Talvirenkaat - yleisketju

Ei omakohtaisia kokemuksia, mutta esson baarin puskaradio kertoo että uusissa continentaleissa olis runko-ja kestävyysongelmia muita enemmän.
 
Alkukuusta vaihdettu 5v vanhat Nokian R3:t GY UG 3:een. On paljon parempi pito, jämäkämpi rengas, mutta kovempi melu. Uusien GY:iden kumi on jo uutena kovempaa kuin vanhojen Nokianien, joten saapa nähdä miten nämä vanhenevat.
 
Alkukuusta vaihdettu 5v vanhat Nokian R3:t GY UG 3:een. On paljon parempi pito, jämäkämpi rengas, mutta kovempi melu. Uusien GY:iden kumi on jo uutena kovempaa kuin vanhojen Nokianien, joten saapa nähdä miten nämä vanhenevat.
Tarkista paineet, GY ei tarvitse ylitäyttöä kuten löllö noiksu. GY:n pitäisi olla melultaan nokiaa parempi, toki hyvin autokohtaista mikä on tuntemus.
 
Jos nyt välttämättä haluaa ajaa yksillä renkailla läpi vuoden niin hommaa sitten all seasonit, on talvella paremmat kuin kesärenkaat ja kesällä paremmat kuin täydet talvirenkaat ja siinäpä se. Parhaimmillaan keväällä ja syksyllä kun ollaan nollan tuntumassa ilman lunta ja jäätä, missä ei kesät/talvetkaan oiptimaalisesti toimi.
Viimeinen vaihtoehto keskieuroopan kitkat ovat parhaimmillaan kesällä ja välttävät talviolosuhteissa. Ei niitä kannata varsinaisesti kenellekään suomessa suositella talvikäyttöön, mutta kyllä niitä pystyy joissain erityistapauksissa käyttämään. Huomioitavaa kuitenkin on etteivät kaikki keskieuroopankitkat ole ominaisuuksiltaan samalla kesä-talvi painotuksella keskenään ja itselle sopivan mallin valitsemiseen pitää käyttää paljon aikaa ja työtä (lukea käyttäjäarvioita ja vertailuja, esim tyrereviews -sivustolta, painottaen oman kategorian auton omaavien käyttäjien kokemuksia).

Jos all seasoneissa on yleensä V -mallin kuviointi ja "terävät reunaiset kuvioinnit ja ulkoreunat/olat" on keskieuroopankitkoissa aina tai lähes aina kesärenkaista tutut pitkittäiset vesiurat ja kesärengasmalliset pyöristetyt ulkoreunat. Lähinnä ulkoreunojen pyöreydestä johtuen ne ovat erittäin huonot talvirenkaat, mutta muiden ominaisuuksiensa puolesta vain välttävät IMO. Runko on nopeimmissa renkaissa luultavasti ihan sama kuin joissain hitaammissa kesärenkaissa, mutta jollakin tasolla rengaspaineilla pystyy tähän vähän vaikuttamaan.

Yhteenkään päivittäisessä käytössä olevaan autoon keskieuroopan kitkoja ei kannata edes harkita talvikäyttöön, mutta harrasteautoihin, joita ajetaan/siirretään silloin tällöin myös talvella ne voivat olla harkitsemisen arvoinen valinta.

Kolmanneksi rengassarjaksi keskieuroopan kitkat ovatkin sitten erittäin toimiva valinta. Soveltuva käyttölämpötila on jossain +7C:stä ylöspäin, mutta kuivalla kelillä (harmaalla asfaltilla) voi ajaa tuonne +3C asti ja toimii varmasti paremmin kuin yksikään tavallinen kesäkumi.


(All seasonit lienee ainut rengaskategoria, josta itselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta. En aja yksillä renkailla vuoden ympäri niin en ole löytänyt niille vielä koskaan tarvetta. Keskieurooppalaisia on välikausien sarjaksi hankittuina ja optiona talvimatkailuun keskieuroopan suuntaan lähinnä suuremman nopeusluokan takia.)
 
Jos all seasoneissa on yleensä V -mallin kuviointi ja "terävät reunaiset kuvioinnit ja ulkoreunat/olat" on keskieuroopankitkoissa aina tai lähes aina kesärenkaista tutut pitkittäiset vesiurat ja kesärengasmalliset pyöristetyt ulkoreunat. Lähinnä ulkoreunojen pyöreydestä johtuen ne ovat erittäin huonot talvirenkaat, mutta muiden ominaisuuksiensa puolesta vain välttävät IMO. Runko on nopeimmissa renkaissa luultavasti ihan sama kuin joissain hitaammissa kesärenkaissa, mutta jollakin tasolla rengaspaineilla pystyy tähän vähän vaikuttamaan.

Monessa all-seasonissa on pyöreät olat (esim. Continental AllSeasonContact ja Goodyear Vector 4Seasons). Misukan Crossclimate lienee harvoja, joissa olka-alue on edes vähän kulmikkaampi.

Samaan aikaan sanoisin valtavirran KE-kitkassa olevan V-kuviointi (esim. Continental TS870, Michelin Alpin 7, Goodyear UltraGrip Performance 3). Erikoistapaus on "urheilulliseen ajoon" suunnitellut KE-kitkamallit (esim. TS870P), jossa tosiaan tyypillisesti on ne vesiurat.

(All seasonit lienee ainut rengaskategoria, josta itselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta. En aja yksillä renkailla vuoden ympäri niin en ole löytänyt niille vielä koskaan tarvetta. Keskieurooppalaisia on välikausien sarjaksi hankittuina ja optiona talvimatkailuun keskieuroopan suuntaan lähinnä suuremman nopeusluokan takia.)

Olet harvinaisuus kolmen rengassarjan omistajana!

Itse olen utelias all-seasoneiden suhteen, kun samaan autoon on koskaan ollut vain kaksi rengassarjaa. Tuskin juuri huomaisin eroa perusautossa, vaikka olisi kesärenkaiden sijaan all-seasonit alla, ja toisaalta tuntuu hölmöltä pitää nastoja alla marraskuun alusta huhtikuun lopulle vain siltä varalta, jos hetkellisesti pakastuu tai tulee sentti lunta taivaalta. Kuukauden-pari leikkaisi helposti nastojen käyttöaikaa vaihtamalla suvikumit ei-minkään-kauden-kumeihin.
 
Monessa all-seasonissa on pyöreät olat (esim. Continental AllSeasonContact ja Goodyear Vector 4Seasons). Misukan Crossclimate lienee harvoja, joissa olka-alue on edes vähän kulmikkaampi.

Samaan aikaan sanoisin valtavirran KE-kitkassa olevan V-kuviointi (esim. Continental TS870, Michelin Alpin 7, Goodyear UltraGrip Performance 3). Erikoistapaus on "urheilulliseen ajoon" suunnitellut KE-kitkamallit (esim. TS870P), jossa tosiaan tyypillisesti on ne vesiurat.



Olet harvinaisuus kolmen rengassarjan omistajana!

Itse olen utelias all-seasoneiden suhteen, kun samaan autoon on koskaan ollut vain kaksi rengassarjaa. Tuskin juuri huomaisin eroa perusautossa, vaikka olisi kesärenkaiden sijaan all-seasonit alla, ja toisaalta tuntuu hölmöltä pitää nastoja alla marraskuun alusta huhtikuun lopulle vain siltä varalta, jos hetkellisesti pakastuu tai tulee sentti lunta taivaalta. Kuukauden-pari leikkaisi helposti nastojen käyttöaikaa vaihtamalla suvikumit ei-minkään-kauden-kumeihin.
Kiitos lisäinformaatiosta liittyen all seasonien ja ke- kitkojen pintakuviointeihin.

Itselle nuo nopeimmat keskieuroopan kitkat ovat se tarpeellinen konsepti. Kokemusta toki vain Pirellin Sottozeroista (2+3) ja vakavasti harkitsin syksyllä Contin TS870P testiin hankintaa, mutta budjetoinnin takia vielä skippasin hankinnan. Kaikissa tapauksissa tarvitsen/käytän myös pohjoisen talvirenkaita.


Edit: mitä tulee oikeaan suorituskykyyn talvirenkaissa suomenoloissa niin oman näkemykseni mukaan juurikin terävälaitaiset kuvioinnit ja näin ollen erityisesti kanttiset renkaan ulkolaidat/olat ovat täysin ratkaisevassa roolissa. Jopa enemmän kuin rungon kovuus/pehmeys tai kumiseos. Kitkoissa toki pakko olla edes jonkin tason lamellit ja niille toimiva kumiseos tai nastoissa riittävän ulkonevat nastat järjellisellä sijoittelulla (suhteessa pyöränkulmiin). Ts. jos etsisin all seasoneita talvikäyttöön niin valitsisin ensimmäiseksi terävä olkaiset renkaat. Mielestäni kaikkien kitka tai ke kitkojen talvisuorituskyvyn nopea tipahtaminen perustuu kuvioinnin pyöristymiseen (ensimmäiseksi, muutos havaittavissa ensimmäisten ajokuukausien aikana).
 
Viimeksi muokattu:
Jaahas. Taas uutta yritystä nastojen ongelmiin paljaalla asvaltilla.
Saas nähdä miten käy.

Nokian-Tyres-Hakkapeliitta-01-nastarengas-Kuva-Nokian-Renkaat.png
 
Viimeksi muokattu:
Jaahas. Taas uutta yritystä nastojen ongelmiin paljaalla asvaltilla.
Saas nähdä miten käy.

Ojanpohjalla käy. Nytkin on ulkona monta astetta lämmintä ja vesijäätä. Tuossa kun sitten nastat päättää vetäytyä sisään, kun on muka lämpimät kelit ja paljas asfaltti, niin voi vittu.

 
Ihan mielenkiinnolla odotan miten tuo mahtaa käytännössä toimia. Lämpötilan mukaan tuo pitäisi säätyä, niin voisin äkkiä kuvitella että se raja on asetettu pois kytkemiselle ennemmin ylös kuin alas jolloin käytännössä se kytkeytyisi pois vain käytännössä kovemmilla nopeuksilla ja kuivalla tiellä. Kaupunkinopeuksissa tuskin ilman nastoja mentäisiin ennen kuin mennään johonkin +10 asteisiin (ja jos rengas havainnoi sitä lämpötilaa itse nastasta niin tarkkuus voisi olla toki tuota parempaa)..
 
Ihan mielenkiinnolla odotan miten tuo mahtaa käytännössä toimia. Lämpötilan mukaan tuo pitäisi säätyä, niin voisin äkkiä kuvitella että se raja on asetettu pois kytkemiselle ennemmin ylös kuin alas jolloin käytännössä se kytkeytyisi pois vain käytännössä kovemmilla nopeuksilla ja kuivalla tiellä. Kaupunkinopeuksissa tuskin ilman nastoja mentäisiin ennen kuin mennään johonkin +10 asteisiin (ja jos rengas havainnoi sitä lämpötilaa itse nastasta niin tarkkuus voisi olla toki tuota parempaa)..

Yksi kysymys on myös, miten tuo toimii renkaan kuluessa. Pystyykö nasta yhä vetäytymään vai onko se sitten aina ulkona?

Oma hurskas toive on ollut siitä asti kun sisäänvedettävistä nastoista alkujaan kuulin, että Nokian tekisi niillä varustetun jokasäänrenkaan... Silloin jokasäänrenkaiden suurin ongelma, jääpidon puute, olisi tiessään. Toki lainsäätäjä pitäisi saada mukaan, jotta sisäänvetäytyvillä nastoilla varustettuja nastarenkaita saisi käyttää ympärivuotisesti.
 
Ihan mielenkiinnolla odotan miten tuo mahtaa käytännössä toimia. Lämpötilan mukaan tuo pitäisi säätyä, niin voisin äkkiä kuvitella että se raja on asetettu pois kytkemiselle ennemmin ylös kuin alas jolloin käytännössä se kytkeytyisi pois vain käytännössä kovemmilla nopeuksilla ja kuivalla tiellä. Kaupunkinopeuksissa tuskin ilman nastoja mentäisiin ennen kuin mennään johonkin +10 asteisiin (ja jos rengas havainnoi sitä lämpötilaa itse nastasta niin tarkkuus voisi olla toki tuota parempaa)..
Eihän tossa renkaassa mitään älyä tosiaan ole, vaan nastan ulkonema säätyy nastan alla olevan seoksen jäykkyydeen mukaan, ja lämpötila vaikuttaa siihen seoksen jäykkyyteen. Kuinka tarkan tuosta saa, on sitten varmaan kemian jumalien armoilla.
 
Jaahas. Taas uutta yritystä nastojen ongelmiin paljaalla asvaltilla.
Saas nähdä miten käy.

Nokian-Tyres-Hakkapeliitta-01-nastarengas-Kuva-Nokian-Renkaat.png
Veikkaan että ainakin TM:n talvirengastestissä 6/5 melkein testaamatta.
 
Vaikea uskoa, että tuota Nokian uutukaista saisi toimimaan riittävän varmasti ollakseen turvallinen.

Tuossa ilmeisesti nastan toiminta perustuu johonkin kemialliseen muutokseen nastan alla olevassa "tyynyssä". Aine kovenee tai pehmenee lämpötilan muuttuessa. Muutos pitäisi kai olla hyvinkin tarkasti ajoitettu ja tapahtua jo hyvissä ajoin ennen nollaa Celsius astetta?

Mielestäni suurimmat riskitekijät tulevat virheellisistä ilmanpaineista, jotka aiheuttaisivat eri renkaille eri lämpötilat. Myös voimakkaat rengaskulmat, esimerkiksi suuret negatiiviset camberit lämmittäisivät rengasta eri kohdista eri verran. Samasta syystä kääntyvän rengasparin täytyy käyttäytyä sisäisen lämpötilankehityksen kannalta erilailla kuin kiinteä rengaspari. Tuleeko se merkityksellinen lämpö "tyynyyn" renkaan rungosta, kumiseoksesta vai tienpinnasta nastan metalli vartta pitkin?

Toivottavasti olen väärässä.
 
Mitenköhän paljon tuossa vaikuttaa renkaan ja tien pinnan välisen kitkan tuottama lämpö? Pakkanen ja kuiva asfaltti, lämmittääkö rengasta sen verran että nastat häipyy sisään?
 
Jos/kun se on se nastan tönimä kerros joka lämpenee iskun seurauksena (ja nasta painuu syvemmälle) niin varmaan riippuu vähän toteutuksesta kuinka nopeasti se reagoi. Sinänsä jos metallinasta johtaa ympäristön lämpötilan käytännössä välittömästi ko. kerrokselle niin voihan tuon reagointi olla hyvinkin nopeaa lämpimästä lähtiessä.

Mutta, ihan mielenkiintoinen tapaus kyllä ja sinänsä se nastan liike voi loppujen lopuksi olla aika pientä eikä "nastattomuutta" rengas oikeasti saavuta ikinä. Nokia taitaa luvata kulutusvaikutuksen alenevan n. 30%. Jos kitkarenkaan kulutusvaikutus on 1 yksikkö ja nastarenkaan 2 yksikköä niin tuon 01 -nastarenkaan kulutus olisi 1,4 yksikköä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 663
Viestejä
5 133 677
Jäsenet
82 028
Uusin jäsen
vlkt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom