Valmistalopaketit

[PCB]

Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.

Muuten ihan hyvät pointit.

Onhan se lämpöpumppu silloin, kun ei ole kunnolla pakkasta. Pakkasella PILP-talo on suorasähkölämmityksen varassa. Se että se ottaa siitä poistoilmasta enemmän talteen, ei ole mikään juttu, koska normaalikin kone ottaa melkein kaiken hukkalämmön talteen. Lämpöpumppu-ominaisuudella sitten tehdään vähän energiaa, kun kelit antaa myöten. Paljon ennemmin normaali IV-kone ja erillinen vesi-ilma-lämpöpumppu pieneen taloon, kuin joustamaton PILP.

 

[GGoljatti]

Itseäkin kyllä kiinnostaisi rakennuttaa tuommoinen 80-90 asuinneliötä. Eli pari makkaria tai kolme. Dinkku pariskunnalle sopisi hyvin. Elämääkin tässä katseltu jo sen verran yhdessä että uskaltaisi vaimon kanssa.

Noita valmiita kun katsoo niin ne on perheille suunnattu. 110+ ja jollain kolmella+ makkarilla. Vähän liikaa itselle, jaksa siivota.

 

[mikkot]

Ei kai kukaan tosissaan oo laittamassa uuteen 70 neliön taloon maalämpöä. Ihan hatusta heitän, että se investointi maksaisi itsensä takaisin aikaisintaan 30 vuoden päästä ja siihen mennessä pumpunkin on joutunut jo vaihtamaan ja TMA sen kun vaan pitenee.

 

[GGoljatti]

Ei kai kukaan tosissaan oo laittamassa uuteen 70 neliön taloon maalämpöä. Ihan hatusta heitän, että se investointi maksaisi itsensä takaisin aikaisintaan 30 vuoden päästä ja siihen mennessä pumpunkin on joutunut jo vaihtamaan ja TMA sen kun vaan pitenee.

Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.

 

[antti-x]

Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.

Esim. vesi-ilmalämpöpumput ovat aika vertailukelpoinen ratkaisu jossa on vain aavistuksen heikompi vuosihyötysuhde kuin maalämmössä, ja hintaa tulee sen kymppitonnin vähemmän, jolla voi vaikka pistää aurinkopaneelijärjestelmän + erillisen ilmalämpöpumpun vielä viilennystä varten (maalämpöön saa kanssa viilennystoiminnon mutta se maksaa asennettuna käytännössä vielä jokusen tonnin lisää).

 

[PCB]

Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.

Mitä ikävää siinä, sillähän se on yksinkertaisin. Lisäksi on olemassa vesi-ilma-lämpöpumput.

 

[Lucas]

Esim. vesi-ilmalämpöpumput ovat aika vertailukelpoinen ratkaisu jossa on vain aavistuksen heikompi vuosihyötysuhde kuin maalämmössä, ja hintaa tulee sen kymppitonnin vähemmän, jolla voi vaikka pistää aurinkopaneelijärjestelmän + erillisen ilmalämpöpumpun vielä viilennystä varten (maalämpöön saa kanssa viilennystoiminnon mutta se maksaa asennettuna käytännössä vielä jokusen tonnin lisää).

Ei siinä maalämpöpumpussa ja vesi-ilmalämpöpumpussa ole eroa muuta kuin se lämpökaivon hinta. Oiskohan siellä 5000 euron nurkilla tyypillisesti joku 180 metrin kaivon poraus. Jos tonttia riittää ja maaperä on sopiva, niin kallioon poratun lämpökaivon sijasta voi tehdä halvemman maakeruupiiriin. Siinä "siniraitaista" paksua vesijohtoputkea upotetaan noin metrin syvyyteen maahan sellainen puolisen kilometriä.

COP vuosikerroin on vesi-ilmapumpulla noin 2,3 ja maalämpöpumpulla joku 4.x lattialämmityksen kanssa.

COP kerroin kertoo siis millä kertoimella 1 kWh sähköä pumppaa lämpöä pirttiin kilowattitunteina.

Eteläisimmässä Suomessa tuo vesi-ilmalämpöpumppu saattaa olla kilpailukykyinen maalämmön kanssa. Pohjoisempana tuskin. Toki se on hyvä vaihtoehto jos maalämpöä ei saa porata esimerkiksi kun talo sijaitsee pohjavesialueella.

 

[mikkot]

Lattialämmitys on aika kiva. Sähköllä sitä aika ikävä tehdä. Ja toisaalta kaikki ei ajattele omaa asumistaan investointina.

Jos haluaa laattalattiat, niin sitten lattialämmitys aika pakollinen. Nyt kun kotona kävelen paljain jaloin vinyylilankulla, niin ei kyllä tunnu viileälle, mutta saattaisihan se lämmin lattia olla mukavampi. Kuuleman mukaan uudet talot ovat sen verran energiapihejä, että valtaosan vuodesta lattian lämpöisyyttä ei edes huomaa. Mikäli kuitenkin haluaa putket lattiaan, niin pilp + ilp varmasti tossa kokoluokassa järkevämpi. Pitää vaan panostaa pohjaan, ettei ilp häiritse elämää, mutta levittää silti lämpöä. Pelkkä moderni ILP lämmittää tuon kokoisen uuden talon niin edullisesti, että siihen verrattuna MLP takaisinmaksuaika lienee jo 50+ vuotta. 20 tuhatta haaleasta lattiasta on aika paljon ja samalla rahalla voisi saada sitä elämänlaatua ehkä pykälän enemmän toisin keinoin. Ostaa sitten vaikka arvotaidetta seinälle ja lämmittää sielua sitä tuijotellessa ei varpaita. Kukin tyylillään.

Edit:
Hyvä pointti tuo edellisen kirjoittajan mainitsema sijainti. Itse katselen asiaa täältä Etelä-Suomesta päin.

 

[Ed!]

En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!

Itsellä nyt jo hieman ikääntynyt talo ~130m2 ja iso 100m2 autotalli. Kuitenkin olen ajatellut että kun mukulat tuossa 10-15v päästä muuttavat muualle niin puran tämän talon ja rakennan tilalle juuri tuollaisen 6-70m2 hirsimökin. Mahdollisesti vielä laajennan autotallia tässä odottaessa.

Eli kai sitä kaikenkokoisille kodeille on kysyntää. Ja kun itsestä aika jättää niin jäljelle ei jää ongelmajätettä vaan vaikka lapsille kesämökki runsaalla harrastetilalla.
Samalla saisi pidettyä nykyiset kunnossapitokulut kurissa jos ajatuksena on kuitenkin jyrätä talo maantasalle x vuoden päästä

 

[jonesky12345]

Itseäkin kyllä kiinnostaisi rakennuttaa tuommoinen 80-90 asuinneliötä. Eli pari makkaria tai kolme. Dinkku pariskunnalle sopisi hyvin. Elämääkin tässä katseltu jo sen verran yhdessä että uskaltaisi vaimon kanssa.

Noita valmiita kun katsoo niin ne on perheille suunnattu. 110+ ja jollain kolmella+ makkarilla. Vähän liikaa itselle, jaksa siivota.

Meillä on yksi ylimääränen huone kämpässä, jossa on lähinä vuodesohva vieraita varten ja jos joku myöhäinen lapsi vielä tulisi niin mahtuisi toki sinne. Ei sitä pariakymmentä lisäneliötä siivotessa edes huomaa etenkin kun ei sitä lisähuonetta tarvi kokoajan siivoilla.

 

[Zigh]

Siivottavaa tuottavat ihmiset (ja mahdolliset eläimet). Ei siivoamisen tarve riipu asunnon neliöistä vaan asukkaiden määrästä.

 

[No Future]

En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!

Itse voisin tommosen pienen okt:n rakentaa mökkihenkisesti jonnekin keskelle skutsia, tai rantatontille mieluiten, kauas naapureista. Jos tuollaista Kastellitaloa postimerkkitontilla kaupunkialueella haluaisin, niin ehdottomasti katselisin vanhempia tai ainakin valmiita taloja.

mut se on vaan mun mielipide.

 

[Sipe_84]

Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.

Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.

Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.

Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.

Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.

Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.

Mikäs ongelma on rossipohjassa? Vuosisatoja rakennettu taloja tuolla tyylillä ja hyvin toimivat kunhan tuuletus kunnossa. Plus paljon huoltoystävällisempi mahdollisien putkivaurioiden kohdalla...

 

[repairman]

Mikäs ongelma on rossipohjassa? Vuosisatoja rakennettu taloja tuolla tyylillä ja hyvin toimivat kunhan tuuletus kunnossa. Plus paljon huoltoystävällisempi mahdollisien putkivaurioiden kohdalla...

Paljon on kohtuu uusien talojen kanssa ollut homeongelmia. Nykyiset eristepaksuudet eivät tahdo toimia sen kanssa. Ryömintätila jää liian kylmäksi eikä kuivaa ainakaan ilman erillistä koneellista ilmanvaihtoa.

Toimii hyvin 1800-luvun talossa ja siivospäivänä voi kaataa ämpärillisen vettä lattialle.

 

[tietokonerikki]

Paljon on kohtuu uusien talojen kanssa ollut homeongelmia. Nykyiset eristepaksuudet eivät tahdo toimia sen kanssa. Ryömintätila jää liian kylmäksi eikä kuivaa ainakaan ilman erillistä koneellista ilmanvaihtoa.

Toimii hyvin 1800-luvun talossa ja siivospäivänä voi kaataa ämpärillisen vettä lattialle.

Toi lämpötilan putoaminen voi olla osa ongelmaa, mutta uskoisin silti että se ryömintätilan tuuletus (sen puute/tehottomuus) on ollut se suurin tekijä noissa ongelmatapauksissa, jos muuten on rakenne oikein tehty.

 

[antti-x]

Nekin on niin vaihtelevia mitä kukin pitää parhaana ja jotkut asiantuntijatkin voivat olla erikoista mieltä sen hetken konsensukseen nähden. Arkkitehti joka oli piirtänyt paljon talotehtaan taloja ja myöhemmin erilaisia myös tosi kalliita kohteita omalla nimellä, oli sitä mieltä että iso kivitalo jota suunnittelin pari vuotta sitten (nyt vähän tauolla se suunnitelma) olisi pitänyt tietysti tehdä rossipohjalla vaikka rakennuspaikka oli aivan kallion harjalla niin että jonkin verran oli sopivaa lattiatasoa varten louhittavaa jopa siihen että saisi riittävästi kapillaarikatkoa maavaraisen laatan alle.

 

[tietokonerikki]

Nekin on niin vaihtelevia mitä kukin pitää parhaana ja jotkut asiantuntijatkin voivat olla erikoista mieltä sen hetken konsensukseen nähden. Arkkitehti joka oli piirtänyt paljon talotehtaan taloja ja myöhemmin erilaisia myös tosi kalliita kohteita omalla nimellä, oli sitä mieltä että iso kivitalo jota suunnittelin pari vuotta sitten (nyt vähän tauolla se suunnitelma) olisi pitänyt tietysti tehdä rossipohjalla vaikka rakennuspaikka oli aivan kallion harjalla niin että jonkin verran oli sopivaa lattiatasoa varten louhittavaa jopa siihen että saisi riittävästi kapillaarikatkoa maavaraisen laatan alle.

Arkkitehdit eivät läheskään (tätäkään ei voi yleistää) aina mieti niitä rakennusteknisiä asioita, saati mikä tapa on se edullisin tehdä. Tehdä voi niin monella eri tavalla, ne rakenteet vaan pitää sitten sovittaa haluttuun tapaan tehdä. Se mikä on "paras tapa" on sitten usein suunnittelijan mieltymistä/kokemuksista kiinni.
Itse lähtisin katsomaan ensin sitä paikkaa ja miten talon siihen ilmansuunnat (ja naapurit) huomioiden kannattaisi laitttaa. Sitten mitkä asiat vaikuttaa maatöihin, huonetiljen järjestys jne... Etukäteen kun miettii noita, miel. jo tonttia ostaessaan, voi säästää paljon.

 

[jonesky12345]

Meillä on tuulettuva alapohja ysärin kämpässä eikä mitään kosteusongelmia kyllä ole. Naapuri rakensi uuden kämpän, niin sinne tuli ryömintätilaankin maatavasten lämmöneristeet ja koneellinen ilmanvaihto. Uudemmassa energiatehokkaammassa kämpässä toki jäähtyy muuten talven aikana kylmemmäksi jolloin keväällä kondenssiongelmia voisi olla. Muutenkin jos noi alapohjat on ontelolaattaa yms niin pikku kosteudenvaihtelut jonain yhtenä vuodenaikana ei paljoa haittaa.

 

[Boulder]

Ihan mielenkiinnosta: toimisiko rossipohjaisessa uudisrakennuksessa salaojittava eriste (Fuktisol tai Isodrän) estämään kosteusongelmia alapohjan suhteen? Perustamisvaiheessa kustannukset olisi kuitenkin aika maltilliset kun ottaa huomioon koko projektin hinnan.

 

[jonesky12345]

Ihan mielenkiinnosta: toimisiko rossipohjaisessa uudisrakennuksessa salaojittava eriste (Fuktisol tai Isodrän) estämään kosteusongelmia alapohjan suhteen? Perustamisvaiheessa kustannukset olisi kuitenkin aika maltilliset kun ottaa huomioon koko projektin hinnan.

Jos sulla on asianmukaset soratäytöt ja salaojat niin ei tossa tuulettuvassa alapohjassa kosteusongelmat tule oikeastaan muusta kuin kastepisteen ylittymisestä alapohjassa. Talvikaudella sulla kylmenee siellä tila ja kun lämpötila ulkona nousee tuuletusilman kautta tulee ilmankosteutta joka kondensoi pinnoille.

Alapuolinen lämmöneristys maahan ei mielestäni ole niinkään kriittistä, vaan se, että mitä paremmin kämpän lämpö on eristetty tuuletustilaan nähden, sitä kylmemmäksi se tuuletustila pääsee. Esim omassa kämpässä ei oikeestaan mennä pakkaselle talvella, joten lämpöeroa plussakeliulkoilmaan ei juurikaan synny. Paremmin noista ongelmista pääsee alapohjatilan koneellisella ilmanvaihdolla, jolloin myös maapohjan eristäminen kannattaa, koska tossa on lisää lämmitettävää tilaa.

Rossipohja on btw puurakenteinen eli nämä nykyiset pääosin ontelolaatoista tehdyt tuulettuvat alapohjat ei ole varsinaisesti rossipohjia.

 

[Pete88]

Se mitä paljon vähemmän käsitellään ja joka meidän projektissa on nyt tekeillä, on täysin tuulettuva alapohja, eli talon alta käy tuuli ja lämpötilaeroa ulkoilman ja alapohjan välillä ei synny. Tämä edellyttää keskimäärin 80cm tuulettuvan ilmatilan, mahdollisimman vapaan ilmankierron ja kaikkien putkien yms. vahvan eristämisen. Perustusvaiheessa tehtiin maahan kapillaarikatkot ja käytettiin 120mm finnfoamia estämään maan routiminen yms., eikä tämä tosiaan ole halvin perustusratkaisu, mutta sillä haluttiin mennä. Ammattilaisiakin aikanaan etsittiin pykälää pidempään, että löydettiin oikeat asiantuntijat tämän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Alapohjan eristysvahvuus on keskimäärin 50cm ja rakenteet ovat hygroskooppisia. Miinuspuolena (jos siitä ei tykkää), niin sisäänkäynti on portaiden päässä ja mm. terassi pitää olla kaiteella, jottei kukaan putoa vahingossa.

 

[antti-x]

Se mitä paljon vähemmän käsitellään ja joka meidän projektissa on nyt tekeillä, on täysin tuulettuva alapohja, eli talon alta käy tuuli ja lämpötilaeroa ulkoilman ja alapohjan välillä ei synny. Tämä edellyttää keskimäärin 80cm tuulettuvan ilmatilan, mahdollisimman vapaan ilmankierron ja kaikkien putkien yms. vahvan eristämisen. Perustusvaiheessa tehtiin maahan kapillaarikatkot ja käytettiin 120mm finnfoamia estämään maan routiminen yms., eikä tämä tosiaan ole halvin perustusratkaisu, mutta sillä haluttiin mennä. Ammattilaisiakin aikanaan etsittiin pykälää pidempään, että löydettiin oikeat asiantuntijat tämän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Alapohjan eristysvahvuus on keskimäärin 50cm ja rakenteet ovat hygroskooppisia. Miinuspuolena (jos siitä ei tykkää), niin sisäänkäynti on portaiden päässä ja mm. terassi pitää olla kaiteella, jottei kukaan putoa vahingossa.

Eli yhteensä yli 60 senttiä eristeitä lattian alla? Aika kova. Mikä sokkelin rakenne on kun on korkea ja paljolti auki, ja onko se eristetty?

 

[JuhaH]

Mielenkiintoinen ratkaisu. Minuakin kiinnosaisi alapohjan rakenne. Mitä teillä on eristeiden alla? Sokkeliahan tuo ei varmaan vaadi, kun julksivuverhoilun voi viedä alapohjan alapinnan tasolle?

 

[jonesky12345]

Se mitä paljon vähemmän käsitellään ja joka meidän projektissa on nyt tekeillä, on täysin tuulettuva alapohja, eli talon alta käy tuuli ja lämpötilaeroa ulkoilman ja alapohjan välillä ei synny. Tämä edellyttää keskimäärin 80cm tuulettuvan ilmatilan, mahdollisimman vapaan ilmankierron ja kaikkien putkien yms. vahvan eristämisen. Perustusvaiheessa tehtiin maahan kapillaarikatkot ja käytettiin 120mm finnfoamia estämään maan routiminen yms., eikä tämä tosiaan ole halvin perustusratkaisu, mutta sillä haluttiin mennä. Ammattilaisiakin aikanaan etsittiin pykälää pidempään, että löydettiin oikeat asiantuntijat tämän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Alapohjan eristysvahvuus on keskimäärin 50cm ja rakenteet ovat hygroskooppisia. Miinuspuolena (jos siitä ei tykkää), niin sisäänkäynti on portaiden päässä ja mm. terassi pitää olla kaiteella, jottei kukaan putoa vahingossa.

Se mikä noissa alapohjissa on yleensä, että kun talven aikana tuuletuksella viilennetään se alapohjatila, niin kyllä siellä ne rakenteet viileinä pysyy kun kevät tulee ja ilma on lämpimämpää, kevätilma tosin onneksi on yleensä suht kuivaa, mutta toi vuodenaikojen lämpötilanvaihteluhan tuossa on se riski, joka voi ilmankosteutta kondensoida pinnoille. Eristeethän on sen ontelolaatan/kantavan laatan päällä kuitenkin.

Pidän noita tuulettuvia alapohjaratkaisuita kuitenkin aika turvallisina, koska vaikka nyt kerran vuoteen vähän kosteutta kondensoituisi niin betoni ei siitä pahastu vaan kuivuu myös. Parastahan noissa on, että sokkelikorkoa saadaan vaivattomasti ylös ja kapillaarinen kosteus ei vaivaa.

 

[Pete88]

Eli yhteensä yli 60 senttiä eristeitä lattian alla? Aika kova. Mikä sokkelin rakenne on kun on korkea ja paljolti auki, ja onko se eristetty?

Pilariperustus, eli alle voi mennä tuosta vaan ja päivä näkyy läpi. Maanpinta on läpäisevää hiekkaa, alla ff 120 ja sen alla salaojitus ja salaojamursketta ja viimeisenä kankaat. Talon alapohjassa harvalaudoitus ja 25mm tuulensuojalevyt, siitä sitten lähtee useampi eri materiaalikerros ylöspäin, yhtenä tuo 500mm eristevahvuus. Eli se talon alapohjan alimmaisen kerroksen ei pitäisi kärsiä kondenssiongelmista ja jos nyt mitään tulisi, niin sinne vain katsomaan, tila on täysin huollettavissa. Viemäröinti on tehty pääasiassa maan alle, eli putkirakenteiden määrä alapohjassa on minimoitu, samalla potentiaaliset kylmäsillat ja vuodot pitäisi olla kurissa.

 

[jonesky12345]

Pilariperustus, eli alle voi mennä tuosta vaan ja päivä näkyy läpi. Maanpinta on läpäisevää hiekkaa, alla ff 120 ja sen alla salaojitus ja salaojamursketta ja viimeisenä kankaat. Talon alapohjassa harvalaudoitus ja 25mm tuulensuojalevyt, siitä sitten lähtee useampi eri materiaalikerros ylöspäin, yhtenä tuo 500mm eristevahvuus. Eli se talon alapohjan alimmaisen kerroksen ei pitäisi kärsiä kondenssiongelmista ja jos nyt mitään tulisi, niin sinne vain katsomaan, tila on täysin huollettavissa. Viemäröinti on tehty pääasiassa maan alle, eli putkirakenteiden määrä alapohjassa on minimoitu, samalla potentiaaliset kylmäsillat ja vuodot pitäisi olla kurissa.

Aa okei, eli ei ole sokkeleita vaan pilareilla. Se on ihan toimiva ratkaisu kyllä. Sanoisin että mielenrauhan kannalta kaikki maantasosta korotetut rakenneratkaisut on kyllä parhaita.

 

[PCB]

Eristeethän on sen ontelolaatan/kantavan laatan päällä kuitenkin.

Niinhän ne ovat, kun tehdään säästäen ja huonommin. Jos olisivat oikeaoppisesti ulkopinnassa, kuvailtu ongelmakin olisi vähäisempi. Noin yleensä ottaen, vaikka essonbaarin miehet sokeasti vannoo ryömintätilaisen alapohjan nimeen, niin se on todellinen riskirakenne, ja suunnittelussa ja toteutuksessa pitää todellakin tietää mitä tekee.

 

[jonesky12345]

Niinhän ne ovat, kun tehdään säästäen ja huonommin. Jos olisivat oikeaoppisesti ulkopinnassa, kuvailtu ongelmakin olisi vähäisempi. Noin yleensä ottaen, vaikka essonbaarin miehet sokeasti vannoo ryömintätilaisen alapohjan nimeen, niin se on todellinen riskirakenne, ja suunnittelussa ja toteutuksessa pitää todellakin tietää mitä tekee.

Mikäs siitä todellisen riskirakenteen tekee jod vaihtoehtona on maanvarainen lattia?

 

[PCB]

Mikäs siitä todellisen riskirakenteen tekee jod vaihtoehtona on maanvarainen lattia?

Energiansäästön vuoksi parannettu eristävyys viilentää ryömintätilaa, ilmastonmuutos muuttanut/muuttaa kosteuskuormaa, mikroilmastoa ei tunneta, puurakenteisissa rakenteiden paksuntaminen ja paksummat eristekerrokset vaativat huomattavaa huolellisuutta (mm. painuminen ja sisäinen konvektio), tuuletus/kosteuden poisto riittämätön tai koneellista ei ole varmennettu hälytyksin, maanpintaa ei eristetä jne. Nämä kaikki erityisesti puurakenteisissa, ja tietysti pilariperusteisessa tilanne on merkittävästi parempi kun tuuli puhaltelee läpi.

Maanvarainen betonialapohja nyt on niin yksinkertainen ja riskitön tehdä, että ongelmien saamiseksi pitää melkeinpä yrittää tunaroida.

 

[Rozor]

Viime vuonna tuli kilpailutettua talopaketteja, kontio, salvos, ja finlamelli.
Tuntui jotenkin kalliilta, ja noissa esim joku pystytyksen hinta yli 10ke.
Ja valmispaketit ovat yleensä jotenki hinnat alkaenmateriaaleilla, ja jokaisen "upgreidaaminen" maksaa luonnollisesti ekstraa.

Aloin sitten kyselemään tarjouksia erikseen rungoista, ristikoista, puutavarasta, ikkunoista jne.
Tämä vaihtoehto alkoi vaikuttamaan edullisemmalta, esimerkiksi talovalmistajien säältäsuojaan paketit eivät loppujen lopuksi ole kuin muutaman viikon puristus. Sen jälkeen se todellinen työ vasta alkaa. Lisäksi eri talovalmistajilla oli isoja eroja säältäsuojaan paketeissa, ja noiden saaminen samalle tasolle olisi vaatinut viikkojen kilpailutuksen.

Meille tuli 145 neliöinen hirsitalo, 110 neliöinen betoninen autotalli (60 kylmää katosta ja 50 lämmintä varastoa ja autotallia) ja 35 neliöinen saunarakennus vierashuoneella. Teetettiin koko projekti ns avaimet käteen, eli kaikki tuntitöinä. Itse ei kovinkaan paljoa tehty, perehdyttiin kilpailutukseen ja tavaran hankintaan.

Budjetti oli 450 000€ ja se riitti asuntoon ja autotallin. Asunto ja autotalli tuli viimeistä listaa myöden valmiiksi, mutta tuohon pihasaunaan menee vielä 30ke. Pihasta on tehty vähä reilut puolet, ja loppupuolisko tehdään kun sauna on valmis.
Kyllähän tuo aika kallis paukku on kun tällä alueella harvemmin yli 300ke asuntoja myydään. Materiaalivalinnoilla oltaisiin varmaan voitu noin 30-50ke säästää, mutta itselle tätä rakennettiin, eikä ollut tarkoitus keittiöremonttia 5v päästä tehdä.

 

[Ed!]

Viime vuonna tuli kilpailutettua talopaketteja, kontio, salvos, ja finlamelli.
Tuntui jotenkin kalliilta, ja noissa esim joku pystytyksen hinta yli 10ke.
Ja valmispaketit ovat yleensä jotenki hinnat alkaenmateriaaleilla, ja jokaisen "upgreidaaminen" maksaa luonnollisesti ekstraa.

Aloin sitten kyselemään tarjouksia erikseen rungoista, ristikoista, puutavarasta, ikkunoista jne.
Tämä vaihtoehto alkoi vaikuttamaan edullisemmalta, esimerkiksi talovalmistajien säältäsuojaan paketit eivät loppujen lopuksi ole kuin muutaman viikon puristus. Sen jälkeen se todellinen työ vasta alkaa. Lisäksi eri talovalmistajilla oli isoja eroja säältäsuojaan paketeissa, ja noiden saaminen samalle tasolle olisi vaatinut viikkojen kilpailutuksen.

Meille tuli 145 neliöinen hirsitalo, 110 neliöinen betoninen autotalli (60 kylmää katosta ja 50 lämmintä varastoa ja autotallia) ja 35 neliöinen saunarakennus vierashuoneella. Teetettiin koko projekti ns avaimet käteen, eli kaikki tuntitöinä. Itse ei kovinkaan paljoa tehty, perehdyttiin kilpailutukseen ja tavaran hankintaan.

Budjetti oli 450 000€ ja se riitti asuntoon ja autotallin. Asunto ja autotalli tuli viimeistä listaa myöden valmiiksi, mutta tuohon pihasaunaan menee vielä 30ke. Pihasta on tehty vähä reilut puolet, ja loppupuolisko tehdään kun sauna on valmis.
Kyllähän tuo aika kallis paukku on kun tällä alueella harvemmin yli 300ke asuntoja myydään. Materiaalivalinnoilla oltaisiin varmaan voitu noin 30-50ke säästää, mutta itselle tätä rakennettiin, eikä ollut tarkoitus keittiöremonttia 5v päästä tehdä.

Täytyy kysyä että mihinkä tuo 30ke hukkuu saunaa rakentaessa? Viime kesänä tehtiin meille 25m2 pihasauna ja budjetti oli 9ke, tämä sisältäen hirsirungon, maatyöt, ojat, vesijohdon, sähköt yms. Tuosta menee ehkä tonnilla yli kun keväällä saadaan viimeiset pihatyöt valmiiksi

 

[Rozor]

Täytyy kysyä että mihinkä tuo 30ke hukkuu saunaa rakentaessa? Viime kesänä tehtiin meille 25m2 pihasauna ja budjetti oli 9ke, tämä sisältäen hirsirungon, maatyöt, ojat, vesijohdon, sähköt yms. Tuosta menee ehkä tonnilla yli kun keväällä saadaan viimeiset pihatyöt valmiiksi

Pihasauna tulee 200mm paksusta hirrestä ja siihen tulee vierashuone minikeittiöllä. Kuitenkin märkätiloja, laatoitusta, lattialämpö, savupiiput, tuntipalkat jne niin nopeasti saa sen 50ke uppoamaan.

 

[jonesky12345]

Energiansäästön vuoksi parannettu eristävyys viilentää ryömintätilaa, ilmastonmuutos muuttanut/muuttaa kosteuskuormaa, mikroilmastoa ei tunneta, puurakenteisissa rakenteiden paksuntaminen ja paksummat eristekerrokset vaativat huomattavaa huolellisuutta (mm. painuminen ja sisäinen konvektio), tuuletus/kosteuden poisto riittämätön tai koneellista ei ole varmennettu hälytyksin, maanpintaa ei eristetä jne. Nämä kaikki erityisesti puurakenteisissa, ja tietysti pilariperusteisessa tilanne on merkittävästi parempi kun tuuli puhaltelee läpi.

Maanvarainen betonialapohja nyt on niin yksinkertainen ja riskitön tehdä, että ongelmien saamiseksi pitää melkeinpä yrittää tunaroida.

Puisia tuulettuvia alapohjarakenteita en kyllä itse tekisikään ilman huolellisuutta sen alapohjatilan kosteuden kanssa. Naapurustoon tuli pari kiirunatalon puurakenteisella tuulettuvalla alapohjalla olevaa kämppää ja niissä on maat vastenkin eristys, ilmanvaihto yms. Betonirakenteissa ongelmat ei ole samaa luokkaa, kun pieni kosteusvaihtelu ei haittaa mitään.

 

[Pete88]

Viime vuonna tuli kilpailutettua talopaketteja, kontio, salvos, ja finlamelli.
Tuntui jotenkin kalliilta, ja noissa esim joku pystytyksen hinta yli 10ke.
Ja valmispaketit ovat yleensä jotenki hinnat alkaenmateriaaleilla, ja jokaisen "upgreidaaminen" maksaa luonnollisesti ekstraa.

Aloin sitten kyselemään tarjouksia erikseen rungoista, ristikoista, puutavarasta, ikkunoista jne.
Tämä vaihtoehto alkoi vaikuttamaan edullisemmalta, esimerkiksi talovalmistajien säältäsuojaan paketit eivät loppujen lopuksi ole kuin muutaman viikon puristus. Sen jälkeen se todellinen työ vasta alkaa. Lisäksi eri talovalmistajilla oli isoja eroja säältäsuojaan paketeissa, ja noiden saaminen samalle tasolle olisi vaatinut viikkojen kilpailutuksen.

Meille tuli 145 neliöinen hirsitalo, 110 neliöinen betoninen autotalli (60 kylmää katosta ja 50 lämmintä varastoa ja autotallia) ja 35 neliöinen saunarakennus vierashuoneella. Teetettiin koko projekti ns avaimet käteen, eli kaikki tuntitöinä. Itse ei kovinkaan paljoa tehty, perehdyttiin kilpailutukseen ja tavaran hankintaan.

Budjetti oli 450 000€ ja se riitti asuntoon ja autotallin. Asunto ja autotalli tuli viimeistä listaa myöden valmiiksi, mutta tuohon pihasaunaan menee vielä 30ke. Pihasta on tehty vähä reilut puolet, ja loppupuolisko tehdään kun sauna on valmis.
Kyllähän tuo aika kallis paukku on kun tällä alueella harvemmin yli 300ke asuntoja myydään. Materiaalivalinnoilla oltaisiin varmaan voitu noin 30-50ke säästää, mutta itselle tätä rakennettiin, eikä ollut tarkoitus keittiöremonttia 5v päästä tehdä.

Sitten kun aikanaan kaikki on taputeltu ja homma on valmis, niin voin kyllä mielelläni jakaa kokemuksia siitä vaihtoehdosta, ettei otakaan talopakettia, vaan rakentaa ammattilaisten avulla, mutta ns. osaurakoina. Talo on vielä tässä kohtaa pahasti vaiheessa, mutta jo nyt on tullut todettua, että mikäli itsellä riittää mielenkiintoa ja kykyä perehtyä syvällisesti melko teknisiinkin asioihin rakentamiseen liittyen, suhteellisen kovia säästöjä on saavutettavissa, vaikka itse osallistuisi vain hyvin rajallisesti rakentamiseen. Samalla voin kertoa eri toteutusvaihtoehtojen hintoja, koska nämä tuli aikanaan perin pohjin selvitettyä ja tarjoukset pyydettyä. Mutta tämä vaihtoehto toisaalta nojaa vahvasti siihen, että hankitaan kunnon ammattilaiset joka hommaan ja toteutus suunnitellaan erityisen huolellisesti. Lisäksi artistin pitää olla valmis vaikka kesken työpäivän vastaamaan hyvinkin teknisiin rakenneratkaisuihin ja selvittämään mm. eri kokonaisuuksien ratkaisut pääosin itsenäisesti. Soitellen sotaan hommasta ei tule mitään muuta kuin kallis vahinko.

Katson silti toistaiseksi rauhassa tätä hommaa eteenpäin, koska meillä on pilariperustuksen lisäksi muitakin tyyppiratkaisuista poikkeavia ratkaisuja ja sen vuoksi eri asioiden kustannukset eivät kohtaa kaikilta osin ns. tyyppirakentajan kustannuksiin. Meillä on tuon alapohjarakenteen lisäksi tulossa mm. painovoimainen ilmanvaihto, aumakatto, hygroskooppiset ylä- ja alapohjarakenteet, joissa mm. materiaaleissa tulee olla vähintään M1-luokitus jne. Muovia vältämme kaikessa missä se on mahdollista, järkevää tai ei kustannuksiltaan liian kallista korvata jollain muulla. Lisäksi talossa on 24 cm painumaton lamellihirsi sekä lankkulattia vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kaikkien ovien ja ikkunoiden U-arvot tulevat olemaan 0,8 tai parempia jne. Huonekorkeus karvan yli 3 metriä kaikissa tiloissa (missä ei laskettua kattoa). Hirsikiertoja tuli muuten 14, kun tavanomaisessa hirsitalossa on yleensä 11.

 

[Pete88]

Mielenkiintoinen ratkaisu. Minuakin kiinnosaisi alapohjan rakenne. Mitä teillä on eristeiden alla? Sokkeliahan tuo ei varmaan vaadi, kun julksivuverhoilun voi viedä alapohjan alapinnan tasolle?

Tarkennan tätä vielä: Tosiaan hirsikertoja talossa on 14, kun yleensä näissä taitaa olla vain 11. Johtuu isommaksi osaksi tuosta alapohjan vahvuudesta. Hirsirakenne jatkuu siis tavallaan "aivan alas asti", mutta käytännössä siis hirret seisovat valuharkkopilarien päällä, jotka ovat n. 3 metrin välein. Kun tätä suunniteltiin, niin muutama aika ehdoton kriteeri tässä on myöhemmin ylläpidon kannalta: Kun kaikki on valmista, pitää vielä varmistaa, ettei talon alle maan pinnalle jää orgaanista aineista, kuten esim. sahanpurua. Lisäksi voimme peittää perustuksen vain ns. rimalaudoituksella tai vastaavalla, jottei luonnollinen ilmankierto häiriinny liikaa alapohjassa, jottei synny täällä aiemmin mainittuja kosteusongelmia. Lisäksi tuo keskimääräinen alapohjan korko on pilarien osalta se 80 cm, joka vaati oman jumppansa sen suhteen, että talo saadaan järkevään korkoon suhteessa muuhun asuntokantaan alueella silti siitä huolta pitäen, että kaikki salaojitukset, kaadot yms. tulee toteutettua järkevästi.

Viemäröinti tosiaan vietiin eristeiden alle maan alla, jottei viemäröintiä jouduta tekemään yhtään ylimääräistä alapohjassa. Viemärit suunniteltiin siten, että ne tulevat suoraan ylös siitä kohdasta, johon talossa on ajateltu viemärien tulevan. Vesijohdon suhteen asennamme varmuuden vuoksi vielä lämmitysmahdollisuuden, vaikka periaatteessa pelkän eristyksen pitäisi riittää. Tämä siltä varalta, että pidemmällä pakkasjaksolla ei myöskään taloon tuleva vesijohto pääse vahingossakaan jäätymään.

Painovoimaisesta ilmanvaihdosta voin aikanaan kertoa enemmän kun pääsemme siihen vaiheeseen, että sen rakentaminen alkaa tai on hyvässä vaiheessa. Sekin suunniteltiin huolellisesti ja koko talo on suunniteltu sen mukaisesti, että tämä uusvanha ratkaisu toimii parhaalla mahdollisella tavalla.

 

[Koolinki]

Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.

Harva tietää, että maarakennus pitää tehdä MaaRYL:n mukaisesti.

Maatyöt kannattaa kilpailuttaa

Maarakennustyöt sisältävien talopakettitoimitusten kohdalla hinnanmuodostuksen riskimarginaali on suuri ja voitot maksimoidaan.

ainoakotini.blogspot.com

 

[pinkeliviinica]

Harva tietää, että maarakennus pitää tehdä MaaRYL:n mukaisesti.

Maatyöt kannattaa kilpailuttaa

Maarakennustyöt sisältävien talopakettitoimitusten kohdalla hinnanmuodostuksen riskimarginaali on suuri ja voitot maksimoidaan.

ainoakotini.blogspot.com

olisi pirun hyvä että esim silloin kun rakennuslupaa haetaan niin itse "lupapiste" tms sisältäisi tarvittavan lisenssin josta "tavis rakentaja rane" voisi tarkastaa tarvittavat ryllit ja muut vastaavat että ne täyttyvät.
edelleen ollaan siinä että "vastaavamestari" tai muut "suunnittelijat/vastaavat" ovat ne ketkä tietävät kyseiset kohdat mutta jos ovat olleet alalla jo 30 vuotta tms niin heidänkin tieto on väkisinkin silloin jo vanhentunutta kun näihin rylleihin yms tulee muutoksia kuitenkin aika usein.

esim jos minä haluaisin tietooni maaryllin niin joutuisin ostamaan lisenssin (18e/kk mutta veloitetaan vuosi kerrallaan eli 216e + alv24%) ja luultavasti aika monta muutakin lisenssiä jotta saisin katetuksi vasta koko rakentamisen kaikki ryllit ja monelle tavikselle nämä taksat ovat yllättävän korkeita.

MaaRYL – talonrakennushankkeiden infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset

MaaRYL määrittelee talonrakennushankkeiden toimijoille yleiset ja yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen infratöihin.

tilaukset.rakennustieto.fi

 

[hulkki]

olisi pirun hyvä että esim silloin kun rakennuslupaa haetaan niin itse "lupapiste" tms sisältäisi tarvittavan lisenssin josta "tavis rakentaja rane" voisi tarkastaa tarvittavat ryllit ja muut vastaavat että ne täyttyvät.
edelleen ollaan siinä että "vastaavamestari" tai muut "suunnittelijat/vastaavat" ovat ne ketkä tietävät kyseiset kohdat mutta jos ovat olleet alalla jo 30 vuotta tms niin heidänkin tieto on väkisinkin silloin jo vanhentunutta kun näihin rylleihin yms tulee muutoksia kuitenkin aika usein.

esim jos minä haluaisin tietooni maaryllin niin joutuisin ostamaan lisenssin (18e/kk mutta veloitetaan vuosi kerrallaan eli 216e + alv24%) ja luultavasti aika monta muutakin lisenssiä jotta saisin katetuksi vasta koko rakentamisen kaikki ryllit ja monelle tavikselle nämä taksat ovat yllättävän korkeita.

MaaRYL – talonrakennushankkeiden infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset

MaaRYL määrittelee talonrakennushankkeiden toimijoille yleiset ja yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen infratöihin.

tilaukset.rakennustieto.fi

Olisihan se kiva jos prosessit olisivat selkeämmät rakennuttajan kannalta.

Kun yksityinen "mattimeikäläinen" lähtee rakennuttamaan omakotitaloa hyvin paljon projektin onnistumisesta on kiiinni itse rakennuttajasta. Tuntuu hurjalta että rakennusala on hyvinkin kirjavaa ja laadultaan eri tasoista. Monen rakennuttajan osalta se on se elämän suurin investointi jonka ei toivoisi menevän pieleen. Mikäli rakennuttaja on ns. maallikko tulisi mielestäni palkata luotettavat ammattilaiset, mutta näiden löytäminen ja saaminen ei ole mikään itsenstäänselvyys. Jokatapauksessa niillä on ratkaiseva merkitys projektin onnistumiseen.

"Ammattilaisista" huolimatta ketään ei oikeasti kiinnosta projektin onnistuminen yhtä paljon kuin itse rakennuttajaa. Siksi minusta siellä paikalla vaan pitää olla itse mahdollisimman paljon. Yhtä tärkeää on säilyttää hyvät välit rakentajiin. Hyvä vuoropuhelu takaa hyvän työlaadun, mutta rakenuttajan pitää myös hyväksyä viivästykset eikä kiirehtiä laadun kustannuksella.

Lähes varmasti talon rakentamisen suurusluokan prosesissa ilmenee virheitä matkalla, oleellista on että valvonta ja keskusteluyhteys säilyy.

 

[JuhaH]

Harva tietää, että maarakennus pitää tehdä MaaRYL:n mukaisesti.

Maatyöt kannattaa kilpailuttaa

Maarakennustyöt sisältävien talopakettitoimitusten kohdalla hinnanmuodostuksen riskimarginaali on suuri ja voitot maksimoidaan.

ainoakotini.blogspot.com

Ei niitä pidä tehdä, mutta tilaaja voi vaatia niiden noudattamista. Tosin mitä tässä on pientä otantaa nähnyt pientalotyömaiden maanrakentamisesta, niin onnea vaan jos meinaat saada tarjouksia MaaRYLin noudattamista vaatien. Pääsääntöisesti noi pientalotyömaiden maanrakentajat on aikamoisia persoonia jotka tuskin on kuulleetkaan mistään MaaRYLleistä. Toki ajat on nyt vähän eri kuin vuosi pari sitten, ja joku voi tarjouksen antaakin hankalalle asiakkaalle.

Pientalotyömaat on muutenkin ihan villiä länttä ja rakennusvalvonnan osaaminen todella puutteellista - jätetään joitain todella oleellisia asioita täysin huomiotta ja nillitetään toisaalla pikkudetskuista. Ensimmäistä taloaan ilman kokemusta rakentava joutuu vetämään ihan sokkona tuuriinsa luottaen. Itse olen pyörinyt työni puolesta reilu 20-vuotta (suunnittelijana) Suomen suurimmilla työmailla ja nyt omaa taloa rakentaessa homma yllätti kyllä täysin - tuntuu että ollaan ihan totaalisen eri maailmassa.

 

[Koolinki]

olisi pirun hyvä että esim silloin kun rakennuslupaa haetaan niin itse "lupapiste" tms sisältäisi tarvittavan lisenssin josta "tavis rakentaja rane" voisi tarkastaa tarvittavat ryllit ja muut vastaavat että ne täyttyvät.
edelleen ollaan siinä että "vastaavamestari" tai muut "suunnittelijat/vastaavat" ovat ne ketkä tietävät kyseiset kohdat mutta jos ovat olleet alalla jo 30 vuotta tms niin heidänkin tieto on väkisinkin silloin jo vanhentunutta kun näihin rylleihin yms tulee muutoksia kuitenkin aika usein.

esim jos minä haluaisin tietooni maaryllin niin joutuisin ostamaan lisenssin (18e/kk mutta veloitetaan vuosi kerrallaan eli 216e + alv24%) ja luultavasti aika monta muutakin lisenssiä jotta saisin katetuksi vasta koko rakentamisen kaikki ryllit ja monelle tavikselle nämä taksat ovat yllättävän korkeita.

MaaRYL – talonrakennushankkeiden infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset

MaaRYL määrittelee talonrakennushankkeiden toimijoille yleiset ja yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen infratöihin.

tilaukset.rakennustieto.fi

Ajatuksesi kuullostaa järkevältä. Rakennuslupamaksuun voisi sisältyä RYL-verkkopalvelun käyttöoikeuslisenssi esimerkiksi kolmeksi vuodeksi. Lisenssin käyttöoikeus tulisi olla ainakin rakennuttajalla ja vastaavalla työnjohtajalla. Nyt RYL-verkkopalvelu on useimmille omakotitalon rakennuttajille tuntematon palvelu ja lisenssihinnoittelu rajaa pois useimmat omakotitalorakentajat.

 

[phetu]

olisi pirun hyvä että esim silloin kun rakennuslupaa haetaan niin itse "lupapiste" tms sisältäisi tarvittavan lisenssin josta "tavis rakentaja rane" voisi tarkastaa tarvittavat ryllit ja muut vastaavat että ne täyttyvät.
edelleen ollaan siinä että "vastaavamestari" tai muut "suunnittelijat/vastaavat" ovat ne ketkä tietävät kyseiset kohdat mutta jos ovat olleet alalla jo 30 vuotta tms niin heidänkin tieto on väkisinkin silloin jo vanhentunutta kun näihin rylleihin yms tulee muutoksia kuitenkin aika usein.

esim jos minä haluaisin tietooni maaryllin niin joutuisin ostamaan lisenssin (18e/kk mutta veloitetaan vuosi kerrallaan eli 216e + alv24%) ja luultavasti aika monta muutakin lisenssiä jotta saisin katetuksi vasta koko rakentamisen kaikki ryllit ja monelle tavikselle nämä taksat ovat yllättävän korkeita.

MaaRYL – talonrakennushankkeiden infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset

MaaRYL määrittelee talonrakennushankkeiden toimijoille yleiset ja yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen infratöihin.

tilaukset.rakennustieto.fi

Ajatuksesi kuullostaa järkevältä. Rakennuslupamaksuun voisi sisältyä RYL-verkkopalvelun käyttöoikeuslisenssi esimerkiksi kolmeksi vuodeksi. Lisenssin käyttöoikeus tulisi olla ainakin rakennuttajalla ja vastaavalla työnjohtajalla. Nyt RYL-verkkopalvelu on useimmille omakotitalon rakennuttajille tuntematon palvelu ja lisenssihinnoittelu rajaa pois useimmat omakotitalorakentajat.

Rakennetaan satojen tuhansien taloa, mutta pari sataa lisenssistä on liikaa, en tiedä mitä tähän taas sanoisi.

Onko OKT-rakentajalle ainoa vaihtoehto saada kaikki ilmaiseksi ja jollei niin sitten valitetaan xyz asiasta miten tätäkään ei kukaan kertonut?

 

[PCB]

Rakennetaan satojen tuhansien taloa, mutta pari sataa lisenssistä on liikaa, en tiedä mitä tähän taas sanoisi.

Onko OKT-rakentajalle ainoa vaihtoehto saada kaikki ilmaiseksi ja jollei niin sitten valitetaan xyz asiasta miten tätäkään ei kukaan kertonut?

Nuohan maksaa satasia vuodessa, esim. mainittu MaaRYL 216 eur + alv 24%. Ja sitten edes ne olennaisimmat kuten RunkoRY, SisäRYL jne. ei löydy verkkopalveluna vaan verkkokirjana, maksaa 200-300 eur /kpl. Eihän omakotitalon rakennuttaja noita tarvitse, vaan ammattilaiset ja useimmilla käytössä ihan oman työnsä puolesta.

 

[phetu]

Nuohan maksaa satasia vuodessa, esim. mainittu MaaRYL 216 eur + alv 24%. Ja sitten edes ne olennaisimmat kuten RunkoRY, SisäRYL jne. ei löydy verkkopalveluna vaan verkkokirjana, maksaa 200-300 eur /kpl. Eihän omakotitalon rakennuttaja noita tarvitse, vaan ammattilaiset.

Muut RYLlit löytyy RT-kortistosta. Ja joo, tuleehan tuolle hintaa toki, mutta jos ei haluta maksaa ammattilaisesta niin sitten kannattaisi maksaa edes noista, tai aina voi luottaa siihen tuuriinkin ja säästää kaikesta. Ihan vain näin IMO.

Noista voi muuten myös ladata kortin itselleen eikä se häviä mihinkään, vaikka oikeus loppuu, joten useita vuosia noiden tilaaminen ei ole tarpeellista.

 

[PCB]

Muut RYLlit löytyy RT-kortistosta. Ja joo, tuleehan tuolle hintaa toki, mutta jos ei haluta maksaa ammattilaisesta niin sitten kannattaisi maksaa edes noista, tai aina voi luottaa siihen tuuriinkin ja säästää kaikesta. Ihan vain näin IMO.

Noista voi muuten myös ladata kortin itselleen eikä se häviä mihinkään, vaikka oikeus loppuu, joten useita vuosia noiden tilaaminen ei ole tarpeellista.

Noin se taitaakin olla noiden keskeisimpien RYL:ien osalta. Ei kuitenkaan ihan ilmaista yksilötasolla, osrganisaatiothan voivat neuvotella hinnasta.

Mutta lihavoidusta edelleen eri mieltä, ei RT-kortisto/RYL:t ole mikään työkalu/apu amatööreille, ammattilaisten palkkaamatta jättäminen ei ole vaihtoehto.

Ammattilaisilla kyllä tosiaan on kiintolevyllä RT:n pdf:iä varmaan jokaisella.

 

[Funk]

Noita RYL-kirjoja on ihan kirjastoissakin.

 

[JuhaH]

Siellä RYL:ssä on kyllä aikapaljon "haulikolla hyttystä" -tyyppistä tavaraa pientalotyömaata silmälläpitäen, kun nuo kokoelmat on tehty pitkälti isoja ja/tai julkisia hankkeita silmälläpitäen. Ja tosissaan itse koen hieman haastavana miten noita soveltaa näihin "mies ja paku"-tyyppisiin urakoitsijoihin, mitä pientalotyömailla pitkälti pyörii. Tarjouspyynnöt ja tilaukset on tyyliin pari lausetta sähköpostissa eikä kymmeniä sivuja lakimiesten kanssa laadittua tekstiä. Ja suunnitelmien tasokin kaukana siitä mitä ne noissa julkisissa hankkeissa on. Sitten meillä on joku ylimalkainen suunnitelma ja epämääräiren tarjous ja tilaus jossa on joku maininta johonkin RYL-kokoelmaan, niin käytännön kannalta tuo on aikalailla yhtä tyhjän kanssa - jos sitten sukulaisissa/kaveripiirissä ei ole liutaa juristeja, joiden kanssa lähdetään miettimään mitä tehdään ja kenen vastuu kun joku toteutus poikkeaa InfraRYL:n käytännöistä.

 

[pinkeliviinica]

Muut RYLlit löytyy RT-kortistosta. Ja joo, tuleehan tuolle hintaa toki, mutta jos ei haluta maksaa ammattilaisesta niin sitten kannattaisi maksaa edes noista, tai aina voi luottaa siihen tuuriinkin ja säästää kaikesta. Ihan vain näin IMO.

suurin ongelma onjo siinä ettei vastaavamestari/pääsuunnittelija tms edes kerro sille taloa rakentavalle että millaisia rakennusmääräyskokoelmia,kortteja,suosituksia jne on edes olemassa ja kuten todettu aiemminkin että jos tällä/näillä mestareilla/suunnittelijoilla on jo ikää sen verran että odottelee melkein jo eläkettä toinen jalka haudassa niin tietotaito on muutenkin jämähtänyt jo sille "20 vuotta sitten" tasolle...

itse en tiennyt rakrylleistä yhtään mitään kun omaa taloani lähdin rakentamaan enkä oikeastaan tiedä vieläkään kun se vaatisi tonnipari ylimääräistä että näkisin tämän hetken ryllit yms.
toisaalta maallikkona en varmasti myöskään ymmärtäisi ihan kaikkea mitä niissä kortistoissa tms edes lukee...

sen verran toki olen tutkinut nyt viimeaikoina asiaa että kun kyselin kesällä jo omalta insinööri/vastaavalta mestarilta (25vuotta alalla) ja pääsuunnittelijalta (dip.ins myöskin 25v alalla) ulkolaudoituksen naulaamisesta (koska oli tehty vastoin runkorylliä) niin kumpikaan ei tuntenut ko kohtaa eli itse tiesin siis tältä osin enemmän asiasta kuin itse alalla olleet

tässä vielä ulkolaudoituksen ohje muistin virkistämiseksi

Noista voi muuten myös ladata kortin itselleen eikä se häviä mihinkään, vaikka oikeus loppuu, joten useita vuosia noiden tilaaminen ei ole tarpeellista.

toki.. nuo voi vaikka printata jne mutta jos ko kohta uudistuu esim rakentamisen aikana niin tokihan se printtiversio on silloin auttamatta heti kerrasta vanha.
samasta syystä varmastikkin tietosanakirjatkin ovat hävinneet jokaisesta kotitaloudesta sillä vaikka ne aikanaan olivatkin hyviä monelta osin mutta muutaman vuoden jälkeen osa sisällöstä oli jo vanhentunut ja mitä pidempään ne muhivat kirjahyllyssä niin sitä enemmän ne olivat vanhentuneet myöskin

 

[jonesky12345]

Noi ryllit ei toisaalta kyllä ole mitenkään lainsäädännön velvoittamaa kamaa toisinkuin vaikkapa eurokoodit ja niiden kansallinen liite rakenteellisessa suunnittelussa, joten ei noita nyt missään omakotitalokohteessa tarvitse tuijottaa niin silmä kovana. Omakotitalohommissahan saatetaan muutenkin haluta parempaakin laatua kuin mitä toi rylli ohjeistaa.

 

[JuhaH]

suurin ongelma onjo siinä ettei vastaavamestari/pääsuunnittelija tms edes kerro sille taloa rakentavalle että millaisia rakennusmääräyskokoelmia,kortteja,suosituksia jne on edes olemassa ja kuten todettu aiemminkin että jos tällä/näillä mestareilla/suunnittelijoilla on jo ikää sen verran että odottelee melkein jo eläkettä toinen jalka haudassa niin tietotaito on muutenkin jämähtänyt jo sille "20 vuotta sitten" tasolle...

itse en tiennyt rakrylleistä yhtään mitään kun omaa taloani lähdin rakentamaan enkä oikeastaan tiedä vieläkään kun se vaatisi tonnipari ylimääräistä että näkisin tämän hetken ryllit yms.
toisaalta maallikkona en varmasti myöskään ymmärtäisi ihan kaikkea mitä niissä kortistoissa tms edes lukee...

sen verran toki olen tutkinut nyt viimeaikoina asiaa että kun kyselin kesällä jo omalta insinööri/vastaavalta mestarilta (25vuotta alalla) ja pääsuunnittelijalta (dip.ins myöskin 25v alalla) ulkolaudoituksen naulaamisesta (koska oli tehty vastoin runkorylliä) niin kumpikaan ei tuntenut ko kohtaa eli itse tiesin siis tältä osin enemmän asiasta kuin itse alalla olleet

tässä vielä ulkolaudoituksen ohje muistin virkistämiseksi

toki.. nuo voi vaikka printata jne mutta jos ko kohta uudistuu esim rakentamisen aikana niin tokihan se printtiversio on silloin auttamatta heti kerrasta vanha.
samasta syystä varmastikkin tietosanakirjatkin ovat hävinneet jokaisesta kotitaloudesta sillä vaikka ne aikanaan olivatkin hyviä monelta osin mutta muutaman vuoden jälkeen osa sisällöstä oli jo vanhentunut ja mitä pidempään ne muhivat kirjahyllyssä niin sitä enemmän ne olivat vanhentuneet myöskin

Tuossa RunkoRYL:ssä puhutaan laudasta, mutta entäs paneeleilla, kun noilla laudoilla julkkaria tehdään enään todella harvoin. Ympäripontattu paneeli lukitsee itsensä ympäröiviin paneeleihin todella lujaa vaikkei lomitusta viereisillä paneeleilla olisi kuin parikymmentä senttiä. Laudoilla perinnetaloa verhoillessa tuo 1,2m voikin olla ihan perusteltua.

 

[pinkeliviinica]

Tuossa RunkoRYL:ssä puhutaan laudasta, mutta entäs paneeleilla, kun noilla laudoilla julkkaria tehdään enään todella harvoin. Ympäripontattu paneeli lukitsee itsensä ympäröiviin paneeleihin todella lujaa vaikkei lomitusta viereisillä paneeleilla olisi kuin parikymmentä senttiä. Laudoilla perinnetaloa verhoillessa tuo 1,2m voikin olla ihan perusteltua.

itselläni ko kohta oli väärin jokaisen ikkunan kohdalla eli ikkunan päälle tuleva lautapaneeli oli poikkaistu sahaamalla ja sitten vain naulattu kiinni. eli sivusuuntiin ei ollut ponttia.
virallisestihan ikkunan aukon kohtahan pitäisi olla tehtynä siis niin että ikkunakolo on lovettu lautaan. (ainakin edesmennyt jukkatalo teki näin)
esim metrin leveä ikkuna tarkoitti sitä että ikkunan kohdalla oli ylhäällä/alhaalla kavennettu lauta ja ikkunan päissä saumat siis ilman ponttia ja siten metrin päässä toisistaan joka on kiellettyä.
tähän tapaan