Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvin tuntui ennen porukka pärjäävän ilman juoksevaa vettä tai sähköä, jolloin ei sitä jääkaappia edes ollut. Siinä olisi nykyiset "asiantuntijat" ihmeissään.
Muistetaan nyt kuitenkin, että puutteellinen hygienia oli suurimpia syitä "ennenaikaisille" kuolemille. Ravinteetkin imeytyy paremmin kehoon, kun ei ole koko ajan vatsa kuralla. Ihmisillä oli todennäköisesti myös käytännössä koko ajan jonkinlainen tulehdustila päällä ja loisia suolistossa, eli ei ihmekään, jos kuolo korjasi aikaisemmin nekin, ketkä eivät turvanormien puutteessa kuolleet onnettomuuksiin. Tuleepa sekin mieleen, että ihmisten keskipituus länsimaissa on tupannut kasvamaan tässä hygienia- ja terveysvouhotuksen aikakautena. Mahtaisiko liittyä aiheeseen, kun ei isovanhempanikaan tietääkseni nälkää nähneet. Nämä "ennenkin pärjättiin" -kommentit on toki kuitenkin tähän ketjuun sopivia.
Mutta kyllä minustakin on "tyhmää" heittää vaikkapa leikkelepaketti roskiin, jos aamiaisella huomaa viimeisen käyttöpäivän (vkp) olleen eilen. Mutta elintarvikehygienia on ei ole ihan suoraviivainen asia, joten en kovin herkästi lähtisi ketään tyhmäksi haukkumaan.
Periaatteessa aistinvarainen arviointi antaa ihan hyvän käsityksen tuotteen mikrobiologisesta laadusta, mutta sitten kuitenkin ruokamyrkytysbakteerit ei itsessään oikeastaan välttämättä mitenkään haise, maistu tai näy. Sehän pitäisi oikeastaan ymmärtää "maalaisjärjelläkin", kun vaikkapa jonkin EHEC:n voi laukaista joku kymmenisen (?) elinkelpoista bakteeria, joten eihän sellaista määrää ilman laboratoriovermeitä voi havaita (paitsi tietenkin sitten kun viime viikolla lypsetyn raakamaidon nauttimisen jälkeen paskoo verta).
Noissa keittojen hitaissa jäähdyttämisissä riskinä on mm. botulismi. Jotkin bakteerit kestää mielin määrin keittämistä itiömuodossaan ja ympäristön jäähtyessä itiöt heräävät mukavaan inkubointilämpötilaan ja lisääntyvät oikein vauhdilla. Botulismi on tappava tauti, mutta myrkytyksen aiheuttava botuliini on onneksi lämpöherkkä ja hajoaa, jos ruuan uudelleenlämmittää mielellään kiehuvan kuumaksi. Hyvin harvinaisia tapauksia taitavat nykyään olla. Toisaalta monet myrkyt ei hajoa keittämälläkään, mutta sellaisten joukosta ei mitään kovin fataalia taida löytyä.
Mutta sitten vähän pelottelua. Ei ole mitenkään aivan selvää millainen vaikutus terveyteen lievemmillä ruokamyrkytyksillä on. Eli vaikka paskat ei valahtaisi housuun, niin en nyt ehdoin tahdoin kuormittaisi elimistöäni ei-ihan-ripulitautia-aiheuttavan-hygieenisellä ruualla. Tiedetään kuitenkin, että jotkin ruokamyrkytyksiäkin aiheuttavat bakteerit voivat jäädä asustelemaan kehoon kaiketi vuosikausiksikin aiheuttaen kaikenlaisia kroonisia vaivoja. Ihan hatusta muistelen, että aivosumu ja nivelvaivat saattoivat olla tällaisia.
Homeet ovat kanssa oma lukunsa. Ei homehtunutta ruokaa syömällä ole tainnut kukaan koskaan kuolla - ellei sitten joskus menneiden aikojen nälkävuosina, kun on syöty ihan ilmeisen pilaantuneita viljojakin - mutta ei niillä myrkyillä kannata turhaan munuaisia ja maksaa kuormittaa, vaikkei se heti missään näkyisikään. Onhan paljon viisaampaa, eli epä-tyhmempää säästää maksaa vaikkapa hauskanpitoa ja ryyppämistä varten. Suhtautuminen vaikkapa homeisiin leipiin selvästi myös jakaa kansaa. Toiset nyppäävät näkyvän homekasvuston pois ja syövät lopun ihan tyytyväisenä. Toiset heittää koko leivän roskiin nähdessään siinä vähääkään hometta. Kummat sitten ovat tyhmiä? Tyhmää eli vähäisen tiedon pohjalta toimimista olisi ainakin ajatella, että homekasvusto olisi vain siinä näkyvässä karvaisessa täplässä. Näkyvä osa homekasvustosta on kuitenkin vain leivän sisällä kasvavan homesienirihmaston itiöemä, joka siis puhkeaa kukkaansa vasta kun homekasvusto on "lisääntymisiässä". Ainakin itse kallistun ihmisryhmistä jälkimmäisten joukkoon, sillä todennäköisesti homeinen leipä ei olisi kulinaristisilta arvoiltakaan kovin kummoinen, joten mielummin säästän elimistöni mahdollisilta myrkyiltä ja heitän muutaman gramman tärkkelystä, kuitua ja gluteenia roskiin.
Ja vielä noista päivämääristä. Koska ruuan säilyvyyteen - eli ennen kaikkea ruuassa olevien bakteerien lisääntymisnopeuteen - vaikuttaa lämpötila, on selvää, että vaikkapa +6 asteen säilytyslämpötilalla speksattu vkp on ihan eri, kuin jos se laskettaisiin +1 asteen lämpötilassa. Eli jos vkp on paketin kyljessä vaikkapa 2 vk valmistuspäivämäärän jälkeen ja oma jääkaappisi on todella kylmä, niin se lihaperunasoselaatikko on ihan valmistajan speksien rajoissa vielä jonkun viikonkin päässä vkp:stä. Toisaalta, jos jääkaappi on jossain +8 asteessa ja sinne on tapana laittaa kalakeittoja jäähtymään, niin silloin en ehkä söisi em. kaapissa kahta viikkoa säilytettyä einestä vkp:n jälkeen.
Kaikenlainen tuhlaaminen ja haaskaaminen on kuitenkin mielestäni "tyhmää" sanan epä-viisasta tarkoittavassa merkityksessä, mutta samalla tavoin tyhmää olisi turhaan koetella terveyttään, joten pari nyrkkisääntöä millä arvioida ruokien säilyvyyttä ruokamyrkytysriskin osalta:
- päiväysmerkinnät elintarvikkeissa on ennen kaikkea valmistajien ja myyjien vastuuvapauslausekkeita
- kuivat tuotteet ei käytännössä pilaannu terveydelle vaarallisiksi
- hapantuotteet ei pilaannu vaarallisiksi, elleivät homehdu
- pakasteet ei pilaannu vaarallisiksi
- säilykkeet ei pilaannu (eli ilmatiiviisti pakatut ja kuumakäsitellyt)
- rasvat ei pilaannu (paitsi eltaantuvat pahan makuisiksi)
- jäähdytä ruoka jääkaapissa vaikka ilman vesihaudesähläilyäkin. Kuten yllä todettua, niin ei ole hyvää syytä olla toimimatta näin.
- Vanhusten ym. kanssa olisin varovaisempi ja noudattaisin viimeistä käyttöpäivää vähän orjallisemmin.
- ruuan pilaa bakteerit, joita kyllä löytyy kaikkialta, mutta lisääntyäkseen ne tarvitsevat vettä, ravintoa ja lämpöä
P.S. Facebookin "keskustelu""ryhmät" on kyllä täynnä tyhmiä ihmisiä. Tai sitten minä vain olen tyhmä, kun kuvittelen perinteisten nettifoorumien olevan ylivertaisia ihan kaikessa. Pitkästä aikaa selasin fb:n harrasteryhmiä ja totesin tämän.