Mitä hemmettiä, ei sitä flunssaa mistään kastumisesta saa kun se on virustauti.
Aika monella on vedenpitävät lenkkikamat kyllä, eikä niiden kastuminen haittaa kun kuivatellaan muutenkin sitten kotona.
Flunssa toki vaatii aina viruksia (yleensä rinoviruksia - etenkin näin syksyllä), mutta se ei yksinään riitä. Kyse on virusmääristä suhteessa immuunijärjestelmän tehokkuuteen. Terveilläkin voi olla hyvin hyvin pieniä määriä viruksia. Oireettomalla kantajalla virusta on jo sen verran, että hän kykenee tartuttamaan muita vaikkei itse oireile.
Immuunijärjestelmä ei stressin, univajeen tai kylmettymisen takia toimi täydellä teholla. Nenän ja ylähengitysteiden limakalvojen viileneminen tai kuivuminen heikentää immuunisolujen kykyä hillitä viruksen kopioitumisnopeutta. Tällöin virus voi päästä riittävästi niskan päälle, jolloin oireettomasta kantajasta tuleekin flunssapotilas.
Pelkkä viruksen kantaminen ei välttämättä sairastuta. Pelkkä kylmettyminen ei taatusti sairastuta. Viruksia voi huolellisesta käsipesusta huolimatta päätyä kehoon, jos liikkuu ihmisten ilmoilla. Kylmettymiseen voi itse vaikuttaa sadetutkaa seuraamalla, pukeutumisella ja jälkitoimenpiteillä. Itse olen mokannut monet kerrat noissa, ja monesti on flunssa päässyt juuri sen jälkeen iskemään. Äidit ja isoäidit ovat ikiajat tienneet, että äkkiä kuivaa ja lämmintä ylle, jottet vilustu. Kylmettymisen jälkeen myös uni ja ravinto ovat tavallista tärkeämpiä. Käsipesukin korostuu, jottei kylmettynyt saisi virusta/lisää virusta.
Enkuksi flunssa on cold (tai common cold). Luultavasti sana on ollut hyvin pitkään käytössä, joten hyvin pitkään kansanviisaus on tiennyt, minkä yhteydessä flunssa iskee.
Edit. Kiitos
@Tonnin Seteli, poistin flun. Sitä saatetaan käyttää puhekielessä, jos sattuu olemaan tavallista kuumeisempi ja kipuisampi flunssa.
Desperado laittoi alle linkin, jonka mukaan 20 % ihmisistä kantaa rinovirusta nenässään.
"Noin 20 prosenttia ihmisistä kantaa rinovirusta nenänsä limakalvoilla. Siellä se odottelee sopivan kylmää aikaa iskeä."
Virus tai kylmettyminen eivät kumpikaan yksinään riitä sairastumiseen. Kun pelkästään rinovirusta löytyy klyyvarista noinkin usealta, niin voisi pitää melkein oletuksena, että jotain viruslajia löytyy suurehkolta osalta ihmisiä valmiina iskemään immuunijärjestelmän hetkelliseen kyykähdykseen. Kylmettyminen (tai kuivuus/stressi/univaje/heikko ravinto/fyysinen rasitus/alkoholi) on silloin laukaiseva tekijä sairastumiselle, ja virus on lähes normi. Tai sitten tasapaino keikahtaa ihmisen saadessa lisää virusta jonkun yskäisystä tai oman likaisen sormen sipaistessa limakalvoa, jolloin lisäsatsi virusta on laukaiseva tekijä. Jos puolustus oli tosi hyvissä asemissa ennen lisäsatsia, niin se ei vielä laukaise sairastumista, vaan vaadittaisiin esimerkiksi kylmettyminen, jolloin viruksen kloonautumistahti nopeutuu kylmän ajaksi.
Flunssa ei ole pelkästään tartuntatauti, jonka saa jos joku muu tartuttaa viruksen, vaan myös olosuhteisiin sidottu reaktio, jossa elimistön puolustuskyky ja ympäristön olosuhteet ratkaisevat keikahtaako kiikkulauta (puhkeaako flunssa) vai ei.
Virus on kuin kipinä. Metsäpalo ei välttämättä syty yhdestä tai monestakaan kipinästä, vaan palon syttyminen riippuu maan kuivuudesta - eli vastustuskyvystä.
Vilustuminen saattaa johtaa flunssaan, mutta mistä tämä oikein johtuu? Lue lisää vilustumisesta ja flunssasta.
www.terve.fi
Jos kiinnostaa ulkolämpötilan ja ilmankosteuden yhteys varusmiesten sairastumisiin:
Cold temperature and low humidity were associated with increased occurrence of RTIs, and a decrease in temperature and humidity preceded the onset of the infections.
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov