Työelämäkeskustelu

Itse ottaisin työpaikan ja ajaisin matkan. 50 km on vielä aika lyhyt matka, toki bensaa menee. Mutta parempi siitä on vaikka uusia työpaikkoja katsella kuin omalta sohvalta näinä aikoina.
Joo, eikä joku 40 min ole matka-aikana mielestäni paha. Itsellä menee 45 min yhdellä vaihdolla jos menen julkisilla. Fillarilla 30 min, mutta talvisin ei viitsi fillaroida, eli ainakin 5 kk käytän julkisia. Siinä bussissa istuessa tulee kuunneltua äänikirjoja tai musiikkia, niin ei se paha ole.
 
Aika old school meininkiä Nokiassa :hmm:


"Uudessa arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”"
 
Aika old school meininkiä Nokiassa :hmm:


"Uudessa arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”"
Sen sijaan että pyrkisi olemaan hyvä on helpompaa kampittaa joku kollega. :think:
 
Aika old school meininkiä Nokiassa :hmm:


"Uudessa arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”"

Tossahan oli vielä se rouhea puoli, että ne 20% joilla on kehitystarvetta ei saa kannustinpalkkioita enää täysimääräisinä, ja ne 5% jotka menee alimpaan kastiin ei saa kannustinpalkkioita enää lainkaan...

Ne ovat Nokiassa yleensä vastanneet karkeasti laskettuna kahden kuukauden palkkaa.

Kyllä tosta moti nousee kun saa kahden kuukauden liksaa vastaavan palkanalennuksen. Kuulostaa kyllä just sellaselta amerikkalaiselta markkinamekanismiltä jossa pyritään nostamaan tuottavuutta laittamalla työntekijät pakolla "kilpailuasetelmaan" ja pyritään puristamaan enemmän irti tollasella pakotetulla "nää on paskoja ja nää hyviä" -mittaroinnilla jossa on pakko kuitata neljäsosa jengistä paskoiksi työntekijöiksi vaikka ne suoriutuis kaikin puolin hyvin ja odotustenmukaisesti duunistaan.

Mielenkiinnolla kyllä odotan tuleeko tuosta jotain isompaa keissiä, koska asia ei ole ehkä lainsäädännöllisestikään ihan yksioikoinen. Jos työntekijällä on tavoitteet jotka on asetettu yhteisymmärryksessä työntekijän ja työnantajan kanssa, ja työntekijä täyttää kaikki aetetut tavoitteet ja suoriutuu kaikin puolin odotusarvon mukaisesti työstään, niin voidaanko työntekijä siltikin asettaa siiloon "merkittävää kehitystarvetta" ja jättää kannustinpalkkiot maksamatta? Ongelmaa ei tietysti synny jos sulla oikeasti on neljäsosa työntekijöistä sellaisia jotka tekee hommansa huonosti, mutta jos ei niin sitten onkin mielenkiintoista...
 
Kyllähän tuosta varmaan kaikenlaista hauskaa voi seurata, jos yhdellä esimiehellä on tiimissä pääasiassa huippusuorittajia ja toisella rinnakkaisessa tiimissään enimmäkseen niitä heikompia kavereita.
 
Oliko se Spotify jossa koko ajan pyörii semmoinen tuolileikki että "vähiten tuottavat", heitetään kylmästi pihalle ja otetaan uusia "paremmin tuottavia" tilalle? Eikö tuo Nokian homma ala mennä samaan suuntaan. Toivottavasti tuo ei tule olemaan mikään trendi alalla, mutta pahoin pelkään. Nyt AI-hypen aikana johto voi katsoa että henkilökohtaisen tuottavuuden pitää nousta ainakin 50%, jos ei siihen kykyene -> ulos.
 
Kyllähän tuosta varmaan kaikenlaista hauskaa voi seurata, jos yhdellä esimiehellä on tiimissä pääasiassa huippusuorittajia ja toisella rinnakkaisessa tiimissään enimmäkseen niitä heikompia kavereita.

Joo, tai jos joudut tiimiin jossa tekemiset ovat paljon haastavampia kuin muilla. Siinä sitten oot ns. "paskasakkia" vrt. johonkin puulaakiporukkaan, vaikka sun tehtävät ovat huomattavan paljon vaativampia.
 
Karuin veikkaus on se, että työvoimaa halutaan vähentää tuo ~25% ja jos jengi lähtee itse, niin ei tarvitse maksaa mitään paketteja yms. HR:lle asetettu tavoitteeksi, että näin monen pitää lähteä, niin kyllähän siellä keinoja keksitään.
 
Toihan on sellaista normi konsultointifirma lähestymistä tyyliin Accenture jossa työntekijöille tehdään selväksi että pitää erottua joukosta jos haluaa positiivista tulokehitystä ja heikommat yksilöt ohjataan lempeästi ulko-oven suuntaan.

Tosin se ei toimi niin hyvin jatkuvien palveluiden tai tuotekehityksen puitteissa, jossa yksittäiset merkittävän kehitystarpeen omaavat henkilöt saattavat olla silti kriittisiä resursseja mutta saa nähdä että mitä Nokialla saadaan aikaan.

Tavallaan pidän lähestymistä fressinä, 15 vuotta siellä vietettyäni olen samaa mieltä että organisaatio kaipaa vähän ravistelua mutta tässä on omat riskinsä.
 
Kuulostaa myös siltä, että on alettu valmistautumaan siihen, että josko tulevaisuudessa työntekijöitä saa irtisanoa ilman 'asiallista ja painavaa syytä'. Ensin muutamana vuonna kerätään johonkin HR:n arkistoon merkintöjä "työsuorituksessa kehitystarvetta", joita työntekijä ei halua kiistää, kun pelkää konflikteja. Sekaan heitellään ehkä vähän "vakava puhuttelu" mistä tahansa pelleilystä. Sitten kun tuleekin joskus tarve vähentää niin kyseinen työntekijä voidaankin irtisanoa suoraan henkilöön liittyvällä syyllä ja näytetään HR:n arkistoa, että työntekijähän on aiheuttanut ongelmia jatkuvasti. Eikä työntekijä sitten uskalla viedä asiaa oikeuteen.
 
Kuulostaa myös siltä, että on alettu valmistautumaan siihen, että josko tulevaisuudessa työntekijöitä saa irtisanoa ilman 'asiallista ja painavaa syytä'. Ensin muutamana vuonna kerätään johonkin HR:n arkistoon merkintöjä "työsuorituksessa kehitystarvetta", joita työntekijä ei halua kiistää, kun pelkää konflikteja. Sekaan heitellään ehkä vähän "vakava puhuttelu" mistä tahansa pelleilystä. Sitten kun tuleekin joskus tarve vähentää niin kyseinen työntekijä voidaankin irtisanoa suoraan henkilöön liittyvällä syyllä ja näytetään HR:n arkistoa, että työntekijähän on aiheuttanut ongelmia jatkuvasti. Eikä työntekijä sitten uskalla viedä asiaa oikeuteen.
Eiköhän irtisanomissuoja ole kohtuullisen vahva jatkossakin.
Ja ammattiliittojen juristeilta saa tarvittaessa apuja, jos kokee tulleen irtisanotuksi väärin perustein.
 
Eiköhän irtisanomissuoja ole kohtuullisen vahva jatkossakin.
Ja ammattiliittojen juristeilta saa tarvittaessa apuja, jos kokee tulleen irtisanotuksi väärin perustein.
Ensimmäisessä lauseessa kyllä viittasin tähän mahdolliseen irtisanomissuojan heikkenemiseen, jota yhdessä vaiheessa valmisteltiin. Ja se olisi ollut ihan merkittävä heikennys, koska sen vaikutus olisi selvinnyt aikanaan vasta oikeuskäytännössä. Eli isokin ongelma niille, jotka eivät sinne oikeuteen uskaltaisi.
 
Nokia ei tosiaan ole ainut lafka joka tuota harjoittaa, tuo on jenkkifirmoissa ihan normisettiä. Henkilöt jotka eivät yllä tavoitteisiin (tai jäävät sille 0-50% tasolle) ovat usein automaattisesti karsittavien listalla (eropaketti Suomessa normaalisti).

Management by Excel
 
Viimeksi muokattu:
Yhtiö siirtää vastuun tuottavuudesta ja tuottavuuden kehityksestä osittain tai suoraan työntekijälle ja mittarina tähän on suora vertailu muihin työntekijöihin. Tähän voisi vaikuttaa AI työkalut ja niiden käyttöönotto, joka saadaan näin toimien sysättyä yksilön vastuulle.

Tuo on verrattavissa yritysten väliseen kilpailuun ja siitä perspektiivistä katsottuna ei millään muotoa paheksuttavaa.
 
Kuulostaa myös siltä, että on alettu valmistautumaan siihen, että josko tulevaisuudessa työntekijöitä saa irtisanoa ilman 'asiallista ja painavaa syytä'. Ensin muutamana vuonna kerätään johonkin HR:n arkistoon merkintöjä "työsuorituksessa kehitystarvetta", joita työntekijä ei halua kiistää, kun pelkää konflikteja. Sekaan heitellään ehkä vähän "vakava puhuttelu" mistä tahansa pelleilystä. Sitten kun tuleekin joskus tarve vähentää niin kyseinen työntekijä voidaankin irtisanoa suoraan henkilöön liittyvällä syyllä ja näytetään HR:n arkistoa, että työntekijähän on aiheuttanut ongelmia jatkuvasti. Eikä työntekijä sitten uskalla viedä asiaa oikeuteen.

No irtisanomisten takia ei tarvitse aloittaa mitään uusia kikkailuja. Nykyäänkin voi aloittaa YT:t milloin vaan. Mitään todellista syytä ei tarvita. Ja jos YT:t koskevat alle 10 henkilöä, niin neuvotteluaika on nykyään enää vain 7 päivää.
 
Tietysti jokaisessa ryhmässä on aina heikon jolta voi vaatia lisää / irtisanoa / savustaa ulos ihan siihen asti että ryhmässä ei ole ketään jäljellä.

Kyllä itsellekin Nokian malli viestii sitä että TJ katsoo työvoimaa olevan enemmänkin ylimääräistä kuin niin että olisi jonkin sitouttamiskampanjan aika.
 
Eiköhän irtisanomissuoja ole kohtuullisen vahva jatkossakin.
Ja ammattiliittojen juristeilta saa tarvittaessa apuja, jos kokee tulleen irtisanotuksi väärin perustein.

Ei niistä paljon apua ole, jos sinusta eroon halutaan. Maksimi korvaus on kahden vuoden liksa, jonka voi saada, jos on luottamusmies. Tässä Suomi on paska maa. Pitäisi tuon ajan kasvaa koko työura. Että 20 -40 vuoden jälkeen tulee jo kohtuullinen kädenpuristus, jos työnantaja irtisanoo. Jokuhan voisi lähteä suosiolla?
Yleensä jotain pakettia tarjotaan oli se sitten puoli vuotta tai vuosi. Oikeudessa voit saada korvauksena saman tai pari kuukautta lisää liksaa. Kannattaako siitä edes ruveta riitelemään? Ei ne sinua kuitenkaan takaisin palkkaa ja tuo pari kuukautta lisää liksaa ei kauan lämmitä, jos uraa on jäljellä vuosikymmeniä ennen eläkettä.
 
Ei niistä paljon apua ole, jos sinusta eroon halutaan. Maksimi korvaus on kahden vuoden liksa, jonka voi saada, jos on luottamusmies. Tässä Suomi on paska maa. Pitäisi tuon ajan kasvaa koko työura. Että 20 -40 vuoden jälkeen tulee jo kohtuullinen kädenpuristus, jos työnantaja irtisanoo. Jokuhan voisi lähteä suosiolla?
Yleensä jotain pakettia tarjotaan oli se sitten puoli vuotta tai vuosi. Oikeudessa voit saada korvauksena saman tai pari kuukautta lisää liksaa. Kannattaako siitä edes ruveta riitelemään? Ei ne sinua kuitenkaan takaisin palkkaa ja tuo pari kuukautta lisää liksaa ei kauan lämmitä, jos uraa on jäljellä vuosikymmeniä ennen eläkettä.
Näin yrittäjänäkökulmasta niin sanoisin 6-12 kuukautta olevan aika riittävä. Tai siis onhan se aika iso kasa rahaa maksettavaksi siitä ettei jonkun naamaa tarvitse katsella? Toki itsellä ei isojen organisaatioiden kokonaisuuksista ole hajua mutta maalaisjärjellä ajateltuna rationaalisessa tilanteessa kukaan ei pätevää tai edes kohtuullista tyyppiä pistä pihalle jos joutuu maksamaan jonkun vähintään 50 tonnia ja etsimään vielä uuden tilalle. Aito pysyvämpi vähennystarve sitten erikseen.
 
Ei niistä paljon apua ole, jos sinusta eroon halutaan. Maksimi korvaus on kahden vuoden liksa, jonka voi saada, jos on luottamusmies. Tässä Suomi on paska maa. Pitäisi tuon ajan kasvaa koko työura. Että 20 -40 vuoden jälkeen tulee jo kohtuullinen kädenpuristus, jos työnantaja irtisanoo. Jokuhan voisi lähteä suosiolla?
Yleensä jotain pakettia tarjotaan oli se sitten puoli vuotta tai vuosi. Oikeudessa voit saada korvauksena saman tai pari kuukautta lisää liksaa. Kannattaako siitä edes ruveta riitelemään? Ei ne sinua kuitenkaan takaisin palkkaa ja tuo pari kuukautta lisää liksaa ei kauan lämmitä, jos uraa on jäljellä vuosikymmeniä ennen eläkettä.
Hyville tekijöille löytyy töitä ja sen takiahan niitä työttömyyskassan maksuja maksetaan, että talous on turvattu jos paska osuu tuulettimeen. Ja ei koskaan muutenkaan tiedä milloin seuraava yt-kierros alkaa tms. joten ei pidä pitää mitään asiaa itsestäänselvyytenä, vaan ylläpitää omaa osaamista ja turvata selusta esim. olemalla kassan jäsen ja kasvattamalla sijoitussalkkua.
 
Näin yrittäjänäkökulmasta niin sanoisin 6-12 kuukautta olevan aika riittävä. Tai siis onhan se aika iso kasa rahaa maksettavaksi siitä ettei jonkun naamaa tarvitse katsella? Toki itsellä ei isojen organisaatioiden kokonaisuuksista ole hajua mutta maalaisjärjellä ajateltuna rationaalisessa tilanteessa kukaan ei pätevää tai edes kohtuullista tyyppiä pistä pihalle jos joutuu maksamaan jonkun vähintään 50 tonnia ja etsimään vielä uuden tilalle. Aito pysyvämpi vähennystarve sitten erikseen.

Tuskin sinä yrittäjänä olisit häntä 20 - 40 vuotta katsellut, jos hän olisi hankala tyyppi, josta pitää päästä eroon?
 
Hyville tekijöille löytyy töitä ja sen takiahan niitä työttömyyskassan maksuja maksetaan, että talous on turvattu jos paska osuu tuulettimeen. Ja ei koskaan muutenkaan tiedä milloin seuraava yt-kierros alkaa tms. joten ei pidä pitää mitään asiaa itsestäänselvyytenä, vaan ylläpitää omaa osaamista ja turvata selusta esim. olemalla kassan jäsen ja kasvattamalla sijoitussalkkua.

Tätä kaikkea teen tietysti koko ajan. Mutta kyllä sitä koko ajan miettii, että mitä jos...
 
Jack Welchin opeilla, 10% huonoimmista roskalaariin vuosittain. Raakaa peliä, mutta jotenkin on isoissa yrityksissä taisteltava pöhöä vastaan. Toki jos on pienempi yritys niin ei tällaisia kannata kun porukka on mahdollista rekrytä niin ettei tule pöhöä/huteja.
 
No irtisanomisten takia ei tarvitse aloittaa mitään uusia kikkailuja. Nykyäänkin voi aloittaa YT:t milloin vaan. Mitään todellista syytä ei tarvita. Ja jos YT:t koskevat alle 10 henkilöä, niin neuvotteluaika on nykyään enää vain 7 päivää.
YT:n pitämiseksi täytyy olla jokin syy ja YT:ssä ulos laitettavatkin pitää pystyä perustelemaan. Siitä tulee takaisinottovelvoitteita ym. Tässä kun oli kyse sen kokoluokan firmoista, joilla on HR, se HR myös pyrkii vahtimaan, että tällaisia noudatetaan. YT:ssä myös sellainen sivuoire, että herkästi paremmat työntekijät nostavat kytkintä ilmoituksen kuultuaan.
 
Voin kuvitella sen tilanteen, kun kilpailu työkaverien kesken alkaa mennä liiankin kovaksi, jolloin tuloksena on sit se, että kukaan ei jaa tietoa kenellekään ja tieto muuttuu vallankäytön välineeksi.
Tämä on ollut perinteisesti intialaisten duunarien tapa, tietoa hillotaan itselle että saadaan turvattu asema firmassa, muista ja firmasta viis...
 
YT:n pitämiseksi täytyy olla jokin syy ja YT:ssä ulos laitettavatkin pitää pystyä perustelemaan.

Heh! Ei YT:iden pitämiseen tarvitse olla mitään todellista syytä. Tuotannolliset tai taloudelliset syyt on se perusjargoni, joka ilmoitetaan ja sille ei tarvitse olla mitään konkreettista perustetta.. Joskus aikoinaan meidän luottamusmies kysyi liitosta, että löytyykö Suomesta historiasta oikeuscase jossa olisi todettu YT:iden syy kelpaamattomattomaksi.. Mutta kuulemma sellaista ei ole koskaan ollut.

YT:t voivat hyvin myös koskea yhtä henkilöä. Sille ei ole mitään estettä. Eikä ulos laitettavia henkilöitä tarvitse mitenkään perustella.

Siitä tulee takaisinottovelvoitteita ym. Tässä kun oli kyse sen kokoluokan firmoista, joilla on HR, se HR myös pyrkii vahtimaan, että tällaisia noudatetaan.

Takaisinottovelvoite on nykyään naurettavan lyhyt 4kk, jos työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta.. Jo pelkkään rekryprosessiin menee äkkiä pari kuukautta eli tuo ei ole mikään este.

YT:ssä myös sellainen sivuoire, että herkästi paremmat työntekijät nostavat kytkintä ilmoituksen kuultuaan.

Tottakai kaikessa perseilyssä on aina oma sivuoireensa.. Sellainen sivuoire on myös tässä Nokian uudessa systeemissä
 
Takaisinottovelvoite on nykyään naurettavan lyhyt 4kk, jos työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta.. Jo pelkkään rekryprosessiin menee äkkiä pari kuukautta eli tuo ei ole mikään este.

Ja hallitus on parhaillaan tekemässä vielä lakimuutosta, jossa takaisinottovelvoite poistetaan kokonaan alle 50 hengen työpaikoilta.
 
Jack Welchin opeilla, 10% huonoimmista roskalaariin vuosittain. Raakaa peliä, mutta jotenkin on isoissa yrityksissä taisteltava pöhöä vastaan. Toki jos on pienempi yritys niin ei tällaisia kannata kun porukka on mahdollista rekrytä niin ettei tule pöhöä/huteja.
Tuo ehkä auttaa jo pöhöttyneessä korporaatiossa, mutta mielestäni avain pöhön estämiseen löytyy rekryjen kunnollisessa suunnittelemisessa ja koeajan irtisanomisen käyttämisenä jos näyttää, että mitään ei töistä tule. Ei toki suojaa siltä, että joku tekee koeaikana kovaa töitä ja sen jälkeen aloittaa velttoilun, mutta kovin yleistä tämä ei omien kokemusten mukaan ole. Yleisempää tuntuu olevan, että työnantaja/rekryäjä ei pysty myöntämään, että tuli tehtyä virhe ja irtisanomaan mahdollisimman nopeasti virherekryä. Käytännössä jokaista virherekryä, mistä jo saman tason työntekijänä ensimmäisen viikon jälkeen näki ettei tule hommista mitään on pidetty aivan liian kauan ja selitelty sillä että oppii kyllä ja pitää antaa mahdollisuus.

Tästä olisi itselläni niin äärimmäisiä esimerkkejä antaa, ettei kyse siis ole pelkästä osaamattomuudesta vaan siitä että katsotaan puhelinta pukukopissa 8h päivässä jos on koko päivä töissä, ja sekin on jo ollut ihmeellistä jos ylipäätään on ollut koko päivän edes työmaalla eikä lähtenyt vaan kotiin kesken kaiken.
 
Tuo ehkä auttaa jo pöhöttyneessä korporaatiossa, mutta mielestäni avain pöhön estämiseen löytyy rekryjen kunnollisessa suunnittelemisessa ja koeajan irtisanomisen käyttämisenä jos näyttää, että mitään ei töistä tule.
Isoissa yrityksissä voi yrityksen tarvimat kyvykkyydet muuttua, työntekijän motivaatio vähenee ajan saatossa jne. Se, että oli koeajan lopussa pätevä ja hyvä ei tarkoita, että sitä tyyppiä enää yrityksessä tarvittaisiin 5v, 10v, 20v, 40v päästä eikä sitä että sen tyypin työmotivaatio ja suoritustaso säilyisi.

Jokin bisnes voi myös kokonaan kadota ja korvaantua toisella. Kadonneen bisneksen osaajia ei välttämättä enää tarvita eikä heistä kaikki halua/kykene opettelemaan jotain yrityksen tarvitsemaa uutta taitoa.

Ne jotka suorittaa ja oppii uutta läpi elämän on paljon paremmassa asemassa kuin se joka pääsi firmaan sisään, lopetti oppimisen, suorittaa minimin ja uskoo että työpaikka säilyy 10v, 20v, 40v,... eläkkeeseen asti.

META ja moni muu amerikkajätti tajusi, että heille on muodostunut jäätäviä organisaatiohierarkioita. Isoja irtisanomisia ja uudistuksia kun vähennettiin kerroksia organsaatiosta. Moni manageri sai ukaasin, että joko potkut tai takaisin suorittavaan portaaseen. Moni firma näihin hierarkioihin ts. byrokratiaan oli kuolla(ibm, nokia,...)
 
Kyllä välillä ihmetyttää nämä isojen firmojen sekoilut. Haluan ostaa projektille tarvittavia juttuja. Osa useamman tonnin, osa muutamia kymppejä. Ostaminen on vaan tehty niin käsittämättömän vaikeaksi prosessiksi että mistään ei tule mitään. Ongelma ei ole siis siinä etteikö rahaa ole, vaan että väärinkäytösten estämiseksi asiat on niin vaikeita että menee viikko kun mietitään että miten ja kuka voi allokoida budjetista toiseen rahaa hankintaan ja kuinka hankinta voidaan maksaa. Lopulta tehdään tilaus toiselle firmalle joka tekee tilauksen vielä ulkopuoliselle firmalle joka käy ostamassa tarvittavan tuotteen. Siis mitä vittua? Ja kun yksi tuote saatiin tolla tavalla hankittua tulikin muutos eikä enää seuraavan kohdalla voitu toimia samoin kun yhdessä järjestelmässä oli eri koodi toimittajalle...

Pienempiä ostoksia on haettu sitten ihan omalla rahalla kun asiat on tehty niin vaikeiksi että ei vaan jaksa.

No sitten on työsuojeluvaltuutettu ja työterveysvastaava. Selitän mitä ollaan tekemässä ja kerron että projektin budjetti on rajallinen. Voidaan rahaa säästää tekemällä juttuja itse mutta yritän hakea vähän sitä rajaa missä kohtaa heidän mielestään pitäisi käyttää ammattilaista (kyseessä siis työt joista jokainen normaali mies selviää). No mikä on vastaus? Saatana janari copy pasteaa jokaiseen kysymykseen vastauksen mallia "Lähtökohtaisesti pitäisi käyttää sertifioitua ammattilaista suunnitteluun, toteutuksiin ja mittauksiin". Taas... mitä vittua? Mitä iloa tuollaisista ihmisistä edes on jotka eivät osaa sanoa mitään. Tuon henkilön työn voisi korvata autoreplyllä missä olisi vain tuo vastauksena.

Jotenkin koomista kun tuntuu että on ikäänkuin syyllinen kun yrittää saada jotain aikaan joka menee hieman standardiprosessien ohi projektin luonteesta johtuen
 
Viimeksi muokattu:
Isojen talojen murheita. Jossakin 20-30 henkilön lafkassa etuna on notkeus ja reagointikyky. Molempien maailmojen parhaita puolia ei tunnu oikein kukaan pystyvän yhdistämään.
Toisaalta siinä vaiheessa jos jotain sattuu ja vakuutusyhtiö alkaa etsimään syyllistä niin voi mieli muuttua..
 
Kyllä välillä ihmetyttää nämä isojen firmojen sekoilut. Haluan ostaa projektille tarvittavia juttuja. Osa useamman tonnin, osa muutamia kymppejä. Ostaminen on vaan tehty niin käsittämättömän vaikeaksi prosessiksi että mistään ei tule mitään. Ongelma ei ole siis siinä etteikö rahaa ole, vaan että väärinkäytösten estämiseksi asiat on niin vaikeita että menee viikko kun mietitään että miten ja kuka voi allokoida budjetista toiseen rahaa hankintaan ja kuinka hankinta voidaan maksaa. Lopulta tehdään tilaus toiselle firmalle joka tekee tilauksen vielä ulkopuoliselle firmalle joka käy ostamassa tarvittavan tuotteen. Siis mitä vittua? Ja kun yksi tuote saatiin tolla tavalla hankittua tulikin muutos eikä enää seuraavan kohdalla voitu toimia samoin kun yhdessä järjestelmässä oli eri koodi toimittajalle...

Pienempiä ostoksia on haettu sitten ihan omalla rahalla kun asiat on tehty niin vaikeiksi että ei vaan jaksa.

No sitten on työsuojeluvaltuutettu ja työterveysvastaava. Selitän mitä ollaan tekemässä ja kerron että projektin budjetti on rajallinen. Voidaan rahaa säästää tekemällä juttuja itse mutta yritän hakea vähän sitä rajaa missä kohtaa heidän mielestään pitäisi käyttää ammattilaista (kyseessä siis työt joista jokainen normaali mies selviää). No mikä on vastaus? Saatana janari copy pasteaa jokaiseen kysymykseen vastauksen mallia "Lähtökohtaisesti pitäisi käyttää sertifioitua ammattilaista suunnitteluun, toteutuksiin ja mittauksiin". Taas... mitä vittua? Mitä iloa tuollaisista ihmisistä edes on jotka eivät osaa sanoa mitään. Tuon henkilön työn voisi korvata autoreplyllä missä olisi vain tuo vastauksena.

Jotenkin koomista kun tuntuu että on ikäänkuin syyllinen kun yrittää saada jotain aikaan joka menee hieman standardiprosessien ohi projektin luonteesta johtuen

Siellä on joku manageriporras käärinyt bonukset on kun on keksinyt tuon byrokratian. Niin saatanan tuttua. Joidenkin porukoiden tehtävä on vaan vaikeuttaa muiden töitä. Ne saa (isoa) palkkaa siitä kun keksii prosesseja ties millä verukkeilla. Meillä on tilanne että jos tilaat vaikka toimistolle kyniä niin ne tulevat Tanskasta koska tanskalaiset managerit ovat niin määränneet. Järkeä? Ei vitussa. Säästöä? Ei vitussa. Joillekin turhaa työtä? Totta vitussa!
 
Siellä on joku manageriporras käärinyt bonukset on kun on keksinyt tuon byrokratian. Niin saatanan tuttua. Joidenkin porukoiden tehtävä on vaan vaikeuttaa muiden töitä. Ne saa (isoa) palkkaa siitä kun keksii prosesseja ties millä verukkeilla. Meillä on tilanne että jos tilaat vaikka toimistolle kyniä niin ne tulevat Tanskasta koska tanskalaiset managerit ovat niin määränneet. Järkeä? Ei vitussa. Säästöä? Ei vitussa. Joillekin turhaa työtä? Totta vitussa!

Turhan työn generointi jollekin portaalle on meillä huipussaan organisaatio "muutoksissa". Eli mikään ei muutu, mutta powerpoint esitykseen siirrellään pari laatikkoa sinne tänne ja tietenkin uusi nimi osastolle vuoden kahden välein. Jossain kohtaa lakannut lähes kokonaan välittämästä noista.
 
Aika old school meininkiä Nokiassa :hmm:


"Uudessa arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”"
Missähän se raja menee sitten tän motivoinnin suhteen. Meillä palkitsemisjärjestelmä jossa bonarit on vähän tehtävästä riippuen 1-2kk palkka, ja siihen henkilökohtainen kerroin joka on tyyliin 0.85-1.15. Tämä ei ainakaan vielä riitä hirveästi motivoimaan ihmisiä ja en ole kuullut, että kukaan sen takia sykkisi, että henk. koht osuus bonareista nousisi muutaman desimaalin. Taas jos luokat alkas olla 0.00 5%:lle, 25% sais 0.5 kertoimella jne niin varmaan alkas tapahtua. En tiedä hyviä vai huonoja asioita... Ehkä olen ihan tyytyväinen nykysysteemiin, jonkinlainen mieto kädenlämpöinen puristus jos saat yli 1 kertoimella ja ehkä pieni muikkari jos jäät alle, mutta et sentään jää jyrän alle ja saa suoraan 0 kertoimella.
 
Missähän se raja menee sitten tän motivoinnin suhteen. Meillä palkitsemisjärjestelmä jossa bonarit on vähän tehtävästä riippuen 1-2kk palkka, ja siihen henkilökohtainen kerroin joka on tyyliin 0.85-1.15. Tämä ei ainakaan vielä riitä hirveästi motivoimaan ihmisiä ja en ole kuullut, että kukaan sen takia sykkisi, että henk. koht osuus bonareista nousisi muutaman desimaalin. Taas jos luokat alkas olla 0.00 5%:lle, 25% sais 0.5 kertoimella jne niin varmaan alkas tapahtua. En tiedä hyviä vai huonoja asioita... Ehkä olen ihan tyytyväinen nykysysteemiin, jonkinlainen mieto kädenlämpöinen puristus jos saat yli 1 kertoimella ja ehkä pieni muikkari jos jäät alle, mutta et sentään jää jyrän alle ja saa suoraan 0 kertoimella.
Näissä on pirusti hankaluutta joskus. Vuoden alussa tavoitteet sovitaan joksikin ja joku täysin riippumaton asia romuttaa koko homman. Ei absoluuttisen välttämätöntä voi jättää tekemättä sen takia, että sitä ei ole sun tavoitteisiin kirjattu. Näissä onneksi yleensä esihenkilö näkee valon, mutta varma ei voi olla koskaan. Isommassa firmassa oma hankaluutensa on tavoitteiden yhteenlasku, helposti voi olla, että 60-70% tulee jostain sellaisesta johon et mitenkään pysty vaikuttamaan. Siinä sitten neppailet 30%:n kanssa, ei paljoa vaikuta saako siihen tuollaisen mainitsemasi suuruisen 80-120% kertoimen. Sinällään kyllä olen ihan ok sen kanssa, että firman kokonaistilanne vaikuttaa merkittävästi bonuksiin, mutta huomioiden se määrä vaivaa mitä näiden omien tavoitteiden asettamiseen ja seuraamiseen pistetään, niin onko siinä hevon vatun järkeä. Ei.
 
Näissä on pirusti hankaluutta joskus. Vuoden alussa tavoitteet sovitaan joksikin ja joku täysin riippumaton asia romuttaa koko homman. Ei absoluuttisen välttämätöntä voi jättää tekemättä sen takia, että sitä ei ole sun tavoitteisiin kirjattu. Näissä onneksi yleensä esihenkilö näkee valon, mutta varma ei voi olla koskaan. Isommassa firmassa oma hankaluutensa on tavoitteiden yhteenlasku, helposti voi olla, että 60-70% tulee jostain sellaisesta johon et mitenkään pysty vaikuttamaan. Siinä sitten neppailet 30%:n kanssa, ei paljoa vaikuta saako siihen tuollaisen mainitsemasi suuruisen 80-120% kertoimen. Sinällään kyllä olen ihan ok sen kanssa, että firman kokonaistilanne vaikuttaa merkittävästi bonuksiin, mutta huomioiden se määrä vaivaa mitä näiden omien tavoitteiden asettamiseen ja seuraamiseen pistetään, niin onko siinä hevon vatun järkeä. Ei.

Ainakin meillä isossa firmassa jos joku sinun tavoite riippuu osittain jostain muusta, niin se kirjataan ylös ja se ei saa olla este sinulle että 100% tavoitteista täyttyisi. Eli oman esimiehen kanssa aina lisätään extra lause tavoitteisiin tuosta jos tiedetään että joku itsestään riippumaton voi oman tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa.

Ja onhan tuo looginen. Jos et saa täysia boonuksia koska joku toinen epäonnistui, niin sitten on tavoitekirjauksissa vikaa ja jatkossa tavoite pitää kirjoittaa paperille niin että se ottaa sen huomioon.
 
Ainakin meillä isossa firmassa jos joku sinun tavoite riippuu osittain jostain muusta, niin se kirjataan ylös ja se ei saa olla este sinulle että 100% tavoitteista täyttyisi. Eli oman esimiehen kanssa aina lisätään extra lause tavoitteisiin tuosta jos tiedetään että joku itsestään riippumaton voi oman tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa.

Ja onhan tuo looginen. Jos et saa täysia boonuksia koska joku toinen epäonnistui, niin sitten on tavoitekirjauksissa vikaa ja jatkossa tavoite pitää kirjoittaa paperille niin että se ottaa sen huomioon.
En tarkoittanut asioita, jotka jo tiedetään vaan jotain mikä tulee ihan puskista. Työkuorma kun on jo nyt sellainen, että ylimääräistä ei mahdu, niin jostain se on pois. Tällöin joku "tuotekehitys" tyylinen tavoite varmasti joustaa. Toki voishan sinne kirjata, että "tavoitteita ei tarvitse tehdä jos ei ehdi kroonisen resurssipulan takia", mutta saattais mennä jo HR:lle vittuilun puolelle.
 
Näissä on pirusti hankaluutta joskus. Vuoden alussa tavoitteet sovitaan joksikin ja joku täysin riippumaton asia romuttaa koko homman. Ei absoluuttisen välttämätöntä voi jättää tekemättä sen takia, että sitä ei ole sun tavoitteisiin kirjattu. Näissä onneksi yleensä esihenkilö näkee valon, mutta varma ei voi olla koskaan.

Joo. Ja toinen ongelma näissä on, että henkilökohtaiset tavoitteet eivät mitenkään voi olla tasavertaisia eri työntekijöiden kesken. Jollain on ihan äärimmäisen helppoja tavoitteita tyyliin "käy helmikuussa se puolen tunnin excel-kurssi" ja toisella on tavoitteena "tärkeimpien asiakkaiden katteiden parantaminen X prosenttia".. Sitten tuon äärimmäisen vaikean tavoitteen kohdalla toisilla esimiehillä on löysä linja tyyliin "no tuota tavoitetta ei ollut mahdollista saavuttaa tai oli muuta hommaa niin paljon" ja toisilla taas jyrkkä "ei saavuttanut tavoitetta" -linja.

Eli loppujen lopuksi nämä olevinaan hienot systeemit kuitenkin kääntynyt aina siihen vanhaan "pärstäkerroin" -arvosteluun.
 
Näissä on pirusti hankaluutta joskus. Vuoden alussa tavoitteet sovitaan joksikin ja joku täysin riippumaton asia romuttaa koko homman. Ei absoluuttisen välttämätöntä voi jättää tekemättä sen takia, että sitä ei ole sun tavoitteisiin kirjattu. Näissä onneksi yleensä esihenkilö näkee valon, mutta varma ei voi olla koskaan. Isommassa firmassa oma hankaluutensa on tavoitteiden yhteenlasku, helposti voi olla, että 60-70% tulee jostain sellaisesta johon et mitenkään pysty vaikuttamaan. Siinä sitten neppailet 30%:n kanssa, ei paljoa vaikuta saako siihen tuollaisen mainitsemasi suuruisen 80-120% kertoimen. Sinällään kyllä olen ihan ok sen kanssa, että firman kokonaistilanne vaikuttaa merkittävästi bonuksiin, mutta huomioiden se määrä vaivaa mitä näiden omien tavoitteiden asettamiseen ja seuraamiseen pistetään, niin onko siinä hevon vatun järkeä. Ei.

Viimeksi kun mulla oli duunissa jotain bonuksia, niin hyvin tyypillisesti omiin bonuksiin vaikutti muidenkin tekeminen, ja tämä toistui vuodesta toiseen vaikka sitä joka vuosi kritisoitiin. Bonustavoite saattoi olla vaikka jonkun periaatteessa vastuullani olevan ominaisuuden käyttöönotto palveluissa, mutta se saattoi todellisuudessa riippua vaikka siitä, että palvelutoimittaja toimittaa luvatussa aikataulussa uuden softan, joka tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan. Tai yhtä hyvin niin, että talon sisällä myös osastojen x ja y tekemiset vaikuttivat siihen, voinko onnistua omissa tavoitteissani. Noita toki sitten jälkikäteen keskusteltiin että voisiko tavoitetta jotenkin säätää, kun väistämättä niitä omasta tekemisestä riippumattomia epäonnistumisia tuli, mutta yleensä keskustelun hedelmät olivat aika vähäisiä.

Lisäksi noin puolet bonareista oli yleensä sidottu firman yleiseen taloustilanteeseen. Ja sitten parhaimmillaankin se bonari saattoi tavoitteiden täyttyessä 100% olla joku 1,5kk palkka. Sinällään oli ihan kiva saada tuo potti sitten jossain vaiheessa ekstraa palkan päälle, mutta ei sillä ainakaan minulle käytännössä mitään toimintaa ohjaavaa vaikutusta ollut, saatika että olisin jotenkin erityisesti lähtenyt tuon takia sykkimään.

Samaa mieltä siis siitä, että tuollaisessa tilanteessa se koko "henkilökohtaisten" tavoitteiden määrittelyyn ja seurantaan käytettävä työmäärä on järjetön hyötyyn nähden. Aivan sama olisi ollut sitoa bonarit suoraan pelkästään firman tulokseen ja sitten kaikille kuukauden palkka tuplana jos rajojen yli päästään. Toki tilanne on eri paikoissa, joissa aidosti henkilökohtaiset tavoitteet on mahdollista määritellä.
 
