Työelämäkeskustelu

[Ruhnama]

Sanoohan sen nyt puhdas järkikin, ettei irtisanottujen nimiä julkaista kaikkien Tauno Tallukoiden pällisteltäväksi ja päiviteltäväksi - ei kuulu johdon ja HR:n ulkopuolelle pätkän vertaa. Vai kuulostaako hyvältä idealta laittaa 100 ihmisen irtisanomislista 2000 jäljelle jäävän tiedoksi intranettiin?

Jos ei laki sitä estäisi niin jo eettisesti olisi ihan sietämätön ajatuskin.

Tiiminvetäjillä on velvollisuus kommunikoida sidosryhmille kuka hoitaa mitäkin asiaa jatkossa, eikä heilläkään ole lupa mainita ulkopuolisille mitään syitä. Samoin he saavat järjestellä työt uudestaan. Jos näissä on häikkää ja häslinkiä niin syy on surkeassa tai välinpitämättömässä johtamisessa eikä siinä, että lähtijöitä ei julkaista kaikille toimiston kahvihuoneen sankareille.

En varsinaisesti kommunikoinut potkut saaneista vaan työpaikalta omasta aloitteestaan lähteneet, osa näistä lähti myös hyvin riitaisissa merkeissä. Tämä näkyi siinä, ettei mitään osaamisen siirtämistä ehditty edes harkitsemaan. Ensin jäädään määrittelemättömän pituiselle sairaslomalle, ja sitten pistetään irtisanoutuminen perässä, kun oli löytynyt mielenkiintoisempi työpaikka. Irtisanomisaika kestää yleensä 14 - 30 vrk työntekijän itse lähtiessä, joten palaavat sairaslomaltaan vain palauttamaan romut ja avaimet. Jos ei saa pidettyä sairaslomaa loppuun asti, HR hyväksyy kertyneiden lomapäivien kuluttamisen irtisanomisaikana.

Olen ollut kahden työnantajan palveluksessa pidemmän aikaa, ja molempia yhdisti se ettei tiiminvetäjät tai heidän pomonsa tienneet mitä kaikkea alaisten vastuisiin ja osaamisiin mahtoi sisältyä. Lähtijät myös dokumentoivat huonosti tekemisiään. Pahimmassa tapauksessa uutta vastuunkantajaa ei ole olemassa joten asiakaspalvelu paiskoo yhteydenottoja minne sattuu, viime kädessä aina toimitusjohtajalle asti
Tulin nykyisiin hommiin headhunterin kautta, jolta ei saanut mitään käsitystä, millaiseen muurahaispesään olin astumassa. Edellinen asiantuntija oli lähtenyt ovet paukkuen, ja ensitöikseni sain alkaa penkoa sotkuja omatoimisesti ja keksiä luovia selityksiä miksi se ja se projekti on myöhässä tai asioita on jäänyt hoitamatta. Mitään oikeaa perehdytystä tai ohjeita ei ollut tarjolla, joten piti käyttää mielikuvitusta ja vetää satunnaisia kollegoita hihasta ja kysellä tyhmiä. Ensimmäinen vuosi kävi kyllä psyykkeen päälle, ja harkitsin vakavasti irtisanoutumista tai hakeutumista johonkin aivot nollille pestiin. Vähitellen alkoi päästä eteenpäin hommissa, ja sidosryhmien kuumottelu loppui, joten tällä tiellä on nyt menty viimeiset neljä vuotta

 

[Joukahaine]

Linkedinissä muutaman tutun kontaktin kautta tulee vastaan noita vihreitä palluroita. Etsin töitä "CEO, Talousjohtaja, Executive Leader, Business Development Leader".. Niin napataanko tuollaisia tosiaan helposti? "Nytkun oot vapaana niin joo tuuhan meille toimariksi" aika kova taso vain hakea

 

[Harb]

Linkedinissä muutaman tutun kontaktin kautta tulee vastaan noita vihreitä palluroita. Etsin töitä "CEO, Talousjohtaja, Executive Leader, Business Development Leader".. Niin napataanko tuollaisia tosiaan helposti? "Nytkun oot vapaana niin joo tuuhan meille toimariksi" aika kova taso vain hakea

Mulla on kanssa ollut muutamia tuttuja Linkkarissa tuolla statuksella ja jotka ovat työllistyneet esimerkiksi CEO tai board memberiksi.

Operatiiviset roolit vaativat yleensä aktiivista asennetta, jotta sinne päätyisi mutta board memberiksi voi hyvinkin päätyä ihan suoraan siltä pohjalta että on joku pikkufirma, joka kaipaa vähän näkemystä / apua organisoitumisessa ja verkostautumisessa.

 

[arix]

Edellisessä työpaikassa ei yleensä pahemmin tiedotettu poistumisista, parhaiten ne näkyivät Teams:n kautta. Joskus sieltä jopa löytyi syy.

Työpaikan kaapissa oli sitten töiden loppuessa parikymmentä käytettyä läppäriä ja kännykkää odottamassa uusia halpaduunareita...

 

[Grazer]

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot

Tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia.

www.etla.fi

Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna. Keskeinen todennäköinen selittäjä on viikonloppuna alkaneet sairausjaksot.

Tuo loppukaneetti on kyllä jonkun todella heikkolahjaisen henkilön kynästä peräisin. Jos henkilöllä ei ole näyttää sairaslomatodistusta, josta ilmenee, mikä sairaus on kyseessä, aivan yhtä keskeinen ja todennäköinen selittäjä voi olla viikonlopun juhlimisen jälkeen tarvittavat rokulipäivä tai henkilön laiskuus.

Sinällään esim. sotealalla hoitohenkilökunnalle varmasti tulee keskimääräistä enemmän poissaoloja, koska altistuvat työssään muille sairastuneille, mutta se ei edelleenkään selitä sitä, miksi suurin osa sairauspoissaoloista alkaa juuri maanantaina?

Maanantai korostuu aineistomme sairauspoissaolojen alkamispäivänä jopa niin, että maanantaina alkaneiden sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset ovat kaksinkertaiset suhteessa muihin arkipäiviin.
Ropponen ym. arvioivat, että lyhyimmät, yhdestä kolmeen päivään kestävät poissaolot heijastavat toipumisvaihetta, joka on seurausta univelasta, väsymyksestä tai kyvyttömyydestä irrottautua työstä.

Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

 

[Nomber]

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot

Tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia.

www.etla.fi

Tuo loppukaneetti on kyllä jonkun todella heikkolahjaisen henkilön kynästä peräisin. Jos henkilöllä ei ole näyttää sairaslomatodistusta, josta ilmenee, mikä sairaus on kyseessä, aivan yhtä keskeinen ja todennäköinen selittäjä voi olla viikonlopun juhlimisen jälkeen tarvittavat rokulipäivä tai henkilön laiskuus.

Sinällään esim. sotealalla hoitohenkilökunnalle varmasti tulee keskimääräistä enemmän poissaoloja, koska altistuvat työssään muille sairastuneille, mutta se ei edelleenkään selitä sitä, miksi suurin osa sairauspoissaoloista alkaa juuri maanantaina?


Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

Voi toki olla krapulasta johtuvaa, mutta jos ajateltaisiin, että sairaana olo kestäisi keskimäärin 3 päivää niin tällöin maanantaina alkaviksi sairauspoissaoloiksi tulisi la, su ja ma alkavat ja muille päiville vain kyseisenä päivänä alkavat. Eli kyllä kai periaatteessa maanantai joka tapauksessa on tilastollisesti todennäköisempi sairausloman alkamispäivä kun muut arkipäivät? Mutta varmaan monilla on lisänä sitten sekin että viikonloppu venyy vähän pitkäksi.

 

[nonless]

Maanantai korostuu aineistomme sairauspoissaolojen alkamispäivänä jopa niin, että maanantaina alkaneiden sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset ovat kaksinkertaiset suhteessa muihin arkipäiviin.
Ropponen ym. arvioivat, että lyhyimmät, yhdestä kolmeen päivään kestävät poissaolot heijastavat toipumisvaihetta, joka on seurausta univelasta, väsymyksestä tai kyvyttömyydestä irrottautua työstä.

Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

Yhdistät kaksi eri asiaa. Ropponen ym. viittaavat yleisesti 1-3 päivän poissaoloihin.

Aivan varmasti juomisen aiheuttama krapula ja väsymys ovat myös syinä maanantain poissaoloille, mutta mielestäni melko kyyninen saa olla, että niputtaa suurimman osan maanantain poissaoloista krapulan ja laiskuuden piikkiin.

Esimerkiksi uupumus voi juurikin näyttäytyä siten että viikonlopun aikana ei ehdi palautua edellisten viikkojen työkuormituksesta, jolloin sairauslomaa lähdetään hakemaan maanantaina, kun kamelin selkä katkeaa.

 

[Ploro]

Voi toki olla krapulasta johtuvaa, mutta jos ajateltaisiin, että sairaana olo kestäisi keskimäärin 3 päivää niin tällöin maanantaina alkaviksi sairauspoissaoloiksi tulisi la, su ja ma alkavat ja muille päiville vain kyseisenä päivänä alkavat. Eli kyllä kai periaatteessa maanantai joka tapauksessa on tilastollisesti todennäköisempi sairausloman alkamispäivä kun muut arkipäivät? Mutta varmaan monilla on lisänä sitten sekin että viikonloppu venyy vähän pitkäksi.

Samaa mieltä, jos tilastojen mukaan sairastua voi vain ma-pe, kun todellisuudessa voit sairastua myös pe ilta-ma aamu (eli työajan ulkopuolella), niin kuinka suuri osa ihmisistä saa kuumeen vaikka lauantaina ja hakee vasta maanantaina saikkua kun ei tullutkaan terveeksi.
Ehkä tutkimuksessa on tuo jotenkin huomioitu, mutta en jaksa koko tutkimusta selata läpi.

 

[eliminate_squad_1285]

kun todellisuudessa voit sairastua myös pe ilta-ma aamu (eli työajan ulkopuolella), niin kuinka suuri osa ihmisistä saa kuumeen vaikka lauantaina ja hakee vasta maanantaina saikkua kun ei tullutkaan terveeksi.

Muistelen joskus lukeneeni että jos töissä on kova stressi päällä niin elimistö taistelee viimeiseen asti ettei vaan nyt tulisi kipeäksi. Tästä syystä esimerkiksi viikonloppuisin tai loman alkaessa saattaa juuri tulla kipeäksi kun työn stressihuolet väistyy.

 

[dropadrop]

Mulla ainakin alkaa flunssat perjantaina lounaan jälkeen, eli heti kun stressit laukeaa.

Nyt kun kirjotin ton niin tajusin, että kun nykyisessä työnkuvassa stressit jatkuu perjantaisinkin viiteen asti noin ei ole oikeastaan käynyt vähään aikaan.

 

[bonekuukkeli]

Ihan normaaliahan tuo on. Viikon aikana monissa paikoissa pöpöt tarttuu herkemmin ja ei ne samana päivänä vielä oireita nosta, vaan voi olla useampienkin päivien itämisaikoja. Tuohon kun liitetään stressin suojaava ominaisuus, niin ei ole mikään ihme jos korkealla todennäköisyydellä väki tulee kipeäksi viikonloppuna ja on täten vielä maanantaina pois.

 

[Lacsative]

Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

Jos tekee 5 päivää raskasta työtä, niin 2 päivän lepo ei sitä aina kuittaa. Tyypillistä kokoomuslaista ajattelua puhua jostain rokulipäivistä ja krapuloista. Moni näistä ei ole eläessään tehnyt fyysisesti raskasta työtä.

 

[vienna]

Jos tekee 5 päivää raskasta työtä, niin 2 päivän lepo ei sitä aina kuittaa. Tyypillistä kokoomuslaista ajattelua puhua jostain rokulipäivistä ja krapuloista. Moni näistä ei ole eläessään tehnyt fyysisesti raskasta työtä.

