Sähkönsiirto

[pulatunnus]

Taloyhtiöiden sähkö tulee samoilta muuntajilta.

Mutta tämä luonnosa ei koske kuin pienliittymiä.

Tietenkin pystyy, mutta lataushäviöt kasvavat olennaisesti, jos autoa ladataan 2 kW teholla. Lataushäviöt ovat monella autolla ainakin tuplat verrattuna 11 kW lataukseen.

Tässä nyt varmaan kannattaa mainita näiden monien autojen lataushäviöt kWh/sentteinä, siis paljonko se on 2kW laturilla, vs 6kW, vs 11kW laturilla. Lämmityksestä ei ilmeisesti kyse.

Ja se kuinka pitkästä aikaa kyse, ja montako senttiä sillä yrittää säästää. Yleensä sähkikselatauksessa kyse kuormanahallinnasta, eli pärjätään pienemmällä liittymällä. Tehomaksu ei nyt juttu, paitsi jos se tuo vaihtoehto listalle isomman liittymän.

Pörssisähkö hinnoitelu hintaoptimoinnista, jos reilun kokoinen liittymä niin voi tuoda lisää optimointi varaa.

Noin lähtökohtaisesti tehomaksu on sähköautojen kotilataajille lähinnä positiivinen juttu, en nyt liikaa sen varaan toiveita laittaisi, siis tuleek edes tarjolle ja jos tulee niin en usko antavan paljoa etua.

 

[asddsa]

Tässä nyt on esimerkkiä tyypillisistä siirtohinnoista. Suurin osa isommista sähkönkäyttäjistä jotka ohjaa isompia kuormia yöaikaan (jolloin pörssisähkökin on usein halpaa) esimerkiksi sähkölämmittäjät maksaa jo nyt huomattavasti suurempia perusmaksuja.

Tuntuisi ihan kohtuulliselta, että nämä pääsulakekoon mukaan määräytyvät perusmaksut laskee jos tulee tuo tehomaksu mukaan. En minä oikein tiedä, että mistä näitä nykyisiä maksuja sitten maksetaan, jos ei siitä, että verkkoyhtiö pitää verkon toimintakunnossa.

 

[MOS6510]

Tässä nyt varmaan kannattaa mainita näiden monien autojen lataushäviöt kWh/sentteinä, siis paljonko se on 2kW laturilla, vs 6kW, vs 11kW laturilla. Lämmityksestä ei ilmeisesti kyse.

Esim Tesla Model Y:ssä ovat lataushäviöt 11 kW latauksella tyypillisesti 8-10% ja 1,8 kW latauksella 15-20%. Auton lämmitys tulee sitten päälle. Monet autot lämmittävät akun ennen kuin alkavat ladata ylipäätään mitään. 1,8 kW:n latauksella voi suurin osa lataustehosta mennä akun lämmittämiseen.

 

[Stuntman Mike]

Ei tarvi kertoa mitkä sähköauto sinulla, mutta jotain esimerkkiä mitä ei pystyisi lataamaan alle 6kW teholla. Käytännössä Suomessa ei edes saa yksivaihe sukon kautta ladata yli 8A, eli alle 2kW. Ja osassa asähköautoja ei edes ole tarjolla kuin yksi vaihe AC lataus, ja en tiedä moniko 3 vaihe latausta tukeva ei tukisi yksivaihe latausta.

Tämä on yhtä typerää kuin sanoa, että jos ajaisi max. 50km/h kuluisi tiestö vähemmän ja kulutuskin laskisi. Tai miksi keittää sähköliedellä 1.8kW teholla, kun voisi yhtä hyvin käyttää max. 300W. Autoja ladataan myös sillä 11kW teholla, jotta se olisi nopeaa ja vaivatonta. Toisinaan kun tulee kotiin myöhään ja lähteä pitäisi ens aamulla uudestaan, ei sitä millään 3x6A tehoilla latailla.

Se että keksitään joku lisämaksu ja asetetaan rajat sähköistyvässä länsimaassa niin alas, että se käytännössä ylittää sen puolivahingossakin, niin ei se oikein kansalaisille kauhean helposti mene jakeluun ja mielestäni hyvä näin. Asuminen on jo kallista täällä muutenkin, joten jokainen lisävero ja lisämaksu on jälleen pois siitä Suomen kulutuksesta. Sitten voidaankin taas miettiä yhdessä, että missä se talouskasvu on.

Ainahan me voidaan asua konttiasunnoissa mihin tulee yksi kappale sukopistoketta max. 6A ja silloin varmaankin se maailmakin pelastuisi.

 

[pulatunnus]

Esim Tesla Model Y:ssä ovat lataushäviöt 11 kW latauksella tyypillisesti 8-10% ja 1,8 kW latauksella 15-20%.

Jos tunnin kuussa optimoi, pudottamalla tehoa , niin kilowattitunti, harakoille, siinä sitten mietti onko vaivan arvoista, tai missä se raja menee.

Jos vuorokaudessa lataa 30kW ja, niin jos suurinpiirtein rajoittaa kaiken latauksen huonolle hyötysuhteelle, niin kuukausi tasolla kymmennen prosentin mukaa 90kW, harakoille. Kananttaako sen takia rajoittaa tehoa, varsinkaan jos optimoi pörssihintoja ja liittymässä kapasiteettia.

 

[mattix]

Ja kun yksi vartti määrää koko kuukauden perusmaksun, niin jos se teho kerran lipsahtaa jonnekin 10 kW luokkaan, niin loppukuun saa poltella johdot kuumana 10 kW tehoilla ilman lisävaikutusta sen kuukauden maksuun. Miten se auttaa verkon hallinnassa kun loppukuun piikit on tehomaksun osalta ilmaisia?

Se tässä on ongelma. Kerran kun pistää kiukaan päälle tai kerran kun lataa autoa, ei ole mitään väliä koko loppukuun tehoilla tai millään muullakaan. Eli käytännössä tämä on vaan lisämaksu ja tapa rahastaa.

On jotenkin ihan täysin käsittämätöntä, miten tuo Energiaviraston esitys voi olla noin vitun tyhmä.

Jos tehomaksu tulee, niin jotta verkkoyhtön tuotot eivät kasvaisi, niin eikö tällöin lähtökohtaisesti pitäisi kaikkien kuukausimaksujen laskea, joiden päälle tulee tämä muuttuva tehomaksu. Uskon tämän tuottojen reguloinnin onnistuvan vain ja ainoastaan, mikäli yritys on voittoa tavoittelematon, eikä sen ensisijainen tehtävä ole tuottaa voittoa omistajilleen.

Kyllä tässä nyt vähän haisee joku kikkailu jolla halutaan päästä vain rahastamaan enemmän. Nämä on näitä hienoja monopoliyhtiöitä.

Se että keksitään joku lisämaksu ja asetetaan rajat sähköistyvässä länsimaassa niin alas, että se käytännössä ylittää sen puolivahingossakin, niin ei se oikein kansalaisille kauhean helposti mene jakeluun ja mielestäni hyvä näin.

Pitänee täsmentää noin kymmenettä kertaa tässä ketjussa:

1) Tehomaksulla sähköyhtiö ei saa kerätä lisää rahaa. Tehomaksulla sähkölaskujen jakautuminen kuluttajien välillä muuttuu. Todennäköisesti kuukausimaksun (tai energiamaksun) määrä laskee tehomaksun tullessa rinnalle. Tehomaksuton tuote säilyy vaihtoehtona. Eli jotkut maksavat lisää ja joilla laskun loppusumma pienenee.

2) 5 kW/15min ei ole mikään elämän ja kuoleman raja vaan sen jälkeen alkaa X € / ylitetty kW maksua kertymään. Kuukauden tehomaksu on aivan eri 15 kW piikkaavalle kuin 7 kW piikaavalle.

Tuntuisi ihan kohtuulliselta, että nämä pääsulakekoon mukaan määräytyvät perusmaksut laskee jos tulee tuo tehomaksu mukaan. En minä oikein tiedä, että mistä näitä nykyisiä maksuja sitten maksetaan, jos ei siitä, että verkkoyhtiö pitää verkon toimintakunnossa.

Itsekin näen niin, että muut maksukomponentit (koko kuukausi- tai energiamaksu) pitää pienentyä tehomaksun tullessa mukaan. Lisäksi sinulta on perusteltu pohdinta, miksi tässä on kapasiteettihaasteita sähköyhtiöillä ja pitää oikein tehomaksu tuoda. Eikö nykyiset maksut riitä?

Perusongelma on kaksiosainen:
1) Kuluttajat käyttävät enemmän sähköä ja tarvitsevat enemmän tehoa sähköistymisen myötä
2) Kuluttajat käyttävät sähköä yhtä aikaa

Yhtiöille ei ole mikään ongelma, että yksittäinen asiakas käyttää urku auki sähköliittymäänsä, mutta kun kaikki tai suurin osa tekee niin, ollaan ongelmissa.

Tuo kaksiosainen ongelma voidaan ratkaista lisäämällä sähköverkon kapasiteettia, mutta sen myötä yhtiöillä on perusteet kerätä enemmän tuohta ja sitähän ei haluta. Siis kuluttajien intoa kuluttaa on syytä rajoittaa tai sitten muuttaa sähkönkulutuskäytäntöjä. Tehomaksu on tietynlainen joustotuote. Ymmärtääkseni tehomaksu on juurikin viranomaisen halu luoda lisää joustoa ja yhtenäistää tämä menetelmä.

 

[CaseAce]

Perusongelma on kaksiosainen:
1) Kuluttajat käyttävät enemmän sähköä ja tarvitsevat enemmän tehoa sähköistymisen myötä
2) Kuluttajat käyttävät sähköä yhtä aikaa

Yhtiöille ei ole mikään ongelma, että yksittäinen asiakas käyttää urku auki sähköliittymäänsä, mutta kun kaikki tai suurin osa tekee niin, ollaan ongelmissa.

Tuo kaksiosainen ongelma voidaan ratkaista lisäämällä sähköverkon kapasiteettia, mutta sen myötä yhtiöillä on perusteet kerätä enemmän tuohta ja sitähän ei haluta. Siis kuluttajien intoa kuluttaa on syytä rajoittaa tai sitten muuttaa sähkönkulutuskäytäntöjä. Tehomaksu on tietynlainen joustotuote. Ymmärtääkseni tehomaksu on juurikin viranomaisen halu luoda lisää joustoa ja yhtenäistää tämä menetelmä.

Se nyt vaan jotenkin tuntuu tyhmältä rangaista koko kuukauden ajalta siitä että hiljaisena aikana yöllä tai viikonloppuna lipsahtaa tehopiikki kun muut ei sitä sähköä kuluta eikä se ketään haittaa. Yksi lipsahdus tulee vielä kalliiksi, jos lisäkustannus on esimerkissä esitettyä luokkaa 2€/kW, helposti 10-20€ hupsis jos piikki on 10-15 kW. Ja siihen lipsahdukseen loppuu se oman kuorman tasaamisen tarve loppukuun ajaksi, sehän suorastaan kannustaa kuluttamaan maksimit siitä eteenpäin kun ne saa loppukuun ajan kaupan päälle.

 

[Stuntman Mike]

1) Tehomaksulla sähköyhtiö ei saa kerätä lisää rahaa. Tehomaksulla sähkölaskujen jakautuminen kuluttajien välillä muuttuu. Todennäköisesti kuukausimaksun (tai energiamaksun) määrä laskee tehomaksun tullessa rinnalle. Tehomaksuton tuote säilyy vaihtoehtona. Eli jotkut maksavat lisää ja joilla laskun loppusumma pienenee.

Eikä sähköverkkojen myynnillä ulkomaille ole tulossa hinnankorotuksia. Vaan mitäs kävi, jouduttiin rajaamaan voittoja kun Carunat nosteli siirtohintoja miten lystää. Tässähän ei ole mitään järkeä edelleenkään, jos se tehomaksu menee 45min saunomisella rikki joka johtaa edelleen että koko kuun käytöllä ei täten ole väliä. Se että joku sanoo netissä, että tödennäköisesti joku hinta laskee on toki hieno ajatus. Uskon kun näen, ei tässä ole yhtään mikään kuukausimaksu tai siirtohinta laskenut kymmeneen vuoteen.

 

[Paapaa]

Ja siihen lipsahdukseen loppuu se oman kuorman tasaamisen tarve loppukuun ajaksi, sehän suorastaan kannustaa kuluttamaan maksimit siitä eteenpäin kun ne saa loppukuun ajan kaupan päälle

Eikä kannusta. Energia + sen siirto maksaa silti koko sen loppukuun ajan jokaista käytettyä kWh:ta kohden. Ja koko loppukuun ajan sen käyttäjän pitää varoa tekemästä uutta tehohuippua. Jatkossakin suurin osa kustannuksista syntyy muusta kuin tehomaksusta. En oikein ymmärrä tätä keskustelua, jossa puhutaan ikään kuin tuo olisi jatkossa ainoa sähkömenoihin vaikuttava asia. Ei ole. Siellä on monta mekanismia jotka osaltaan ohjaavat säästämään kulutusta.

Ja jatkuvasti unohtuu se, että jos joku maksaa nykyistä enemmän eikä kokonaistuotto saa regulaation takia lisääntyä, niin toiset maksavat väistämättä nykyistä vähemmän.

 

[pulatunnus]

Sähkön verkkopalvelumaksut - Lahti Energia
2025 loppuun asti, hintoja, poimintoja

Yleissiirto

perusmaksu 6,02 €/kk
siirtomaksu 3,51 snt/kWh

Yleissiirto teho
perusmaksu 6,53 €/kk
tehomaksu 0,88 €/kW, kk
siirtomaksu 2,76 snt/kWh



Sähköverkkotoiminnan kustannuksista noin 75 prosenttia on kiinteitä kustannuksia. Ne toteutuvat riippumatta siitä, kuinka paljon energiaa verkossa siirretään.

Koska verkon tekninen mitoitus ja kustannukset määräytyvät pitkälti verkosta otettavan tehon perusteella, Lahti Energia Sähköverkon verkkopalvelumaksuissa on mukana tehomaksu. Tehomaksua ei kuitenkaan ole kerros-, rivi- ja paritalokohteissa, ellet ole itse vaihtanut tehomaksulliseen verkkopalvelutuotteeseemme.

Tehomaksun laskutusteho määräytyy edellisen 12 kuukauden aikana mitatun suurimman, tunnin aikana kulutetun energiamäärän mukaan. Tehomaksun tarkoituksena on ohjata asiakasta pienentämään sähkön käytön kulutushuippuja. Sähköverkon pienemmät kulutushuiput vähentävät tarvettamme tehdä verkostossa muutostöitä ja uusia investointeja, mikä näkyy halvempina verkkopalvelumaksuina.

Jos tuo muuttuu 1kk ja vartti, niin ei ehkä ihan se mitä verkko-operaattorille ja asiakkaalle pitkässä juoksussa optimi.

