Tubettaja tehnyt hyvän videon miten onnistunut alentamaan nykymuistien latensseja

Eh.. lisää tämä minun kirjoittama kirjasto projektiisi , joka käyttää dokumentoimattomia toiminnallisuuksia monistaakseen sinun dataasi ympäri muistia - ja saat vähän lisää nopeutta.

--

Minä olisin potkimassa tämän käyttäjiä pois minun projekteista, koska tietoturva, kakkakoodi ja youtuben katselu.
 
Tubettaja LaurieWired tehnyt mielenkiintoisen videon miten on onnistunut alentamaan muistien latensseja.

Et sitten yhtään enempää avannut asiaa tuohon videoon liittyen, joka on "vain" 54 minuuttia pitkä.

Voit muuten pudottaa niitä muistien latensseja emolevysi BIOSin/UEFIn kautta, jos emolevy on sellaista mallia, joka sellaisen mahdollistaa. Pätee nykymuisteihinkin.
 
Et sitten yhtään enempää avannut asiaa tuohon videoon liittyen, joka on "vain" 54 minuuttia pitkä.

Voit muuten pudottaa niitä muistien latensseja emolevysi BIOSin/UEFIn kautta, jos emolevy on sellaista mallia, joka sellaisen mahdollistaa. Pätee nykymuisteihinkin.

No se on jokaisen oma asia jos ei videota jaksa katsoa.
Ja onko se vastaavanlainen "hyöty, tai haitta" kuin tämän videon kertoma asia.

Itse näin tämnän mielenkiintoisena asiana muistien kannalta, vaikka hyöty on aika minimaalinen.
 
Katselin tuota videota jonkun verran alusta, sen voinee tiivistää näin:

Tietokoneiden keskusmuisti on valmistettu DRAM-muistipiireistä (Dynamic Random Access Memory). 'Dynamic' viittaa siihen, että jokaisen muistisolun sähköinen varaus on virkistettävä säännöllisesti, eli tieto on kirjoitettava uudelleen lyhyin väliajoin. Tämän operaation aikana kyseinen muistisolu ei ole tietokoneen käytettävissä. Nykyaikaisissa DRAM-muisteissa tämä on kuitenkin ratkaistu niin, ettei koko muistipiiri ole käyttämätön virkistyksen aikana, vaan prosessi suoritetaan pienemmissä osissa (pankkeina). Videossa esitetään idea, jossa samaa dataa voitaisiin kopioida useampaan paikkaan keskusmuistissa; tällöin tieto olisi aina käytettävissä, vaikka jokin niistä paikoista olisi parhaillaan virkistyksen alaisena.
 
Katselin tuota videota jonkun verran alusta, sen voinee tiivistää näin:

Tietokoneiden keskusmuisti on valmistettu DRAM-muistipiireistä (Dynamic Random Access Memory). 'Dynamic' viittaa siihen, että jokaisen muistisolun sähköinen varaus on virkistettävä säännöllisesti, eli tieto on kirjoitettava uudelleen lyhyin väliajoin. Tämän operaation aikana kyseinen muistisolu ei ole tietokoneen käytettävissä. Nykyaikaisissa DRAM-muisteissa tämä on kuitenkin ratkaistu niin, ettei koko muistipiiri ole käyttämätön virkistyksen aikana, vaan prosessi suoritetaan pienemmissä osissa (pankkeina). Videossa esitetään idea, jossa samaa dataa voitaisiin kopioida useampaan paikkaan keskusmuistissa; tällöin tieto olisi aina käytettävissä, vaikka jokin niistä paikoista olisi parhaillaan virkistyksen alaisena.
Näin tämän minäkin käsitin. Nopeutta lisää mutta tarvitsee sitten enemmän muistia käyttöön.
 
Eikö olisi järkevämpää virkistellä niitä hieman ylitiheästi ja jos napsahtaa luku, niin virkistys hetkeksi paussille..
 
Ei. Tuo auttaisi vain yksittäisessä tilanteessa jossa muistia ei kuormiteta.
Siirtohan on melko nopeaa, ongelma on, että jos tarvitaan vain esim vähäkin dataa (cacheen), niin siirron alkuun voi mennä pitkä aika kun virkistys on menossa.. Tiettyyn rajaan asti väistävällä virkistämisellä ongelmaa saataisin pienennettyä selkeästi..
 
Eikö olisi järkevämpää virkistellä niitä hieman ylitiheästi ja jos napsahtaa luku, niin virkistys hetkeksi paussille..
Muisteja viritettäessä/kellotettaessa tuo virkistys on yksi tärkeimpiä asioita. tRFC määrää virkistyksen keston (tarve riippuu käytetystä muistipiiristä), tREFI puolestaan kuinka usein virkistys tehdään.

Tuota ei voi laittaa paussille, koska tieto voi keritä kadota luvun aikana ja ylitiheä virkistely vaan hukkaa nopeutta/kaistaa.

Mainittu tekniikka sinänsä on mielenkiintoinen, mutta näkisin että siitä voisi olla hyötyä lähinnä JEDEC-ajoituksia käytettäessa.

Jos kattoo Buildzoidin esimerkkilaskaskelmia https://www.patreon.com/posts/why-raising-or-93224642 niin tiukaksi säädetyillä muisteilla tuo virkistykseen hukkuva aika on luokkaa prosentin tai alle, eikä tuosta juurikaan saa enää parannettua suorituskykyä. Isompi hyöty saadaan, jos voi nostaa vaan muistikelloja muutama sata MHz.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
304 967
Viestejä
5 164 189
Jäsenet
82 597
Uusin jäsen
Ruttukuono

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom