion kassaan 2,2c/kWh enemmän rahaa eli 2000 MW tasaisella kulutuksella sellaiset 400 miltsii vuodessa.

 

[Eidzei]

Tammi- ja helmikuussa taisi olla siten vielä tavatonta, että tuultakin olisi usein ollut, mutta sää aiheutti lapojen jäätymistä. Tätä ilmeisesti voisi torjua tekniikalla, mutta se tietty maksaa.

 

[BongisKhan]

Sinänsä mitään tukea ei anneta, vaan verotetaan vähemmän eli otetaan vähemmän. Tilanne muuttuu 2kk päästä ja tuo valtion kassaan 2,2c/kWh enemmän rahaa eli 2000 MW tasaisella kulutuksella sellaiset 400 miltsii vuodessa.

Vähemmän verottaminen, maksujen poistaminen ym. ovat kyllä kaikki rahallista tukea, samalla tavalla oleellisten asioiden tietoisesti kertomatta jättäminen on myös valehtelua.

Tuo datakeskusten veronkorotushan vatuloitiin myös samantien ja lopputulos lienee plus miinus nolla, jos ei vaan käytännössä lisää tukea.

Oikeasti ne pitäisi laittaa korotettuun sähköveroluokkaan, koska ne ovat (Suomen kannalta) äärimmäisen matalan jalostusasteen toimintaa, joka uhkaa jäädä Suomen kokonaisedun kannalta äärimmäisen nettonegatiiviseksi toiminnaksi.

Edelleen, rakennetaan niitä paljon kalliimmankin sähkön maihin ja tässäkin ketjussa muistetaan tasaisin väliajoin hehkuttaa meidän sähkömme edullisuutta, joten on suorastaan hölmöä olla korottamatta veroa. Varsinkin kun meillä on ihan tarpeeksi muitakin vetovoimatekijöitä niille.

 

[eurokeitai]

Onko jollain faktoja millainen tuo datakeskusten verotukihimmeli tulee olemaan ja milloin se tulee käyttöön? En ole löytänyt muuta tietoa kuin että nykyinen alempi verokanta päättyy 1.7.2026.

 

[Paapaa]

Onko jollain faktoja millainen tuo datakeskusten verotukihimmeli tulee olemaan ja milloin se tulee käyttöön? En ole löytänyt muuta tietoa kuin että nykyinen alempi verokanta päättyy 1.7.2026.

Ei siitä taida olla päätöstä. Mutta alustavasti on puhuttu tällaisesta rekisteröitymisestä, jolla voi saada tukea:

Valtioneuvoston mukaan tukiohjelman lähtökohta on määräaikainen, kymmenen vuoden veronpalautustuki. Palautukset vähentäisivät verotuloja enintään 30 miljoonalla eurolla.

Ministeriö valmistelee datakeskusrekisteriä Suomeen – rekisteröityminen voisi taata verotuen

Alustavan idean mukaan rekisteriin ilmoitetut datakeskukset olisivat oikeutettuja sähköverotukeen. Verotuki hyvittäisi datakeskusten sähköverokiristykset.

yle.fi

Eli 3M vuodessa veronmenetyksiä vs 23M vuodessa lisäveroja korkeammasta verokannasta.

 

[eurokeitai]

Kuulostaa siltä ettei tuo ole ihan lähiaikoina astumassa voimaan. Valtiossa mikään ei tapahdu nopeasti. Kiireellisenä pidettyä säävarman tuotannon tukimekanismiakin on raavittu kasaan vuosia eikä mitään tietoa valmistumisesta ole.

Vaalien puskiessa päälle saattaa unohtua datakeskusten verotuki kokonaan. Hallituspuolueet ei halua joutua selittämään vaalikojuilla miksi dadakeskuksia tuetaan samalla kun sosiaalitukia leikataan ja sähkön hinta nousee.

 

[B12]

Tammi- ja helmikuussa taisi olla siten vielä tavatonta, että tuultakin olisi usein ollut, mutta sää aiheutti lapojen jäätymistä. Tätä ilmeisesti voisi torjua tekniikalla, mutta se tietty maksaa.

Tuulimyllyt (=lavat) jäätyvät vaihtelevasti suunnilleen joka talvi. Ainakin uutisia tulee vuosittain. Sitten menee epämääräinen aika, viikko pari tms, että keli muuttuu niin paljon, että jäät katoavat tavalla tai toisella.

 

[mattix]

Vähemmän verottaminen, maksujen poistaminen ym. ovat kyllä kaikki rahallista tukea, samalla tavalla oleellisten asioiden tietoisesti kertomatta jättäminen on myös valehtelua.