Juuri näin, välillä tuntuu ihan istumatyössäkin samalta, että 2 päivän lepo ei riitä. Esimerkiksi juhannuksen 3 päiväinen viikonloppukin tuntui siltä, että tätä tarvittaisiin joka viikko, kun lauantai menee palautumiseen ja vasta sunnuntaina on potkua kunnolla normaaleina viikonloppuina.

Hatunnosto 5 päiväistä muuttotyötä tekeville, 1400€ palkalla oleville Minervakoulun siivoojille tai postin pakettitehtaan duunareille. 5 päiväinen fyysinen työ on todella kovaa ja liian harvoin siitä maksetaan tarpeeksi, vaan varsinkin yksineläjien osalta ero työttömään voi jäädä varsin kapeaksi, ottaen huomioon tehdyn työmäärän.

 

[Ruhnama]

Tulee noista maanantai ja perjantai saikuttelijoista mieleen useampi entinen ja nykyinen kollega. Niinä harvoina pakollisina toimistopäivinä näkee aivan selkeästi näiden henkilöiden saamattomuuden. Jos ei ole palavereja, henkilöt honottavat käytävillä tai kahvimaatilla vääntämässä small talkkia tai lässyttävät vapaa-ajan tohinoistaan. Kellon lähestyessä neljää raahaudutaan samalla porukalla istumaan sohvalle ja kiskomaan päivän viimeiset kahvit. 90% työajasta ollaan etänä, en tiedä mitä silloin tekevät, lukemat varmaan Iltalehteä tai pelaavat Günther Strikeä. Muutaman työtehtävä on käytännössä päivystää työnantajan somessa ja postata siistiä materiaalia Intranettiin. En ymmärrä miten työnantajalla on edes varaa pitää tuollaisia tyyppejä palkkalistoilla. Ihan syljettää tuollainen meininki.

 

[Smugu]

Tulee noista maanantai ja perjantai saikuttelijoista mieleen useampi entinen ja nykyinen kollega. Niinä harvoina pakollisina toimistopäivinä näkee aivan selkeästi näiden henkilöiden saamattomuuden. Jos ei ole palavereja, henkilöt honottavat käytävillä tai kahvimaatilla vääntämässä small talkkia tai lässyttävät vapaa-ajan tohinoistaan. Kellon lähestyessä neljää raahaudutaan samalla porukalla istumaan sohvalle ja kiskomaan päivän viimeiset kahvit. 90% työajasta ollaan etänä, en tiedä mitä silloin tekevät, lukemat varmaan Iltalehteä tai pelaavat Günther Strikeä. Muutaman työtehtävä on käytännössä päivystää työnantajan somessa ja postata siistiä materiaalia Intranettiin. En ymmärrä miten työnantajalla on edes varaa pitää tuollaisia tyyppejä palkkalistoilla. Ihan syljettää tuollainen meininki.

Mitä tuosta nyt pahoittaa mieltänsä? Voisithan sä itsekin ottaa vähän rennommin ja viettää ne toimistopäivät kahvihuoneessa työkavereiden kanssa seurustellen.

 

[Ruhnama]

Mitä tuosta nyt pahoittaa mieltänsä? Voisithan sä itsekin ottaa vähän rennommin ja viettää ne toimistopäivät kahvihuoneessa työkavereiden kanssa seurustellen.

Minulla on oikeita töitä, joilla on sovitut deadlinet. Sohvilla voi kuluttaa aikaa paskanhauhamiseen silloin, kun on oikeasti tauko.

 

[Harb]

Minulla on oikeita töitä, joilla on sovitut deadlinet. Sohvilla voi kuluttaa aikaa paskanhauhamiseen silloin, kun on oikeasti tauko.

Suosittelen lämpimästi yrittäjän uraa. Ei enää ollenkaan häiritse muut ihmiset lorvimassa, kun tietää että se sataa suoraan omalle pankkitilille.

 

[Ruhnama]

Suosittelen lämpimästi yrittäjän uraa. Ei enää ollenkaan häiritse muut ihmiset lorvimassa, kun tietää että se sataa suoraan omalle pankkitilille.

Ison suomalaisen työnantajan leivissä on paljon epäkohtia, ei mikään ihme että työn tuottavuus on ollut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin heikkoa verrattuna naapurimaihin. Olen harkinnut yrittäjyyttä monesti, en tosin hallitse myyntipuolta, joten pitäisi lähteä kimppaan muutaman osaajan kanssa.

 

[taski]

Itse tuossa tilanteessa kyllä pyrkisin samaan rooliin näiden rötvääjien kanssa, eipähän tarvitsisi kyräillä ja kadehtia.

 

[Jezme]

Tulee noista maanantai ja perjantai saikuttelijoista mieleen useampi entinen ja nykyinen kollega. Niinä harvoina pakollisina toimistopäivinä näkee aivan selkeästi näiden henkilöiden saamattomuuden. Jos ei ole palavereja, henkilöt honottavat käytävillä tai kahvimaatilla vääntämässä small talkkia tai lässyttävät vapaa-ajan tohinoistaan. Kellon lähestyessä neljää raahaudutaan samalla porukalla istumaan sohvalle ja kiskomaan päivän viimeiset kahvit. 90% työajasta ollaan etänä, en tiedä mitä silloin tekevät, lukemat varmaan Iltalehteä tai pelaavat Günther Strikeä. Muutaman työtehtävä on käytännössä päivystää työnantajan somessa ja postata siistiä materiaalia Intranettiin. En ymmärrä miten työnantajalla on edes varaa pitää tuollaisia tyyppejä palkkalistoilla. Ihan syljettää tuollainen meininki.

Onko mahdollista, että se 90% ajasta tehtävä etätyö olisi tehokasta työskentelyä ja sitten tämä 10% toimistolla käytettävä menisi tarkoituksella enemmän sosialisointiin, joka on luonnollisesti helpompaa siellä toimistolla? Jos on vaikka se yksi toimistopäivä kahden viikon välein niin se yksi väljempi päivä silloin tuskin näkyy hirveästi (etenkään tietotyön) tuottavuudessa mikäli ne yhdeksän muuta tehdään kunnolla. En tiedä meneekö kuvaamillasi henkilöillä niin mutta mielestäni on aika luonnollista, että jos toimistopäivät ovat harvassa niin ne ovat luonteeltaan erilaisia kuin etäpäivät eivätkä kuvasta sitä ”normaalia” työskentelyä/työpäivää.

 

[kjns]

En voi toki puhua kuin oman työn ja duunipaikan puolesta, mutta meillä ainakin ihmisillä on määritetyt työtehtävät, vastuualueet ja tavoitteet joiden puitteissa töitä tehdään, on ne sitten sitä omaan työmaahan kuuluvaa peruskauraa, projekteja, kehittämishommia tai mitä lienee. Näiden hommien eteenpäin viemisestä se työpäivä muodostuu oli sitten toimistolla tai kotitoimistolla. Tavoitteita seurataan ja tarkennetaan esimiehen kanssa vuoden mittaan ja projektien sekä kehityshankkeiden aikataulut yleensä kiinnostaa niin projareita kuin johtoa, joten jos työpäivät koostuu pelkästä pallien neppailusta ja kahvinjuonnista niin kyllä sen joku alkaa aika nopeasti huomaamaan jos ei työpäivinä saa mitään konkreettista aikaiseksi.

Vähän sellainen olo itselläkin että saattaa korostua tuo sosiaalisen kanssakäymisen aspekti jos henkilö käy toimistolla harvakseltaan. Saattaa siis kuitenkin saada rauhassa töitä tehdessään asioita aikaan mutta toimistolla ollessa aika menee voittopuolisesti sitten muuhun.

Toki se on sitten ihan asia erikseen jos firmassa oikeasti on töissä ihmisiä joilla ei ole työtä tehtävänä vaan mahdollisuus vain lonnia jatkuvasti. Tyypillisesti kuitenkin etätyömahdollisuus on vain ihmisillä joiden tehtävät voi hoitaa myös etänä, joten kuvittelis jotain hommaa olevan kuitenkin olemassa jos tyyppi on firmaan palkattu. Olen toki omallakin työuralla törmännyt ihmisiin joilla on hämmästyttävän suuri osa päivästä aikaa kiertää ympäri toimistoa kahvikupppi kädessä, mutta ilmeisen tyytyväisiä kuitenkin heidän työhönsä ollaan firmoissa oltu koska palkkaa edelleen maksettiin.

 

[dropadrop]

Yksi huomio tuohon on myös, että monissa (ajattelu) tehtävissä 20% työstä tuottaa pitkässä juoksussa 90% arvosta. Olen nähnyt paljon ihmisiä jotka ovat aina kiireisiä saamatta paljoakaan hyödyllistä aikaiseksi, ja ihmisiä jotka näyttävät vähemmän kiireisiltä, mutta saavat isoja muutoksia läpi.

Toki olen nähnyt myös lorvijoita jotka eivät näennäisesti tee mitään hyödyllistä. Jos kyse ei ole ollut siitä että mä en vain ymmärrä mitä he tekevät niin ovat yleensä lähteneet YT’eissä.

 

[Harb]

Onko mahdollista, että se 90% ajasta tehtävä etätyö olisi tehokasta työskentelyä ja sitten tämä 10% toimistolla käytettävä menisi tarkoituksella enemmän sosialisointiin, joka on luonnollisesti helpompaa siellä toimistolla? Jos on vaikka se yksi toimistopäivä kahden viikon välein niin se yksi väljempi päivä silloin tuskin näkyy hirveästi (etenkään tietotyön) tuottavuudessa mikäli ne yhdeksän muuta tehdään kunnolla. En tiedä meneekö kuvaamillasi henkilöillä niin mutta mielestäni on aika luonnollista, että jos toimistopäivät ovat harvassa niin ne ovat luonteeltaan erilaisia kuin etäpäivät eivätkä kuvasta sitä ”normaalia” työskentelyä/työpäivää.

Vaimo aina valittaa tästä että kun menee tekemään lähipäivää toimistolle niin ei pysty keskittymään töiden tekemiseen kun jatkuvasti on jotain häiriötä ja sosialisointia. Sen takia käykin nykyään n. kerran kuukaudessa siellä toimistolla.

Mulla on toimistolla käydessä aina niin kiire että hyvä jos pari sanaa ehdin vaihtaa kuulumisia työasioiden välissä.

Tää riippuu myös vahvasti työtehtävästä. Mä oon projektipäällikkö ja vaimo lead developer, joten mä oon yleensä se joka häiritsee aina muita siellä toimistolla.

 

[Ploro]

Onko kenelläkään tunnareita näkeäkseen koko jutun?

Danfoss

Jotenkin vaikea kuvitella, että tehdasduuniin Vaasassa tulee vain 3 hakemusta. Eli avataanko jutussa vaatimukset?

 

[Andan]

Onko kenelläkään tunnareita näkeäkseen koko jutun?

Danfoss

Jotenkin vaikea kuvitella, että tehdasduuniin Vaasassa tulee vain 3 hakemusta. Eli avataanko jutussa vaatimukset?

Lyhennelmässä, mikä ainakin itselleni näkyi ilman tunnuksia, puhutaan, että Baronalla oli vain 3 kriteerit täyttävää tarjolla ja Suomen kielen vaatimus poistamalla niitä löytyi Baronalta viikossa 350. Ei tuosta oikein kyllä selvinnyt oliko paikka avoimesti haussa ennen tuota 3 henkilön tarjontaa vai tsekattiinko vain Baronan listoilta sieltä valmiiksi löytyviä sopivia. Tuo 350 löytyi jollain ilmoituksella, joten voisi ehkä olettaa, että tuo 3 olisi myös jonkin ilmoituksen tulos Suomen kielen vaatimuksen kera.

 

[mozeinen]

En voi toki puhua kuin oman työn ja duunipaikan puolesta, mutta meillä ainakin ihmisillä on määritetyt työtehtävät, vastuualueet ja tavoitteet joiden puitteissa töitä tehdään, on ne sitten sitä omaan työmaahan kuuluvaa peruskauraa, projekteja, kehittämishommia tai mitä lienee. Näiden hommien eteenpäin viemisestä se työpäivä muodostuu oli sitten toimistolla tai kotitoimistolla. Tavoitteita seurataan ja tarkennetaan esimiehen kanssa vuoden mittaan ja projektien sekä kehityshankkeiden aikataulut yleensä kiinnostaa niin projareita kuin johtoa, joten jos työpäivät koostuu pelkästä pallien neppailusta ja kahvinjuonnista niin kyllä sen joku alkaa aika nopeasti huomaamaan jos ei työpäivinä saa mitään konkreettista aikaiseksi.

Vähän sellainen olo itselläkin että saattaa korostua tuo sosiaalisen kanssakäymisen aspekti jos henkilö käy toimistolla harvakseltaan. Saattaa siis kuitenkin saada rauhassa töitä tehdessään asioita aikaan mutta toimistolla ollessa aika menee voittopuolisesti sitten muuhun.

Tämä kuvaakin lähes täydellisesti omaa työtäni. Toimistolla käydään muutaman kerran kuussa in-person palaveeraamassa ja vaihtamassa kuulumisia -- sitähän se johto toivoo. Kotona tehdään ne varsinaiset hommat kunnon työpisteellä ilman avokonttorihelvettiä.

 

[Atomos]

Rehellisesti sanottuna tunnistan itseni tästä kuvauksesta sarja-kahvitauoittaja/muu sosialisointi. Pitkät lounastauot päälle vielä.

Mutta en ole ikinä saanut negatiivista palautetta tästä managereilta, ja kaikki hommat ovat hoituneet ajallaan sekä tuottavuus tulosten puolesta aina tiimien sisällä vertailtuna lähellä parasta. Vaikea puhua yleistäen mutta asiantuntijatyössä tulokset tehdään yleensä käytännössä melko vähällä varsinaisella suoralla työllä, tehokkuus on enemmän siinä valmistelevan työn puolella.

Kääntöpuolena voi sanoa että joskus ihmettelen samassa tiimissä työkavereita jotka vaikuttavat aina kiireisiltä mutta eivät saa aikaan kuitenkaan enempää tulosta. Mihin he saavat käytettyä kaiken sen ajan?

 

[Smugu]

Rehellisesti sanottuna tunnistan itseni tästä kuvauksesta sarja-kahvitauoittaja/muu sosialisointi. Pitkät lounastauot päälle vielä.

Mutta en ole ikinä saanut negatiivista palautetta tästä managereilta, ja kaikki hommat ovat hoituneet ajallaan sekä tuottavuus tulosten puolesta aina tiimien sisällä vertailtuna lähellä parasta. Vaikea puhua yleistäen mutta asiantuntijatyössä tulokset tehdään yleensä käytännössä melko vähällä varsinaisella suoralla työllä, tehokkuus on enemmän siinä valmistelevan työn puolella.

Kääntöpuolena voi sanoa että joskus ihmettelen samassa tiimissä työkavereita jotka vaikuttavat aina kiireisiltä mutta eivät saa aikaan kuitenkaan enempää tulosta. Mihin he saavat käytettyä kaiken sen ajan?

Täysin sama. Itsekin olen tämä, joka kyllä viettää aikaa kahvihuoneessa, pitkillä lounailla, youtubessa jne. Kuitenkin hommat hoituu ohessa mukavasti ja välillä on päiviä, jolloin en edes avaa tietokonetta kotonakaan.

Sitten on kollegoita joilla on sama määrä projekteja (osalla vähemmänkin) ja ovat jatkuvasti kiireisiä, eivätkä ikinä ehdi kahville tai edes lounaalle.

 

[finWeazel]

Rehellisesti sanottuna tunnistan itseni tästä kuvauksesta sarja-kahvitauoittaja/muu sosialisointi. Pitkät lounastauot päälle vielä.

Mutta en ole ikinä saanut negatiivista palautetta tästä managereilta, ja kaikki hommat ovat hoituneet ajallaan sekä tuottavuus tulosten puolesta aina tiimien sisällä vertailtuna lähellä parasta. Vaikea puhua yleistäen mutta asiantuntijatyössä tulokset tehdään yleensä käytännössä melko vähällä varsinaisella suoralla työllä, tehokkuus on enemmän siinä valmistelevan työn puolella.

Kääntöpuolena voi sanoa että joskus ihmettelen samassa tiimissä työkavereita jotka vaikuttavat aina kiireisiltä mutta eivät saa aikaan kuitenkaan enempää tulosta. Mihin he saavat käytettyä kaiken sen ajan?

Moni ei ymmärrä kommunikaation merkitystä. Tarpeeksi seniori niin hyvissä firmoissa tekijän tulosta mitataan miten moninkertaistaa omaa työpanosta yli tiimirajojen versus koodailee luolassa yksikseen.

Se on vaikea super senior taito taivutella organisaatio ja ihmiset tekemään oikeita asioita ilman, että on virallista käskyvaltaa. Toinen puoli kaikenlaisen kitkan poistaminen lähtien siitä että ymmärtää kokonaisuuden ja tuntee ihmiset ja heidän motivaatiot ja osaamisen.

 

[kjns]

Onko kenelläkään tunnareita näkeäkseen koko jutun?

Danfoss

Jotenkin vaikea kuvitella, että tehdasduuniin Vaasassa tulee vain 3 hakemusta. Eli avataanko jutussa vaatimukset?

Vaatimuksia tai rekryprosessia yleensäkään ei avattu pidemmässäkään jutussa sen enempää. Siellä nostettiin kyllä esiin että alueella on paljon vastaavan kaltaisia paikkoja joten ilmeisesti ongelma on osaavan työvoiman vähyys ja tinkimällä kielitaitovaatimuksesta saadaan enemmän potentiaalisia hakijoita.

”Täällä on paljon isoja teknologiayrityksiä, jotka etsivät ja palkkaavat työntekijöitä. On ABB, Wärtsilä ja Hitachi. Ei-suomenkielisestä rekrytoinnista on meille etua”, Saarinen uskoo.

 

[jarmojs]

Olen huomannut, ettei henkilövaihdoksista tai henkilöiden lopettamisesta juurikaan viestitä yrityksen sisällä ellei kyseessä ole uusi työntekijä omaan tiimiisi tai jonkun eläköityminen. Henkilöstöä on lähtenyt vähennysten myötä tai oma-aloitteisesti runsaasti, ja on aika hankala pysyä perillä. Viimeistään asian huomaa siinä vaiheessa, kun lähettämäsi sähköposti palautuu bumerangina takaisin error viestillä unable to find mikko.mallikas@tieto.fi. Vastuut myös muuttuvat tosi tiheästi joten ei tiedä oikein keneltä kannatta kysyä mistäkin asiasta. Kuulin huhuja, ettei lähtevien henkilöiden nimiä saa ilmoittaa edes yrityksen Intranetissä koska rikkoo GDPR juttuja?

GDPR:llä nyt HR selittelee ihan kaikkea, se on sellainen työelämän natsi-kortti nykyään. Veikkaan kyllä, että yhtenä syynä ainakin on, ettei haluta antaa taloon jääville signaalia sille, että alkaisivat miettimään että onko tässä työpaikassa jotain vikaa, kun kaikki hyvät tyypit nostaa kytkintä.

 

[Joukahaine]

GDPR:llä nyt HR selittelee ihan kaikkea, se on sellainen työelämän natsi-kortti nykyään. Veikkaan kyllä, että yhtenä syynä ainakin on, ettei haluta antaa taloon jääville signaalia sille, että alkaisivat miettimään että onko tässä työpaikassa jotain vikaa, kun kaikki hyvät tyypit nostaa kytkintä.

Saa julkaista nimen mikäli tuo tehdään yrityksen sisällä/intra ja ei julkaista yksityiselämää rikkovia tietoja. Nimi pitää myös poistaa intrasta rajatun ajan kuluessa. Kyllähän lähtemisestä tai tehtävien siirrosta saa tiedottaa. Tietona muillekkin.