Mutta se miksi lainasin tuolta on se miten tuo operaattori on jyvittänyt kustannuksia, eli siirtohinnasta pois, kohti niitä kiinteitä kustannuksia, kohti kustannusten muotoa.

 

[pulatunnus]

Eikä sähköverkkojen myynnillä ulkomaille ole tulossa hinnankorotuksia. Vaan mitäs kävi, jouduttiin rajaamaan voittoja kun Carunat nosteli siirtohintoja miten lystää. Tässähän ei ole mitään järkeä edelleenkään, jos se tehomaksu menee 45min saunomisella rikki joka johtaa edelleen että koko kuun käytöllä ei täten ole väliä. Se että joku sanoo netissä, että tödennäköisesti joku hinta laskee on toki hieno ajatus. Uskon kun näen, ei tässä ole yhtään mikään kuukausimaksu tai siirtohinta laskenut kymmeneen vuoteen.

Omistuksella ei ole merkitystä, ihan samat kaavat, tässä välissä on nostettu verkkoyhtiöiden kustannuksia, vastuita. Iso tekiä on säävarmaverkko, mikä vaikutti parilla tavalla, sitä vauhditettiin porkkanalla, eli lupauksella että se kannattaa, että tiukentamalla vastuita verkon toimivuudesta.

Jos jonkin verrkoyhtiön hinnat nousee yleistäenemmän, niin se voi olla myös merkki siitä että ollut alennustamyyntiä, eli asiakas hyötynyt.

Suomen ilmeisen vähän asiakasomisteisia verkkoyhtiöitä, keskinäisiä, osuuskuntia jne. joilla joku syy miksi tarjoavat palveluita jos ihan alle kustannusten, niin melkein. (omistaja kuluttaja asiakkaalle verotuksellisesti edullisempaa ottaa se pääoma korko hinnossa vs tulona)

 

[Make-_]

Jos jonkin verrkoyhtiön hinnat nousee yleistäenemmän, niin se voi olla myös merkki siitä että ollut alennustamyyntiä, eli asiakas hyötynyt.

Se voi olla myös merkki siitä, että ko. verkkoyhtiö on myyty sijoitusrahaston/ulkomaisen eläkeyhtiön omistukseen jota ei jatkossa kiinnosta mikään muu kuin voitot: maksimi. Sitä tavoitetta kohden voidaan tehdää paperitappiota (jolla saadaan vähennettävää tuloa toisaalle), pitää investoinnit minimissään, siirtää tulosta emoyhtiölle, maksaa osinkoa ja tehdä muita kirjanpitokikkoja, koska ainoa tavoite on tuottaa voittoa omistajille.

Ei netissäkään voi olla näin helvetin sinisilmäisiä ihmisiä, että luulisi näiden firmojen pelaavaan monopoliasemassa jonkun "reilun logiikan" mukaan. Ja tämä ei nyt ollut kehenkään tiettyyn kohdistettu tämä toinen kappale.

 

[mattix]

Se nyt vaan jotenkin tuntuu tyhmältä rangaista koko kuukauden ajalta siitä että hiljaisena aikana yöllä tai viikonloppuna lipsahtaa tehopiikki kun muut ei sitä sähköä kuluta eikä se ketään haittaa.

Tämä on tehomaksun ongelmapuoli. Se ei osaa yhdistää "tehopiikkiä" ja verkon kuormitustilannetta. Toisaalta asiaa lienee vaikea tehdä tasapuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti muuten.

Ja siihen lipsahdukseen loppuu se oman kuorman tasaamisen tarve loppukuun ajaksi, sehän suorastaan kannustaa kuluttamaan maksimit siitä eteenpäin kun ne saa loppukuun ajan kaupan päälle.

Tehomaksun osalta loppukuun kannustinta ei ole piikin ollessa riittävän korkea, energiamaksujen osalta kyllä.

Eikä sähköverkkojen myynnillä ulkomaille ole tulossa hinnankorotuksia. Vaan mitäs kävi, jouduttiin rajaamaan voittoja kun Carunat nosteli siirtohintoja miten lystää. Tässähän ei ole mitään järkeä edelleenkään, jos se tehomaksu menee 45min saunomisella rikki joka johtaa edelleen että koko kuun käytöllä ei täten ole väliä. Se että joku sanoo netissä, että tödennäköisesti joku hinta laskee on toki hieno ajatus. Uskon kun näen, ei tässä ole yhtään mikään kuukausimaksu tai siirtohinta laskenut kymmeneen vuoteen.

Uskosi on käynyt selväksi. Tännekin linkatulla sähköyhtiöiden säätelymenetelmiä lukemalla selviää asian oikea laita. Voit tarkistaa tehohinnoittelun nykytilaa esim. Lahti Energialta tai Heleniltä. Tehomaksun ollessa käytössä, muissa hintakomponenteissa on eroa.

