Ymmärrän eron, mutta mä olin ymmärtänyt noi jutut juuri niin että on vain tehty uusi sopimus jolloin vanha automaattisesti katkeaa. Mutta jos tosiaan tuossa on kyse siitä että oikeasti sopimus on ensin irtisanottu "muuton" takia niin sitten tottakai tilanne on eri. Ei vaan käynyt pienessä mielessäkään että oikeasti joku on sopimuksen ensin IRTISANONUT ja sitten tehty uusi sopimus toisen nimeen, oletin automaattisesti että uusi korvaa vanhan.
Luen jutut niin kuin ne on kirjoitettu, ja molemmissa puhutaan nimenomaan valemuutoista ja irtisanomisesta, joten oletan että nimenomaan valemuutoista ja irtisanomisesta on kysymys. Tätä selittää todennäköisesti se, että ihmiset edelleen mieltävät asian olevan niin, että vanha sopimus pitäisi irtisanoa ennen kuin uuden saa voimaan eri henkilölle, ja muutto on sopimuksissa kätevästi erikseen mainittu irtisanomisperusteena. Tämän tilanteen sähköyhtiöt tietysti haluavat omassa viestinnässään nostaa esille, koska se on juridisesti paljon selkeämpi tilanne ja sähköyhtiöt voivat sitä perustellusti sopimusrikkomuksena tuoda esiin. Toisen henkilön tehdessä sopimuksen omasta aloitteestaan mitään valemuuttoahan ei edes tarvitse tehdä (eikä välttämättä kannata, jos mahdollisessa riitatilanteessa ei pysty muuttoa mitenkään toteennäyttämään, mutta tämä ei tietysti sitten ole kenellekään oikeudellista neuvontaa).
Mutta jos pompottelu kahden asukkaan välillä ei ole sopimusrikkomus niin mikä estää vaikka puolen vuoden välein pompottelemasta kahden henkilön välillä? Niin että et irtisano sopimusta vaan teet uuden toisen nimiin?
Ei sinänsä mikään, mikä on yksi syy siihen miksi sähköyhtiöt eivät todennäköisesti asiaa lähde oikeuteen selvittelemään, koska riskinä on, että oikeuden päätös murentaa määräaikaisten sopimusten tarjoamisen perusteet tuodessaan asian laajempaan tietoon. Tällä hetkellä kyse on kuitenkin luultavasti melko marginaalisesta ilmiöstä. Sähköyhtiöiden näkisin vievän oikeuteen asti lähinnä sellaisesen tapauksen, jossa asiakas on ensin kirjallisesti tai nauhoitetulla puhelulla asiakaspalvelusta tiedustellut mahdollisuutta purkaa määräaikainen sopimus, ja ajallisesti hyvin pian tämän jälkeen samaan käyttöpaikkaan on tehty toisen nimissä uusi sopimus ilman väestörekisteriin merkittyä muuttoa. Eri asia on, haluaako asiakas tällaisesta lähteä oikeuteen.
Kuinka uskottavaa on, että taloudessa asuu kaksi henkilöä ja toinen heistä tekee sähkösopimuksen, jolla päästään eroon kalliimmasta sopimuksesta toisen tietämättä tai mitenkään vaikuttamatta asiaan? Oikeudessahan se sitten loppujen lopuksi ratkaistaan, jos vain löytyy jostain joku hullunrohkea, joka uskaltaa lähteä käräjille sähköyhtiötä vastaan noin epävarmassa tapauksessa. Lähtisitkö sinä? Voit voittaa parin tuhannen korvaukset mutta toisaalta voit joutua maksamaan kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulut ja korvaukset vielä päälle. Oletko valmis ottamaan riskin?
Vielä vähemmän löytyy asiakasta, joka haluaisi riskin ottaa. Todennäköisesti tilanne etenee niin, että sähkönmyyjä tulkitsee tilanteen valemuutoksi, ja pistää sinulle laskun kohtuullisista korvauksista. Jos sinä et ole tyytyväinen ratkaisuun, niin mitä teet? Jätät laskun maksamatta? En suosittele, sillä hetken kuluttua yhteyttä ottaa perintätoimisto ja sen jälkeen ulosottoviranomainen. Mitä voit tehdä, on kiistää korvausvelvollisuus oikeudessa, jos uskallat ottaa riskin häviämisestä. Ei ole reilua ei, mutta näin se taitaa mennä.
Olisin pistänyt tämän vastauksen johonkin toiseen ketjuun, mutta koska kyse on suoraan sähkösopimuksiin (ja tavallaan iiden hintoihinkin) liittyvästä asiasta, katsoin, että tämä on sitten kuitenkin oikea ketju. Omalta osaltani lopetan keskustelun tästä aiheesta tähän viestiin.
Tosiaan, kuten jo aiemmin kirjoitin, todennäköisin oikeuteen päätymisen skenaario menisi sopimussakkolaskun riitauttamisen kautta, kuten epätarkasti viittasitkin. Itselläni ei ole toistaiseksi ollut tarvetta oikeuteen asti mennä, mutten toisaalta ole muutenkaan kuullut tai lukenut että sähköyhtiöt olisivat sopimussakkoja laajemmin ottaneet käyttöön sopimustekstien ulkopuolella.
Mitä
uskottavuuteen tulee, sen ratkaisee oikeus. En lähtökohtaisesti pitäisi epäuskottavana tilannetta, jossa uusi sopimusosapuoli ei olisi asiasta maininnut kumppanilleen, koska
olisi lukenut esim. internetin keskusteluketjusta että näin toimimalla ottaa vain isomman riskin. Toinen vaihtoehto on tietysti myöntää, että asiasta on keskusteltu esim. Ukrainan sodan alkuaikoina, mutta tuolloin - jonkin aiemman sopimuksen ollessa voimassa - näin ei ole tehty. Nyt kumppani on puolestaan tehnyt ratkaisun omatoimisesti vanhan keskustelun muistettuaan. Mutta kuten sanottua, mikään tästä ei ole oikeudellista neuvontaa. Enkä siis muutenkaan varsinaisesti kannusta määräaikaisista sopimuksista näin eroon pääsemään, kunhan alleviivaan sitä että tilanne ei ole kirkossa kuulutettu.
Keskustelun voisi pitää asiallisena
Omalta osaltani lopetan keskustelun tästä aiheesta tähän viestiin.
Kovin ironista pyytää asiallisuutta ja tehdä perinteinen hissiinpieraisuviesti.