Viimeksi kun mulla oli duunissa jotain bonuksia, niin hyvin tyypillisesti omiin bonuksiin vaikutti muidenkin tekeminen, ja tämä toistui vuodesta toiseen vaikka sitä joka vuosi kritisoitiin. Bonustavoite saattoi olla vaikka jonkun periaatteessa vastuullani olevan ominaisuuden käyttöönotto palveluissa, mutta se saattoi todellisuudessa riippua vaikka siitä, että palvelutoimittaja toimittaa luvatussa aikataulussa uuden softan, joka tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan. Tai yhtä hyvin niin, että talon sisällä myös osastojen x ja y tekemiset vaikuttivat siihen, voinko onnistua omissa tavoitteissani. Noita toki sitten jälkikäteen keskusteltiin että voisiko tavoitetta jotenkin säätää, kun väistämättä niitä omasta tekemisestä riippumattomia epäonnistumisia tuli, mutta yleensä keskustelun hedelmät olivat aika vähäisiä.

Lisäksi noin puolet bonareista oli yleensä sidottu firman yleiseen taloustilanteeseen. Ja sitten parhaimmillaankin se bonari saattoi tavoitteiden täyttyessä 100% olla joku 1,5kk palkka. Sinällään oli ihan kiva saada tuo potti sitten jossain vaiheessa ekstraa palkan päälle, mutta ei sillä ainakaan minulle käytännössä mitään toimintaa ohjaavaa vaikutusta ollut, saatika että olisin jotenkin erityisesti lähtenyt tuon takia sykkimään.

Samaa mieltä siis siitä, että tuollaisessa tilanteessa se koko "henkilökohtaisten" tavoitteiden määrittelyyn ja seurantaan käytettävä työmäärä on järjetön hyötyyn nähden. Aivan sama olisi ollut sitoa bonarit suoraan pelkästään firman tulokseen ja sitten kaikille kuukauden palkka tuplana jos rajojen yli päästään. Toki tilanne on eri paikoissa, joissa aidosti henkilökohtaiset tavoitteet on mahdollista määritellä.
Henkilökohtaisia bonareita saadessani, kun ne tulivat suoraan tekemäni työn seurauksena, kannoin hirveästi enemmän paineita työni suorittamisesta ja siitä kuinka suoriutumalla saan ne bonukset mahdollisimman pian (aikataulusidonnaisia ja ajoituksesta kiinni). Työelämä on ollut paljon parempaa sen jälkeen kun tosta työstä lähdin. Ei bonuksia ollenkaan ja samat bonukset muun tiimin kanssa ovat olleet paljon parempi tilanne minulle kuin henkilökohtaisesta suorituksesta saadut bonukset.
 
Henkilökohtaisia bonareita saadessani, kun ne tulivat suoraan tekemäni työn seurauksena, kannoin hirveästi enemmän paineita työni suorittamisesta ja siitä kuinka suoriutumalla saan ne bonukset mahdollisimman pian (aikataulusidonnaisia ja ajoituksesta kiinni). Työelämä on ollut paljon parempaa sen jälkeen kun tosta työstä lähdin. Ei bonuksia ollenkaan ja samat bonukset muun tiimin kanssa ovat olleet paljon parempi tilanne minulle kuin henkilökohtaisesta suorituksesta saadut bonukset.
No mikä kenellekin sopii. Henkilökohtaiset bonarit pitää olla tarpeeksi suuret. Tai siis maksimit korkealla ja siten asetettu, että ne voi myös saavuttaa. Tämä olisi itselle ideaali.

Mikään ryhmäbonus ei kyllä ole oikein kenenkään kannalta järkevä. Harvemmin motivoi kerään yrittämään lisää.
 
imho. hyvä bonus on sekä henkilön että yrityksen suorituskykyyn sidottu. Tällaisen kriteerin täyttää vaikkapa RSU-tyyppinen optio-ohjelma. Saat optioita suorituksen mukaan, mutta osakkeiden arvo riippuu koko firman onnistumisesta. Vielä kun nämä osakkeet saa omaksi esim. 4v aikana ja vuosittain uuden suorituskykyyn perustuvan rsu-osakepotin(osaketta osakkeen päälle). Jos raha motivoi niin tällaisen systeemin motivaatiovaikutus on kertautuva ja pitkä. Ehkä saadaan myös porukka puhaltamaan samaan hiileen versus mahdollinen oman tiimin edun hakeminn versus firman etu.

Yleinen tapa kuvassa miten RSU toimii. Kuvasta puuttuu yleensä vuoden välein suorituskykyyn perustuvat lisäosakkeet. tulot optimoituvat 4v jälkeen jos saisi vuosittain uuden rsu-potin. Jos lopettaa suorittamisen osakkeita ei saa lisää ja kompensaatio joustaa alaspäin. Näissä usein vuoden odotusaika ennen kuin uudesta rsu-potista saa mitään itselle. Vuoden jälkeen eka vuoden osakkeet kerralla ja sen jälkeen kvartaaleittain.
1766494042576.png
 
Mikään ryhmäbonus ei kyllä ole oikein kenenkään kannalta järkevä. Harvemmin motivoi kerään yrittämään lisää.
Tämä on ihan totta. Se lisää näennäistä "me-henkeä" (tehdään hommamme hyvin ja saadaan bonarit) eikä paranna konkreettista suoriutumista. Siitä tulee vähän yhdentekevämpi. Yksilölliset bonukset toimivat tuloksen ja yrittämisen kannalta parhaiten.

Tosin niin paineistetussa tilassa työskentelyn ei pitäisi olla ympärivuotista vaan pitäisi olla pieni jäähdyttelykausi jossain vaiheessa jolloin sillä samalla suoritustahdilla ei maksettaisi taas niitä bonuksia. Siis ihan humaanista näkökulmasta, ei siten että muu käytäntö pitäisi kieltää keneltäkään, mutta jos itse hakisin optimaalista palkitsemisrakennetta niin hölläisin välillä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 659
Viestejä
5 047 587
Jäsenet
80 970
Uusin jäsen
Hippo_Plazamus

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom