Työsuhdepyörä, työnantajan/verottajan lahja liikujalle vai huijaus?

[Rambo8]

Tämähän ei vaan yksinkertaisesti onnistu osalla firmoja vaan se veloitus on aina tasan 100 eur/kk riippumatta pyörän hinnasta.

Tämähän on ihan vain sopimusasia. Jos firma on päättänyt veloittaa 100 €/kk, niin ihan samalla tavalla voi tehdä uuden päätöksen ja veloittaa vaikkapa 200 €/kk. Ei nämä ole mitään kiveenhakattuja asioita, vaan ihan asioita jotka voidaan muuttaa miten halutaan.

Ja jos menet firmalta ottamaan pyörää ja laitat ehdoksi että veloitus on 200 €/kk, niin meinaatko että firma jättää mieluummin kaupat tekemättä kuin kirjaavat kuukausieräksi 200 €/kk?

 

[Harb]

Riippuu ihan yhtiöstä, jossain taitaa liisattu pyörä kuulua kotivakuutukseen, osalla voi vakuuttaa erikseen lisähinnasta ja osalla (useimmilla kai) ei lainkaan.

Siis täähän on täysin kiinni sun kotivakuutuksesta ja siellä yleensä ei korvata muiden omistamaa omaisuutta paitsi vastuuvakuutuksen kautta ja vastuuvakuutuksessa on sitten omat kriteerinsä, jotka eivät yleensä liisaripyörän kanssa täyty.

 

[kjns]

Siis täähän on täysin kiinni sun kotivakuutuksesta ja siellä yleensä ei korvata muiden omistamaa omaisuutta paitsi vastuuvakuutuksen kautta ja vastuuvakuutuksessa on sitten omat kriteerinsä, jotka eivät yleensä liisaripyörän kanssa täyty.

Niinhän mä just sanoin mutta eri sanoilla. Osalla yhtiöistä ei sellaisia optioita löydy joilla etufillari menisi vakuutukseen, jollain ehkä menee suoraan ja jollain menee jos ostaa erikseen option joka sen mahdollistaa mutta täysin vakuutusyhtiöstä kiinni miten asia heidän vakuutuksissaan menee.

Tämähän on ihan vain sopimusasia. Jos firma on päättänyt veloittaa 100 €/kk, niin ihan samalla tavalla voi tehdä uuden päätöksen ja veloittaa vaikkapa 200 €/kk. Ei nämä ole mitään kiveenhakattuja asioita, vaan ihan asioita jotka voidaan muuttaa miten halutaan.

Ja jos menet firmalta ottamaan pyörää ja laitat ehdoksi että veloitus on 200 €/kk, niin meinaatko että firma jättää mieluummin kaupat tekemättä kuin kirjaavat kuukausieräksi 200 €/kk?

Sopia voi varmaan monista asioista ne firmojen päättäjät, mutta käyttäjät ei. Aika yleistä taitaa olla että firmoilla on firman (työnantajan) ja pyöräetukumppanin sopimukseen pohjautuva pyöräetupolitiikka joka määrittelee kuinka homma toimii ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet sopia jotain sen ohi on nolla. Työnantajalla tuskin on suurtakaan intoa lähteä avaamaan sopimuksia tämän muutaman kuukauden siirtymäajan säätämisen takia ainakaan jos kyse on yhtään isommista firmoista. Yrittäjät ja nyrkkipajat ehkä voi tehdä asioita liinisti ja siellä tällainen voi olla mahdollista mutta useimmissa tapauksissa tuskinpa.

 

[kooler]

Sopia voi varmaan monista asioista ne firmojen päättäjät, mutta käyttäjät ei. Aika yleistä taitaa olla että firmoilla on firman (työnantajan) ja pyöräetukumppanin sopimukseen pohjautuva pyöräetupolitiikka joka määrittelee kuinka homma toimii ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet sopia jotain sen ohi on nolla. Työnantajalla tuskin on suurtakaan intoa lähteä avaamaan sopimuksia tämän muutaman kuukauden siirtymäajan säätämisen takia ainakaan jos kyse on yhtään isommista firmoista. Yrittäjät ja nyrkkipajat ehkä voi tehdä asioita liinisti ja siellä tällainen voi olla mahdollista mutta useimmissa tapauksissa tuskinpa.

Tämä - vaikea uskoa, että yleisesti vähääkään isommassa firmassa aletaan säätämään yksittäisten pyöräetujen kanssa vaan mennään tasan vakiokaavalla ja siinä se. Toisena mikä kannattaa huomioida on se, että pyörää ei lyhennetä 100e/kk näiden pyöräetufirmojen kanssa vaan esim vain 60-70e /kk ja loppuosa on palvelua/rahoitusta/vakuutusta, joka on siinä kyljessä otettava mukana. Eli nettona jos tälle vuodelle yrittäisi puristaa jonkun verohyödyn yms niin vaikeaksi menee.

 

[ossid]

Mikään pakkohan firmoille ei ole pyörittää tuota systeemiä operaattoreiden kautta. Täysin sallittua olisi ostaa pyörä firmalle ja lyhentää se työntekijän palkasta.

Tällöin tuo 1200€/vuosi vähennys voisi toimia kertalaakista kun sen saisi sopia firman kanssa vapaasti.

Mutta ymmärrettävästi aika moni firma ymmärrää, että pyörien omistaminen ei ole keskeistä liiketoimintaa vaan ne kannattaa vuokrata, vaikka se maksaisi suhteessa enemmän.

 

[Pate123]

No tuolla ei ihan varmasti se varsinainen pyöräilykärpänen ainaskaan pääse puraisemaan kuntoilu mielessä ihan vaikka geometrian takia.

Off-topic: Vertaat nyt omenoita ja banaaneja.

Nishiki on ihan huippu city-pyöräilyyn. Sillä ajaa rennosti pidemmänkin matkan maantiellä vähällä ylläpidolla.
Vain pari kohtaa pistää silmään: Ketjusuoja on niin minimaalinen, että löysät housut pääsevät ketjujen väliin. Itse valitsisin vaivattomaan ajoon napavaihteet (+ehkä hihnavedon), kun ketjuja ja rattaita harva peruspyöräilijä kuitenkaan huoltaa.

Jos käyttö on jotain muuta, kuten metsässä rymyämistä, kikkailua tms, niin sitten Nishikin geometria on ihan väärä. Siksi monella pyöräilijällä on useampi pyörä eri käyttötarkoitukseen.

 

[iltanen]

Mikään pakkohan firmoille ei ole pyörittää tuota systeemiä operaattoreiden kautta. Täysin sallittua olisi ostaa pyörä firmalle ja lyhentää se työntekijän palkasta.

Tällöin tuo 1200€/vuosi vähennys voisi toimia kertalaakista kun sen saisi sopia firman kanssa vapaasti.

Mutta ymmärrettävästi aika moni firma ymmärrää, että pyörien omistaminen ei ole keskeistä liiketoimintaa vaan ne kannattaa vuokrata, vaikka se maksaisi suhteessa enemmän.

Ei onnistu aivan noin:

Työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten euromäärästä. Hankintahinnan osan euromäärä lasketaan siten, että hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella.

Täällä oman firman kautta pyörä. Hankintahinta vajaa 500€ eli edun määrä reilu 8 €/kk.

 

[ossid]

Ei onnistu aivan noin:

Täällä oman firman kautta pyörä. Hankintahinta vajaa 500€ eli edun määrä reilu 8 €/kk.

Onkohan tuossa eroa jos on oma firma vs. Olet rivityöntekijä firmassa.

Kun lainsäädäntöhön taitaa oma firma tapauksissa olla aika usein tiukkaa juuri siksi, että pienyrittäjät ei kierrätä kaikkea firman kuluiksi.

 

[iltanen]

Onkohan tuossa eroa jos on oma firma vs. Olet rivityöntekijä firmassa.

Kun lainsäädäntöhön taitaa oma firma tapauksissa olla aika usein tiukkaa juuri siksi, että pienyrittäjät ei kierrätä kaikkea firman kuluiksi.

No siis polkupyöräetu on ihan määritelty verottajan sivuilla:

Polkupyöräetu 27 §​

Verohallinnon päätös vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

www.vero.fi

Varmaan poreallasetukin otetaan heti käyttöön, jos verottaja sen julkaisisi.

 

[jonniv]

Ihme lukuja. Sain juuri helmikuussa maksettua viimeisen, eli 34. erän Intersportissa 2700 € hintalapulla olleesta Tunturin sähköpyörästä. Ulkomuistista 34 x 93 € brutto = 3162 €, netto 34 x 69 € = 2346 €, säästö verrattuna suoraan käteiskauppaan 354 €. Työnantaja ei maksanut muuta kuin sopimuksen hallinnointikulut, tuskin 500 €. Suurin hyöty oli siis maksaa pyörä pätkällä ja silti viitisentoista prosenttia suoraa käteiskauppaa halvemmalla.

Ainakin Gobybikelle firma maksaa hallinnointi kuluja 15 €/kk eli 34 kuukauden ajalta se tekee tuon 500 €. Toki sitten firma saa sosiaalikuluista etuja vähän yli euron eli todellinen kulu vähän alle 14 €/kk.

 

[takomo]

Tämähän ei vaan yksinkertaisesti onnistu osalla firmoja vaan se veloitus on aina tasan 100 eur/kk riippumatta pyörän hinnasta.

Tämähän on ihan vain sopimusasia. Jos firma on päättänyt veloittaa 100 €/kk, niin ihan samalla tavalla voi tehdä uuden päätöksen ja veloittaa vaikkapa 200 €/kk. Ei nämä ole mitään kiveenhakattuja asioita, vaan ihan asioita jotka voidaan muuttaa miten halutaan.

Tämäpä hyvin alleviivaa mikä pyöräedussa on mätää: lainsäätäjä on tarkoittanut sen *käyttöeduksi* ("Jos palkansaajalla on käytettävissä yksityisajoihinsa..."), mutta siitä on tosiasiassa tullut verotuettu osamaksu. Auton käyttöedussa ei makseta autoa omaksi mutta työsuhdepyörän saa lunastaa nimellisellä hinnalla, joka on alle käyvän hinnan. Työsuhdeautoa ei kai yleensä edes voi lunastaa omaksi?

Jos verokarhu sattuu heräämään äreänä, se pistää nämä 5% lunastushinnat verolle, ehkä jopa takautuvasti. Työntekijän saama etu on käyvän arvon ja muodollisen lunastushinnan erotus - eikä tätä ole tietääkseni säädetty verottomaksi. Jos verokarhua ketuttaa urakalla, se kyseenalaistaa onko näissä vakiohintaisissa sopimuksissa ollenkaan kyse leasingsopimuksesta tai edes muusta vastaavasta.

 

[GGoljatti]

Harmi kun tämä ilo loppuu. Itse pyöräilin viimeeksi maastossa muistaakseni -95. Oli laadukasta kamaa ja alpeillakin mentiin, Chamonixissa ja Andorrassa.

No, minä ainakain lunastan sähköpyörän itselle jos etu loppuu. Viime kesänä ajoin 1800km, ehkä 70pinnaa maastossa. On tuo vaan mukavaa touhua, varsinkin sähköllä ja hyvällä pyörällä.

 

[Sommite]

Jos verokarhu sattuu heräämään äreänä, se pistää nämä 5% lunastushinnat verolle, ehkä jopa takautuvasti.

Tuskin takautuvasti voi muuttaa, kun käytäntö on ollut verottajan ohjeessa hyväksytty. Verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan.

 

[Bogey]

Tuskin takautuvasti voi muuttaa, kun käytäntö on ollut verottajan ohjeessa hyväksytty. Verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan.

No eikös sama pätisi myös tähän, eikö voisi vedota luottamuksensuojaan

"Polkupyöräetu muodostuu niille kuukausille, joiden aikana pyörä on työntekijän käytettävissä. Jos esimerkiksi leasingsopimus on tehty kahdeksi vuodeksi, polkupyöräetu muodostuu jokaiselle kuukaudelle riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä polkupyörää."

Eikös etu sitten muodostu sopimuksen mukaan, vaikka jatkuisi vuoteen 2028? Voiko tuohon ohjeeseen luottaa?

Ja myös esimerkki 32 on samansuuntainen

"Esimerkki 32: Työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun toukokuussa. Työnantaja on tehnyt polkupyörästä kahden vuoden leasingsopimuksen pyörävuokraamon kanssa. Leasingmaksu on 80 euroa kuukaudessa sisältäen huolto- ja korjauskulut. Koska polkupyörä on työntekijän käytettävissä koko ajan, polkupyöräedun määrä on ensimmäisenä vuonna yhteensä 640 euroa (8 kk x 80 euroa) ja toisena vuonna yhteensä 960 euroa (12 kk x 80 euroa). Polkupyöräetu on molempina vuosina verovapaa, koska sen määrä on alle 1 200 euroa vuodessa."

 

[Sommite]

Eikös etu sitten muodostu sopimuksen mukaan, vaikka jatkuisi vuoteen 2028? Voiko tuohon ohjeeseen luottaa?

Jos laki muuttuu, kyse ei ole enää vain luottamuksesta viranomaisohjeeseen. Verotuksen muuttamista arvioidaan muun muassa omaisuudensuojan kannalta. Yleensä ei ole estettä muuttaa sopimuksen verokohtelua tuleville verovuosille. Sopimuksessa voidaan määritellä, miten toimitaan veromuutoksien kanssa.

 

[Bogey]

Jos laki muuttuu, kyse ei ole enää vain luottamuksesta viranomaisohjeeseen. Verotuksen muuttamista arvioidaan muun muassa omaisuudensuojan kannalta. Yleensä ei ole estettä muuttaa sopimuksen verokohtelua tuleville verovuosille. Sopimuksessa voidaan määritellä, miten toimitaan veromuutoksien kanssa.

Eli mites tuo nyt eroaa siihen lunastusohjeeseen, miksi siinä voisi vedota luottamuksensuojaan? Ja tässä toisessa ohjeessa ei?

 

[asentaja142]

Harmi kun tämä ilo loppuu. Itse pyöräilin viimeeksi maastossa muistaakseni -95. Oli laadukasta kamaa ja alpeillakin mentiin, Chamonixissa ja Andorrassa.

No, minä ainakain lunastan sähköpyörän itselle jos etu loppuu. Viime kesänä ajoin 1800km, ehkä 70pinnaa maastossa. On tuo vaan mukavaa touhua, varsinkin sähköllä ja hyvällä pyörällä.

Varsinkin talvella työmatkapyöräily on sähköllä aivan no brainer. Ilman sähköä ei tulisi mieleenkään.

 

[pasi-ipa]

Vaikka sähköpyöräily on taatusti terveydelle hyödyllistä, itselläkin semmoisen hankkiminen lisäsi pyöräilyä äärettömän monta prosenttia, kun nollasta lähdettiin, niin kaikenlainen kohdennettu veronäpertely on lähtökohtaisesti hölmöä. Sen sijaan tuloveroa pitäisi alentaa, jolloin jokainen voisi itse päättää mihin omat rahansa voi käyttää. Oli se sitten fillariin tai rullaluistiimiin.

 

[weetabix]

Valtion osalta se vaan on aika monella eri tavalla hyödyllisempää, että henkilö ostaa sen työsuhdepyörän kuin vaikka kaljaa tai telkkarin. Valtion tehtävä on katsoa sitä kokonaiskuvaa ja vero-ohjausta voi tehdä monella eri tavalla (,joista osaa voi kontrolloida ja ohjata paremmin kuin jotain toista tapaa).

Ja siis itsekin olen suurelta osin sitä mieltä että työsuhde-edut pitäisi vain pääsääntöisesti poistaa ja pienentää tuloverotuksen alapäässä sitä veroprosenttia. Näin kaikki tuloja saavat hyötyvät.

Mutta tämmöisellä käänteisellä haittaverolla on silti paikkansa kyllä.

 

[takomo]

Tuskin takautuvasti voi muuttaa, kun käytäntö on ollut verottajan ohjeessa hyväksytty. Verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan.

Ainakaan uusimmasta ohjeesta en löytänyt mainintaa, että alihintaiset lunastukset olisivat verovapaita.

Muistan kyllä itsekin jossain nähneeni tämmöisen huomion mutta en muista missä. Olisiko käytäntö jo muuttunut?

 

[Maakuntahimmeli]

Ainakaan uusimmasta ohjeesta en löytänyt mainintaa, että alihintaiset lunastukset olisivat verovapaita.

Muistan kyllä itsekin jossain nähneeni tämmöisen huomion mutta en muista missä. Olisiko käytäntö jo muuttunut?

Kyllä se siellä on mainittu tämän vuoden ohjeessa: "Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua lunastushinnan määrästä riippumatta."

Voi muuten olla, että tuokin kohta tulisi muuttumaan ensi vuonna ja lunastus onnistuisi vain käypään hintaan ilman veroseuraamuksia.

 

[takomo]

Kyllä se siellä on mainittu tämän vuoden ohjeessa: "Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua lunastushinnan määrästä riippumatta."

Huomasin tuon juuri itsekin. Siltikin linjaus on mielenkiintoinen, koska se ei näytä perustuvan mihinkään ja se on vain *ohjeessa*. Luontoisetu-*päätöksessä* ei ole tällaista mainintaa ja vielä vähemmän itse laissa:

Luontoisedut verotuksessa

www.vero.fi

vs.
27§

Verohallinnon päätös vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

www.vero.fi

Pääsääntö kuitenkin on "Tuloverolain (1535/1992, TVL) 64 §:n 1 momentin mukaan työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja se arvioidaan käypään arvoon." ja polkupyöräedun verottomuus on poikkeus tästä.

 

[GGoljatti]

Vaikka sähköpyöräily on taatusti terveydelle hyödyllistä, itselläkin semmoisen hankkiminen lisäsi pyöräilyä äärettömän monta prosenttia, kun nollasta lähdettiin, niin kaikenlainen kohdennettu veronäpertely on lähtökohtaisesti hölmöä. Sen sijaan tuloveroa pitäisi alentaa, jolloin jokainen voisi itse päättää mihin omat rahansa voi käyttää. Oli se sitten fillariin tai rullaluistiimiin.

Pointti on juuri siinä, että vero-etu kohdennetaan tiettyyn asiaan, eli tässä tapauksessa pyörän hankintaan. Liikkukaa läskit toisin sanoen.

Jos tuloveroa kevennetään vaikkapa 0.2 prosenttiyksikköä, niin luuletko että porukka ostaa pyöriä sillä rahalla?

 

[takomo]

Pointti on juuri siinä, että vero-etu kohdennetaan tiettyyn asiaan, eli tässä tapauksessa pyörän hankintaan. Liikkukaa läskit toisin sanoen.

Jos/kun halutaan motivoida ihmisiä liikkeelle, valtion kannattaa tietenkin käyttää siihen kustannustehokkaita keinoja. Nyt pyöräetu tulee kalliiksi, kun hankitaan ökykalliita pyöriä, eikä keino edes ole kovin onnistunut: noin 3/5 edunsaajasta on lisännyt pyöräilyään vain vähän tai ei ollenkaan. Joko pyörä jää vähälle käytölle tai sen hankkija pyöräilee muutenkin - ainakin sen verran että ei ole liikkumaton läski. Etu ei kohdennu tehokkaasti.

Hallituksen esityksessä arvioitiin, että 10000 pyöräedun saajaa maksaa noin 4 miljoonaa menetettyinä verotuloina. Näitä on kai mennyt 100000, joten etuun puuttuminen ei ole enää näpertelyä pikkurahoilla.

5.10.2020 | Hallituksen esitykset | Finlex

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

finlex.fi

 

[kolli]

Jos/kun halutaan motivoida ihmisiä liikkeelle, valtion kannattaa tietenkin käyttää siihen kustannustehokkaita keinoja. Nyt pyöräetu tulee kalliiksi, kun hankitaan ökykalliita pyöriä, eikä keino edes ole kovin onnistunut: noin 3/5 edunsaajasta on lisännyt pyöräilyään vain vähän tai ei ollenkaan. Joko pyörä jää vähälle käytölle tai sen hankkija pyöräilee muutenkin - ainakin sen verran että ei ole liikkumaton läski. Etu ei kohdennu tehokkaasti.

Hallituksen esityksessä arvioitiin, että 10000 pyöräedun saajaa maksaa noin 4 miljoonaa menetettyinä verotuloina. Näitä on kai mennyt 100000, joten etuun puuttuminen ei ole enää näpertelyä pikkurahoilla.

5.10.2020 | Hallituksen esitykset | Finlex

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

finlex.fi

Minunkaan pyöräilyä ei työsuhdepyörä lisännyt yhtään. Ennen ajoin maantiepyörällä 6000 -10000 km/vuosi. Nyt työsuhdepyörällä n.3000km.

 

[GGoljatti]

Voisitko kirjoittaa 10000 ja 100000 vaikka eri tavalla.
Uskallan väittää että menetetyt verotulot eivät ole noin isoja, aivan koska ilman vero-etua niitä pyöriä ei osta kukaan. Ei tule veroja jos kukaan ei osta.
Ensi vuonnahan tuon sitten näkee paljon tällä edun poistolla tulee valtion kassaan.

 

[@Pauli]

Vaikka sähköpyöräily on taatusti terveydelle hyödyllistä, itselläkin semmoisen hankkiminen lisäsi pyöräilyä äärettömän monta prosenttia, kun nollasta lähdettiin, niin kaikenlainen kohdennettu veronäpertely on lähtökohtaisesti hölmöä. Sen sijaan tuloveroa pitäisi alentaa, jolloin jokainen voisi itse päättää mihin omat rahansa voi käyttää. Oli se sitten fillariin tai rullaluistiimiin.

Melko kaukana pitää realiteeteista olla, jos kuvittelee ihmisten päätösten olevan rationaalisia ja vaikka veroetu olisi yhtä suuri kuin työsuhdepolkupyörän etu, niin pyörien myynti sakkaa kun se lisäraha menee netflixiin ja kaljaan, mutta jengi valittaa kun juuston hinta nousee.

100k myytyä pyörää on todella kova saavutus, järjestelmä on ollut tehoton ja työnantajalle melkoinen himmeli, pyörien hinnat on nousseet edun verrran ja kauppiaat on ottaneet omansa, mutta myyntiä on silti tullut.
Ensi vuonna pyörät halpenee, kauppiaat tinkii katteistaan, verotus kevenee ja himmelit poistuu, silti tuloksena on pomminvarmasti pyörien myynnin romahtaminen, voisin veikata alkuun ~50%, ehkä enemmänkin.

Ihan yhtä rationaalista on valtion tulojen kanssa, 20m€ tai 100m€ säästöjä tässä tai muussakaan asiassa ei vähennä euroakaan valtion menoista. Valtio törsää vuosi toisensa jälkeen absoluuttista rahaa enemmän kuin edellisinä vuosina. 2026 velanotto ei muutu mihinkään näiden ratkaisujen myötä.
Summa summarum, vaikka etu onkin tulonsiirto, tämä on ollut toimiva sellainen, toinen toimiva on ollut liikunta - ja kulttuuriedut. Teoriassa minimiverot ilman tukia olisi parasta ikinä, todellisuudessa osittainen tulonsiirto toimii paremmin.

 

[Sommite]

Siltikin linjaus on mielenkiintoinen, koska se ei näytä perustuvan mihinkään ja se on vain *ohjeessa*.

Outo tulkinta on ainakin siinä, että verottomana etuna lunastusoikeus on työntekijällä, jolla on ollut pelkkä käyttöoikeus. Normaalisti lunastusoikeus kuuluisi työnantajalle, joka on leasing-maksutkin maksanut, ja työntekijä voisi ostaa käypään hintaan.

 

[pasi-ipa]

Melko kaukana pitää realiteeteista olla, jos kuvittelee ihmisten päätösten olevan rationaalisia ja vaikka veroetu olisi yhtä suuri kuin työsuhdepolkupyörän etu, niin pyörien myynti sakkaa kun se lisäraha menee netflixiin ja kaljaan, mutta jengi valittaa kun juuston hinta nousee.

100k myytyä pyörää on todella kova saavutus, järjestelmä on ollut tehoton ja työnantajalle melkoinen himmeli, pyörien hinnat on nousseet edun verrran ja kauppiaat on ottaneet omansa, mutta myyntiä on silti tullut.
Ensi vuonna pyörät halpenee, kauppiaat tinkii katteistaan, verotus kevenee ja himmelit poistuu, silti tuloksena on pomminvarmasti pyörien myynnin romahtaminen, voisin veikata alkuun ~50%, ehkä enemmänkin.

Ihan yhtä rationaalista on valtion tulojen kanssa, 20m€ tai 100m€ säästöjä tässä tai muussakaan asiassa ei vähennä euroakaan valtion menoista. Valtio törsää vuosi toisensa jälkeen absoluuttista rahaa enemmän kuin edellisinä vuosina. 2026 velanotto ei muutu mihinkään näiden ratkaisujen myötä.
Summa summarum, vaikka etu onkin tulonsiirto, tämä on ollut toimiva sellainen, toinen toimiva on ollut liikunta - ja kulttuuriedut. Teoriassa minimiverot ilman tukia olisi parasta ikinä, todellisuudessa osittainen tulonsiirto toimii paremmin.

En väittänytkään, että pyöräetu olisi ollut huono juttu. Kaikki verovähennykset ovat pelkkää plussaa. Ihmisten pitäisi silti pystyä tekemään kulutuspäätöksensä itse ilman valtiotason ohjausta. Jos haluat ostaa kaljaa fillarin sijaan, niin siihen ei pitäisi kellään olla mitään sanomista. Jos pyörämyynti ei vapailla markkinoilla vedä, niin sitten se on niin.

 

[@Pauli]

En väittänytkään, että pyöräetu olisi ollut huono juttu. Kaikki verovähennykset ovat pelkkää plussaa. Ihmisten pitäisi silti pystyä tekemään kulutuspäätöksensä itse ilman valtiotason ohjausta. Jos haluat ostaa kaljaa fillarin sijaan, niin siihen ei pitäisi kellään olla mitään sanomista. Jos pyörämyynti ei vapailla markkinoilla vedä, niin sitten se on niin.

Ero omassa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa on se, että mikä tuntuu yksilöstä parhaalta ratkaisulta ja paperilla viisaalta, niin käytännössä asia ei ole sitä.
Jos kansa haluaa rahansa tilille ja päättää juoda kaljaa, niin sitten pitäisi pystyä myös päättämään ettei kaljan litkijöitä hoideta yhteisillä verovaroilla vaan jokainen hoitakoot nekin itse.

Valtiotason ohjaus kohti terveellisiä tapoja on järkevää, pyöräetu tuo liikunnallisuutta enemmän kuin 100€ palkanlisä ja näkyy myöhemmällä iällä sairaaloiden vaikeiden tapausten peruskuorman laskuna, kun osastoille ei tule elintapojen uhreja.
Jos kysytään ottaisinko 100€ lisää käteen rahaa vai pyöräedun, omaa napaa tuijottaen puhdas raha kuulostaisi järkevimmältä, yhteiskunnan lasien läpi katsottuna pyöräetu kuulostaa järkevämmältä, koska raha menee kotimaiseen kulutuskiertoon ja tuo kerrannaisvaikutuksia.

Siksi kai mandaatteja annetaan 4 vuoden välein, että joku tekisi yhteiskunnan kannalta parhaat ratkaisut eikä omaa napaa tuijottaen.
Jos leikata pitäisi, niin työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstökulut oli viime vuonna 623M€, suhteessa muihin tuottavuudeltaan ei taida ihan linjassa olla menot...
Valtion menot menolajeittain ja tulot tulolajeittain - Tutkihallintoa.fi

 

[takomo]

Ero omassa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa on se, että mikä tuntuu yksilöstä parhaalta ratkaisulta ja paperilla viisaalta, niin käytännössä asia ei ole sitä.
Jos kansa haluaa rahansa tilille ja päättää juoda kaljaa, niin sitten pitäisi pystyä myös päättämään ettei kaljan litkijöitä hoideta yhteisillä verovaroilla vaan jokainen hoitakoot nekin itse.

Tällaisella ajattelulla tehdään pohjoimaisesta hyvinvointivaltiosta jonkinlainen fasistinen terveystyrannia. Ei ihmisten vapautta voi rajoittaa siksi, että yhteiskunta ottaa jonkin asian hoitaakseen (esim. terveydenhoito). Palvelua on tarjottava yhtäläisesti kaikille tai oltava tarjoamatta ollenkaan.

Valtiotason ohjaus kohti terveellisiä tapoja on järkevää, pyöräetu tuo liikunnallisuutta enemmän kuin 100€ palkanlisä ja näkyy myöhemmällä iällä sairaaloiden vaikeiden tapausten peruskuorman laskuna, kun osastoille ei tule elintapojen uhreja.

Valtiotason ohjailu tuppaa olemaan tehotonta, minkä pyöräetukin osoittaa. Sehän on johtanut siihen, että arkiliikkumiseen hyvän 500-1000€ city-pyörän sijasta on hankittu keskimäärin yli 3 k€ hintaisia pyöriä, esim. hienoja täysjoustomaastureita, jotka soveltuvat huonosti arkiliikkumiseen. Pyöräetu on myös siitä epäreilu, että sen voi saada vain, jos työnantaja sen haluaa tarjota.

 

[mska]

esim. hienoja täysjoustomaastureita, jotka soveltuvat huonosti arkiliikkumiseen.

Mihin tämä väite perustuu? Minulla on juurikin tuollainen ja toki vasta reilut 2000km arkiliikkumista sillä takana, mutta ei siitä mitään valitettavaa tähän mennessä ole löytynyt.

 

[weetabix]

Jos pyöräetu on ollut huonosti toimiva ja tehoton niin mielestäni tuollainen näkemys kumpuaa siitä kun kuvittelee että sähkötoiminen pyörä joka maksaa 600-1000e olisi nyt sitten hyvä. Toisekseen pyöräily on ollut monen liikkumistapa joskus, mutta ilman sähköistymistä ja yleistä kiinnostusta tätä pyöräetua kohti ihmiset jättävät vaan kokeilematta ja menevät sitten edelleen aina sillä autolla.

Muutenkin vähän haiskahtaa hassulta kun perustellaan että etu on tehoton, kallis ja epäreilu kun sanellaan. Ja sitten kuluttajat haluavat valita sen paremmin varustellun, paremmin paikallisesta pyöräliikkeestä apuja saavan, huollettavan ja kunnolla lukitun ja valaistun pyörän. Helppoudesta ollaan valmiita maksamaan jos se kerran autoilua korvaa ja tämä on mielestäni vain hyvä juttu.

 

[Dunlop]

Mihin tämä väite perustuu? Minulla on juurikin tuollainen ja toki vasta reilut 2000km arkiliikkumista sillä takana, mutta ei siitä mitään valitettavaa tähän mennessä ole löytynyt.

Jos ajaa täysjousto maastopyörällä pelkkää asfalttia, niin se on vähän sama kun ajaa LandCruiserilla pelkkää kaupunkiajoa, menee kyllä, mutta eihän se nyt mitenkään ole nautittavaa.

Ajan minäki välillä puolison kanssa kaupunkiajoa 5,05" läskirenkailla, mutta ei se missään nimessä mukavaa ja tarkoituksenmukaista ole.

 

[Svaiski]

Täällä yksi johon tämä veroporkkana on vaikuttanut positiivisesti. Työsuhdepyörä veroedulla jonka myötä vuosittainen pyöräily nousi 300km -> 4000km. BMI laski samassa rytäkässä 30 ->24.

Talous kestää kyllä nämä muutokset, mutta tuollainen noin kolmen tuhannen euron pyörä, jolla ilomielin lähtee uusia polkuja koluamaan työmatkojen lisäksi, olisi jäänyt kauppaan ja vuosittainen ajosuorite pysyisi tuolla alle 500km tuntumassa.

 

[jonniv]

Ero omassa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa on se, että mikä tuntuu yksilöstä parhaalta ratkaisulta ja paperilla viisaalta, niin käytännössä asia ei ole sitä.
Jos kansa haluaa rahansa tilille ja päättää juoda kaljaa, niin sitten pitäisi pystyä myös päättämään ettei kaljan litkijöitä hoideta yhteisillä verovaroilla vaan jokainen hoitakoot nekin itse.

Samalla logiikalla varmaan sitten polkupyörällä 30 km/h vauhdista kaatunut ja jalkansa katkaissut pitäisi jättää hoitamatta. Samalla tavalla sekin on riskikäyttäytymistä.

Valtiotason ohjaus kohti terveellisiä tapoja on järkevää, pyöräetu tuo liikunnallisuutta enemmän kuin 100€ palkanlisä ja näkyy myöhemmällä iällä sairaaloiden vaikeiden tapausten peruskuorman laskuna, kun osastoille ei tule elintapojen uhreja.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin joskus aikoinaan on tutkittu erilaisia liikuntakannustimia ja niiden vaikutusta liikkumiseen. Ja silloin todettiin, että sen ajan liikuntasetelit eivät lisänneet yhtään ihmisten liikkumista. Ne käyttivät liikuntaseteleitä, jotka muutenkin urheilisivat/liikkuisivat.

Nyt tietysti selitetään "mutta kun Gobybiken kysely".. Tottakai jos kalliin polkupyörän ostaneelta kysytään, niin tietysti hän kertoo polkupyöräilyn ja liikunnan lisääntyneen. Ja varmasti lyhyellä ajalla näin tapahtuukin, mutta asiaa pitäisi tarkastella pidemmältä ajalta esim. kahden seuraavan vuoden ajalta.

Ja kuten joku jo totesi, niin kyllähän tämä polkupyöräetu on/oli valtion kannalta erittäin kallis.. Veroetu on ollut 1200 €/vuosi eli veroissa jotain 500-600 euroa.

 

[jonniv]

Valtiotason ohjaus kohti terveellisiä tapoja on järkevää, pyöräetu tuo liikunnallisuutta enemmän kuin 100€ palkanlisä ja näkyy myöhemmällä iällä sairaaloiden vaikeiden tapausten peruskuorman laskuna, kun osastoille ei tule elintapojen uhreja.

No just.. Jos tämä tosiaan olisi näin helppoa, niin valtion kannattaisi kylvää hirveät määrät suoraa tukea kansalaisille.

 

[weetabix]

No just.. Jos tämä tosiaan olisi näin helppoa, niin valtion kannattaisi kylvää hirveät määrät suoraa tukea kansalaisille.

MItä heikompi tulotaso, niin näinhän se tutkimusten mukaan pitäisi tehdäkin (koska tulojen vähäisyys vaikuttaa suoraan esim. terveydenhoitoon hakeutumiseen, ravintoon ja esim. koulutukseen panostamiseen). Sitten kun tulotaso nousee riittävästi, niin yhtälökin vähän muuttuu ja erilaiset kannustimet yhteiskunnan kannalta nousevat merkittävämpään rooliin kun pyritään ohjaamaan rahan käyttöä yhteiskunnallisesti tärkeämpiin/paremman lopputuloksen tuoviin kohteisiin.

Pyöräilyn tukeminen sinänsä suorien tukirahojen lisäksi parantaa merkittävästi motivaatiota esim. kuntatasolla panostaa kevyen liikenteen väyliin. Kun käyttäjiä on enemmän niin myös motivaatio parantaa yhä liikkumista lisää kasvaa.

 

[kolli]

No just.. Jos tämä tosiaan olisi näin helppoa, niin valtion kannattaisi kylvää hirveät määrät suoraa tukea kansalaisille.

Työsuhdepyöräedussa valtio ei kylvä rahaa yhtään minnekään vaan ottaa vähemmän rahaa kansalaiselta.

 

[jonniv]

MItä heikompi tulotaso, niin näinhän se tutkimusten mukaan pitäisi tehdäkin (koska tulojen vähäisyys vaikuttaa suoraan esim. terveydenhoitoon hakeutumiseen, ravintoon ja esim. koulutukseen panostamiseen). Sitten kun tulotaso nousee riittävästi, niin yhtälökin vähän muuttuu ja erilaiset kannustimet yhteiskunnan kannalta nousevat merkittävämpään rooliin kun pyritään ohjaamaan rahan käyttöä yhteiskunnallisesti tärkeämpiin/paremman lopputuloksen tuoviin kohteisiin.

Heh! Mutta aika usein tosiaan näkee esitettävän tuon aivopierun, että "ei ole varaa elää terveellisesti ja ostaa terveellisiä ruokia". Valitellaan että ei ole varaa ostaa kuin lenkkimakkaraa, niin "lihoaa kun ei ole varaa ostaa terveellisiä ruokia". Ikäänkuin hernekeitto tai kasvissosekeitto olisi niin paljon kalliimpaa, että näihin ei ole varaa lenkkimakkaran sijaan. Ja paskan marjat! Se on pelkästään laiska perse, joka ajaa syömään noita epäterveellisiä ja rasvaisia ruokia.. Ja ihan sama koskee liikuntaa. Puuttuu motivaatio liikkua, ei raha.

Kuten jo edellä kirjoitin, niin aikoinaan liikuntasetelien aikaan asiaa tutkittiin että sillä ei ole juurikaan liikuntaan motivoivaa vaikutusta kansantalouden tasolla. Toki aina joku poikkeus löytyy, kuten tämä pyöräedun kohdallakin.. Varmasti tästä syystä nykyisiä epasseja ja vastaavia onkin laajennettu enemmän myös kulttuuripuolelle. Eli ne enemmänkin toimivat kulttuuritukena ja pienyrittäjien tukina kuin kansan liikuttajina.

 

[takomo]

Se on pelkästään laiska perse, joka ajaa syömään noita epäterveellisiä ja rasvaisia ruokia.. Ja ihan sama koskee liikuntaa. Puuttuu motivaatio liikkua, ei raha.

Jos kansanterveyttä ajattelee, niin tärkeintä olisi saada liikkumattomat kävelemään säännöllisesti. Siihen tarvitaan kävelykengät eikä monen tonnin sähköpyörää.

 

[weetabix]

Mediaani työmatka taisi olla 2022 tms. 9km. Kyllähän sen käveleekin, mutta menee siinä sitten hivenen aikaakin mielestäni turhan paljon suhteessa vaikka pyöräilyyn.

 

[pulssi]

Näyttäisi tutkitun datan perusteella siltä, että työmatkapyöräilystä olisikin jotain marginaalista hyötyä.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa työmatkojen yhteys koettuun terveyteen, työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja työmatkatapaturmiin.

Pyöräilijät erottuivat joukosta: heillä oli vähemmän pitkiä sairauspoissaolojaksoja ja vähemmän poissaolopäiviä kuin muilla ryhmillä.
Kävely ei sen sijaan näyttänyt yhtä selkeitä hyötyjä sairauspoissaolojen suhteen, mutta Kalliolahden mukaan tämä selittyy pitkälti liikunnan määrällä.

– Vaikka aktiiviset kävelijät hyötyvät varmasti liikunnasta, pyöräilijät taittavat yleensä matkaa kaksin verroin enemmän, hän sanoo.

Pyöräilyyn liittyy kuitenkin kohonnut tapaturmariski, erityisesti liukkailla keleillä. Kokonaisvaikutus jää silti selkeästi plussan puolelle.
Tutkimuksen mallissa sadan hengen työyhteisössä pyöräily vähentäisi vuosittain noin 500 sairauspoissaolopäivää ja 11 pitkää sairauspoissaolojaksoa.

Työmatkapyöräily vähentää sairaspoissaoloja autoiluun, julkisiin ja kävelyyn verrattuna: ”Ero on merkittävä”

Edes lisääntynyt tapaturmariski ei poista työmatkapyöräilyn hyötyjä. Tapaturmien taustalta löytyy useita syitä.

yle.fi

Itse tutkimuksen voi lukea kokonaan täällä:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/151223/TTL-978-952-391-153-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[Galaxy]

Näyttäisi tutkitun datan perusteella siltä, että työmatkapyöräilystä olisikin jotain marginaalista hyötyä.

Työmatkapyöräily vähentää sairaspoissaoloja autoiluun, julkisiin ja kävelyyn verrattuna: ”Ero on merkittävä”

Edes lisääntynyt tapaturmariski ei poista työmatkapyöräilyn hyötyjä. Tapaturmien taustalta löytyy useita syitä.

yle.fi

Itse tutkimuksen voi lukea kokonaan täällä:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/151223/TTL-978-952-391-153-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tälläiset tutkimukset ovat kyllä vaikeita varsinaisten päätelmien osalta. Työmatkapyöräilijöillä on vähemmän poissaoloja ja ovat "terveempiä" kuin vaikka autolla kulkevat, mutta johtuuko se siitä työmatkapyöräilystä? Todennäköisesti ei ja se pyörällä kulkija on keskimäärin selvästi paremmassa kunnossa muutenkin.

Pitäisi olla joku koefirma jossa koko henkilökunta pakotettaisiin pyöräilemään muutamaksi vuodeksi.

 

[Maakuntahimmeli]

Tälläiset tutkimukset ovat kyllä vaikeita varsinaisten päätelmien osalta. Työmatkapyöräilijöillä on vähemmän poissaoloja ja ovat "terveempiä" kuin vaikka autolla kulkevat, mutta johtuuko se siitä työmatkapyöräilystä? Todennäköisesti ei ja se pyörällä kulkija on keskimäärin selvästi paremmassa kunnossa muutenkin.

Pitäisi olla joku koefirma jossa koko henkilökunta pakotettaisiin pyöräilemään muutamaksi vuodeksi.

Olihan se tuossa tutkimuksessa mainittukin - aktiivisen kulkumuodon valintaa ennustivat lyhyt työmatka, korkea fyysinen kokonaisaktiivisuus, matala painoindeksi, naissukupuoli ja passiivisen kulkumuodon valintaa puolestaan korkea painoindeksi, vähäinen fyysinen kokonaisaktiivisuus, miessukupuoli ja kotona asuvat 7–18-vuotiaat lapset ja näistä siis tuolla aktiviivisella porukalla oli vähemmän noita poissaoloja.

Tämä ei nyt enää ole tutkimustietoa, mutta eiköhän aika varmasti voi sanoa, että pyöräetukin on mennyt suurelta osin tuon ensimmäisen porukan käyttöön. Hatusta vedettynä voi samalla tavalla arvioida sen, että aika vähäisiä ovat ne tapaukset, jotka ovat oikeasti auton vaihtaneet pyörään ja vielä polkeneet sillä niin paljon, että siitä on merkittävää hyötyä, vaikka toki aina nämä nostetaan esimerkiksi edun hyödyistä.

 

[Rullakebab]

Lyhyt työmatka on varmaan noista merkittävin, varsinkin talvella.
En oikein kuulu kumpaankaan ryhmään kun lyhyt työmatka, korkeintaan keskimääräinen fyysinen aktiivisuus, painoindeksin keskellä ja mies.
Vaihdoin pari vuotta sitten auton pyörään (en tosin ton veroedun takia kun efattiä ei saanut siihen), ja hoitanut kaiken liikkumisen sillä ja potkulaudalla, sinä aikana kerääntynyt n. 8500km.
Toki mulla on varmaan suht harvinaiset olosuhteet että toi on mahdollista: lyhyt työmatka, ei pieniä lapsia ja asun kaupungissa kauppojen välittömässä läheisyydessä.
Omalla työpaikalla pyöräetu näkyy siten että kesällä pyörä alue on lähes aina täynnä kun se ennen edun tuloa oli aina paria pyörää/potkulautaa lukuunottamatta tyhjä.
Nykyään talvisinkin on pari pyörää oman lisäksi, eli kyllä se ainakin täällä on lisännyt työmatkapyöräilyä merkittävästi.

 

[Svaiski]

Lyhyt työmatka on varmaan noista merkittävin, varsinkin talvella.
En oikein kuulu kumpaankaan ryhmään kun lyhyt työmatka, korkeintaan keskimääräinen fyysinen aktiivisuus, painoindeksin keskellä ja mies.
Vaihdoin pari vuotta sitten auton pyörään (en tosin ton veroedun takia kun efattiä ei saanut siihen), ja hoitanut kaiken liikkumisen sillä ja potkulaudalla, sinä aikana kerääntynyt n. 8500km.
Toki mulla on varmaan suht harvinaiset olosuhteet että toi on mahdollista: lyhyt työmatka, ei pieniä lapsia ja asun kaupungissa kauppojen välittömässä läheisyydessä.
Omalla työpaikalla pyöräetu näkyy siten että kesällä pyörä alue on lähes aina täynnä kun se ennen edun tuloa oli aina paria pyörää/potkulautaa lukuunottamatta tyhjä.
Nykyään talvisinkin on pari pyörää oman lisäksi, eli kyllä se ainakin täällä on lisännyt työmatkapyöräilyä merkittävästi.

Sama huomio meidänkin toimiston pihalta. Ennen pyöräetua pyörätelineissä oli tilaa. Pyöräedun jälkeen pyörätelineiden määrää on lisätty jo kahdesti. Ja nimenomaan sellaisia telineitä joihin pyörän saa hyvin lukittua.

 

[jonniv]

Tälläiset tutkimukset ovat kyllä vaikeita varsinaisten päätelmien osalta. Työmatkapyöräilijöillä on vähemmän poissaoloja ja ovat "terveempiä" kuin vaikka autolla kulkevat, mutta johtuuko se siitä työmatkapyöräilystä? Todennäköisesti ei ja se pyörällä kulkija on keskimäärin selvästi paremmassa kunnossa muutenkin

Juuri näin. Tutkimuksen tuloksen johtopäätös on sellainen kuin tutkimuksen tilaaja haluaa.. Jos näiltä nykyisiltä työmatkapyöräilijöitä kiellettäisiin töihin tulo polkupyörällä, niin todennäköisesti nämä henkilöt olisivat silti aktiivisesti liikkuvia ja työpaikan parhaassa kunnossa olevia. Ja heillä olisi vähiten sairaspoissaoloja.. Liikuntamuotona olisi sitten vaan joku vapaa-ajan aktiviteetti (esim. polkupyöräily tai joku muu).

Kuten joskus aikoinaan liikuntasetelien aikaan tutkittiin, niin niillä ei ollut liikuntaan aktivoivaa vaikutusta.. Jo aikaisemminkin aktiivisesti liikkuvat ihmiset maksoivat harrastuksiaan liikuntaseteleillä.

Sama huomio meidänkin toimiston pihalta. Ennen pyöräetua pyörätelineissä oli tilaa. Pyöräedun jälkeen pyörätelineiden määrää on lisätty jo kahdesti. Ja nimenomaan sellaisia telineitä joihin pyörän saa hyvin lukittua.

Tottakai kun "ilmainen lounas" kohdistetaan yhteen harrastusmuotoon, se lisää boomia kyseistä harrastusta kohtaan ja lisää sen harrastajamääriä ainakin hetkellisesti. Jos valtio jakaisi ilmaisia kuntosalikortteja, niin todennäköisesti salit täyttyisivät ihmisistä (ainakin hetkellisesti).

Mutta se ydinkysymys on, että lisääntyykö liikunta koko kansantalouden tasolla pidemmällä ajalla? Todennäköisesti ei.. Jos kansanterveyden ja liikalihavuuden ongelmat pystyttäisiin poistamaan/vähentämään liikuntatukien avulla, niin sitä varmasti kannattaisi tehdä isossa määrin valtion/kuntien budjetista.

 

[Ponnistus]

Juuri näin. Tutkimuksen tuloksen johtopäätös on sellainen kuin tutkimuksen tilaaja haluaa.. Jos näiltä nykyisiltä työmatkapyöräilijöitä kiellettäisiin töihin tulo polkupyörällä, niin todennäköisesti nämä henkilöt olisivat silti aktiivisesti liikkuvia ja työpaikan parhaassa kunnossa olevia. Ja heillä olisi vähiten sairaspoissaoloja.. Liikuntamuotona olisi sitten vaan joku vapaa-ajan aktiviteetti (esim. polkupyöräily tai joku muu).

Kuten joskus aikoinaan liikuntasetelien aikaan tutkittiin, niin niillä ei ollut liikuntaan aktivoivaa vaikutusta.. Jo aikaisemminkin aktiivisesti liikkuvat ihmiset maksoivat harrastuksiaan liikuntaseteleillä.



Tottakai kun "ilmainen lounas" kohdistetaan yhteen harrastusmuotoon, se lisää boomia kyseistä harrastusta kohtaan ja lisää sen harrastajamääriä ainakin hetkellisesti. Jos valtio jakaisi ilmaisia kuntosalikortteja, niin todennäköisesti salit täyttyisivät ihmisistä (ainakin hetkellisesti).

Mutta se ydinkysymys on, että lisääntyykö liikunta koko kansantalouden tasolla pidemmällä ajalla? Todennäköisesti ei.. Jos kansanterveyden ja liikalihavuuden ongelmat pystyttäisiin poistamaan/vähentämään liikuntatukien avulla, niin sitä varmasti kannattaisi tehdä isossa määrin valtion/kuntien budjetista.

Jos kiellettäisiin polkupyörällä tulo töihin(tai poistettaisiin kaikki telineet/tilat joihin pyörän saa) niin siihen loppuisi työmatkapyöräily joka kattaa 90% omasta liikkumisesta. Sen jälkeen kulutettaisiin polttoainetta jonottaen ruuhkassa. Noh, Valtio varmaan tykkäisi kun saisi verotuloja myydystä polttoaineesta.

Ihan hyvää liikuntaa sähköfillarointi on vaikka avustettua onkin.
Tuntuu pyöräilijöitä vihaavilla usein unohtuvan näkökulmat koskien kansanterveyttä ja teiden ylläpitoa.

Kuinka paljon vähemmän tiestöä tuollainen 25kg polkypyörä vs auto kuluttaa?

 

[weetabix]

Itseäni lähinnä ihmetyttää ettei jo pelkästään sitä ymmärretä paljonko pyörät säästävät sitä säilytystilaa verrattuna autoihin (siellä firman pihalla). Saa aika monta kertaa laajentaa telineitäkin kun ko. automäärä jää pois sieltä pihalta. Toimii toki liikenteen suhteenkin samalla tavalla. Pyöräilijöitä mahtuu aika monta samaan tilaan kuin autoja, meluhaitat, pölyhaitat ja tien rasitukset jäävät paljon pienemmiksi.