Valmistalopaketit

Kuva alla Raksystemsin työnäyte Espoon kohteesta



Kuva6.jpeg
Nyt ei maallikolle aukea että mitä tässä on edes yritetty tehdä? Päin vittua laitettu sokkelineristeet ja valumuotti hajonnut?
 
Pari kuvaa Espoon kohteen alapohjasta. Toistuvat vedenpumppausjaksot välttämättömiä. Salaojat eivät vedä ja kallistukset ohjaavat vedet talon allle.

Tuossahan saisi olla varmaan vähintään 70 senttiä kapillaarikatkosepeliä ja reunoilla antureiden alalaidan alapuolelle saakka. Tähän tyyliin mitä maanvaraisen laatan havainnekuvassa.

image


Kallis tikki tuo on tuulettuvan välipohjan altakin alkaa korjaamaan. "Muutama" kuutiometri pitäisi saada sitä maata sieltä kaivettua pois ja uutta kunnolista tavaraa tilalle. Sitten talon perustusten ulkopuolelle taas iso salaojaremontti. Tontti näyttää niin märältä, että voi olla että sitä vettä pitää pumpata siitä perustusten ympäriltä ulkopuolelta talon koko elinkaaren ajan.

Sitä en tiedä onko se virhe alkanut jo siellä maaperätutkimusten tekemisissä, suunnittelijan kuivatussuunnitelman tekemisessä vai siinä totetuksessa vai kenties kaikissa.

Olisi pitänyt jonkun lyödä koko työmaa seis jo perustustentekovaiheessa.

Sillä tontilla ja sen maaperällä on iso vaikutus rakentamiskustannuksiin ja siihen miten talo siinä paikalla kestää.

Nehän parhaat tonttimaat on isoissa kaupungeissa rakennettu jo varmaan 1800-luvulla, niin tahtoo olla lähinnä niitä huonommin rakennettavia ne tontit mitä on jäljellä lähellä kaupunkia.
 
Tuossahan saisi olla varmaan vähintään 70 senttiä kapillaarikatkosepeliä ja reunoilla antureiden alalaidan alapuolelle saakka. Tähän tyyliin mitä maanvaraisen laatan havainnekuvassa.

image


Kallis tikki tuo on tuulettuvan välipohjan altakin alkaa korjaamaan. "Muutama" kuutiometri pitäisi saada sitä maata sieltä kaivettua pois ja uutta kunnolista tavaraa tilalle. Sitten talon perustusten ulkopuolelle taas iso salaojaremontti. Tontti näyttää niin märältä, että voi olla että sitä vettä pitää pumpata siitä perustusten ympäriltä ulkopuolelta talon koko elinkaaren ajan.

Sitä en tiedä onko se virhe alkanut jo siellä maaperätutkimusten tekemisissä, suunnittelijan kuivatussuunnitelman tekemisessä vai siinä totetuksessa vai kenties kaikissa.

Olisi pitänyt jonkun lyödä koko työmaa seis jo perustustentekovaiheessa.

Sillä tontilla ja sen maaperällä on iso vaikutus rakentamiskustannuksiin ja siihen miten talo siinä paikalla kestää.

Nehän parhaat tonttimaat on isoissa kaupungeissa rakennettu jo varmaan 1800-luvulla, niin tahtoo olla lähinnä niitä huonommin rakennettavia ne tontit mitä on jäljellä lähellä kaupunkia.
Tuota tuli itsekkin pohdittua, en kuvasta huomannut mitä maa-ainesta tuolla muovin alla on. Voihan siellä vaikka sepeliäkin olla, mutta tuollainen vesimäärä jos säännöllisesti joudutaan pumppaamaan niin ei se pelkkää pintavettä ole.
Pohjaveden taso tuolla todella korkealla?
Todennäköisesti pelkät salaojat sokkelin ulkopuolella eivät tule riittämään, pumppausta joutunee jatkamaan.
Näinhän se on myös kohteissa joissa kellarista yms ei saa pelkillä kaadoilla tehtyä kuivatusta.
Kerran tuli todistettua kuinka suhteellisen kuiva tontti muuttui uima-altaaksi maalämpökaivon porauksen jälkeen
 
Tuossahan saisi olla varmaan vähintään 70 senttiä kapillaarikatkosepeliä ja reunoilla antureiden alalaidan alapuolelle saakka. Tähän tyyliin mitä maanvaraisen laatan havainnekuvassa.

image


Kallis tikki tuo on tuulettuvan välipohjan altakin alkaa korjaamaan. "Muutama" kuutiometri pitäisi saada sitä maata sieltä kaivettua pois ja uutta kunnolista tavaraa tilalle. Sitten talon perustusten ulkopuolelle taas iso salaojaremontti. Tontti näyttää niin märältä, että voi olla että sitä vettä pitää pumpata siitä perustusten ympäriltä ulkopuolelta talon koko elinkaaren ajan.

Sitä en tiedä onko se virhe alkanut jo siellä maaperätutkimusten tekemisissä, suunnittelijan kuivatussuunnitelman tekemisessä vai siinä totetuksessa vai kenties kaikissa.

Olisi pitänyt jonkun lyödä koko työmaa seis jo perustustentekovaiheessa.

Sillä tontilla ja sen maaperällä on iso vaikutus rakentamiskustannuksiin ja siihen miten talo siinä paikalla kestää.

Nehän parhaat tonttimaat on isoissa kaupungeissa rakennettu jo varmaan 1800-luvulla, niin tahtoo olla lähinnä niitä huonommin rakennettavia ne tontit mitä on jäljellä lähellä kaupunkia.
70cm on liioittelua, 40cm kun laittaa keskelle, kallistaa pohjamaan viettämään talon keskeltä ulospäin ja asentaa salaojat lähelle suodatinkangasta niin ei ole ongelmia luvassa..
 
Olen nyt pohjakuvia piirrellyt Floorplannerillä (nettisivu) sekä RoomSketcherillä (windows app) ja täytyy sanoa, että jälkimmäinen ehdottomasti parempi pohjakuvien suunnitteluun. RoomSketcher meni melko tahmaiseksi, kun tavaraa alkoi olla ruudulla (eikä sitä ollut edes kovin paljon). Roomsketcher on todella helppo käyttää ja appista löytyy valmiiksi kaikennäköistä lattiaa, kaappia ja ovea, jotka voi kustomoida haluamansa kokoiseksi. Esim. autot saa talliin jne. Seinien piirtäminen ja vahvuuden valinta todella helppoa ja neliöt näkyvät huoneissa. En ole vielä keksinyt miten seinien ja sivujen pituuden ja leveydet saisi jatkuvasti näkymään ruudussa samaan tapaan kuin Floorplannerissä enkä ole myöskään kokeillut exportata tuolta mitään. Mutta siis ehdottomasti RoomSketcher suositeltava, jos itse haluaa luonnospohjakuvia tehdä jollekin puhtaaksipiirrettäväksi. Jos 3D:tä ym. haluaa, niin sitten maksaa. Ilmaisella RoomSketcherillä tekee 5 projektia.
 
Olen nyt pohjakuvia piirrellyt Floorplannerillä (nettisivu) sekä RoomSketcherillä (windows app) ja täytyy sanoa, että jälkimmäinen ehdottomasti parempi pohjakuvien suunnitteluun. RoomSketcher meni melko tahmaiseksi, kun tavaraa alkoi olla ruudulla (eikä sitä ollut edes kovin paljon). Roomsketcher on todella helppo käyttää ja appista löytyy valmiiksi kaikennäköistä lattiaa, kaappia ja ovea, jotka voi kustomoida haluamansa kokoiseksi. Esim. autot saa talliin jne. Seinien piirtäminen ja vahvuuden valinta todella helppoa ja neliöt näkyvät huoneissa. En ole vielä keksinyt miten seinien ja sivujen pituuden ja leveydet saisi jatkuvasti näkymään ruudussa samaan tapaan kuin Floorplannerissä enkä ole myöskään kokeillut exportata tuolta mitään. Mutta siis ehdottomasti RoomSketcher suositeltava, jos itse haluaa luonnospohjakuvia tehdä jollekin puhtaaksipiirrettäväksi. Jos 3D:tä ym. haluaa, niin sitten maksaa. Ilmaisella RoomSketcherillä tekee 5 projektia.

Floorplannerista täytyy sanoa että huonosti optimoitu kyllä. Itsellä sujunut ok käyttö Edgellä rautakiihdytyksellä ja PC:llä jossa GTX 3080 näyttis, mutta tosi tahmea se on perusraudalla käyttää. Jos ei automaattisesti muodostuvia 3D malleja kaipaa oman hahmottamisen tueksi niin kannattaa käyttää tosiaan jotain muuta.
 
Hyvä kommentti. Toivottavasti jokainen ostaja osasi olla tarkempi. Mutta kaikesta varoittelusta huolimatta nämä asiat tulevat aina yllätyksenä.

Tiedän kohteesta kyllä melkoisesti eli lähes kaiken. Tontti on 6m syvää vetistä savimaata, johon ei olisi pitänyt rakentaa mitään eli jaetun tontin joutomaata. Ryömintätilan maapohja on vetinen. Savimaan päällä on vain muutaman sentin sepelikerros. Salaojat ei toimi, purkuoja ei toimi, Käytetty vääriä sertifioimattomia maa-aineksia. Ontelolaattoja halki ja eräin kohdin niiden välissä useiden senttien rakoja, yhdessä kohtaa jopa 20 senttiä. Laattojen päällä olevien eristelevyjen senttien rakoja. Vesitulppien poistossa ontelolaattojen sisältä tuli satoja littroja vettä. WC:n viemäri vuoti ryömintätilaan, etanoita kasvaa ryömintätilassa, tuuletuspaalut eivät toimi, sokkeli on tehty 20 cm liian matalaksi, vastaavasti ryömintätila on jäänyt liian matalaksi. jne. Sokkelin osalta Raksystems Oy vastasi, ettei vaikuta lujuuteen, Ei vaadi korjausta.

Ostajan toimeksiannosta Raksystemsin tavarantarkastaja teki kohteessa tarkastuksen. Kun ostaja mainitsi sanan DEN puhelu ohjattiin tietylle tarkastajalle, mikä jo siänänsä herätti ostajassa epäilyjä. Kyseinen tarkastaja ei havainnut kohteessa mitään korjattavaa, eräin osin suositteli lisäselvityksiä. Tarkastus maksoi noin kymppitonnin.

Nyt tutkimuksia on suoritettu mm. tasolasermittauksin, lämpökameralla, virtausmittareilla, kosteusmittareilla, Aalto yliopiston maa-ainesanalyyseilla. Tutkimukset ovat osittaneet, että lähes kaikki on tehty päin helvettiä. Vikoja on paljon ja tutkimuksissa löytynyt uusia vikoja ja puutteita ja nyt vielä rakennuksen vajoaminen. Kaikki osapuolet kiistävät vastuunsa ja palloittelevat aliurakoijalta toiselle. Maatyöt DEN on teettänyt yhden miehen yrityksellä. Perustuksen ja teräspaalutuksen on tehnyt Perustava Oy, joka joutui korjailemaan vinoon tehtyjä valuja. Aivan karmeaa sotkua koko työmaa. Enempää en tällä kerralla halua sanoa. Toivottavasti jokainen ostaja on tarkempi.
Nyt kyllä on jäätävää tavaraa mitä olet jakanut tähän ketjuun. Ei voi kuin toivoa voimia rakentajalle ja samalla oman projektin reklamaatiot onkin enää ihan peanuts.

Meillä rakennettiin kyllä yli 10m savimaan päälle (toivottavasti onnistuneesti tai ainakin pohjatutkimuksen perustustavan mukaisesti), mutta aluksi taisi olla melkein 2m monttu mitä sitten täytettiin soralla ja mistä paalut sitten puskettiin läpi.

Perustavan laadusta perustusten suhteen ei nyt täysiä pisteitä voi antaa eli ilmakuplaa ja pientä halkeamaa ulkopinnoissa ja ontelojen läpiviennit oli tuohon tyyliin hakattu lekalla. Ontelojen tyhjennysreiät ummessa, mutta kävivät ne kyllä avaamassa eikä onneksi tullut mitää isoja vesimassoja.
 
Olen nyt pohjakuvia piirrellyt Floorplannerillä (nettisivu) sekä RoomSketcherillä (windows app) ja täytyy sanoa, että jälkimmäinen ehdottomasti parempi pohjakuvien suunnitteluun. RoomSketcher meni melko tahmaiseksi, kun tavaraa alkoi olla ruudulla (eikä sitä ollut edes kovin paljon). Roomsketcher on todella helppo käyttää ja appista löytyy valmiiksi kaikennäköistä lattiaa, kaappia ja ovea, jotka voi kustomoida haluamansa kokoiseksi. Esim. autot saa talliin jne. Seinien piirtäminen ja vahvuuden valinta todella helppoa ja neliöt näkyvät huoneissa. En ole vielä keksinyt miten seinien ja sivujen pituuden ja leveydet saisi jatkuvasti näkymään ruudussa samaan tapaan kuin Floorplannerissä enkä ole myöskään kokeillut exportata tuolta mitään. Mutta siis ehdottomasti RoomSketcher suositeltava, jos itse haluaa luonnospohjakuvia tehdä jollekin puhtaaksipiirrettäväksi. Jos 3D:tä ym. haluaa, niin sitten maksaa. Ilmaisella RoomSketcherillä tekee 5 projektia.
Muistankohan enää ulkoa oikein, mutta kaipasin myös noita eri seinien mittoja niin taisin ratkaista sen niin, että sieltä saa asetettua mittaviivat/nuolet joihin saa valittua näkyviin sen pituuden. En ole varma oliko maksullisen version ominaisuus. Itse otin maksullisen kun jossakin kohtaa se 5 templaattia vaan loppui kesken ja jotain muitakin maksullisen ominaisuuksia kaipailin. Tallensin niitä pdf-tiedostoon mitkä sai jotenkin myös määriteltyä tallentumaan ja tulostumaan oikeassa mittakaavassa kun vaan laittoi paperin koon ja tulostusasetukset oikein. Tuollaisen pdf:n jaoin muistaakseni talotehtaalle.

