Suomen valtion default 2030-luvulla

[Erkki_erikeepperi]

Paradoksihan on siinä, että mamujen kielitaidon ja muiden taitojen puutteet ei välttämättä olisi ongelma, jos Suomessa olisi niin hyvä työllisyystilanne ettei tekijöitä oikein löydy tarpeeksi.

Mutta nyt kun maassa on massatyöttömyys, niin tietenkään tuollaisia puutteita ei hyvällä katsota.

 

[Jumputin]

Se on jotenkin koomista, että aina nostetaan esille tuo rasismi-kortti että "vieras nimi rajaa ulkomaalaisen pois hakijoista". No ei. Ulkomaalaisen rajaa pois hakijoiden joukosta se, että hän ei osaa suomen kieltä.

Minusta hauskinta on se, että faktojen kertomista pidetään koomisena. Kumpikin todellisuus on samaan aikaan totta.

Nykyinen työttömyys sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien keskuudessa on todella huolestuttavaa. Suomeen on tullut maahanmuuttajia varsin vähän verrattuna muuhun Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin. Jos nykyinen suunta jatkuu ja maahanmuuttajat alkavat lähteä Suomesta, huoltosuhteen ongelmat eivät ratkea, vaan pahenevat. Jos talous joskus kasvaa ja työvoiman tarve lisääntyy, työntekijöiden saaminen käy entistä vaikeammaksi ja hidastaa kasvua.

 

[Moilaps]

Mulle tuo huoltosuhde ei ihan aukea konseptina. Jos nyt oletettaisiin että eläkeläiset olisivat oikeasti keränneet eläkkeensä niin mikä ongelma se on että ne on sitten rahoillaan eläkkeellä. Vai meinaako että esim. Maataloudesta loppuu työntekijät vaikka siellä on alle 5 prosenttia työvoimasta. Jotenkin kuullostaa koko konsepti siltä että rahalla ei ole mitään säästöä arvoa vaan ainostaan sillä on väliä onko saman aikaan töissä ja mielellään heti palkkapäivänä laittaa tilin sileäksi.

 

[BongisKhan]

Jos nyt oletettaisiin että eläkeläiset olisivat oikeasti keränneet eläkkeensä niin mikä ongelma se on että ne on sitten rahoillaan eläkkeellä.

Mutta kun näin ei ole tehty, vaan nykyisiltä eläkeläisiltä on kerätty aivan liian vähän eläkemaksuja heidän vielä töissä ollessaan, mikä tarkoittaa sitä, että meiltä nykyisiltä työikäisiltä joudutaan repimään yli neljännes palkasta heidän elämänsä ylläpitoon. Vaikka Kalevit ja Marjatat sitä mielellään hokee, he *eivät* todellakaan ole eläkkeitään maksaneet.

 

[ExtraEvil6666]

Mulle tuo huoltosuhde ei ihan aukea konseptina. Jos nyt oletettaisiin että eläkeläiset olisivat oikeasti keränneet eläkkeensä niin mikä ongelma se on että ne on sitten rahoillaan eläkkeellä. Vai meinaako että esim. Maataloudesta loppuu työntekijät vaikka siellä on alle 5 prosenttia työvoimasta. Jotenkin kuullostaa koko konsepti siltä että rahalla ei ole mitään säästöä arvoa vaan ainostaan sillä on väliä onko saman aikaan töissä ja mielellään heti palkkapäivänä laittaa tilin sileäksi.

Kukaan ei ole omilla rahoillaan eläkkeellä, vaan eläkkeet maksavat nyt työssä olevat. Osa nyt eläkkeellä olevista on maksanut lisäksi huomattavan pientä eläkemaksua.

Erikseen ovat sitten vielä yrittäjät ja etenkin maatalousyrittäjät, joiden eläkkeitä joudutaan tukemaan suoraan verovaroista, koska järjestelmät ovat niin alijäämäisiä.

 

[Jeesbox]

Siinä, että Neuvostoliitto oli riippuvainen USA:n viljasta ei ollut mitään "normaalia", vaan se oli nolo tunnustus kaikille siitä, että Neuvostoliiton suunnitelmatalous on epäonnistunut.

Kylhän katovuosia on ymmärtääkseni ollut kapitalismissakin, eikä sitä pidetä nolona tunnustuksena järjestelmän epäonnistumisesta.

Itse luin jostain, että kun elettiin ennen ATK:ta, niin talouden suunnitteluun meni järjettömän paljon resursseja, eikä siltikään usein saatu tehtyä kunnollisia laskelmia. Nyt tekoälyn ja tieteellisen laskennan aikakaudella sosialismi voisi sen kirjoituksen mukaan jopa toimia. Itseäni asia herätteli jonkin verran, kun systeemi esim. Suomessa tuntuu kusevan. Tätä työttömyyttä voisi pitää jopa systeemin nolona epäonnistumisena...

 

[tietokonerikki]

Kukaan ei ole omilla rahoillaan eläkkeellä, vaan eläkkeet maksavat nyt työssä olevat. Osa nyt eläkkeellä olevista on maksanut lisäksi huomattavan pientä eläkemaksua.

Erikseen ovat sitten vielä yrittäjät ja etenkin maatalousyrittäjät, joiden eläkkeitä joudutaan tukemaan suoraan verovaroista, koska järjestelmät ovat niin alijäämäisiä.

Eläkejärjestelmä perustuu osittain varojen keräämiseen. Ennen lapset huoletivat vanhemmistaan. @Moilaps

Spoileri

Kiinnosti toi sen verran, että otin selvää.
"

Työeläkkeiden rahoitus - Eläketurvakeskus

Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin…

www.etk.fi

Työeläkekassavirta 2024 Kuvasta:
Kerätyistä eläkevaroista otettiin 6,9mrd Valtion osuudet 4,7mrd TR-osuus 0,7mrd (toimintakulut 400miljoonaa) kerätyistä työeläkemaksuista 23.9miljardia =36.2mrd
Eläkevarat 2023 lopussa 254,9mrd ja vuoden 2024 lopussa 274,4mrd
"
=> työeläkkeiden keräyksestä siirrettiin eläkevaroihin 3,2miljardia sijoitustuotot v.2024 23.4mrd
ja vuoden 2023 lopussa oli 254,9mrd josta eläkkeisiin 6,9mrd eli jäljelle jäi 248mrd siihen sitten kerätyistä varoista 3,2mrd + 23.4mrd sijoitustuottoja
=> eläkevarat v. 2024 lopussa 274,4mrd eli ne kasvoivat 274,4-254,9mrd = 19.5mrd

=> Jos uskotaan arvonnousun (sijoitustuoton) 23.4mrd olevan oikein laskettu ja todellinen
=> Vuonna 2024 kerätyistä työeläkemaksuista käytettiin eläkkeisiin vs 2023 taso, ilman inflaatiota => 23.9mrd-19,5mrd = 4,4mrd
kaikkiin eläkkeisiin 4,7mrd valtion osuudet + TR-osuus 0,7mrd + em. työeläkemaksuista 4.4mrd =9,8mrd
(epäselvää mistä nuo "Valtion osuus ja TR-osuus" tulee)
-eli ainakin ollaan yritetty pitää toi "eläkeketjukirje" elossa. Jos tulevaisuudessa eläkeläisten määrä pienenee niin eläkekulutkin pienenevät.
Tuossa siis yksi syy vielä kohtuu hyvään luottoluokitukseemme.

 

[ExtraEvil6666]

Eläkejärjestelmä perustuu osittain varojen keräämiseen. Ennen lapset huoletivat vanhemmistaan. @Moilaps

Olisi pitänyt varmaan erikseen mainita, että järjestelmä on osittain rahastoiva.

Ihmettelet tuossa valtion rahoitusta, se on nimenomaan esimerkiksi yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeisiin. Ne järjestelmät eivät pysy pystyssä ilman suoraa rahoitusta.

 

[Harb]

Se on jotenkin koomista, että aina nostetaan esille tuo rasismi-kortti että "vieras nimi rajaa ulkomaalaisen pois hakijoista". No ei. Ulkomaalaisen rajaa pois hakijoiden joukosta se, että hän ei osaa suomen kieltä.

Kyllä se nimikin vaikuttaa joissakin tapauksissa vahvasti. Vaimon serkulla on Venäläinen nimi, vaikka on asunut koko ikänsä Suomessa (Isä on muuttanut Venäjältä Suomeen). Hänen kanssaan oli puhetta siitä etä käyttäessään Suomalaista versiota nimestään on työhakemusten läpimenoprosentti selkeästi parempi.

Tietysti voidaan sanoa että ulkomaalaiselta kuulostavat nimet eivät etene hakuprosessissa sen takia että oletetaan suomenkielen taidon olevan rajallista mutta se taitaa jo ylittää rasismin määritelmän. (jota nykyään on tykätään laventaa jo ihan liikaakin)

 

[inexcess]

Kyllä Suomessa (vielä) rahaa on. Kolme sosiaalityöntekijää teki miehen/naisen teon ja julkaisi Helsingin Sanomien mielipideosastossa laskelman, miten toimeentulotukea saavan perheen talous on jopa paremmin varmistettu kuin työssä käyvän perheen.

Sosiaalityöntekijöiden use casessa korkeasti koulutettu ja työssä käyvä pariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Toimeentulotukiperheen on kaksi työtönsä aikuista asuu kolmen lapsensa kanssa keskikokoisen kaupungin vuokra-asunnossa.

Esimerkkilaskelmassa taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain 30 euroon, kun nettotuloista vähennetään välttämättömät elämiseen liittyvät kulut, lasten harrastusmenot ja muutaman ylimääräisen menon, joihin voi saada täydentävää toimeentulotukea.

Toimeentulotukea saava perhe saa rahaa mm. hajonneeseen pesukoneeseen, lasten harrastuksiin ja vanhenevaan passiin. Talven korkeammat lämmityslaskut huomioidaan toimeentulotuessa täysimääräisenä.

Joops... pitääkin mennä tästä maate, jotta jaksaa taas tempasta huomenna pidemmän päivän.

Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

Kolme sosiaalityöntekijää HS:n mielipidekirjoituksessa: Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon.

www.iltalehti.fi

 

[ExtraEvil6666]

Kyllä Suomessa (vielä) rahaa on. Kolme sosiaalityöntekijää teki miehen/naisen teon ja julkaisi Helsingin Sanomien mielipideosastossa laskelman, miten toimeentulotukea saavan perheen talous on jopa paremmin varmistettu kuin työssä käyvän perheen.

Sosiaalityöntekijöiden use casessa korkeasti koulutettu ja työssä käyvä pariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Toimeentulotukiperheen on kaksi työtönsä aikuista asuu kolmen lapsensa kanssa keskikokoisen kaupungin vuokra-asunnossa.

Esimerkkilaskelmassa taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain 30 euroon, kun nettotuloista vähennetään välttämättömät elämiseen liittyvät kulut, lasten harrastusmenot ja muutaman ylimääräisen menon, joihin voi saada täydentävää toimeentulotukea.

Toimeentulotukea saava perhe saa rahaa mm. hajonneeseen pesukoneeseen, lasten harrastuksiin ja vanhenevaan passiin. Talven korkeammat lämmityslaskut huomioidaan toimeentulotuessa täysimääräisenä.

Joops... pitääkin mennä tästä maate, jotta jaksaa taas tempasta huomenna pidemmän päivän.

Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

Kolme sosiaalityöntekijää HS:n mielipidekirjoituksessa: Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon.

www.iltalehti.fi

Sinänsä hauskaa, että Purra jakoi kirjoituksen, koska suojaosien tarkoitus oli juuri se, että työssakäynti alkaa kannattaa heti. Ja nykyinen hallitus juuri poisti ne suojaosat.

 

[Kipsi]

Kyllä Suomessa (vielä) rahaa on. Kolme sosiaalityöntekijää teki miehen/naisen teon ja julkaisi Helsingin Sanomien mielipideosastossa laskelman, miten toimeentulotukea saavan perheen talous on jopa paremmin varmistettu kuin työssä käyvän perheen.

Sosiaalityöntekijöiden use casessa korkeasti koulutettu ja työssä käyvä pariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Toimeentulotukiperheen on kaksi työtönsä aikuista asuu kolmen lapsensa kanssa keskikokoisen kaupungin vuokra-asunnossa.

Esimerkkilaskelmassa taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain 30 euroon, kun nettotuloista vähennetään välttämättömät elämiseen liittyvät kulut, lasten harrastusmenot ja muutaman ylimääräisen menon, joihin voi saada täydentävää toimeentulotukea.

Toimeentulotukea saava perhe saa rahaa mm. hajonneeseen pesukoneeseen, lasten harrastuksiin ja vanhenevaan passiin. Talven korkeammat lämmityslaskut huomioidaan toimeentulotuessa täysimääräisenä.

Joops... pitääkin mennä tästä maate, jotta jaksaa taas tempasta huomenna pidemmän päivän.

Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

Kolme sosiaalityöntekijää HS:n mielipidekirjoituksessa: Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon.

www.iltalehti.fi

Lukematta alkuperäistä laskelmaa, niin tuli mieleen, että onkohan siinä huomioitu se, että asuntolainaa kun lyhentää, niin sillä kerryttää talon arvoa itselleen? Tuilla tai vuokralla elävä ei tietenkään tällaista kerrytä.
Mutta, vaikka ei olisikaan huomioitu, niin on tuo kyllä aika pysäyttävä ajatus. Voisi elää samantasoista elämää kuin nyt, mutta ei tarvitsisi käydä töissä.

 

[ExtraEvil6666]

Lukematta alkuperäistä laskelmaa, niin tuli mieleen, että onkohan siinä huomioitu se, että asuntolainaa kun lyhentää, niin sillä kerryttää talon arvoa itselleen? Tuilla tai vuokralla elävä ei tietenkään tällaista kerrytä.
Mutta, vaikka ei olisikaan huomioitu, niin on tuo kyllä aika pysäyttävä ajatus. Voisi elää samantasoista elämää kuin nyt, mutta ei tarvitsisi käydä töissä.

Eipä sitä laskelmaa siinä mielipidekirjoituksessa edes ole, joten sitä on hankala kommentoida. Mutta se on kyllä ihan tiedossa, että kannustinloukkoja on, eikä tämä ole mitenkään yllättävä tai uusi asia. Suojeosien tarkoitus oli nimenomaan se, että kannattaisi aina tehdä ainakin vähän toitä, sensijaan että olisi täysin työttömänä.

Pidemmällä aikavälillä tuo ei oikein toimi ja vaatii tietyt reunaehdot. Ei itsellä ainakaan kymmeniin vuosiin olisi ollut rahallisesti kannattavaa olla työttömänä.

 

[VuohiKauhu]

Lukematta alkuperäistä laskelmaa, niin tuli mieleen, että onkohan siinä huomioitu se, että asuntolainaa kun lyhentää, niin sillä kerryttää talon arvoa itselleen? Tuilla tai vuokralla elävä ei tietenkään tällaista kerrytä.
Mutta, vaikka ei olisikaan huomioitu, niin on tuo kyllä aika pysäyttävä ajatus. Voisi elää samantasoista elämää kuin nyt, mutta ei tarvitsisi käydä töissä.