Tuo datakeskusten veronkorotushan vatuloitiin myös samantien ja lopputulos lienee plus miinus nolla, jos ei vaan käytännössä lisää tukea.

Mitään sovittua mekanismia sähköveron korotuksen jälkeen ei ole otettu käyttöön. Voi olla, että ei välttämättä edes oteta, jos keskustelu jatkuu tällaisena vaalien lähestyessä.

Oikeasti ne pitäisi laittaa korotettuun sähköveroluokkaan, koska ne ovat (Suomen kannalta) äärimmäisen matalan jalostusasteen toimintaa, joka uhkaa jäädä Suomen kokonaisedun kannalta äärimmäisen nettonegatiiviseksi toiminnaksi.

Tähän en osaa ottaa näin suoraan kantaa, kun en tiedä asiasta tarpeeksi. Mainitsin kuitenkin aiemmassa tekstissäni, että liittämisen ehdot (ja miksei sähköverokin) pitäisi kytkeä kansantaloudelliseen merkitykseen. Tuon tekeminen ei tosin ole helppoa.

 

[Jeje2]

Tuo datakeskusten veronkorotushan vatuloitiin myös samantien ja lopputulos lienee plus miinus nolla, jos ei vaan käytännössä lisää tukea.

Oikeasti ne pitäisi laittaa korotettuun sähköveroluokkaan, koska ne ovat (Suomen kannalta) äärimmäisen matalan jalostusasteen toimintaa, joka uhkaa jäädä Suomen kokonaisedun kannalta äärimmäisen nettonegatiiviseksi toiminnaksi.

Tääs katson että pitäisi katsoa kokonaisuuttta, jos hukkalämpöä ei saada talteen - niin mitään alenneuksia, tukia yms ei pidä myöntää - voisi jopa olla korotettu...
Mutta nyt esim Espooseen ja Kirkkonummelle Microsoftin rakennettavat datakeskukset ottavat hukkalämmön pk-seudun kaukolämpöverkkoon. Eli saadaan monen monta taloutta tällä hukkalämmöllä vielä lämmitettyä. Itse aianskin pidän tätä jo järkevämpänä tapana jota jo voi suosiakin.

 

[zepi]

Tammi- ja helmikuussa taisi olla siten vielä tavatonta, että tuultakin olisi usein ollut, mutta sää aiheutti lapojen jäätymistä. Tätä ilmeisesti voisi torjua tekniikalla, mutta se tietty maksaa.

Tuossa tekniikassa on kyllä se hyvä, että jos olet eka joka sen asentaa, tienaat megamassia aina kun muiden turbiinit ovat jäässä ja sun puskee megawatteja verkkoon…

Ts. Kannustaa kyllä asennuttamaan, koska lisää tuottoa eniten just silloin kun hinta on korkeimmillaan.

 

[zepi]

Oikeasti ne pitäisi laittaa korotettuun sähköveroluokkaan, koska ne ovat (Suomen kannalta) äärimmäisen matalan jalostusasteen toimintaa, joka uhkaa jäädä Suomen kokonaisedun kannalta äärimmäisen nettonegatiiviseksi toiminnaksi.

Mä en olisi ihan 100% varma tästä.

Tai siis jos meillä on vaihtoehtona se, että datakeskus rakennetaan meille tai Pohjois-Ruotsiin, niin kummassakin tapauksessa se kuluttaa ”meidän” halpaa sähköä. Jos se on ruotsissa, niin ne kaikki vähätkin hyödyt valuvat Ruotsiin - jos se on meidän puolella rajaa, saadaan sentään ne hyödyt.

Suomen sähkön hinta on todella usein Pohjois-Ruotsin kanssa samass alueessa -> vaikutus sähkön hintaan on isolta osin sama.

-
Muuten olen kyllä samaa mieltä, paljon hyötyä noista ei saada - varsinkaan AI-datacentereistä.

 

[rock]

Se oli ennen niitä 2000MW datakeskuksia.

Siitä pois tuotannosta 2000MW ensi alkuun kansan käytössä olevasta tuotannosta, sillä lisää on tulossa vaikka se 5000MW yhteensä.

Pikkaisen nyt täytyy suitsia tätä liioittelua. Tällä hetkellä keskusten kulutus on noin 300MW tasolla (viime vuoden lopun tilanne, mulla ei ole viimeisimpiä tietoja), tämän vuoden loppuun mennessä varovaisesti arvioiden tuplaantuu ja arvio on että 2030 kulutuksen taso olisi 1500MW. Kyllä, tämä vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan, mutta ei se '2000MW' pätkähdä sieltä yhtäkkiä. Ja ne loput on sitten vain kyselyitä verkkoliittymisistä, useimpiin Fingrid on jo ilmoittanut että ei onnistu tai ne on jäädytetty odottamaan jotain tulevaa verkonvahvistamista. Fingrid tykkää isoista numeroista, samaan tapaan siellä on ihan poskettomat lukemat muka verkkoon tulevaa tuulivoimaa jota ei tulla todennäköisesti koskaan rakentamaan. Pidetäänkö tulevaisuudessa ne faktat faktoina?

Ja ei, minunkaan mielestä hallitsematon keskusten lisääminen systeemiin ei ole hyvä idea.

 

[Ogeli]

Voiko datakeskuksia yleistää, perinteinen keskus taitaa olla lähempänä tietovarastoa jonka sähkönkulutus on maltillista.
Sen sijaan keinoäly on tuonut mukanaan suuren määrän laskentaa joka raketoi kulutuksen, pitäisköhän puhua laskentakeskuksesta?

 

[B12]

Voiko datakeskuksia yleistää, perinteinen keskus taitaa olla lähempänä tietovarastoa jonka sähkönkulutus on maltillista.
Sen sijaan keinoäly on tuonut mukanaan suuren määrän laskentaa joka raketoi kulutuksen, pitäisköhän puhua laskentakeskuksesta?

Ainakin uutisissa puhutaan pelkästään megawateista datakeskusinvestointien yhteydessä, eikä mistään teratavuista.

 

[zepi]

Voiko datakeskuksia yleistää, perinteinen keskus taitaa olla lähempänä tietovarastoa jonka sähkönkulutus on maltillista.
Sen sijaan keinoäly on tuonut mukanaan suuren määrän laskentaa joka raketoi kulutuksen, pitäisköhän puhua laskentakeskuksesta?

Tämän keskustelun kannalta on aika yhdentekevää, että syökö 1kW/m² vai 2kW/m² jos se syö 50MW. Tuskin ketään kiinnostas noiden vielä kerros- / maa-ala.

Se on se ero AI vs. Normaali datacenter. (Luvut hatusta, ei mistään oikeista suunnitelmista.)

 

[MOS6510]

Pikkaisen nyt täytyy suitsia tätä liioittelua. Tällä hetkellä keskusten kulutus on noin 300MW tasolla (viime vuoden lopun tilanne, mulla ei ole viimeisimpiä tietoja), tämän vuoden loppuun mennessä varovaisesti arvioiden tuplaantuu ja arvio on että 2030 kulutuksen taso olisi 1500MW. Kyllä, tämä vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan, mutta ei se '2000MW' pätkähdä sieltä yhtäkkiä. Ja ne loput on sitten vain kyselyitä verkkoliittymisistä, useimpiin Fingrid on jo ilmoittanut että ei onnistu tai ne on jäädytetty odottamaan jotain tulevaa verkonvahvistamista. Fingrid tykkää isoista numeroista, samaan tapaan siellä on ihan poskettomat lukemat muka verkkoon tulevaa tuulivoimaa jota ei tulla todennäköisesti koskaan rakentamaan. Pidetäänkö tulevaisuudessa ne faktat faktoina?

Ja ei, minunkaan mielestä hallitsematon keskusten lisääminen systeemiin ei ole hyvä idea.

Realistista on vuoden 2028 alkuun mennessä noin 600-700 MW uutta datakeskuskuormaa - ja jo se riittää aiheuttamaan suuria ongelmia sähkön riittävyydelle ja sen hintatasolle tyynellä pakkaskelillä. Nykyinen kuormitus on kyllä enemmän kuin 300 MW, sillä jo pelkkä Google Hamina vie lähes tuon. Ja niitä datakeskuksia on satoja jo ennestään - toki tehot ovat mitä tahansa sadoista kilowateista kymmeniin megawatteihin.

 

[B12]

Realistista on vuoden 2028 alkuun mennessä noin 600-700 MW uutta datakeskuskuormaa - ja jo se riittää aiheuttamaan suuria ongelmia sähkön riittävyydelle ja sen hintatasolle tyynellä pakkaskelillä.

Tuo on helppo hahmottaa vaikka sillä, että laitetaan yksi vanha Olkiluoto lopullisesti "huoltoon" ja pois yleiseltä markkinalta. Jo muutaman viikon kevät- tai syyshuolto piikittää päivähinnoissa tuulesta ja muusta luojan luomasta riippuen. Talvipakkasella vaikutus kertaluokkaa rajumpi, jos nyt vaikka jostain kummallisesta syystä ei satukaan tuulemaan.

Kyllä varmaan jonkin verran kestää datakeskuskuormaa...silloin kun tuulee kovaa. Tyynellä tulemme näkemään ennenäkemättömiä piikkejä hinnoissa. Jos nyt jo mennään ajoittain helposti muutaman sadan megawatin päästä tappihintoja 50-80 sentin tuntihinnoilla, niin varmaan niitäkin tullaan näkemään useammin kuin ennen, mutta sellaiset 1-2€ hinnat muutamia tunteja putkeen ovat varmasti hyvin yleisiä ja euron päiväkeskiarvo tuskin on tavaton uutinen enää 2028.

Uutisten mukaan tällä hetkellä Suomeen rakennetaan pelkästään uutta aurinkovoimaa ja siitä on apuja talviaikana 0% +-1%. Toisin sanoen helpointa datakeskusbuumin mukana on laskea tarvittava kapasiteetti pois vakaasta tuotannosta (ydin, vesi) ja ajatella, että muu yhteiskunta jää tuulen ja auringon sattuman ja heiluvien hintojen ja epävarman saatavuuden varaan.

 

[Seese]

Tuo on helppo hahmottaa vaikka sillä, että laitetaan yksi vanha Olkiluoto lopullisesti "huoltoon" ja pois yleiseltä markkinalta. Jo muutaman viikon kevät- tai syyshuolto piikittää päivähinnoissa tuulesta ja muusta luojan luomasta riippuen. Talvipakkasella vaikutus kertaluokkaa rajumpi, jos nyt vaikka jostain kummallisesta syystä ei satukaan tuulemaan.

Kyllä varmaan jonkin verran kestää datakeskuskuormaa...silloin kun tuulee kovaa. Tyynellä tulemme näkemään ennenäkemättömiä piikkejä hinnoissa. Jos nyt jo mennään ajoittain helposti muutaman sadan megawatin päästä tappihintoja 50-80 sentin tuntihinnoilla, niin varmaan niitäkin tullaan näkemään useammin kuin ennen, mutta sellaiset 1-2€ hinnat muutamia tunteja putkeen ovat varmasti hyvin yleisiä ja euron päiväkeskiarvo tuskin on tavaton uutinen enää 2028.

Uutisten mukaan tällä hetkellä Suomeen rakennetaan pelkästään uutta aurinkovoimaa ja siitä on apuja talviaikana 0% +-1%.

Jos euron keskiarvot yleistyy niin varmaan luulisi niitä moottorivoimaloita ilmaantuvan

 

[B12]

Jos euron keskiarvot yleistyy niin varmaan luulisi niitä moottorivoimaloita ilmaantuvan

Varmaan joo ja akkuja ym heiluntabisnestä, joka ammentaa rahaa hintaheilunnasta, mutta ei tuo lisää tuotantoa verkkoon. Niitä euron päiviäkin pitää sitten olla riittävän paljon, jotta moottorivoimalat tuottavat suolaa leivän päälle, ellei niitä sitten tehdä verovaroilla valtion toimesta.

Moottoreissa ihmetyttää eniten se, millä polttoaineella niitä ajetaan, jos päivänä x lisätehontarve on vaikka 500-1000MW? Öljyllä? Ei. Biokaasulla? Ei riitä sianpierut. Putkikaasulla? Ei ole. Nesteytetyllä kallilla kaasulla? ehkä. Vedyllä? Salli mun nauraa.

Jenkkilässä on muotia tällä hetkellä kaasuturbiinit ja moottorivoimalat datakeskuksissa, mutta sielläpä onkin ollut perinteisesti törkyhalpaa putkikaasua.

Edit. tein tekoälyavusteisesti karkean laskuharjoituksen sähkön hinnasta, jolla Wärtsilän 20MW aggregaatti nesteytetyllä maakaasulla maksaisi itsensä takaisin 5 vuodessa (olkoon tekninen käyttöikä 10v 24/7 käytössä). Käyttöasteella (kova) 85% tarvitaan +-200€/MWh vuotuinen keskimääräinen hintataso (muuttujista riippuen 100-300), jotta investointi tulisi maksettua. Siitä voi jokainen yrittää hahmotella, miten maksaa itsensä satunnaisessa käytössä. Ei tule toteutumaan ilman veronmaksajien kukkaroa.