Linkki ohjeeseen mittojen lisäämiseksi:
 
Viimeksi muokattu:
Muistankohan enää ulkoa oikein, mutta kaipasin myös noita eri seinien mittoja niin taisin ratkaista sen niin, että sieltä saa asetettua mittaviivat/nuolet joihin saa valittua näkyviin sen pituuden. En ole varma oliko maksullisen version ominaisuus. Itse otin maksullisen kun jossakin kohtaa se 5 templaattia vaan loppui kesken ja jotain muitakin maksullisen ominaisuuksia kaipailin. Tallensin niitä pdf-tiedostoon mitkä sai jotenkin myös määriteltyä tallentumaan ja tulostumaan oikeassa mittakaavassa kun vaan laittoi paperin koon ja tulostusasetukset oikein. Tuollaisen pdf:n jaoin muistaakseni talotehtaalle.

Linkki ohjeeseen mittojen lisäämiseksi:

Tänään yhden rakennusliikkeen kans palaveerattiin ekaa kertaa ja itse tekemiäni RoomSketcherin kuvia näytin, niin kaveri meinas, että nuo vois suoraan pirtää puhtaaksi ja harvoin näkee noin valmiita luomuksia asiakkailla. Apuna on ollut muutaman tutun talokuvat (pdf:ät mittakaavassa), josta olen voinut tarkistaa käytävien leveyksiä, pikkuvessojen mittoja, leivinuunitakkaa, saunan lauteita jne. Toinen talo tuttu, niin helppo miettiä miten itse sitä muuttaisi. PDF-XChangen työkalulla saa mitat helposti tarkastettua.

En siis edes yritä tehdä mitään 3D:tä ja oikeankorkuisia seiniä, vaan mahdollisimman pitkälle mietityt pohjat. Arkkitehti saa parin viikon päästä kommentoida, ehdottaa ikkunan paikat jnejne. ja piirtää lopulliset kuvat, joilla tarkoitus kilpailuttaa talohomma.

...ja ketjun nimestä poikkeavasti ei olla ottamassa valmistalopakettia, vaan rakennusliikkeeltä omilla kuvilla avaimet kätiin/muuttovalmis.

E: RoomSketcheristä vielä: tuli sähköposti, jossa muutama hyvin lyhyt tutoriaalivideo, jos jotakuta kiinnostaa: Basic Drawing Skills
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaisia kokemuksia Jukkatalon taloista? Firmahan on konkassa, mutta ovatko olleet asiallisia?

Yhtä nyt käyty katsomassa, oli ainakin päältä päin asiallisen oloinen. Miljöö vaan jäi mietityttämään.

Verrokkina nyt vaikka joissain oliko nyt Älvsbytaloissa, n. 10 v sitten rakennettuina huokuu kyllä halpuus jo kuvissa, mm. muovipintaisine kylpyhuoneineen/ylipäätään muovimattolattioineen ja rossipohjineen :DVarmaan hinnat alkaen tasoa mutta silti aika karmeita noin tuoreiksi taloiksi.
 
En siis edes yritä tehdä mitään 3D:tä ja oikeankorkuisia seiniä, vaan mahdollisimman pitkälle mietityt pohjat. Arkkitehti saa parin viikon päästä kommentoida, ehdottaa ikkunan paikat jnejne. ja piirtää lopulliset kuvat, joilla tarkoitus kilpailuttaa talohomma.
ikkunoissa on sitten joitain noita hätäuloskäynti määräyksiä yms joita en muista ulkoa mutta meilläkin useampi perus ikkuna meni mitoiltaan uusiksi vasta talopaketin tilauksen jälkeen jotta täyttävät uudet määräykset eli vaikka siis piirtäisit ikkunan x ja arkkitehti tekisi samoin niin ikkunatoimittaja voi sanoa ettei sellaista saa ilman että muutetaan kokoa, muotoa jne tms.
kannattaa konsultoida ikkunoista ennen lopullisia piirustuksia sieltä mistä ne meinaa hankkia esim pihlalta tms
 
ikkunoissa on sitten joitain noita hätäuloskäynti määräyksiä yms joita en muista ulkoa mutta meilläkin useampi perus ikkuna meni mitoiltaan uusiksi vasta talopaketin tilauksen jälkeen jotta täyttävät uudet määräykset eli vaikka siis piirtäisit ikkunan x ja arkkitehti tekisi samoin niin ikkunatoimittaja voi sanoa ettei sellaista saa ilman että muutetaan kokoa, muotoa jne tms.
kannattaa konsultoida ikkunoista ennen lopullisia piirustuksia sieltä mistä ne meinaa hankkia esim pihlalta tms

Kiitos vinkistä. Pitääpä rakennusliikkeiltä kysyä, mitä ikkunatoimittajaa yleensä käyttävät ja arkkitehdiltä varmistaa, että onhan tietoinen tällaisista jutuista ja osaa ne huomioida, kun kuvia tehdään.
 
ikkunoissa on sitten joitain noita hätäuloskäynti määräyksiä yms joita en muista ulkoa mutta meilläkin useampi perus ikkuna meni mitoiltaan uusiksi vasta talopaketin tilauksen jälkeen jotta täyttävät uudet määräykset eli vaikka siis piirtäisit ikkunan x ja arkkitehti tekisi samoin niin ikkunatoimittaja voi sanoa ettei sellaista saa ilman että muutetaan kokoa, muotoa jne tms.
kannattaa konsultoida ikkunoista ennen lopullisia piirustuksia sieltä mistä ne meinaa hankkia esim pihlalta tms
Suunnitteluvirhehän tuossa on tapahtunut, talotehtaan suunnittelija ei ole ollut kartalla määräyksistä. Varatieikkunanna ei kai ole kokomuutoksia tapahtunut.

Toinen vaihtoehto on se, että jos kyseessä on ns. paloikkuna, noissa on kokorajoituksia. Eli jos ikkuna on vaikka lähellä toista palo-osastoa tietyin ehdoin. Tässäkin periaatteessa suunnitteluvirhe, jos ei ole suunnittelijalla tiedossa oman ikkunatoimittajan rajoitukset.
 
Suunnitteluvirhehän tuossa on tapahtunut, talotehtaan suunnittelija ei ole ollut kartalla määräyksistä. Varatieikkunanna ei kai ole kokomuutoksia tapahtunut.