Se voi olla myös merkki siitä, että ko. verkkoyhtiö on myyty sijoitusrahaston/ulkomaisen eläkeyhtiön omistukseen jota ei jatkossa kiinnosta mikään muu kuin voitot: maksimi. Sitä tavoitetta kohden voidaan tehdää paperitappiota (jolla saadaan vähennettävää tuloa toisaalle), pitää investoinnit minimissään, siirtää tulosta emoyhtiölle, maksaa osinkoa ja tehdä muita kirjanpitokikkoja, koska ainoa tavoite on tuottaa voittoa omistajille.

Ymmärtääkseni kaikkien yhtiöiden lähtökohtainen tehtävä on tehdä voittoa. Suurimpia maksuja keräävät yhtiöt, joilla on eniten verkkoa maksajaa kohden huolehdittavana.

 

[pulatunnus]

Se voi olla myös merkki siitä, että ko. verkkoyhtiö on myyty sijoitusrahaston/ulkomaisen eläkeyhtiön omistukseen jota ei jatkossa kiinnosta mikään muu kuin voitot: maksimi.

Ei sillä omistajalla ole väliä, oli se sitten kunta, eläkeyhtiö, paikallinen yksityisomisteinen jne.

Sitä tavoitetta kohden voidaan tehdää paperitappiota (jolla saadaan vähennettävää tuloa toisaalle), pitää investoinnit minimissään, siirtää tulosta emoyhtiölle, maksaa osinkoa ja tehdä muita kirjanpitokikkoja, koska ainoa tavoite on tuottaa voittoa omistajille.

Ei siinä hinnoittelussa ole kikkoja. Ainoa ehkä millä hinnat painuu on se että verkko vielä kuosissa, mutta ei investoida, ottamalla siis korjausvelkaa. (no tarkistamatta faktoja, voiko korjausvelkaa miten varautua, no riskit kasvaa)

Ei netissäkään voi olla näin helvetin sinisilmäisiä ihmisiä, että luulisi näiden firmojen pelaavaan monopoliasemassa jonkun "reilun logiikan" mukaan. Ja tämä ei nyt ollut kehenkään tiettyyn kohdistettu tämä toinen kappale.

Kuten ketjussa jatkuvasti toistettu, niin monopoli takia toimia-ala on erittäin säännelty ja valvottu.

Pelivaraa on siinä että miten jakaa, kk maksuja, energiasiirtomaksun vällillä painopistettä ja nyt tuo tehomaksunkin pelivara tiukkenee.

 

[hetki sitten]

Pitänee täsmentää noin kymmenettä kertaa tässä ketjussa:

1) Tehomaksulla sähköyhtiö ei saa kerätä lisää rahaa. Tehomaksulla sähkölaskujen jakautuminen kuluttajien välillä muuttuu. Todennäköisesti kuukausimaksun (tai energiamaksun) määrä laskee tehomaksun tullessa rinnalle. Tehomaksuton tuote säilyy vaihtoehtona. Eli jotkut maksavat lisää ja joilla laskun loppusumma pienenee.
...
Itsekin näen niin, että muut maksukomponentit (koko kuukausi- tai energiamaksu) pitää pienentyä tehomaksun tullessa mukaan. Lisäksi sinulta on perusteltu pohdinta, miksi tässä on kapasiteettihaasteita sähköyhtiöillä ja pitää oikein tehomaksu tuoda. Eikö nykyiset maksut riitä?

Jos tällä ei saa kerätä lisää rahaa, niin saadaanko tällä siirrettyä siirtomaksutaakkaa teollisuudelta yksityisille vai tuleeko teollisuudellekin vastaava tehomaksu?

Perusongelma on kaksiosainen:
1) Kuluttajat käyttävät enemmän sähköä ja tarvitsevat enemmän tehoa sähköistymisen myötä
2) Kuluttajat käyttävät sähköä yhtä aikaa

Yhtiöille ei ole mikään ongelma, että yksittäinen asiakas käyttää urku auki sähköliittymäänsä, mutta kun kaikki tai suurin osa tekee niin, ollaan ongelmissa.

Tuo kaksiosainen ongelma voidaan ratkaista lisäämällä sähköverkon kapasiteettia, mutta sen myötä yhtiöillä on perusteet kerätä enemmän tuohta ja sitähän ei haluta. Siis kuluttajien intoa kuluttaa on syytä rajoittaa tai sitten muuttaa sähkönkulutuskäytäntöjä. Tehomaksu on tietynlainen joustotuote. Ymmärtääkseni tehomaksu on juurikin viranomaisen halu luoda lisää joustoa ja yhtenäistää tämä menetelmä.

Alla esitetyissä lainauksissa lähteenä on FINGRIDIN ENNUSTE Q3/2025 Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät.

En tiedä onko muualla sitten parempaa dataa kuin Fingridillä, mutta tuolle kohdan 1) väitteelle ei oikein ole katetta. Kuluttajien sähkönkulutus ei kasva. Liikenteen sähköistymien on ainoa asia, mikä lisää kulutusta ja sekin melko vähän. Autoakin ladataan yleensä öisin, kun muu kulutus on pientä.

Fingridin ennusteessa ei tunnistettu kohtaa 2) ongelmaksi tai viitattu sanallakaan siihen, että kuluttajat muuttaisivat käyttäytymistään siten, että he alkaisivat käyttää sähkö jotenkin nykyistä enemmän yhtä aikaa.

Tästä jää jäljelle oikeastaa liikenteen sähköistyminen (2025: 2 TWh -> 2035: 7 TWh). Kokonaiskasvu olisi siis 5 TWh, josta kotitalouksille puhtaana arvauksena puolet 2,5 TWh? Kotitalouksien sähkönkulutus on ollut vuonna 2024 23 TWh, josta tuo arvattu muutos on noin 10%. Sähköverkot on tietääkseni mitoitettu (nykyisen) huippukulutuksen eli kylmien talvipäivien mukaan. En vieläkään keksi perusteluita tehomaksulle, jos joku lämmittää saunansa toukokuisena iltana ja vaikka lataisi autoaankin samaan aikaan. Kaipaisin siis edelleen lähdettä miksi tällainen tehomaksu tarvitaan, miksi raja olisi noin pieni eli 5 kW ja miksi sitä sovelletaan vaikka käyttäisi sähköä sellaiseen aikaan kun muu kulutus on pientä? (kiinteistön sähköliittymähän ei ole ongelma)

Kuvassa 1 esitetään Fingridin ennusteen mukainen sähkön
kulutuksen kehitys Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Sähkön
kulutuksen arvioidaan kasvavan teollisuudessa, lämmityksessä
ja liikenteessä. Valtaosa ennusteeseen sisällytetystä
kasvusta tulee teollisuuden prosessien sähköistymisestä,
datakeskuksista sekä vedyn ja vedystä tuotettujen jatkojalosteiden
tuotannosta.

Sähkön kulutuksen rakennusten lämmitykseen ennustetaan
kasvavan noin 26–28 terawattituntiin. Kasvua vauhdittaa erityisesti
sähköinen kaukolämpö... Kiinteistökohtaisen sähkölämmityksen
arvioidaan säilyvän melko vakaana noin 17 terawattitunnin
tasolla, kun energiatehokkuuden parantuminen ja suoran
sähkölämmityksen korvautuminen lämpöpumpuilla kompensoivat
sähköön perustuvien lämmitysmuotojen suhteellisen
osuuden kasvua. Kiinteistökohtaisen sähkölämmityksen vaikutus
sähkön kulutuspiikkeihin kylminä talvipäivinä säilyy
jatkossakin huomattavana.

Liikenteen sähkönkulutus1 kasvaa ennusteessa nykyisestä
alle kahdesta terawattitunnista noin neljään terawattituntiin
vuoteen 2030 mennessä ja noin 7 terawattituntiin vuoteen
2035 mennessä. Huolimatta ennusteen nopeasta sähköautojen
määrän kasvusta, sähköisen liikenteen sähkönkulutus
vuositasolla on hyvin pieni verrattuna kokonaissähkönkulutukseen.
Sähköautojen latauksen vaikutus sähkötehon
tarpeeseen on kuitenkin suuri ja siten latausajankohdan
optimoinnilla on merkittäviä vaikutuksia sähköjärjestelmään
sekä sähkön siirtotarpeisiin kanta- ja jakeluverkoissa.

Muu sähkönkulutus sisältää kotitalous- ja palvelusektorin sähkönkulutuksen,
pois lukien lämmitys, ja lisäksi lukuun sisältyvät
siirtohäviöt. Muu kulutus pysyy vakaana parantuvan
energiatehokkuuden ansiosta.

 

[Ogeli]

Liikenteen sähköistymien on ainoa asia, mikä lisää kulutusta ja sekin melko vähän. Autoakin ladataan yleensä öisin, kun muu kulutus on pientä.

Fingrid tarkastelee laajempaa kuvaa, paikalliselle siirtoyhtiölle tuo on merkitsevä tekijä.

 

[Ogeli]

Rakentaja lehdessä kohtuu helppotajuinen artikkeli mitä tehomaksu tarkoittaa.

Miksi tehomaksu otetaan käyttöön?

Syy on sähköverkon kuormitus sekä sähköverkkojen rakentamisen ja ylläpidon kustannukset.

Verkkoa täytyy mitoittaa sen suurimman käytön mukaan — eli kuinka paljon sähköä ihmiset ja yritykset käyttävät samaan aikaan. Jos kaikki laittavat kiukaan, sähköauton latauksen ja lämpöpumpun päälle yhtä aikaa, syntyy tehopiikki. Tällöin verkossa pitää olla riittäväst

Tehomaksu määrittää sen, kuinka suuri osa sähkönsiirron hinnasta perustuu kulutuksen tehopiikkeihin. Jos sähköä kuluu tasaisesti, maksu pysyy alhaisena. Sen sijaan äkilliset kulutuspiikit – kuten useiden suuritehoisten laitteiden käyttö samanaikaisesti – nostavat maksua.

Tehomaksu kannustaa jakamaan sähkönkäyttöä tasaisemmin eri ajankohtiin. Esimerkiksi lämminvesivaraajan tai sähköauton latauksen voi ajastaa yöksi, jolloin verkon kuormitus on pienempi. Näin vähennetään kulutushuippuja ja varmistetaan, että sähköverkko riittää entistä paremmin myös tulevaisuudessa.

 

[mattix]

Jos tällä ei saa kerätä lisää rahaa, niin saadaanko tällä siirrettyä siirtomaksutaakkaa teollisuudelta yksityisille vai tuleeko teollisuudellekin vastaava tehomaksu?

Teollisuudella on ollut jo iät ja ajat tehomaksu.

Alla esitetyissä lainauksissa lähteenä on FINGRIDIN ENNUSTE Q3/2025 Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät.

Fingrid tarkastelee asiaa koko järjestelmän näkökulmasta ja se on systeemitaso eli munat ja makkarat on nyt sekaisin.

Verkkoyhtiöiden tilanne on aivan toinen. Itä-Suomessa ongelma on rajusti vähenevä kysyntä ja pk-seudulla taas rajusti kasvava kysyntä. Fingridin näkökulmasta (koko maa) nämä jossain määrin kumoavat toisensa, mutta paikallisilla sähköyhtiöillä on aivan eri tilanne.

En tiedä onko muualla sitten parempaa dataa kuin Fingridillä, mutta tuolle kohdan 1) väitteelle ei oikein ole katetta. Kuluttajien sähkönkulutus ei kasva.

Erityisesti sähkötehon käyttö kasvaa, mutta myöskin sähkönkulutus. Alueiden välillä on vaan suuria eroja. Voisin väittää, että kasvukeskuksessa vaikuttavan verkkoyhtiön sähkösiirto kasvaa, vaikka toki samaan aikaan energiatehokkuuden paraneminen leikkaa kasvuvauhtia.

Fingridin ennusteessa ei tunnistettu kohtaa 2) ongelmaksi tai viitattu sanallakaan siihen, että kuluttajat muuttaisivat käyttäytymistään siten, että he alkaisivat käyttää sähkö jotenkin nykyistä enemmän yhtä aikaa.

Fingrid haluaa, että maan tehotasapainon kannalta pörssisähköohjautuvuus olisi suurta eli ihmiset käyttäisivät sähköä, kun sitä on tarjolla ja päinvastoin. Hintaohjautuvuus on suurta tällä hetkellä, kalliiden hintojen aikaan sen näkee hyvin.

Paikalliselle verkkoyhtiölle tämä näyttäytyy yhä enemmän yhtäaikaisena sähkönkäyttönä.

En vieläkään keksi perusteluita tehomaksulle, jos joku lämmittää saunansa toukokuisena iltana ja vaikka lataisi autoaankin samaan aikaan. Kaipaisin siis edelleen lähdettä miksi tällainen tehomaksu tarvitaan, miksi raja olisi noin pieni eli 5 kW ja miksi sitä sovelletaan vaikka käyttäisi sähköä sellaiseen aikaan kun muu kulutus on pientä? (kiinteistön sähköliittymähän ei ole ongelma)

En minäkään keksi perustetta, jos verkon kapasiteetti on tuolloin ok. Koko jutun juoni viranomaisella on ollut, että pitää laatia yhtenäiset pelisäännöt ja ne on käytössä kaikissa tilanteissa mahdollisimman yksinkertaisesti. Pääosin vaikutuksella ei varmaan ole merkitystä ja välillä on.

Uskoakseni raja on pieni siksi, että ohjausvaikutus on suurempi ja siten paine lisätä verkon kapasiteettia (ja nostaa hintoja) pienempi.

 

[pulatunnus]

Jos tällä ei saa kerätä lisää rahaa, niin saadaanko tällä siirrettyä siirtomaksutaakkaa teollisuudelta yksityisille vai tuleeko teollisuudellekin vastaava tehomaksu?

Isoilla asiakkailla olut iet ja ajat pätö ja loisteho maksut (Edit olikin tullut jo vastaus)

Fingrid haluaa, että maan tehotasapainon kannalta pörssisähköohjautuvuus olisi suurta eli ihmiset käyttäisivät sähköä, kun sitä on tarjolla ja päinvastoin. Hintaohjautuvuus on suurta tällä hetkellä, kalliiden hintojen aikaan sen näkee hyvin.

Paikalliselle verkkoyhtiölle tämä näyttäytyy yhä enemmän yhtäaikaisena sähkönkäyttönä.

Luulis että vielä on jotain osuvuutta kysyntä piikkien , kalliin sähkön, ja pienliittymien tehopiikkien kanssa, tehomaksu sitä vaikutusta heikennä. Tosin jos se nyt muuttuu vain kuukauden pitukseksi 12kk sijaan, niin tehomaksu vaikutus on aiempaa heikompi.

 

[Make-_]

Ei sillä omistajalla ole väliä, oli se sitten kunta, eläkeyhtiö, paikallinen yksityisomisteinen

Meinaat että kunnalla ei voisi olla strategiana tuottaa kohtuuhintaisia palveluita kuntalaisille, eläkeyhtiötä saattaisi kiinnostaa huoltovarmuus ja yksityisomistajalla saattaisi olla strategiassa muitakin arvoja? Ulkomaisella eläkerahastolla voi olla vähän vaikea olla kiinnostunut paikallisista elinoloista.

Ei siinä hinnoittelussa ole kikkoja. Ainoa ehkä millä hinnat painuu on se että verkko vielä kuosissa, mutta ei investoida, ottamalla siis korjausvelkaa. (no tarkistamatta faktoja, voiko korjausvelkaa miten varautua, no riskit kasvaa)

Kuten ketjussa jatkuvasti toistettu, niin monopoli takia toimia-ala on erittäin säännelty ja valvottu.

Pelivaraa on siinä että miten jakaa, kk maksuja, energiasiirtomaksun vällillä painopistettä ja nyt tuo tehomaksunkin pelivara tiukkenee.

Kyllä siinä on sellaisia kikkoja olemassa, joilla voit samaan aikaan tehdä ennätystulosta ja samaan aikaan nostaa hintoja vedoten siihen, että talous on alijäämäinen. Juuri näin on Carunalla käynyt ihan tässä parin vuoden sisään: Kritiikkiä Caruna-kuvioista: “Kuluttajat maksavat, voitot valuvat ulkomaille”

Systeemi taisi toki vaihtua tässä ihan lähiaikoina, mutta vanhaakin systeemiä kierrettiin onnistuneesti ja niin kauan kun valvova viranomainen ei puutu asiaan, niin ei ole mitään syytä olettaa etteikö tässäKIN tapauksessa kääritä kuluttajilta maksimit taskuista tehomaksuin.

 

[Miksuu]

Meinaat että kunnalla ei voisi olla strategiana tuottaa kohtuuhintaisia palveluita kuntalaisille, eläkeyhtiötä saattaisi kiinnostaa huoltovarmuus ja yksityisomistajalla saattaisi olla strategiassa muitakin arvoja? Ulkomaisella eläkerahastolla voi olla vähän vaikea olla kiinnostunut paikallisista elinoloista.



Kyllä siinä on sellaisia kikkoja olemassa, joilla voit samaan aikaan tehdä ennätystulosta ja samaan aikaan nostaa hintoja vedoten siihen, että talous on alijäämäinen. Juuri näin on Carunalla käynyt ihan tässä parin vuoden sisään: Kritiikkiä Caruna-kuvioista: “Kuluttajat maksavat, voitot valuvat ulkomaille”

Systeemi taisi toki vaihtua tässä ihan lähiaikoina, mutta vanhaakin systeemiä kierrettiin onnistuneesti ja niin kauan kun valvova viranomainen ei puutu asiaan, niin ei ole mitään syytä olettaa etteikö tässäKIN tapauksessa kääritä kuluttajilta maksimit taskuista tehomaksuin.

epäilevä olin itekin aluksi, mutta ko täällä tuli infoa ja tutustui aiheeseen paremmin, ni lähes käännyin jo sen puoleen, varsinkin ku optimoin jo automaattisesti kaikkea. kulu ei saa nousta mitä nyt on siirtoyhtiöllä, ja siirtoyhtiön ei ole pakko tarjota tehomaksullista, mutta jos tarjoo on oltava mukana tehomaksullinen, eli jos tehomaksulliseen meet se ei saa olla korkeampi kuin tehomaksuton, mutta saattaa olla halvempi jos osaat hanskata asian, max sama hinta
muoks ja jos oikeen ymmärsin ni senkun laitat kavit plöriseen ja keität pottuja kohan yhden vartin aikana et ylitä 1,2kwh tehoa, piikki saa olla vaikka 20kw, mutta jollei se muutettuna vartissa ole yli tuon kwh:n niin sitten se on alle eikä tehomaksua

 

[pulatunnus]

Meinaat että kunnalla ei voisi olla strategiana tuottaa kohtuuhintaisia palveluita kuntalaisille, eläkeyhtiötä saattaisi kiinnostaa huoltovarmuus ja yksityisomistajalla saattaisi olla strategiassa muitakin arvoja? Ulkomaisella eläkerahastolla voi olla vähän vaikea olla kiinnostunut paikallisista elinoloista.

Kuntaomistaja voisi periaatteessa käyttää veronmaksajien rahoja, mutta historiallisesti päinvastoin.
Nykyään ei onnistu ja kuntaomisteiset käytännössä hinnoitteleen siinä missä muutkin.

Kyllä siinä on sellaisia kikkoja olemassa, joilla voit samaan aikaan tehdä ennätystulosta ja samaan aikaan nostaa hintoja vedoten siihen, että talous on alijäämäinen. Juuri näin on Carunalla käynyt ihan tässä parin vuoden sisään: Kritiikkiä Caruna-kuvioista: “Kuluttajat maksavat, voitot valuvat ulkomaille”

Systeemi taisi toki vaihtua tässä ihan lähiaikoina, mutta vanhaakin systeemiä kierrettiin onnistuneesti ja niin kauan kun valvova viranomainen ei puutu asiaan, niin ei ole mitään syytä olettaa etteikö tässäKIN tapauksessa kääritä kuluttajilta maksimit taskuista tehomaksuin.

Eli aiemmin alehinnoiteltu. Linkin muu höpinä nyt ei edes yritä avata kuviota.