• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Suomen valtion default 2030-luvulla

Eikö 100 000 uutta työtöntä tukiensaajaa sitten aiheuta julkisia menoja ja huononna heikkoa työllisyystilannetta entisestään? Myös verokertymä pienenisi.

Sanoisin että ehdotuksesi ei olisi kestävä ratkaisu.
Olisihan se alkuun aivan järjetön shokki talouteen, jos tulisi 100k työtöntä lisää. Olettaen tietysti että nämä 100k käyttivät palkkansa kotimaiseen kulutukseen.
Toiveena siinä kuitenkin, että osa näistä jollain aikavälillä työllistyy oikeisin töihin ja lahjakkaimmat jopa alkavat työllistämään muita ihmisiä. Bonuksena julkiset menot laskevat, kun osa työttömiksi joutuneista aiemmin vain tuhlasivat julkisia varoja eli olivat haitaksi töissä ollessaan.
Saadaan lisää verotuloja ja voitaisiin jopa laskea verotusta kaikilta.
Paljon puhutaan, että leikkauslistat aiheuttavat epätoivoa ihmisissä, mutta holtittoman velkaantumisen lopettaminen voi tuoda myös paljon toivoa niille jotka vielä jaksavat yrittää.
 
Paljon puhutaan, että leikkauslistat aiheuttavat epätoivoa ihmisissä, mutta holtittoman velkaantumisen lopettaminen voi tuoda myös paljon toivoa niille jotka vielä jaksavat yrittää.
Tästä näkökulmasta ei ole muuten ollut paljoa keskustelua. Ainakin omaa kulutusta vähentää pelko/tieto, että verotusta on pakko vain lisätä tulevaisuudessa, koska poliitikot on niin munattomia karsimaan kaikkea hömppää, mikä ei ole valtion ydintehtävä. Ay-liikkeiden verottomat tulot, järjestötuet, tiedeakatemian woketouhutonnit, ravituet, kulttuurituet yms.

Vanhempien sukupolvien itsekkyyden takia edes omaan eläkkeeseen ei voi luottaa, joten sekin pitää säästää ja se on taas kulutuksesta pois.

Exit-vero ja varallisuusvero heitetty ilmoille. Perintövero. En ihmettele, että ne joilla on vielä rahaa muuttaa usein maasta.
 
Kyllähän tuollaiseen kaikenlaiseen valtion ydintoiminnan kannalta totaaliseen yhdentekevään humputukseen menee äkkiä useampi miljardi poikineen. Tuon kaltaisia muutaman miljoonan - kymmenen miljoonan loputtomia rahareikiä kun on valtion budjetti täynnä, mutta vittu mistään ei voi ikinä leikata. Yleensä hommassa kun hommassa lähes kontekstista riippumatta kannattaa lähteä siitä, että napsitaan helpot pikavoitot pois ensimmäisenä. Minä lasken aivan marginaalista osaa väestöstä koskevat ylimääräiset tulonsiirrot juuri tällaisiksi.
Menee menee. onhan kehitysapukin n. miljardin ainakin ollut ja koko ajan jotain vantaan/turun ratikkoja, junahankkeita sun muuta kummallista pyörii. Silti mun mielestäni jotain outoa on jos jo nykyiset leikkaukset aiheuttaa sellasen protestin että persuista siirrytään demareihin 10%-y määrällä, vaikka joku antti lindtman on lähinnä ollut hiljaa ja ihan harmaan tylsä ukko muutenkin. Aika vahvasti kertoo että on ollut jotenkin epärealistiset käsitykset siitä mitä on mahdollista saavuttaa ja miten.
 
Valtiotalouden tarkastusvirasto VTV:n tekemän raportin mukaan Sanna Marinin sukkahousu-hallitus kasvatti koronan varjolla pysyä julkistalouden menoja. Kumulatiivista kustannusta kertyi neljässä vuodessa vaatimattomat 41 miljardia euroa (~7200 eur vauvasta vaariin).

Korona-aikana finanssipoliittiset säännöt olivat tauolla ja valtiohallinnossa oli mahdollisuus käyttää ns. poikkeuslausekkeita. Näillä perusteilla hallitus virkamiehineen pystyi tekemään vapaasti pysyviä menolisäyksiä valtiohallinnan toimintamenoihin ja kuntatalouden "tukemiseen".

Marinin hallitus vielä boostasi rahan hassaamista siten, että valtiobudjetin menot mitoitettiin useiksi vuosiksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet rahat siirtyivät seuraaville vuosille, mikä mahdollisti entistä hulvattomamman rahan jakamisen.

Kuten allekirjoittanut ja muutama muu kirjoittaja on tässä ketjussa todennut, moni sivistysvaltio, kuten Ruotsi ja Tanska, saivat julkistalouden menot kuriin jo vuonna 2021. Suomen menot vain jatkoivat osoittamista kohti koilista ja jatkavat edelleen.

Hätkähdyttävät 41 miljardia – Sanna Marinin hallituksen rahankäytöstä nyt raportti julki
 
Suomen joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn on nyt kirkossa kuulutettu. Tämän vuoden alijäämäksi ennustetaan 4,5%.

EU:ssa on erilaisia poikkeuslausekkeita, joilla alijäämää on mahdollista laskennallisesta vähentää. Esimerkkinä puolustusmenojen kasvun vähentäminen alijäämästä. Suomen kohdalla mikään kikkakolmonen ei kuitenkaan riitä, vaan alijäämämenettely on väistämätön.

EU:sta voisi olla kerrankin hyötyä, jos se määräisi Suomen hallitukselle kunnon ukaasit EU-palkintovirkojen ja muiden kivojen juttujen menettämisen uhalla. Tämä lienee kuitenkin turha luulo, sillä alijäämämenettelyssä on jo ennestään maita kuten Itävalta, Belgia, Ranska, Italia, Unkari yms. On siis turha odottaa Brysselin suunnalta mitään sormen heristelyä kummempaa.

 
Suomen joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn on nyt kirkossa kuulutettu.
Kuinkas pitkä matka tästä on sitten tuohon IMF menettelyyn, missä ruvetaan ihan konkreettisesti sanelemaan asioita mitä tulee tehdä? Tämä EU:n alijäämämenettely kun taitaa olla kuitenkin eri asia.
 
Onko antaa esimerkki jostain julkisen puolen työstä, missä tuotetaan rahaa eikä vain kuluteta sitä? Itsekin siis julkisella puolella hommissa ja kyllä mä näen itseni vain ihan julkisen kassan tuhlaajana.
Toki on valtionyhtiöitä, jotka tuottavat esim. Finavia, VR, Metsähallitus, Veikkaus..
 
Onko antaa esimerkki jostain julkisen puolen työstä, missä tuotetaan rahaa eikä vain kuluteta sitä? Itsekin siis julkisella puolella hommissa ja kyllä mä näen itseni vain ihan julkisen kassan tuhlaajana.
Terveydenhoito. Pidetään yllä työkykyä ja työhön kykenevien määrää (vrt tuotantolaitteiden huolto). Kaikenlainen olemiseen ja liikkumiseen liittyvä infra. Koodinvääntäjän ja rautakouran ei tarvitse rämpiä umpimetsissä työpaikalle tai kantaa vettä avannosta. Päivähoito. Vapauttaa ihmisiä tuottavaan työhön ja varmistaa pilteille paremmat lähtökohdat elämälle verrattuna luimistelemiseen autistisien nörttien seurassa päivät pitkät. Sama oppilaitosten kanssa.
 
Terveydenhoito. Pidetään yllä työkykyä ja työhön kykenevien määrää (vrt tuotantolaitteiden huolto). Kaikenlainen olemiseen ja liikkumiseen liittyvä infra. Koodinvääntäjän ja rautakouran ei tarvitse rämpiä umpimetsissä työpaikalle tai kantaa vettä avannosta. Päivähoito. Vapauttaa ihmisiä tuottavaan työhön ja varmistaa pilteille paremmat lähtökohdat elämälle verrattuna luimistelemiseen autistisien nörttien seurassa päivät pitkät. Sama oppilaitosten kanssa.
Toki tärkeitä töitä kaikki, suurelta osin jopa välttämättömiä. Silti, tuottava työ on eri asia kuin mahdollistava työ. Et maininnut ensimmäistäkään tuottavaa työtä.

Esimerkki tuottavasta työstä kappalevalmistus ja esimerkki ”tuottamattomasta” työstä on kunnossapito, tekninen tuki, it-tuki jotka mahdollistavat sen kappaletavaravalmistuksen.

Tuottamaton työ on ehkä harhaanjohtava termi, pitäisi varmaan käyttää välillisesti tuottava työ tms. Osa työstä tuottaa arvoa, mutta ei rahaa suoraan.

Julkisella sektorilla on paljon tukitoimityötä joka on välttämätöntä esim. kunnossapitopuolella. Silti Suomen julkisen sektorin ja talouden kannalta suurin yksittäinen ongelma on liian suuri tuottamattoman työn määrä. Toisin sanoen työtunteja tehdään liikaa hallinnon tms takia rahaa tuottamatta.
 
Onko antaa esimerkki jostain julkisen puolen työstä, missä tuotetaan rahaa eikä vain kuluteta sitä? Itsekin siis julkisella puolella hommissa ja kyllä mä näen itseni vain ihan julkisen kassan tuhlaajana.
Minusta tuo on väärä kulma lähestyä asiaa. Tilaajaorganisaation tehtävä kun on palvelujen tilaaminen ja järjestäminen kuntalaisia varten eikä voiton takominen.

Joillekin voi olla vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että sitä "turhaa paperinpyöritystä" tarvitaan, nimittäin jonkun on esim. valmisteltava, budjetoitava, tilattava, kilpailutettava, rakennutettava ja valvottava julkiset urakat.
 
Toki tärkeitä töitä kaikki, suurelta osin jopa välttämättömiä. Silti, tuottava työ on eri asia kuin mahdollistava työ. Et maininnut ensimmäistäkään tuottavaa työtä.

Esimerkki tuottavasta työstä kappalevalmistus ja esimerkki ”tuottamattomasta” työstä on kunnossapito, tekninen tuki, it-tuki jotka mahdollistavat sen kappaletavaravalmistuksen.

Tuottamaton työ on ehkä harhaanjohtava termi, pitäisi varmaan käyttää välillisesti tuottava työ tms. Osa työstä tuottaa arvoa, mutta ei rahaa suoraan.

Julkisella sektorilla on paljon tukitoimityötä joka on välttämätöntä esim. kunnossapitopuolella. Silti Suomen julkisen sektorin ja talouden kannalta suurin yksittäinen ongelma on liian suuri tuottamattoman työn määrä. Toisin sanoen työtunteja tehdään liikaa hallinnon tms takia rahaa tuottamatta.
Samaa mieltä ajattelutavasta, mutta vähän ehkä turhan mustavalkoinen jako.
Haasteeksi muodostuu esimerkiksi puolustus. Sekin on tuottamatonta työtä ja välttämätöntä. Ikävänä vielä se, että naapureilla on se tietty oma vipunsa jolla vaikuttaa toisen naapurin "tuottamattoman" työn määrään.
Puolustuken kannalta välttämättömiä kuluja tulee myös mm tiestö ym logistiikka, IT-resilienssi, terveydenhuolto, ruoan alkutuotanto, julkinen infra... Ja iso osa näistä on tylyllä jaolla niin sanottua "tuottamatonta työtä" vaikka ovat ehdottoman välttämättömiä.

Pitäisiköhän laskea kaikelle tälle "tuottamattomalle työlle" tuottavuus niiden synnyttämien säästöjen kautta?
 
Onko antaa esimerkki jostain julkisen puolen työstä, missä tuotetaan rahaa eikä vain kuluteta sitä? Itsekin siis julkisella puolella hommissa ja kyllä mä näen itseni vain ihan julkisen kassan tuhlaajana.

Monissa valtion sektoritutkimuslaitoksissa tehdään paljon yritysyhteistyötä ja ihan suoraa konsulttihommaa. Lisäksi rahoitusta haalitaan monilta muiltakin eri tahoilta. Toki osa tulee esim. Suomen Akatemialta, eli on myös verorahaa, mutta suurin osa on säätiörahaa, EU-rahaa ym. Esim. oman yksikön valtiolta tulevan budjettirahoituksen osuus on alle 20%, eli suurin osa rahasta tulee asiakastöistä, ulkoisesta rahoituksesta ym.

Harmaampaa aluetta on sitten se, että näissä laitoksissa tehdään myös paljon erilaista viranomaistyötä, jota tehdään koska ollaan menty jossakin kansainvälisissä sopimuksissa lupaamaan, että tämmöisiä juttuja tehdään, ja jonka tekemättä jättämisestä saattaa seurata sanktioita. Eli vaikka nämä toiminnot eivät suoraan tuota rahaa (tosin joskus tekevät sitäkin), niin ne ainakin estävät rahan menetystä valtiolta. :p
 

Statistiikka

Viestiketjuista
292 440
Viestejä
5 003 019
Jäsenet
80 282
Uusin jäsen
grands0n

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom