Pitkästä aikaa hampaat ovat alkaneet oireilemaan ja olen päässyt tutustumaan SOTE-sotkuun näköalapaikalta. Marraskuussa tehtiin juurihoidetun poskihampaan paikka kulumisen vuoksi uusiksi. Iltapäivälehdet olivat povanneet tälle illalle ”lumikaaosta”, joten hammaslääkäri sanoi, että nyt täytyy olla nopea, jotta ehtii kotiin ajoissa, mutta onneksi kyseessä on helppo homma. Hammaslääkäri oli jo puudutuspiikki ojossa puuduttamassa tätä juurihoidettua hammasta, mutta muistutin häntä, että eihän siinä ole enää edes hermoja, joilla voisi kipua tuntea.
Elokuun alussa tuntui alhaalla poskihampaassa rusahdus ruokaa syödessä ja leuka tuli kipeäksi. Kunnallisessa särkypäivystyksessä ei nähty juurimurtumaa röntgenissä, joten tekivät vain ientaskun puhdistuksen. Viikon päästä rusahduksesta huomasin, että hampaan viereen ikeneen on noussut patti (”fisteli”), joka suihkii märkää mikäli hampaaseen kohdistuu painetta. Särkyaikaa varatessa määrättiin antibioottikuurille, koska vapaita aikoja ei ollut lähipäiville. Käynnillä otettiin uudet röntgenit ja ei nähty juurimurtumaa, vaan oireilun syyksi paljastui lumikaaoksen verukkeella nopeasti hutiloitu paikka, jossa hampaiden väliin jäi pieni kieleke, joka kerää plakkia ja on tulehduttanut ikenen. Paikka hiottiin kuntoon.
Fisteli ei hävinnyt minnekään ja viime viikon perjantaina osasin aavistaa, että jotain jännää on pian luvassa, koska jokaisella puraisulla tuli mädän maku suuhun ruokaa syödessä. Illalla Netflixiä tuijottaessa ja karkkia suuhun mättäessä kuului kova rusahdus ja tuntui kuin salama olisi mennyt kropan läpi. Hammas oli katkennut vertikaalisesti koko pituudeltaan ja 1/3 hampaasta roikkui ikenen varassa. Suuta ei saanut enää laitettua kiinni, koska roikkuva pala otti kiinni ylähampaisiin ja poskeen. Aamulla matkasin Helsingin puistosairaalaan, jossa otettiin röntgenit ja todettiin, että paska mikä paska, mutta ei ole aikaa nyt alkaa tekemään poistoa, koska todennäköisesti leukaluutakin täytyy käsitellä. Repäisivät tuon roikkuvan palan (n. 1/3 hampaasta) irti ja käskivät häiriköidä kotikunnan hammaslääkäreitä. Varasin kotikuntaan ajan torstaiksi, mutta hammaslääkäri soitteli perään hampaan tilanteesta kysellen ja epäili, että ei saisi hammasta poistettua, koska kirjausten mukaan kyseessä on hankala poisto. Hän kyseli pärjäisinkö tämän nököhampaan kanssa vielä pari viikkoa, jolloin hammaskirurgille olisi seuraava vapaa aika, mutta totesin, että en kyllä pärjää.
Huomenna olisi tarkoitus käydä näyttämässä tätä hammasta neljännen kerran, mutta sitä tuskin saadaan poistettua. Suu ei mene kunnolla kiinni, koska purenta on muuttunut ja katkennut hammas haraa ylähammasta vasten. Täytyykö tässä itse lähteä Knipexin hohtimia ostamaan, kun hieman alkaa sepsis tai suun muiden osien tulehtumiset pelottamaan, koska kipu leuassa kasvaa päivä päivältä sekä ien näyttää todella pahalta ja suihkii märkää. Ruoasta sentään tulee nautittua aiempaa enemmän, koska syöminen on toteutettava taktiikalla, jossa pieni lastenhaarukallinen ruokaa tungetaan kerrallaan vasempaan poskeen ja jauhetaan ylikorostuneen hitain liikkein hienoksi päätä samalla kallistaen.
