Suomen valtion default 2030-luvulla

[BongisKhan]

Lääkärit nauttikoon vielä hetken erityisasemastaan. Voivat ehkä kuvitella olevansa turvassa tekoälyltä, mutta oma veikkaukseni on, että ei tule menemään kovinkaan kauaa, kun varsinkin yleislääkärit ovat lähinnä tekoälyn käskyttämiä liharobotteja.

 

[Erkki_erikeepperi]

Lääkärit nauttikoon vielä hetken erityisasemastaan. Voivat ehkä kuvitella olevansa turvassa tekoälyltä, mutta oma veikkaukseni on, että ei tule menemään kovinkaan kauaa, kun varsinkin yleislääkärit ovat lähinnä tekoälyn käskyttämiä liharobotteja.

Lääkäri tulee olemaan rajapinta potilaan ja tekoälyn välillä, ja kyllähän sitäkin rajapintaa varmasti tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta toivon mukaan toiminta tehostuu ja potilaskin pääsee joskus tätä rajapintaa jopa näkemään. Nykyään on vähän siinä ja tässä.

 

[joakkimi]

Perinteisesti suurin syy Suomen koulutuksen kovaan tasoon oli se, että suomen järjestelmä on perustunut meritokratiaan eikä vanhempien varallisuuteen; USAssa korkeakoulutusta saa pääasiassa ne, keiden vanhemmilla varaa maksaa siitä, Suomessa ne, ketkä menestyvät hyvin pääsykokeissa. Tyhmästä rikkaasta ei tule pätevää vaikka kuinka koulutetaan, ja älykkään taidot jää hyödyntämättä jos hän ei koskaan opettele asioita joko koulussa tai oma-aloitteisesti.

Suomen järjestelmän kuitenkin tuhosi liian suuret sisäänottomäärät, korkeakouluihin/yliopistoihin otettiin sisään liikaa ihmisiä keiden aivokapasiteetti ei riittänyt asioiden ymmärtämiseen. Ja sitten kun älykkäämpi aines hakeutui "hypealoille" niin ne alat millä sitä hypeä ei ole, kärsivät eniten.

Ja sitten kun korkeakoulujen/yliopistojen rahoitus kuitenkin tulee tutkintojen mukaan, niin ihmisiä piti alkaa päästämään läpi todella huonollakin osaamisella, että koulu saa rahaa.

Itse lisäisin seuraavan. Korkeakoulutuksen "seksikkyys" perustuu sen signaalivaikutukseen. Eli korkeakoulutus on houkuttelevaa siksi, että sinne on hankala päästä(eli siksi että moni ei pääse), ei siksi että siellä jaetaan tietoa. Kun pääsee paikkaan, johon muut ei, niin se on signaali lahjakkuudesta ja ahkeruudesta. Sertifikaatti omille taidoille. Kenenkään ei kannata maksaa tutkinnosta, jota suorittamaan pääsee kuka vain, koska sellaisella ei ole mitään signaalivaikutusta ja koska kaiken tiedon saa ilmaiseksi. Kun nykyään kaikki pääsee opiskelemaan mille alalle tahansa, niin koulutuksen signaalivaikutus on pois. Jos ei pääse haluttuun kouluun sisälle, niin sitten 3D-tulostetaan tutkintopaperi ulkomaan koulusta. Tutkinnolla ei saa statusta, kun kaikilla on jo tutkinto/sen saa ostettua pienellä summalla rahaa. Miksi käyttää vuosikaupalla hirveä määrä aikaa opiskeluun, jos tutkinnolla ei erotu joukosta? Entä jos nuo kaikki tunnit investoituna vaikka treenattuun kroppaan toisi paremman elämänlaadun? Tähän vielä päälle tekoäly, joka musertaa keskitason maisterin osaamisen bulkiksi.

Koulutustason nostosta puhutaan, että se olisi tärkeää valtion tulovirralle. Mutta entä jos koko korkeakoulutuksessa ei enää yksilötasolla ole ajankäytöllisesti järkeä? Ehkä moni "heimomainen" kulttuuri elää sitä elämää, mihin suomalaistenkin nuorten kannattaisi suuntautua eli ihmissuhdeverkostoihin. Onko järkeä painottaa sitä elämäntyyliä, jossa puserretaan nuorista kaikki mehu pois työelämässä ja hyväksynnän hakemisessa nimellisten tutkintojen suorittamisella, kun tutkinnoilla ei edes signaalivaikutusta enää ole ja avoimia työpaikkoja kohden hakee satoja työntekijöitä. Suomen valtiolla pitäisi olla "jotain" annettavaa nuorille sukupolville ja nykyinen EK:n kannattama malli ei ole sitä.

 

[Gespard]

Koulutustason nostosta puhutaan, että se olisi tärkeää valtion tulovirralle. Mutta entä jos koko korkeakoulutuksessa ei enää yksilötasolla ole ajankäytöllisesti järkeä? Ehkä moni "heimomainen" kulttuuri elää sitä elämää, mihin suomalaistenkin nuorten kannattaisi suuntautua eli ihmissuhdeverkostoihin. Onko järkeä painottaa sitä elämäntyyliä, jossa puserretaan nuorista kaikki mehu pois työelämässä ja hyväksynnän hakemisessa nimellisten tutkintojen suorittamisella, kun tutkinnoilla ei edes signaalivaikutusta enää ole ja avoimia työpaikkoja kohden hakee satoja työntekijöitä. Suomen valtiolla pitäisi olla "jotain" annettavaa nuorille sukupolville ja nykyinen EK:n kannattama malli ei ole sitä.

Onkohan tämä esim EUn sisällä uusi normi, vai esitätkö tämän lähinnä Suomen erityispiirteenä? Totta tuo noista ihmissuhdeverkostoista, vaikeaa on ilman niitä työmarkkinoilla.

 

[joakkimi]

Onkohan tämä esim EUn sisällä uusi normi, vai esitätkö tämän lähinnä Suomen erityispiirteenä? Totta tuo noista ihmissuhdeverkostoista, vaikeaa on ilman niitä työmarkkinoilla.

No ainakin kaikkialla länsimaissa vaikuttavana ilmiönä itse näkisin. Itsekin töissä olen, mutta en oikeastaan keksi juuri mitään ostettavaa eli tarvetta rahalle ei ole. Mutta vapaa-aika olisi mukavaa ja mukava olisi nähdä jotain vanhoja tuttuja jne...

Varmasti köyhissä maissa, missä vielä pulaa on tavaroista, tilanne voi olla toinen ja työorientoitunut elämäntapa näissä on perusteltua.

 

[Joku_242]

IT-alalla on ehkä suuri lasku tutkintojen tasossa. Melko harvat osaavat enää koodata tehokasta raudanläheistä koodia. Lähinnä osataan copypasteta jotain esimerkkikoodeja siitä miten asioita tehdään valmiilla python-kirjastoilla, ja nykyään sitäkään ei tehdä itse vaan pyydetään AI:ta tekemään se.

Eipä tehokas raudanläheinen koodi ole kiinnostanut firmojakaan pitkään aikaan. Isoa osaa firmoista on lähinnä kiinnostanut että hakija osaa valmiiksi oikeat webbiframeworkit ettei tarvi kouluttaa yhtään minimiä enempää.