Lukaisin tuon kirjoituksen, eikä siinä edes ole mitään laskelmia. Voihan sitä olla arvioitu, että lyhentävät asuntolainaa vaikka kymppitonnilla kuussa tjsp

 

[Sikatiiker]

Kyllä Suomessa (vielä) rahaa on. Kolme sosiaalityöntekijää teki miehen/naisen teon ja julkaisi Helsingin Sanomien mielipideosastossa laskelman, miten toimeentulotukea saavan perheen talous on jopa paremmin varmistettu kuin työssä käyvän perheen.

Sosiaalityöntekijöiden use casessa korkeasti koulutettu ja työssä käyvä pariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Toimeentulotukiperheen on kaksi työtönsä aikuista asuu kolmen lapsensa kanssa keskikokoisen kaupungin vuokra-asunnossa.

Esimerkkilaskelmassa taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain 30 euroon, kun nettotuloista vähennetään välttämättömät elämiseen liittyvät kulut, lasten harrastusmenot ja muutaman ylimääräisen menon, joihin voi saada täydentävää toimeentulotukea.

Toimeentulotukea saava perhe saa rahaa mm. hajonneeseen pesukoneeseen, lasten harrastuksiin ja vanhenevaan passiin. Talven korkeammat lämmityslaskut huomioidaan toimeentulotuessa täysimääräisenä.

Joops... pitääkin mennä tästä maate, jotta jaksaa taas tempasta huomenna pidemmän päivän.

Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

Kolme sosiaalityöntekijää HS:n mielipidekirjoituksessa: Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon.

www.iltalehti.fi

Tämä oli oikeasti aika kylmäävää luettavaa kun on korkeakoulutettu työssäkäyvä jolla on matalakoulutettu työssäkäyvä puoliso (no tarkalleen ottaen käy nyt vuoden alusta töissä vain opintojen ohessa mutta rahallisesti ero todella pieni aiempaan).

Asutaan haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Ei meidänlaisille ole minkäänlaista tukea olemassa sähkölaskujen tms odottamattomiin korotuksiin, ei ole tukea lasten harrastamiseen, ei hajonneisiin kodinkoneisiin. Menepä kyselemään tuollasia avustuksia niin sanotaan että myy autot ja talo pois ja tule sitten uudestaan. No eiköhän noiden toimeentulotukien päälle tueta vähän julkisilla liikkumistakin jos vaan muistavat mennä mainitsemaan että tällä kertaa ei rahat riittäneet ja pitäis päästä liikkumaan.

Muija lähti tosiaan opiskelemaan ja odottelee opintotukipäätöstä saadakseen maksimit opintolainaa (800€/kk) ja oliko se opintotuki sen 400€/kk jos tulee myönteinen päätös, mukava helpotus toki sekin.

Sanaa sosiaaliturva suussani pyörittelemällä ja makustelemalla herää epäilys että ei siitä tällaista maksatusautomaattia pitänyt alun alkaen tulla. Köyhäinapu alkaa kuulostaa kohtuullisemmalta näin nettoveronmaksajan näkökulmasta.

 

[Jumputin]

Mielipiteessä ei avattu laskelmia, eikä tuet ollut kirjoituksen pointti. Pointti oli, että köyhyyttä kokevia lapsia on kaikenlaisissa perheissä, eikä vanhempien työssäkäynti tai toimeentulotuki kerro, onko lapsella mahdollisuuksia harrastaa ym. Kirjoittajat toivovat laajempia ratkaisuja lapsiperheköyhyyden ongelmaan.

Lapsiperheille myönnettävät tuet eivät taida olla myöskään automaatio, vaan harkinnanvaraisia ja tilanteesta riippuvia.

 

[Sikatiiker]

Lukematta alkuperäistä laskelmaa, niin tuli mieleen, että onkohan siinä huomioitu se, että asuntolainaa kun lyhentää, niin sillä kerryttää talon arvoa itselleen? Tuilla tai vuokralla elävä ei tietenkään tällaista kerrytä.
Mutta, vaikka ei olisikaan huomioitu, niin on tuo kyllä aika pysäyttävä ajatus. Voisi elää samantasoista elämää kuin nyt, mutta ei tarvitsisi käydä töissä.

Laskelmat olisin minäkin halunnut nähdä että voisi verrata omaan kulutukseen, mutta viesti tuossa oli ymmärtääkseni kuitenkin vertailukelpoiset kuukausikohtaiset tulot ja menot, eli oletan ettei varallisuuden kertymistä ole huomioitu. Eli laskettu sitä paljonko rahaa on lapsiperheella käytettävissä töissä käydessä ja paljonko sosiaaliturvalla mahdollisimman vastaavassa tilanteessa.

Mielipiteessä ei avattu laskelmia, eikä tuet ollut kirjoituksen pointti. Pointti oli, että köyhyyttä kokevia lapsia on kaikenlaisissa perheissä, eikä vanhempien työssäkäynti tai toimeentulotuki kerro, onko lapsella mahdollisuuksia harrastaa ym. Kirjoittajat toivovat laajempia ratkaisuja lapsiperheköyhyyden ongelmaan.

Lapsiperheille myönnettävät tuet eivät taida olla myöskään automaatio, vaan harkinnanvaraisia ja tilanteesta riippuvia.

Joo, se on totta. Tossa tulee samalla esiin myös miten hyvän elintason kattava sosiaaliturva Suomessa on ja toisaalta miten kireää progressiivinen verotus on.

 

[Super Hessu]

Kyllä Suomessa (vielä) rahaa on. Kolme sosiaalityöntekijää teki miehen/naisen teon ja julkaisi Helsingin Sanomien mielipideosastossa laskelman, miten toimeentulotukea saavan perheen talous on jopa paremmin varmistettu kuin työssä käyvän perheen.

Sosiaalityöntekijöiden use casessa korkeasti koulutettu ja työssä käyvä pariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Toimeentulotukiperheen on kaksi työtönsä aikuista asuu kolmen lapsensa kanssa keskikokoisen kaupungin vuokra-asunnossa.

Esimerkkilaskelmassa taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain 30 euroon, kun nettotuloista vähennetään välttämättömät elämiseen liittyvät kulut, lasten harrastusmenot ja muutaman ylimääräisen menon, joihin voi saada täydentävää toimeentulotukea.

Toimeentulotukea saava perhe saa rahaa mm. hajonneeseen pesukoneeseen, lasten harrastuksiin ja vanhenevaan passiin. Talven korkeammat lämmityslaskut huomioidaan toimeentulotuessa täysimääräisenä.

Joops... pitääkin mennä tästä maate, jotta jaksaa taas tempasta huomenna pidemmän päivän.

Sosiaalityöntekijät laskivat: Toimeentulotukiperheen talous voi päihittää työssäkäyvän koulutetun perheen talouden

Kolme sosiaalityöntekijää HS:n mielipidekirjoituksessa: Esimerkkilaskelmissamme taloudellinen hyöty työssäkäynnistä jäi vain noin 30 euroon.

www.iltalehti.fi

Missä laskelma?

Ihan huuhaa klikki "uutinen."

 

[Jumputin]

Kun katsoo sosiaaliturvamenoja, ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, mihin ne pääasiassa uppoavat.

 

[IHS]

Tämä oli oikeasti aika kylmäävää luettavaa kun on korkeakoulutettu työssäkäyvä jolla on matalakoulutettu työssäkäyvä puoliso (no tarkalleen ottaen käy nyt vuoden alusta töissä vain opintojen ohessa mutta rahallisesti ero todella pieni aiempaan).

Asutaan haja-asutusalueella velaksi hankitussa omakotitalossa. Ei meidänlaisille ole minkäänlaista tukea olemassa sähkölaskujen tms odottamattomiin korotuksiin, ei ole tukea lasten harrastamiseen, ei hajonneisiin kodinkoneisiin. Menepä kyselemään tuollasia avustuksia niin sanotaan että myy autot ja talo pois ja tule sitten uudestaan. No eiköhän noiden toimeentulotukien päälle tueta vähän julkisilla liikkumistakin jos vaan muistavat mennä mainitsemaan että tällä kertaa ei rahat riittäneet ja pitäis päästä liikkumaan.

Muija lähti tosiaan opiskelemaan ja odottelee opintotukipäätöstä saadakseen maksimit opintolainaa (800€/kk) ja oliko se opintotuki sen 400€/kk jos tulee myönteinen päätös, mukava helpotus toki sekin.

Sanaa sosiaaliturva suussani pyörittelemällä ja makustelemalla herää epäilys että ei siitä tällaista maksatusautomaattia pitänyt alun alkaen tulla. Köyhäinapu alkaa kuulostaa kohtuullisemmalta näin nettoveronmaksajan näkökulmasta.

No aina toki voi halutessaan alkaa elämään valtion tuilla, mikään laki ei sitä estä. Yleensä kun tätä ehdottaa niin se ei käy ja syynähän on usein se, ettei tuota elämää perusihminen lähtökohtaisesti halua viettää.
Tuossa vaan nyt tulee ongelmaksi esimerkiksi se, ettei omaisuutta saa kerryttää käytännössä ja omakotitalot lähtökohtaisesti kannattaa suosiolla unohtaa.
Pitkässäjuoksussa tuo tukien varassa eläminen kun tuppaa kostautumaan, jos siis ei ole ideana elää koko lopun ikää köyhänä.

Mitä opintukeen tulee niin oman muistini mukaan sitä "parannettiin" joskus 2015 aikoihin. (lue=opiskelijat pistettiin ottamaan lisää velkaa.)
Luojan kiitos, että sain opiskella opintoni loppuun ennen tuota 2015 muutosta.

 

[antti-x]

Kun katsoo sosiaaliturvamenoja, ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, mihin ne pääasiassa uppoavat.

Tuossa ovat nousseet ikääntymisen kuvaaja, ja sairauden terveyden kuvaaja. Muut eivät juurikaan 1995 jälkeen. Tarkoitat varmaan sitä että esim. maahanmuuttajat eivät aiheuta merkittäviä menoja vaan ikääntyminen ja sairastaminen? Vai onko ikivanhat sairaat maahanmuuttajat se keskeinen ongelma nyt?

 

[m000]

Mulle tuo huoltosuhde ei ihan aukea konseptina. Jos nyt oletettaisiin että eläkeläiset olisivat oikeasti keränneet eläkkeensä niin mikä ongelma se on että ne on sitten rahoillaan eläkkeellä. Vai meinaako että esim. Maataloudesta loppuu työntekijät vaikka siellä on alle 5 prosenttia työvoimasta. Jotenkin kuullostaa koko konsepti siltä että rahalla ei ole mitään säästöä arvoa vaan ainostaan sillä on väliä onko saman aikaan töissä ja mielellään heti palkkapäivänä laittaa tilin sileäksi.

Eläkerahoituksen lisäksi ongelma on ikääntyvän väestön paisuvat vanhuuden-terveydenhuoltokulut, etenkin yhdistettyna siihen että uudemmat tehokkaamat hoidot tuuppaa samalla olemaan myös kalliimpia, kun meillä nyt (toistaiseksi) vielä on se täydin julkinen terveydenhuolto erikoissairaanhoidon osalta.

 

[m000]

Kun katsoo sosiaaliturvamenoja, ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, mihin ne pääasiassa uppoavat.

Tästä näkee hyvin sen "turhan byrokratian" (aka hallinnon) säästöpotentiaalin suhteen kokonaiskakkuun .

 

[taffeli]

Kun katsoo sosiaaliturvamenoja, ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, mihin ne pääasiassa uppoavat.

Erikoista. Edellä on puhetta sossutuella elävistä perheistä verrattuna työssäkäyvään pariskuntaan ja molemmilla jää oleellisesti saman verran rahaa käyttöön.

Ja sitten sä postaat tällaisen taulukon, että eläkeläiset ovatkin se oikea ongelma?

 

[Malovis]

Yli 7 500 euroa eläkettä saavien määrä tuplaantui – kysyimme miksi

Isoja eläkkeitä saavien lukumäärä on liki kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti.

yle.fi

Mikä nyt kenen mielestä on ongelma mutta halpaa se ei ainakaan ole.

Tämä 2021-2024 suhteellinen muutos on varsin mielenkiintoinen. Koko kansan talkoot.

Ihan suoraan sanottuna(omasta mielestä) tämä työttömistä puhuminen on vain poliittinen savuverho.

 

[Sikatiiker]

No aina toki voi halutessaan alkaa elämään valtion tuilla, mikään laki ei sitä estä. Yleensä kun tätä ehdottaa niin se ei käy ja syynähän on usein se, ettei tuota elämää perusihminen lähtökohtaisesti halua viettää.
Tuossa vaan nyt tulee ongelmaksi esimerkiksi se, ettei omaisuutta saa kerryttää käytännössä ja omakotitalot lähtökohtaisesti kannattaa suosiolla unohtaa.
Pitkässäjuoksussa tuo tukien varassa eläminen kun tuppaa kostautumaan, jos siis ei ole ideana elää koko lopun ikää köyhänä.

Mitä opintukeen tulee niin oman muistini mukaan sitä "parannettiin" joskus 2015 aikoihin. (lue=opiskelijat pistettiin ottamaan lisää velkaa.)
Luojan kiitos, että sain opiskella opintoni loppuun ennen tuota 2015 muutosta.

Joo, on se periaatteellinenkin homma aina ollut että oon tehnyt mieluummin paskatöitä ja kitkutellut sillä palkalla kuin alkanut vetämään lonkkaa ja keksimään miten saa maksimiyhdistelmän rahaa.

Se työnhaku on työkkäristä jäänyt kaikkein heikoimpana osa-alueena mieleen sen ainoan kerran kun työkkäriin ilmoittauduin armeijan ja opintojen välissä. Istuttiin kokonainen päivä tekemässä cv:tä silloisen työkkärin tiloissa ja yhteenkään työpaikkaan ei kutsuttu haastatteluun. Muutin sitten pikkukunnasta vähän isompaan kaupunkiin opintojen ja työpaikkojen perässä.

Kävin kans koulut juuri ja juuri ennen tota uudistusta ja saatan muistella ihan pieleen, mutta opintotuen, asumislisän ja opintolainan jälkeen olis muistaakseni ollut joku 400€ käytettävissä joka kuukaudelle ja menihän siitä rahasta osa turhuuksiinkin kun koululta sai lounaan alle 4€ joka arkipäivä.

Edit:

Erikoista. Edellä on puhetta sossutuella elävistä perheistä verrattuna työssäkäyvään pariskuntaan ja molemmilla jää oleellisesti saman verran rahaa käyttöön.

Ja sitten sä postaat tällaisen taulukon, että eläkeläiset ovatkin se oikea ongelma?

Eläkeläiset näyttää olevan isoin yksittäinen, mutta kokonaisuus on ongelma. Vuoden 2024 lukuja googlattuani löysin tällaiset tilastot:
- 1.3 miljoonaa työvoiman ulkopuolella (=kotivanhemmat, opiskelijat, työkyvyttömät, vanhuuseläke)
- 300 tuhatta työtöntä (=työnhakijaa)
- 600 tuhatta työllistynyttä

Siinä on palkansaajien ja yrittäjien näkökulmasta taloudellinen "huoltosuhde" vähän vituillaan..

 

[Gespard]

Erikoista. Edellä on puhetta sossutuella elävistä perheistä verrattuna työssäkäyvään pariskuntaan ja molemmilla jää oleellisesti saman verran rahaa käyttöön.

Ja sitten sä postaat tällaisen taulukon, että eläkeläiset ovatkin se oikea ongelma?

Älä huoli, suurin osa suomalaisista luulee edelleen että kasvava velkaongelma johtuu työttömistä. Kun eiväthän he tilastoja katsele.

 

[3dfx]

Älä huoli, suurin osa suomalaisista luulee edelleen että kasvava velkaongelma johtuu työttömistä. Kun eiväthän he tilastoja katsele.

Työttömissä ja vastaavissa on toki se potentiaali, että he voivat tuottaa jotain tai olla taakkana. Vanhuuseläkeläiset voivat olla vain taakkana.

E:En siis ole mitenkään eri mieltä siitä, että työttömien osuutta näissä alijäämissä liioteltaisiin ja eläkeläisten vähäteltäisiin, vaan toin nyt tämän seikan esiin, mikä voisi osaltaan selittää miksi työttömiin kohdistetaan niin hirvittävä määrä kaikenlaista epätoivosta yritelmää.

 

[Sikatiiker]

Työttömissä ja vastaavissa on toki se potentiaali, että he voivat tuottaa jotain tai olla taakkana. Vanhuuseläkeläiset voivat olla vain taakkana.

E:En siis ole mitenkään eri mieltä siitä, että työttömien osuutta näissä alijäämissä liioteltaisiin ja eläkeläisten vähäteltäisiin, vaan toin nyt tämän seikan esiin, mikä voisi osaltaan selittää miksi työttömiin kohdistetaan niin hirvittävä määrä kaikenlaista epätoivosta yritelmää.

Sitten kun työttömien tukia pienennetään, nähdään luultavasti lisääntyvissä määrin erinäistä rötöstelyä kun eivät rahat riitä. Sehän ei ole työttömän vika että työttömällä menee huonosti tai valtiolla palaa rahaa tehottomaan toimintaan. Tukia ei ole loputtomiin varaa pitää ennallaankaan koska talouskasvu olisi edellytys jatkaa nykyisellä tasolla valtionmenoja kuten velkaantumistahdista näemme.

Päädymme palveluiden ja sosiaaliturvan kanssa joko Kreikan tielle tai kohti Amerikan mallia. Inhimillisen kärsimyksen kannalta lienee lohdullista se, ettei mikään puolue aja Suomessa Amerikan mallia joten kitkuttelemme sitten kaikki yhdessä jonkinlaisen resetin yli.

Työllistämisen prosessit täytyisi uudistaa tuoreesta näkökulmasta, siitä kun ei tunnu poikivan oikein mitään hedelmällistä että sossutantta soittelee työttömälle ja työtön lähettelee copypaste-hakemuksia ruuhkauttamaan rekryäjien meilit.

Luulen että työnhakijoiden ja työnantajien pitäisi löytää samalle foorumille yhtä aikaa, oli se sitten fyysinen kohtaamispaikka tai verkkoalusta jossa voi huudella mitä hakee ennen työhaastatteluun kutsua.

Yritin jossain vaiheessa hakea keikkatöitä täyspäiväisen työn ohelle, mutta luovuin ajatuksesta sillä en löytänyt muuta kuin hoitoalan keikkatyötä ja keikkatyöäpit jotka kumisivat tyhjyyttään.

Eläkemenoja pitää kohtuullistaa (yläpäähän leikkuri jonnekkin alle 3k tienoille), mutta sekään ei taida yksinään korjata kurssia joka osoittaa kohti velkasaneerausta. Epäilemättä päällekkäiset ja arvoa tuottamattomat järjestötuet sekä tutkimuksen valtion avustukset olisi käytävä läpi tarkkaan ja tehtävä niihin mittava reformi.

Jos reilut puoli miljoonaa suomalaista joutuvat elättämään itsensä, perheensä ja reilut puolitoista miljoonaa aikuista suomalaista niin ei voi olla kestävä malli jos niistä työllistyneistäkin osa tutkii valtion rahoilla jotain mikä ei johda mihinkään rahalliseen kompensaatioon. Ymmärrän että tieteeseen suunnataan varoja ja esim. tekniikan tutkimuksessa on potentiaalia, mutta nollatutkimuksille pitäisi löytää joku muu rahoittaja kuin valtio. Myönnettyjä apurahoja ja niiden summia selatessa tulee aina mieleen tarina Neuvostoliiton aikaisesta lossista.

 

[chrisekh]

Sitten kun työttömien tukia pienennetään, nähdään luultavasti lisääntyvissä määrin erinäistä rötöstelyä kun eivät rahat riitä.

Rahat eivät riitä nykyiseen elintasoon mutta ruokaankin kyllä. Se tullaa näkemään että ihmisten kulutus tulee muovautumaan. Muistan makkarakeitot ja leivän leipomiset jostain -90 luvulta mutta ne hävisivät kun ei ollut taloudellista syytä.

En usko varsinaisesti että rikollisuus sellaisessa muodossa että varasteltaisiin kasvaisi mutta veronkierto tulee taas sallituksi.

 

[Sikatiiker]

Rahat eivät riitä nykyiseen elintasoon mutta ruokaankin kyllä. Se tullaa näkemään että ihmisten kulutus tulee muovautumaan. Muistan makkarakeitot ja leivän leipomiset jostain -90 luvulta mutta ne hävisivät kun ei ollut taloudellista syytä.

Samaa mieltä, kyllä se muovautuu. Leivonta on meillä ns. harvinaista herkkua koska makeutus- ja muut lisäaineet korvasivat voin, suolan ja sokerin ja kaupasta saa leivonnaisia halvemmalla kuin raaka-aineet leivontaan.

Kasarilla tehtiin paljon ruokaa sisäelimistä esim. maksasta koska liha oli kallista. Ysärillä lihakastikkeesta etsittiin lihaa ja nyt se kastike tulee itsekin tehtyä sinne ns. sekaan ettei ole liha niin kuivaa.

En usko varsinaisesti että rikollisuus sellaisessa muodossa että varasteltaisiin kasvaisi mutta veronkierto tulee taas sallituksi.

Näpistykset ja kauppojen hävikkiruokaroskisten murrot on ainakin alkuun helppo keino saada ruokaa jos rahat alkaa oikeasti olemaan loppu. Vielä nykyisellä tulotasollahan harva joutuu karsimaan ruuasta ja näpistyksetkin taitaa about useammin kohdistua kaljaan ja kalliisiin tavaroihin kuin ruokaan.

 

[kasa]

Joo, on se periaatteellinenkin homma aina ollut että oon tehnyt mieluummin paskatöitä ja kitkutellut sillä palkalla kuin alkanut vetämään lonkkaa ja keksimään miten saa maksimiyhdistelmän rahaa.

Se työnhaku on työkkäristä jäänyt kaikkein heikoimpana osa-alueena mieleen sen ainoan kerran kun työkkäriin ilmoittauduin armeijan ja opintojen välissä. Istuttiin kokonainen päivä tekemässä cv:tä silloisen työkkärin tiloissa ja yhteenkään työpaikkaan ei kutsuttu haastatteluun. Muutin sitten pikkukunnasta vähän isompaan kaupunkiin opintojen ja työpaikkojen perässä.

Itsellä on kokemusta työkkäristä kun aikanaan Tampereella asuessani olin työvoimatoimiston asiakkaana. IT-miehenä sitten kyselin, että voisivatko neuvoa Tampereelta alan yrityksiä, josta voisin katsella avoimia työpaikkoja. Olin ollut pitkään edellisessä työssäni, enkä ollut seurannut alaa juurikaan. Työvoimatoimiston virkailija ei osannut nimetä yhtäkään IT-alan yritystä. Luulisi ehkä ammatin puolesta tietävän edes jonkun seuraavista: Vincit, Solita, Gofore, CGI, Microsoft + kymmenet pienemmät.. Vaikutti siltä, että keskittivät tarmonsa työpaikkojen etsinnän sijaan siihen työttömän byrokraattiseen viidakkoon, jossa random-generaattorista pulpahtelee hakijalle erilaisia persoonallisuustestejä, kirjoitustehtäviä, cv-pajoja, urakoulutuksia, työllisyysmessuja ja tukityöllistämis-seteleitä. Nykymenosta en osaa sanoa että onko yhä samanlaista.

 

[taffeli]

Itsellä on kokemusta työkkäristä kun aikanaan Tampereella asuessani olin työvoimatoimiston asiakkaana. IT-miehenä sitten kyselin, että voisivatko neuvoa Tampereelta alan yrityksiä, josta voisin katsella avoimia työpaikkoja. Olin ollut pitkään edellisessä työssäni, enkä ollut seurannut alaa juurikaan. Työvoimatoimiston virkailija ei osannut nimetä yhtäkään IT-alan yritystä. Luulisi ehkä ammatin puolesta tietävän edes jonkun seuraavista: Vincit, Solita, Gofore, CGI, Microsoft + kymmenet pienemmät.. Vaikutti siltä, että keskittivät tarmonsa työpaikkojen etsinnän sijaan siihen työttömän byrokraattiseen viidakkoon, jossa random-generaattorista pulpahtelee hakijalle erilaisia persoonallisuustestejä, kirjoitustehtäviä, cv-pajoja, urakoulutuksia, työllisyysmessuja ja tukityöllistämis-seteleitä. Nykymenosta en osaa sanoa että onko yhä samanlaista.

Sama kokemus Treen työkkäristä, eivät osanneet auttaa työnhaussa, vain tukien hakemisessa. Toivottavasti tilanne on nykyään parempi, kun siirtyivät kait valtiolle.

 

[taffeli]

Oldie but goldie, täällähän on jo vuosia toisteltu ettei asumistuki vaikuta vuokriin:

Tutkimus kyllä edelleen sanoo, ettei asumistuki juurikaan vaikuta vuokrahintoihin. Johtuen osittain myös siitä, ettei huomioon otettavilla vuokrilla ole mitään tekemistä todellisten markkinavuokrien kanssa.

Vuokrat laskevat nyt poikkeuksellisesti: Yksi selittäjä on tukien heikentyminen​

Tuet ovat heikentyneet, ja erityisesti asumistuen heikentyminen näyttäytyy siellä taustalla. Itse markkinassa en näe suuria muutoksia

Asuminen | Vuokrat laskevat nyt poikkeuksellisesti: Yksi selittäjä on tukien heikentyminen

Vuokranantajien ekonomisti antaisi markkinoiden sopeutua itsestään. Vuokralaiset ry:stä taas kaivataan keskustelua hyvästä asuntopolitiikasta.

www.hs.fi