Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Paapaa]

Tuulivoiman tuotanto on suomessa vaihdellut sattumanvaraisesti 0MW(jopa -)-vajaa 8000MW.

Vuositasolla tämä ei pidä tosiaan paikkaansa. Vaihtelu on paljon pienempää. Tilastot postasinkin jo.

 

[MOS6510]

Vuositasolla tämä ei pidä tosiaan paikkaansa. Vaihtelu on paljon pienempää. Tilastot postasinkin jo.

Vuositason tuotannolla ei ole mitään merkitystä vaan hetkellisellä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen välinen suhde määräytyy joka hetki.

 

[Paapaa]

Vuositason tuotannolla ei ole mitään merkitystä vaan hetkellisellä.

Kerro tää viisaus tuulivoiman tuottajille, jotka sen 22 TWh viime vuonna tuottivat, ja ostajille joille tuo kaikki sähkö meni myös kaupaksi. Tulevaisuudessa joustot vaan lisääntyvät ja lisääntyvän akkukapasiteetin ja joustavan kulutuksen ansiosta myös lyhyem aikavälin tuotantovaihteluille saadaan resilienssiä.

 

[MOS6510]

Tässä on sellainen ennuste, että huhhuh. Siis 1,5v aikana kiinteiden hinnat 1.5-2x nykyisiin nähden.

Näkemyksesi on täysin markkinoita vastaan. Tällä hetkellä vuosituotteita tarjoillaan sellaiseen 45 €/MWh alv 0% eli 5,6 c/kWh ilman katetta vuosille 2027-2030. Ehdotan, että etsit finanssituotteen, jolla voit sijoittaa sähkön reilun hinnannousun puolesta ja laitat rahaa kiinni.

Näen itsekin, että hintoja nostavia tekijöitä on laskevia enemmän, mutta tuollaiseen 1,5x nousuun vajaassa kahdessa vuodessa on vaikea uskoa ilman shokkitekijää.

Epävarmuustekijöitä toki on:
- Milloin Pohjois-Ruotsin vihreät terästehtaat käynnistyvät?
- Milloin kaupungit tarkalleen ajavat alas CHP-tuotantoa (julkisuudessa kerrottu luku on 800 MW pois vuoteen 2035 mennessä). - Milloin täsmälleen datakeskukset uudet käynnistyvät (julkisuuden tietojen perusteella arvioin 700-800 MW lisää kuormaa vuoden 2028 alkuun mennessä)
- Milloin ensimmäiset merkittävät vetyinvestoinnit käynnistyvät?

700-800 MW datakeskuskuormaa riittää jo aiheuttamaan huimia hintapiikkejä sähkön hintaan. Ja tämä vaikuttaa äkkiä kiinteiden sopimusten hintoihin.

 

[MOS6510]

Kerro tää viisaus tuulivoiman tuottajille, jotka sen 22 TWh viime vuonna tuottivat, ja ostajille joille tuo kaikki sähkö meni myös kaupaksi. Tulevaisuudessa joustot vaan lisääntyvät ja lisääntyvän akkukapasiteetin ja joustavan kulutuksen ansiosta myös lyhyem aikavälin tuotantovaihteluille saadaan resilienssiä.

Akkukapasiteetilla ei tule vuosiin olemaan mitään merkitystä päivien välisen tuotannon tasaamisessa - tarvittava akkukapasiteetti pitäisi kasvaa huimasti. Ja kuulisin mielelläni mistä revit sitä joustavaa kulutusta lisää?

 

[Paapaa]

Akkukapasiteetilla ei tule vuosiin olemaan mitään merkitystä päivien välisen tuotannon tasaamisessa - tarvittava akkukapasiteetti pitäisi kasvaa huimasti. Ja kuulisin mielelläni mistä revit sitä joustavaa kulutusta lisää?

En ala sulle listata mitään yksittäisiä kohteita. Mutta tätä on selvitetty useaan otteeseen. Niiden mukaan potentaalia on vaikka kuinka paljon käyttämättä kysyntäkoistoissa ja pienillä toimilla voidaan saada aikaan isoja säästöjä:

Helenin Afryllä teettämän selvityksen mukaan teollisuuden joustopotentiaali on huomattava. Jousto ei edellytä teollisilta toimijoilta merkittäviä panostuksia, vaan pienet, tarkasti ajoitetut muutokset energiankäytössä korkeiden sähkön hintojen aikana voivat tuoda yrityksille jopa 100 miljoonan euron hyödyt vuodessa ilman oleellista vaikutusta kokonaistuotantoon.

Joustava energiankäyttö voi tuoda mittavat hyödyt Suomen taloudelle

Suomalaisella teollisuudella on merkittävä mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan joustavaa energiankäyttöä hyödyntämällä, selviää Helenin tuoreesta selvityksestä. Jouston hyödyntäminen parantaa energiajärjestelmän resilienssiä sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta...

www.helen.fi

(Mutta kuten aina, eihän sulle koskaan mikään lähde kelpaa, joka ei tue sun mielipiteitäsi. Katastrofi tulee ihan just ja tuulivoima paha.)

 

[Gespard]

Harmi vaan et datakeskus ja joustava energiankäyttö eivät sovi samaan lauseeseen.

 

[kapiteeli]

Vuonna 2011 myönnettiin periaatepäätös kahdelle ydinvoimalaitokselle, jotka olisivat tuoneet yli 2000 MW lisää kapasiteettia markkinoille. Yhtään megawattia ei lopulta rakennettu. Tämä olisi missä tahansa muussa liiketoiminnassa katastrofi, jonka syyt selvitettäisiin perin pohjin, mutta ydinvoimateollisuudessa se aiheutti lähinnä syyttömien osoittelua sormella. Tämän porukan sutiminen aiheutti vuosikymmenen pituisen sekavan ajan, jolloin kukaan ei tiennyt mitä tuotantoa ja kulutusta tulisi rakentaa. Periaatepäätösten myöntämisen jälkeen tulisi valtion valvoa hankkeita, että kapasiteetti tulee markkinoille tiettyyn päivään mennessä tai muuten markkinahäiriköille alkaa juosta sakot.

 

[Iså]

Miksi niille datakeskuksille ei voi tehdä sellaista sähkösopimusta että joustavat sähkönkulutuksessaan tarvittaessa 50% 20 päivän ajan vuodessa ja saavat samalla reservimarkkinatuotot? Vuosilaskennassa häviävät 3% ja samalla Suomen sähköverkko kestää paljon enemmän kulutusta.

Ihmettelen myös jos joku toimija ei saa tulevaisuudessa rahastettua Suomen kasvavaa täyssähköautokantaa osaksi sähkön säätömarkkinoita sellaisella korvauksella että kiinnostaisi tavallista tallaajaa.

 

[Paapaa]

Vuonna 2011 myönnettiin periaatepäätös kahdelle ydinvoimalaitokselle, jotka olisivat tuoneet yli 2000 MW lisää kapasiteettia markkinoille. Yhtään megawattia ei lopulta rakennettu. Tämä olisi missä tahansa muussa liiketoiminnassa katastrofi, jonka syyt selvitettäisiin perin pohjin, mutta ydinvoimateollisuudessa se aiheutti lähinnä syyttömien osoittelua sormella.

Ei kai luvan saaminen sentään ole velvoite rakentaa mitään. Syyt me kaikki jo tiedetään, miksi OL4 ja HK1 keskeytettiin. Ja niin kauan kuin olemme EU:n halvimpien maiden joukossa sähkön hinnan suhteen ja futuurit eivät osoita kohti voimakasta koillista, en kauheasti ihmettelisi ettei menohaluja yhä ole. Sakot vaan nostaisi kynnystä edes hakea sitä lupaa. En lähtisi sakottelemaan tuottajia tässäkään asiassa.

Joku iltapäivälehti uutisoi parin viikon sisään, että valtiovalta ja Fortum suunnittelisivat Westinghousen kanssa ydinvoimalahanketta. Mutta toistaiseksi siitä ei kuulunut mitään muuta kuin yksi artikkeli ja kieltävät kommentit (mikä ei sinänsä tarkoita välttämättä mitään todellisuudesta jos neuvottelut ovat pahasti kesken). Aika näyttää mikä oli tuon tilanne.

Miksi niille datakeskuksille ei voi tehdä sellaista sähkösopimusta että joustavat sähkönkulutuksessaan tarvittaessa 50% 20 päivän ajan vuodessa ja saavat samalla reservimarkkinatuotot?

Tyypillisesti datakeskusten kuorma on tasaista, eikä kovin helposti joustavaa. Sen vuokratun kapasiteetin halutaan olevan käynnissä pitkään. Ei tunteja, vaan päiviä tai viikkoja kerrallaan. Mutta on olemassa spot-instansseja jotka kyllä joustavat ja joiden hinta elää jatkuvasti ja jotka voidaan terminoida kun niiden ostajan asettama hintaraja ylittyy. Tällaiset ovat yksi vastaus joustavaan kysyntään. Soveltuu sellaiseen "laskentaan" joka voidaan keskeyttää ja jota voi helposti jatkaa kun hintaraja taas alittuu.

 

[mattix]

Ruotsissa tuulivoimasta ja rajat ylittävistä siirtoyhteyksistä on noussut poliittinen keskustelu. Siellä ministeritasolla peräänkuulutetaan säävarmaa tuotantoa ja kritisoidaan Saksaa, joka tukeutuu pelkkään sääriippuvaan tuotantoon, jolloin tasaisen tuotannon ylläpidon vaatiman laskun kuittaa naapurivaltiot. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko protektionismi vahvemmin kuvaan mukaan, vaikka EU ajaa aivan toiseen suuntaan.

 

[MOS6510]

En ala sulle listata mitään yksittäisiä kohteita. Mutta tätä on selvitetty useaan otteeseen. Niiden mukaan potentaalia on vaikka kuinka paljon käyttämättä kysyntäkoistoissa ja pienillä toimilla voidaan saada aikaan isoja säästöjä:

Joustava energiankäyttö voi tuoda mittavat hyödyt Suomen taloudelle

Suomalaisella teollisuudella on merkittävä mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan joustavaa energiankäyttöä hyödyntämällä, selviää Helenin tuoreesta selvityksestä. Jouston hyödyntäminen parantaa energiajärjestelmän resilienssiä sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta...

www.helen.fi

(Mutta kuten aina, eihän sulle koskaan mikään lähde kelpaa, joka ei tue sun mielipiteitäsi. Katastrofi tulee ihan just ja tuulivoima paha.)

"Pienet, tarkasti ajoitetut muutokset energiankäytössä korkeiden sähkön hintojen aikana voivat tuoda yrityksille jopa 100 miljoonan euron hyödyt vuodessa ilman oleellista vaikutusta kokonaistuotantoon"

--> Kyllä; sähkön kulutusta voi varmaankin erityisesti lämmityskuormien osalta ajoittaa päivän sisällä ja näin säästää rahaa. Kuitenkin harva yritys pystyy merkittävästi alentamaan kulutustaan päivien tai viikkojen ajan ilman, että tällä on vaikutusta esimerkiksi yrityksen tuotantoon. Mitä tulee sähkökattiloihin, niin niillä hävitetään tuulivoiman ylituotantoa silloin, kun tuulee hyvin. Niillä ei vähennetä sähkön kulutusta tuulettomina aikoina lainkaan.

 

[MOS6510]

Tyypillisesti datakeskusten kuorma on tasaista, eikä kovin helposti joustavaa. Sen vuokratun kapasiteetin halutaan olevan käynnissä pitkään. Ei tunteja, vaan päiviä tai viikkoja kerrallaan. Mutta on olemassa spot-instansseja jotka kyllä joustavat ja joiden hinta elää jatkuvasti ja jotka voidaan terminoida kun niiden ostajan asettama hintaraja ylittyy. Tällaiset ovat yksi vastaus joustavaan kysyntään. Soveltuu sellaiseen "laskentaan" joka voidaan keskeyttää ja jota voi helposti jatkaa kun hintaraja taas alittuu.

Spot-instanssit eivät ole datakeskuksen sähkönkulutuksen säästöön / säätöön vaan investointien käytön optimointiin. Spot-instansseilla myydään "ylijäänyttä" compute-kapasiteettia, jos pidemmälti sitoutuneet asiakkaat eivät pysty käyttämään jokin hetki kaikkea. Eli Spot-instansseilla pyritään pitämään datakeskuksen kapasiteetin käyttöaste jatkuvasti mahdollisimman korkeana.

 

[Ogeli]

Hesarissa maksullinen artikkeli Mikro..eiku Fortumin lämpövoimalasta:

Datakeskukset | Espoossa on maailman suurin hukkalämpöhanke – Vierailimme

Microsoftin datakeskuksen hukkalämpö lämmittää muutaman vuoden kuluttua suuren osan Espoosta. Kaukolämmön päästöt ovat romahtaneet vain kymmenessä vuodessa ja tahti jatkuu.

www.hs.fi

Microsoftin puolella datakeskuksen tietokoneissa syntyvä lämpö siirretään lämmönvaihtimessa veteen, joka virtaa lähes metrin paksuista putkea pitkin Fortumille. Vesi on noin 30-asteista ja kulkee kahden kuution sekuntivauhtia.

Lämpöpumppu ottaa vedestä kymmenen astetta lämpöä ja ”pumppaa” sen ja sähkön avulla kaukolämpöveden lämpötilan 86 asteeseen.

Noin 20-asteiseksi jäähtynyt vesi virtaa takaisin datakeskukseen, kunnes se palaa lämmenneenä taas takaisin.

Jos tuo pitää paikkansa niin pärjätään melko pienellä lisälämmöllä. Nykysäädökset vaatinevat pakkasella 95c lämpötilan vanhan 115c sijaan?
Mulle on kyllä epäselvää miten kesäjäähdytys toimii, kaikki suihkuun vai....

Muuten artikkelissa ei mainittavaa lähinnä jargonia hukkalämmön ilosta.
Ehkä vielä tehot:

Valmistuessaan Hepokorven datakeskusalue voi käyttää sähköä 200 megawatin teholla, mikä vastaa noin viidesosaa Loviisan ydinvoimalan tehosta. Yhteensä kolmen keskuksen teho voi vuosien kuluessa nousta yli 600 megawattiin.

Niinpä mikähän on lämpöteho?

edit: oli vielä tämä arvo josta saadaan megawatit lämmölle.

Valtaosa datakeskuksen käyttämästä sähköstä muuttuu palvelimissa lämmöksi. Siitä noin 75 prosenttia saadaan muutettua kaukolämmöksi.

 

[timbba80]

7.7m€. Summa joka on kertynyt 2024 verotuloina datakeskuksilta. 44 datakeskusta. Verokkina nikotiinipussit joista 120m€ verotuloja valtiolle.

Lisäksi käynyt ilmi että about 8/44 datakeskusta pyörittänyt pääsääntöisesti toimintaa kryptovaluuttalouhintaan.

Muutoin ei kuuluisi tähän ketjuun, mutta kun tietää millaisia sähkösyöppöjä nuo ovat, tunruu hullunkuriselta suurinpiirtein levittää punaista mattoa niiden jalkojen eteen - jotta eakentavat tänne. Etenkin kun yksityiset asukkaat tämän seurauksena tulevat kärsimään sähkön hinnanvaihtelusta, korkeammista hinnoista ja ovat ne joiden oletetaan ja odotetaan tekevän kulutusjoustoa.

Nuo datakeskuksien suomeen tuomat tuotot ovat hyvin hyvin pieniä, eivätkä kompensoi investointitarpeita joita niiden takia pidemmällä aikavälillä tarvitaan.

Ymmärtäisin jotenkin jos rakennettaisiin keskuksia eu:n sisäisesti ja pyrittäisiin riippumattomuuteen eu ulkopuolisista toimijoista. Mutta ms, amazon, google, tiktok yms saisivat maksaa huomattavasti enemmän..

 

[Paapaa]

Nuo datakeskuksien suomeen tuomat tuotot ovat hyvin hyvin pieniä, eivätkä kompensoi investointitarpeita joita niiden takia pidemmällä aikavälillä tarvitaan.

Tämä tosiaan muuttuu. 1.7. alkaen datakeskusten sähköveroluokka nousee normaaliin ja pelkästään tämän vuoden aikana tulee (nettona uuden verohyvityksen jälkeen) n. 20M lisää verotuloja. Oletan, että ensi vuonna sitten tuplat. Eli verokertymä tulee noista nousemaan moninkertaiseksi olettaen että kulutus pysyy samana tai jopa nousee.

Voi ehkä jälkikäteen todeta, että tuo veroporkkana olisi voitu poistaa aiemminkin.

 

[Tege]

Tämä tosiaan muuttuu. 1.7. alkaen datakeskusten sähköveroluokka nousee normaaliin ja pelkästään tämän vuoden aikana tulee (nettona uuden verohyvityksen jälkeen) n. 20M lisää verotuloja. Oletan, että ensi vuonna sitten tuplat. Eli verokertymä tulee noista nousemaan moninkertaiseksi olettaen että kulutus pysyy samana tai jopa nousee.

Voi ehkä jälkikäteen todeta, että tuo veroporkkana olisi voitu poistaa aiemminkin.

Samaan aikaan suunnitellaan uutta verotukea, kun nousevat veroluokassa.

Ministeriö valmistelee datakeskusrekisteriä Suomeen – rekisteröityminen voisi taata verotuen

Alustavan idean mukaan rekisteriin ilmoitetut datakeskukset olisivat oikeutettuja sähköverotukeen. Verotuki hyvittäisi datakeskusten sähköverokiristykset.

yle.fi

 

[Paapaa]

Samaan aikaan suunnitellaan uutta verotukea, kun nousevat veroluokassa.

Mä otin sen jo huomioon kun kirjoitin "nettona uuden verohyvityksen jälkeen". 10v aikana siis 30M palautuksia yhteensä. Verotuloja taas 23M vuodessa. Eli nettona 20M vuodessa. Paitsi että tuo 20M on eka vuosi, ensi vuodesta lähtien se on sitten yli 40M vuodessa.

 

[Tonnin Seteli]

Eli nettona 20M vuodessa. Paitsi että tuo 20M on eka vuosi, ensi vuodesta lähtien se on sitten yli 40M vuodessa.

Ajatusleikkinä olisi muuten valtiontaloudelle/kansantaloudelle/huoltovarmuudelle jne aika voittamaton diili maksaa tästä eteenpäin joka vuosi 40 miljoonaa siitä hyvästä, että Suomessa ei olisi lainkaan datakeskussähkön kulutusta. Juustorahoja.

 

[HTK12]

Mä otin sen jo huomioon kun kirjoitin "nettona uuden verohyvityksen jälkeen". 10v aikana siis 30M palautuksia yhteensä. Verotuloja taas 23M vuodessa. Eli nettona 20M vuodessa. Paitsi että tuo 20M on eka vuosi, ensi vuodesta lähtien se on sitten yli 40M vuodessa.

Tai sitten se verokertymä on tulevaisuudessa 0€ vuodessa kun vähän lobataan. Tälläinen järjestely on Suomessa esim. varustamotuki. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty ja täällä pienellä lobbauksella yritykset on saaneet ihmeitä aikaan verotukseen.