Toinen vaihtoehto on se, että jos kyseessä on ns. paloikkuna, noissa on kokorajoituksia. Eli jos ikkuna on vaikka lähellä toista palo-osastoa tietyin ehdoin. Tässäkin periaatteessa suunnitteluvirhe, jos ei ole suunnittelijalla tiedossa oman ikkunatoimittajan rajoitukset.
tai voisikohan olla niin että määräykset olivat muuttuneet ajansaatossa (meillä meni yli puolisen vuotta taloa piirusteltaessa) ? en osaa sanoa muutakuin että loppuhyvin kuitenkin :) (enkä nyt muista että oliko kyse varatie vai paloikkunasta tms... mutta sen muistan että muutoksia tuli)
ainiin ja se vielä että jossain joskus näin että ikkunoita kun suunnittelee huoneeseen niin huone neliöstä laskettuna ikkunoiden pinta-ala pitää olla 10% siitä eli esim 15m2 huoneessa pitää olla vähintään 1.5m2 ikkunapinta-alaa.. eli isommat ikkunat saa olla mutta ei pienemmät.
tällekkään en muista mikä kohta määräyksistä näin määrittelee.. ehkä guugle kertoo paremmin.

edit: ja se vielä pitää lisätä että jos nyt tekisin talon tällä kokemuksella niin ottaisisin taloon ainakin yhden leveämmän ulko-oven (vähintään siis metrin leveänä) sillä kun seinät olivat jo pystyssä yms ja piti ruveta tuomaan milloin mitäkin tarviketta taloon sisälle ja loppuvaiheessa sitten parkettia,sisäkattopaneelia,jääkaappipakastinta jne niin ei meinannut riittää se perus 90cm leveä ovi kyllä mitenkään... silloin toivoin että ehkä joskus sitten ainakin kymmenen senttiä lisää leveyttä niin sitten menee jo huomattavasti paremmin takka yms pesukoneetikin ovesta sisälle :D
parvekkeen tai terassin ovi voisi hyvin olla juurikin tuollainen leveämpi ja jos tekee korkeahkoa taloa niin ei haittaisi yhtään jos vaikka ko oven korkeuteenkin saisi kymmenen/parikymmentä senttiä lisää :D
 
Viimeksi muokattu:
tai voisikohan olla niin että määräykset olivat muuttuneet ajansaatossa (meillä meni yli puolisen vuotta taloa piirusteltaessa) ? en osaa sanoa muutakuin että loppuhyvin kuitenkin :) (enkä nyt muista että oliko kyse varatie vai paloikkunasta tms... mutta sen muistan että muutoksia tuli)
ainiin ja se vielä että jossain joskus näin että ikkunoita kun suunnittelee huoneeseen niin huone neliöstä laskettuna ikkunoiden pinta-ala pitää olla 10% siitä eli esim 15m2 huoneessa pitää olla vähintään 1.5m2 ikkunapinta-alaa.. eli isommat ikkunat saa olla mutta ei pienemmät.
tällekkään en muista mikä kohta määräyksistä näin määrittelee.. ehkä guugle kertoo paremmin.
Kyllä ne määräykset (tai oikeammin asetukset) muuttuu, mutta ne on tiedossa kaikilla yleensä ainakin puoli vuotta enennen voimaantuloa. Luvan jättöhetken asetuksilla rakennus voidaan rakentaa loppuun. Eli kyse on käytännössä aina suunnittelijan moka.

Valoaukon pitää olla 10% pohjapinta-alasta asuinhuoneessa, eli ikkunoiden täytyy olla karmin ja puitteen leveyden verran suurempia vielä. Nämä on kyllä niin perus-perus-perustason asetuksia, että jokainen pientalojen suunnittelija jolla nämä ei tule selkärangasta, on kyllä väärällä alalla.

Ja kyllä nuo asetukset kannattaa Googlen sijaan hakea sieltä Finlexistä, niin tulee paremmin oikein.
 
Se vielä huomiona että arkkitehtiä ei tosiaan välttämättä tarvita missään vaiheessa, jos on valmiit pohjat niin pientaloihin erikoistunut AMK insinööri kyllä piirtää CAD:illa ne lupakuvat ja luultavasti arkkitehtiä halvemmalla. Ja tuntee säädökset jos toisiaan on asiaan erikoistunut eikä vain sivuhommana tee. Toki jos löytyy arkkitehti joka on nopea piirtämään ja tekee mielellään valmiiden kuvien puhtaaksi piirtämistä niin voi hyvin käyttää.
 
Se vielä huomiona että arkkitehtiä ei tosiaan välttämättä tarvita missään vaiheessa, jos on valmiit pohjat niin pientaloihin erikoistunut AMK insinööri kyllä piirtää CAD:illa ne lupakuvat ja luultavasti arkkitehtiä halvemmalla. Ja tuntee säädökset jos toisiaan on asiaan erikoistunut eikä vain sivuhommana tee. Toki jos löytyy arkkitehti joka on nopea piirtämään ja tekee mielellään valmiiden kuvien puhtaaksi piirtämistä niin voi hyvin käyttää.

Itse tosiaan ensimmäistä taloprojektia aloittelemassa ja arkkitehdin rooliin sen verran, että ajatus on, että hänellä on silmää myös visuaalisille jutuille. Osaa (toivottavasti) miettiä luonnonvaloa jnejne.

Nimiarkkitehtiä ei ole tarkoitus käyttää, vaan suositusten perusteella henkilöä, jonka kanssa keskustellaan näistä asioista ja tekee kuvat n. 1000-2000 € hintaan. Kyselemällä tällainen henkilö onkin jo todennäköisesti löytynyt. Yhden miehen firma, jolla on kokemusta on monta vuotta ja rakennusliikkeen mukaan on mallia "kuuntelee asiakasta" eikä puske omaa visiota. Ymmärtää myös rakentamisesta muuten, joten kuvien teossa pitäisi jäädä suurimmat mahdottomuudet/älyttömyydet pois.
 
Nimiarkkitehtiä ei ole tarkoitus käyttää, vaan suositusten perusteella henkilöä, jonka kanssa keskustellaan näistä asioista ja tekee kuvat n. 1000-2000 € hintaan. Kyselemällä tällainen henkilö onkin jo todennäköisesti löytynyt. Yhden miehen firma, jolla on kokemusta on monta vuotta ja rakennusliikkeen mukaan on mallia "kuuntelee asiakasta" eikä puske omaa visiota. Ymmärtää myös rakentamisesta muuten, joten kuvien teossa pitäisi jäädä suurimmat mahdottomuudet/älyttömyydet pois.
ehkä kannattaa se pääsuunnittelija palkata myös ja kysellä häneltäkin (pääsuunnittelija on kuitenkin pakollinen ellei itse ole rak.inssi tms eli pätevyys kelpaa rakennustarkastajille)
 
Pohjien suunnittelusta huomautan muutaman asian mitkä meni omilta suunnittelijoilta "ohi" jos tulee liuku-ovia niin kannattaa huomioida että ei ole vesipisteitä kohdalla, ja jos on niin ne on sitten pintavetoja. (Vaihdettiin itselle normiovi yhteen aukkoon että saa vesipisteet uppoasennuksilla.)
Ja toinen on iv-kanavien tilantarve välipohjassa, 200mm kanavan äänenvaimentimet on sitä kokoluokkaa että 900mm ristikkoväli oli kahdesta kanavasta täynnä ja villaan kääritty kanava piti runnoa vähän ovaaliksi että mahtuu eristettynä 220mm korkean ristikon alapaarteen kohdalle. (Alla alakaton koolaukset ja päällä yläkerran lattiankoolaukset)

Kanavan eristyksessä olisi säästänyt aikalailla työtä ja villaa jos ne olisi saanut jonnekkin höyrynsulun sisäpuolelle jemmaan. (Se toki vaatisi putkikuilua tai tunnelia jonnekkin.)
 
ehkä kannattaa se pääsuunnittelija palkata myös ja kysellä häneltäkin (pääsuunnittelija on kuitenkin pakollinen ellei itse ole rak.inssi tms eli pätevyys kelpaa rakennustarkastajille)

Pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja, rakennussuunnittelija, vastaava rakennesuunnittelija, vastaava pohjarakennesuunnittelija ja vastaava talotekninen suunnittelija pitää ilmoittaa jo rakennuslupaa haettaessa. Lisäksi taidetaan vaatia KVV-työnjohtaja, IV-työnjohtaja, kosteudenhallintakoordinaattori ja työturvallisuuskoordinaattori.

Tällainen henkilö/tällaiset henkilöt onkin juuri hakusessa paraikaa.

Pohjien suunnittelusta huomautan muutaman asian mitkä meni omilta suunnittelijoilta "ohi" jos tulee liuku-ovia niin kannattaa huomioida että ei ole vesipisteitä kohdalla, ja jos on niin ne on sitten pintavetoja. (Vaihdettiin itselle normiovi yhteen aukkoon että saa vesipisteet uppoasennuksilla.)
Ja toinen on iv-kanavien tilantarve välipohjassa, 200mm kanavan äänenvaimentimet on sitä kokoluokkaa että 900mm ristikkoväli oli kahdesta kanavasta täynnä ja villaan kääritty kanava piti runnoa vähän ovaaliksi että mahtuu eristettynä 220mm korkean ristikon alapaarteen kohdalle. (Alla alakaton koolaukset ja päällä yläkerran lattiankoolaukset)

Kanavan eristyksessä olisi säästänyt aikalailla työtä ja villaa jos ne olisi saanut jonnekkin höyrynsulun sisäpuolelle jemmaan. (Se toki vaatisi putkikuilua tai tunnelia jonnekkin.)

Koskenee vain tilannetta, jossa liukuovi ei ole lasia? Tyhmä kysymys: mitä tarkoittaa vesipisteen uppoasennus? Mikä on vaihtoehto uppoasennukselle?
 
Koskenee vain tilannetta, jossa liukuovi ei ole lasia? Tyhmä kysymys: mitä tarkoittaa vesipisteen uppoasennus? Mikä on vaihtoehto uppoasennukselle?

Uudiskohteissa yleensä laitetaan sellainen ovi mikä menee seinän sisään. Niin niiden kohdalle ei kummallekkaan puolelle pysty laittamaan, ellei putkia tuo pinnassa. Sama pätee pistorasioihin, kytkimiin ym sähköihin, näiden paikat kannattaa miettiä myös tarkkaan, jos haluaa liukuovia. Ja jos liukuovi ei mene seinän sisälle, niin ei sille puolelle seinää pysty laittamaan mitään. Ei sinänsä oven materiaalilla ole väliä. Kummassakin tilanteessa kuitenkin kannattaa ottaa suunnitteluvaiheessa jo huomioon.

Uppoasennus on se normi asennus uudiskohteissa, eli putket kulkee valussa/välipohjassa ja nousee/laskee seinässä, missä hanakulma sopivalla korkeudella sitten. Vaihtoehto on että tuo putket seinän tai katon pinnassa. Saneerauskohteissa tätä käytetään, ei uudiskohteissa.
 
Suosittelen myös pyrkimään huomioimaan, ettei vahingossa tule tehtyä suunnittelussa ratkaisuja, jotka eivät ole ns. standardin mukaisia, ellei nimenomaan siihen pyritä. Meille kävi tuo källi yhden parioven kohdalla, kun standardiovi on 13x21, niin meillä arkkitehti oli piirtänyt tuon 12x21 koon mukaan, jolloin standardiovi ei mahdu ja tuon kokoinen ovi onnistuu vain mittatilaustyönä taikka kyseessä ei ole pariovi ollenkaan, vaan ns. levikkeellinen ovi, jos ei halua teettää ovea.

Mutta ei kannata olla liian ankara itselle, jos ihan kaikki ei mene kuin strömsöössä. Kunhan tärkeimmät seikat on ok, niin se on vaan inhimillistä, ettei ihan kaikkea ole huomannut, vaikka kuinka vainoharhaisesti suunnitelmia käy läpi.
 
Uudiskohteissa yleensä laitetaan sellainen ovi mikä menee seinän sisään. Niin niiden kohdalle ei kummallekkaan puolelle pysty laittamaan, ellei putkia tuo pinnassa. Sama pätee pistorasioihin, kytkimiin ym sähköihin, näiden paikat kannattaa miettiä myös tarkkaan, jos haluaa liukuovia. Ja jos liukuovi ei mene seinän sisälle, niin ei sille puolelle seinää pysty laittamaan mitään. Ei sinänsä oven materiaalilla ole väliä. Kummassakin tilanteessa kuitenkin kannattaa ottaa suunnitteluvaiheessa jo huomioon.

Uppoasennus on se normi asennus uudiskohteissa, eli putket kulkee valussa/välipohjassa ja nousee/laskee seinässä, missä hanakulma sopivalla korkeudella sitten. Vaihtoehto on että tuo putket seinän tai katon pinnassa. Saneerauskohteissa tätä käytetään, ei uudiskohteissa.

Nuo sisään liukuvat ovethan on yleensä valmiita elementtejä, joka on suoraan rungon paksuinen paketti. Tähän ei tosiaan voi mitään porailla tai upottaa. Mutta siihen voi koolata vaikka sen 48 mm tai 66 mm lisää runkoa, johon saa upotukset tehtyä, eli vie hyvin vähän ylimääräistä tilaa.
 
Suosittelen myös pyrkimään huomioimaan, ettei vahingossa tule tehtyä suunnittelussa ratkaisuja, jotka eivät ole ns. standardin mukaisia, ellei nimenomaan siihen pyritä. Meille kävi tuo källi yhden parioven kohdalla, kun standardiovi on 13x21, niin meillä arkkitehti oli piirtänyt tuon 12x21 koon mukaan, jolloin standardiovi ei mahdu ja tuon kokoinen ovi onnistuu vain mittatilaustyönä taikka kyseessä ei ole pariovi ollenkaan, vaan ns. levikkeellinen ovi, jos ei halua teettää ovea.

Mutta ei kannata olla liian ankara itselle, jos ihan kaikki ei mene kuin strömsöössä. Kunhan tärkeimmät seikat on ok, niin se on vaan inhimillistä, ettei ihan kaikkea ole huomannut, vaikka kuinka vainoharhaisesti suunnitelmia käy läpi.

Itse ajattelen, että asiantuntevan suunnittelijan (on sitten arkkitehti tai mikä tahansa) on tunnettava tällaiset asiat ja hän on tehnyt työnsä huonosti, jos tällaisia mokia pääsee tapahtumaan. Hyviä vinkkejä täältä. Aion hiillostaa näillä kysymyksillä suunnittelijoita aikanaan. :thumbsup:
 
Itse ajattelen, että asiantuntevan suunnittelijan (on sitten arkkitehti tai mikä tahansa) on tunnettava tällaiset asiat ja hän on tehnyt työnsä huonosti, jos tällaisia mokia pääsee tapahtumaan. Hyviä vinkkejä täältä. Aion hiillostaa näillä kysymyksillä suunnittelijoita aikanaan. :thumbsup:
Talossa on ihan hiton paljon kaikkea suunniteltavaa, ja kun arkkitehti ei yleensä ole lvi-suunnittelija ja on yleensä kuitenkin ihminen niin noita lipsahduksia voi käydä.


Toinen osittain itseaiheutettu moka tuli saunassa, kuvissa oli vastakkainistuttavat lauteet ja ovi osittain lasisella päätyseinällä keskeisesti. Ajattelin väliseinärunkoja tehdessäni että en kyllä ala jatkamaan oven viereistä seinää 15cm matkaa vaan siirrän vaan oven paikkaa hieman sivuun. Noh nyt on oven vieressä lauteilla yhdellä sivulla 45cm jalkatilaa ja toisella 15cm
(Sauna tuntui aluksi valtavalta mutta aika nopeaan kutistui 25cm mitoista pois kun 50mm saunasadut, 50mm tuuletusraot ja paneloinnin lisäsi jokaseinälle)

Kolmas juttu koskee yläkerran lattiaa, suosittuna tapana on tehdä 3-kerroksen kipsilevylattia, eli keskikerrokseen lattialämmitysputket kipsisoirojen väliin ja raot kipsivalulla umpeen. (Aivan jäätävä leikkominen, ruuvaaminen kipsilirun valaminen ja saneerauslaastilla liimaus jos tekee ohjeiden mukaan..) Itsellä oli onneksi ristikoissa kantavuutta vaihtaa 2 kerrosta kipsiä 6cm kuitubetoniksi... Hinta halvempi kuin kipsillä valamalla tai soirotekniikalla tehtynä.
 
Muistankohan enää ulkoa oikein, mutta kaipasin myös noita eri seinien mittoja niin taisin ratkaista sen niin, että sieltä saa asetettua mittaviivat/nuolet joihin saa valittua näkyviin sen pituuden. En ole varma oliko maksullisen version ominaisuus. Itse otin maksullisen kun jossakin kohtaa se 5 templaattia vaan loppui kesken ja jotain muitakin maksullisen ominaisuuksia kaipailin. Tallensin niitä pdf-tiedostoon mitkä sai jotenkin myös määriteltyä tallentumaan ja tulostumaan oikeassa mittakaavassa kun vaan laittoi paperin koon ja tulostusasetukset oikein. Tuollaisen pdf:n jaoin muistaakseni talotehtaalle.

Linkki ohjeeseen mittojen lisäämiseksi:

Huoneiden neliöt näkyvät, mutta sisä- tai ulkomittojen näyttäminen (automaattisesti päivittyvät) on näemmä maksullinen ominaisuus.
- Room Dimensions (Pro and Team)
- Inside Wall Lengths (Pro and Team)
- Outside Wall Lengths (Premium, Pro and Team)
- Calculate the Total Area of a Floor Plan (Pro and Team)

Lähde: https://help.roomsketcher.com/hc/en-us/articles/360000216525-Overview-Measurements-on-Floor-Plans

Tässä arvon vielä, että jaksaisiko opetella planner5d.com tai Sweet Home 3D. Näitä ainakin Redditissä oli suositeltu ja ilmeisesti pykälää kykenevämpiä eivät vielä mahdottoman vaikeita käyttää.

E: Planner5d.com ainakin poissa laskuista: "For example, you can customize floors and walls with the Basic plan, however changing the size and textures of furniture is only possible with the Premium."
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaisia kokemuksia Jukkatalon taloista? Firmahan on konkassa, mutta ovatko olleet asiallisia?

Yhtä nyt käyty katsomassa, oli ainakin päältä päin asiallisen oloinen. Miljöö vaan jäi mietityttämään.

Verrokkina nyt vaikka joissain oliko nyt Älvsbytaloissa, n. 10 v sitten rakennettuina huokuu kyllä halpuus jo kuvissa, mm. muovipintaisine kylpyhuoneineen/ylipäätään muovimattolattioineen ja rossipohjineen :DVarmaan hinnat alkaen tasoa mutta silti aika karmeita noin tuoreiksi taloiksi.

Rakennettiin itse Jukkatalo 2021 ja ollaan kyllä oltu tyytyväisi. Vähän konkkailmoitus pelotti, mutta toisaalta aikanaan lupasivat 10v takuun joten luotetaan siihen että kokemuksella tehty :D Rakennusaikana homma toimi hyvin ja työmaapäällikkö ainakin osallistui hyvin projektiin sekä muutamat pienet virheet korjattiin ennen muuttoa. Jukkatalolla oli myös hyvä laatu rakentamisessa, toki riippuu myös pitkälti millainen timpuri on ollut työmaalla hommissa. Pirkanmaalla ainut ei-suomalainen työntekijä koko työmaan aikana oli heppu, joka asensi sisäänkäyntien katosten pellit ja ikkunapellit. Sähköt ja LVI hommat tehtiin kanssa hyvin, seurasin niiden tekoa ja firmat jotka täällä pyöri alihankintana olivat kaikki Google arvosteluissa +4 tähteä ja selkeästi luotettavia firmoja.
 
Rakennettiin itse Jukkatalo 2021 ja ollaan kyllä oltu tyytyväisi. Vähän konkkailmoitus pelotti, mutta toisaalta aikanaan lupasivat 10v takuun joten luotetaan siihen että kokemuksella tehty :D
Varsinais-Suomessa työkaveri on myös rakentanut Jukkatalon 2021 ja voit muuten tuolla takuulla pyyhkiä sitten vaikka naapurin persettä. Siellä on vähän isompaa ongelmaa ollut tuon rakentamisen jälkeen (mm. toisen kerroksen lattialämmitys ei toimi yms.) ja vieläkään ei ole korjattu vaikka aikaa mennyt toista vuotta. Et kannattaa varautua henkisesti tuohon kymmenen vuoden "takuuseen".
 
Varsinais-Suomessa työkaveri on myös rakentanut Jukkatalon 2021 ja voit muuten tuolla takuulla pyyhkiä sitten vaikka naapurin persettä. Siellä on vähän isompaa ongelmaa ollut tuon rakentamisen jälkeen (mm. toisen kerroksen lattialämmitys ei toimi yms.) ja vieläkään ei ole korjattu vaikka aikaa mennyt toista vuotta. Et kannattaa varautua henkisesti tuohon kymmenen vuoden "takuuseen".
Jukkatalon konkurssista on jo yli puoli vuotta ja takuu käytännössä raukeaa konkurssiin. Miksi eivät ole jo itse korjauttaneet lattialämmitystä?
 
Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.
 
Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.

Ihan ensimmäinen asia on referenssit. Me käytiin vastaavan muilla työmailla ja pääsin keskustelemaan rakentajien kokemuksista vastaavasta. Oli arvokasta tietoa ja helppo tehdä päätös.

Vastaavan pitäisi olla paikalla riittävän usein, mutta ihan vähintään aina tietyissä kriittisissä vaiheissa. Niistä pitää sopia erikseen.

Työturvallisuusasiat on yksi, mistä pitää sopia vastaavan kanssa. Lisäksi kosteudenhallintaan yms. liittyviä vaatimuksia voi olla esim. rakennusvalvonnalla ja vastaava voi joistakin niistä ottaa koppia, jos sovitaan. Lähtökohtaisesti siis kaikki mistä ei ole sovittu, on tilaajan vastuulla. Mulla on jemmassa jossain kattavasti koottu lista asioista, mistä voi sopia vastaavan kanssa, mutta jos löydän niin käyn pudottamassa tänne.
 
Varsinais-Suomessa työkaveri on myös rakentanut Jukkatalon 2021 ja voit muuten tuolla takuulla pyyhkiä sitten vaikka naapurin persettä. Siellä on vähän isompaa ongelmaa ollut tuon rakentamisen jälkeen (mm. toisen kerroksen lattialämmitys ei toimi yms.) ja vieläkään ei ole korjattu vaikka aikaa mennyt toista vuotta. Et kannattaa varautua henkisesti tuohon kymmenen vuoden "takuuseen".

Joo, takuuthan rauenneet. Olisin voinut ehkä täsmentää että tarkoitin tuolla enemmänkin talon runkorakenteita, kattorakenteita jne. Eli koska aikanaan on uskallettu noille luvata 10v takuu, niin en kuumottele sitä että noissa olisi nyt mitään suurempia rakennusvirheitä tms. Toki aika näyttää
 
Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.
Pääsuunnittelijan tulo rakennusliikkeen kautta/heidän palkkalistoilta häiritsisi kyllä itseäni, voi varmasti olla ihan pätevä kaveri mutta kyllä siinä hänen työnantajan intressit painaa enemmän kuin jonkun satunnaisen talonrakentajan, eli mennään minimeillä..
Sama juttu sen kvv työnjohtajan kanssa..
Eli jos käy joku kämmi tyyliin iv-kanavissa eristettä 50mm eikä 100mm niin herkemmin menee sormienvälistä sillä talotehtaan piikkiin työskentelevällä..
 
Pääsuunnittelijan tulo rakennusliikkeen kautta/heidän palkkalistoilta häiritsisi kyllä itseäni, voi varmasti olla ihan pätevä kaveri mutta kyllä siinä hänen työnantajan intressit painaa enemmän kuin jonkun satunnaisen talonrakentajan, eli mennään minimeillä..
Sama juttu sen kvv työnjohtajan kanssa..
Eli jos käy joku kämmi tyyliin iv-kanavissa eristettä 50mm eikä 100mm niin herkemmin menee sormienvälistä sillä talotehtaan piikkiin työskentelevällä..

Mikä kohta tarkalleen pääsuunnittelijan tehtävissä hiertää, jos VTJ on varmuudella riippumaton? VTJ:ia olen jututtanut sillä tavalla, että pääsevät sitten samaan hintaan konsultoimaan rakentaessa, kun kysymyksiä on nyt jo pitkä liuta.

Pitääpä tuota KVV-työnjohtajaakin miettiä. Ei mitään hajua mitä sellainen erikseen täällä Pohjois-Suomessa maksaa. Jos jollakulla on muuten suositella päteviä (taikka varoittaa ei-pätevistä) VTJ:ista, niin mielellään otan vastaan - vaikka yv:llä. Oulussa rakennetaan.
 
Vastaava valvoo enimmäkseen rakennustyön laatua, ja pääsuunnittelija valvoo suunnitelmia ja niiden yhteensopivuutta/toimivuutta.
Homma menee vähän niin että jos jossain on rakennusvirhe niin herkästi muutetaan vaan kuvat virheen mukaisiksi.. Tai jos jossain on kylmäsiltaa niin annetaan sen olla...
Tai jos yläkerran värähtelymitoitus on tiukilla niin annetaan olla hieman notkuva kun määräykset sen sallii..
Tapoja on monia ja en ihan täysin selvillä ole kaikista mahdollisista kiekeröistä, mutta perusperiaatteenahan varsinkin isoilla firmoilla on että tehdään niinkuin on laillista mutta hyvät rakennustavat voi unohtaa...

Se ei vaan ole oikein kestävällä pohjalla jos joutuu valvomaan myös oman työnantajansa etua...
 
Vastaava valvoo enimmäkseen rakennustyön laatua, ja pääsuunnittelija valvoo suunnitelmia ja niiden yhteensopivuutta/toimivuutta.
Homma menee vähän niin että jos jossain on rakennusvirhe niin herkästi muutetaan vaan kuvat virheen mukaisiksi.. Tai jos jossain on kylmäsiltaa niin annetaan sen olla...
Tai jos yläkerran värähtelymitoitus on tiukilla niin annetaan olla hieman notkuva kun määräykset sen sallii..
Tapoja on monia ja en ihan täysin selvillä ole kaikista mahdollisista kiekeröistä, mutta perusperiaatteenahan varsinkin isoilla firmoilla on että tehdään niinkuin on laillista mutta hyvät rakennustavat voi unohtaa...

Se ei vaan ole oikein kestävällä pohjalla jos joutuu valvomaan myös oman työnantajansa etua...

Tuo lihavoitu kyllä vähän hämmästyttää. Sen myötä kun välipohjissa värähtelykin otettiin mukaan laskentaan, voi ihan perustellusti sanoa että nykyään tehdään hyviä ja jäykkiä välipohjia, kun vaan täyttävät määräystason. Jos haluaa selvästi määräystasoa korkeampaa laatua, tulisi tällaiset asiat määritellä ennen sopimuksia. Eli asiantuntijan kanssa etukäteen määrittely, toki silloinkin voi olla vaikeaa saada tällaisia erikoisjuttuja saada ainakaan talopakettiin mukaan. Halvaksi ei välttämättä tule.
 
Kellään kokemusta mikä harkkoalakerran vs puurunkosen alakerran hintaero on jos tekee 2 krs omk?
 
Millaisia takuusopimuslausekkeita teidän talopakettisopimuksiin on kirjattu. Lukekaapa tuo ensin.

 
Tuo lihavoitu kyllä vähän hämmästyttää. Sen myötä kun välipohjissa värähtelykin otettiin mukaan laskentaan, voi ihan perustellusti sanoa että nykyään tehdään hyviä ja jäykkiä välipohjia, kun vaan täyttävät määräystason. Jos haluaa selvästi määräystasoa korkeampaa laatua, tulisi tällaiset asiat määritellä ennen sopimuksia. Eli asiantuntijan kanssa etukäteen määrittely, toki silloinkin voi olla vaikeaa saada tällaisia erikoisjuttuja saada ainakaan talopakettiin mukaan. Halvaksi ei välttämättä tule.
Jostain noita notkuvia pohjia edelleenkin tulee ja ainakin paperilla väitetään määräysten täyttyvän, värähtelyt on ilmeisesti/(ymmärrettävästi) aika monimutkainen asia rakenteellisesti.

Tuo ei ehkä sen viestin tärkein pointti ollut, asia voisi hyvinkin olla joku kg/m² asiakin ettei kestä kummoista kirjahyllyä yläkertaan tai että routaeristeet on piirretty vain 1m etäisyydelle sokkelista.. Kuitenkin joku sellainen joka säästää rakentajan rahoja ja ei suuresti näy asiakkaalle...
 
Jostain noita notkuvia pohjia edelleenkin tulee ja ainakin paperilla väitetään määräysten täyttyvän, värähtelyt on ilmeisesti/(ymmärrettävästi) aika monimutkainen asia rakenteellisesti.

Tuo ei ehkä sen viestin tärkein pointti ollut, asia voisi hyvinkin olla joku kg/m² asiakin ettei kestä kummoista kirjahyllyä yläkertaan tai että routaeristeet on piirretty vain 1m etäisyydelle sokkelista.. Kuitenkin joku sellainen joka säästää rakentajan rahoja ja ei suuresti näy asiakkaalle...

Grynderit tinkii kaikesta sellaisesta maksimaalisesti mikä ei näy suoraan potentiaalisille asunnon ostajille. Jos haluaa viimeisen päälle laatua, niin taitaa olla ainoa mahdollisuus rakennuttaa tai rakentaa itse.
 
Jostain noita notkuvia pohjia edelleenkin tulee ja ainakin paperilla väitetään määräysten täyttyvän, värähtelyt on ilmeisesti/(ymmärrettävästi) aika monimutkainen asia rakenteellisesti.

Tuo ei ehkä sen viestin tärkein pointti ollut, asia voisi hyvinkin olla joku kg/m² asiakin ettei kestä kummoista kirjahyllyä yläkertaan tai että routaeristeet on piirretty vain 1m etäisyydelle sokkelista.. Kuitenkin joku sellainen joka säästää rakentajan rahoja ja ei suuresti näy asiakkaalle...
Vähän lisää ihmetyksen aihetta. Kyllä ne välipohjat kestää ihan minkälaisen kirjahyllyn tahansa sinne yläkertaan. Sen sijaan ei välttämättä kestä, jos täytät koko yläkerran tiiviisti kirjahyllyillä.

Routaeristeiden mitoitus on kyllä niin yksinkertainen juttu, että ne kyllä äärimmäisen harvoin on väärin. Sellainen juttu, että suunnittelija laittaa ne 99 kertaa sadasta ihan ulkomuistista. En nyt ulkoa muista, mutta se 1000 mm saattaa ollakin se normaali tietyissä tapauksissa.

Jos ei noudateta hyvää rakennustapaa, niin sehän on käytänössä laiton. Ei sellaista saa tehdä. Jos haluat erikseen parempaa laatutasoa, se pitää huolehtia sopimuksiin.
 
Vähän lisää ihmetyksen aihetta. Kyllä ne välipohjat kestää ihan minkälaisen kirjahyllyn tahansa sinne yläkertaan. Sen sijaan ei välttämättä kestä, jos täytät koko yläkerran tiiviisti kirjahyllyillä.

Routaeristeiden mitoitus on kyllä niin yksinkertainen juttu, että ne kyllä äärimmäisen harvoin on väärin. Sellainen juttu, että suunnittelija laittaa ne 99 kertaa sadasta ihan ulkomuistista. En nyt ulkoa muista, mutta se 1000 mm saattaa ollakin se normaali tietyissä tapauksissa.

Jos ei noudateta hyvää rakennustapaa, niin sehän on käytänössä laiton. Ei sellaista saa tehdä. Jos haluat erikseen parempaa laatutasoa, se pitää huolehtia sopimuksiin.
Äkkiä ylittyy 200kg/m² kun kirjahyllystä puhutaan, ja siihen muut romut lisäksi...

Ja ei ne routaeristeet varmasti väärin olekkaan, ne vaan voi tehdä just tuolla metrillä ja mennä pienen riskin kera tai sit pistää 2m ja tekee kunnolla ‍♂️

Sama juttu kylpyhuoneen kanssa, säästömielessä sinne laitetaan ek kipsilevy ja pistetään 600mm tolppajako. Aika harva levyvalmistaja antaa heidän tavalliselle levylleen märkätiloissa 600mm koolausväliä tai ylipäätään märkätilakäyttöä..

Tai sitten ihan runkovahvuuden valinta, jos sitä ei tilatessaan varmista 198mm niin talotoimittaja voi tehdä sen halutessaan vaikka 173.
Tai ikkunat, yleensä nekin on paketeissa tuota 170mm luokkaa ja sitten siellä smyygiä ulko ja sisäpuolella, vs. 500e hintaero että saadaan 210mm karmisyvyys ja sisäpuolelta smyygitön ikkuna.

Tai ulkovuoripaneeli, niitäkin näkyy nykyään jostain 19mm vahvasta tavarasta tehtynä vaikka 28mm olisi fiksumpi valinta.

Tai joku tuulensuojalevyjen teippaus, jos sitä ei ole detaljeihin kirjoitettu niin ei niitä silloin teippailla.
Jyrsijäverkotkaan ei lue missään määräyksissä mutta silti ne on aivan fiksua laittaa...
Talossa vaan on miljoona säästökohdetta joista talotoimittaja pyrkii jokaisesta viilaamaan euron pois jotta saisi hommaan katetta, ja jos se pääsuunnittelija on siellä viilaajan puolella niin kyllähän se työnantajansa etua ajaa kaikin laillisin keinoin..
 
Tuli tuossa yhden isomman uudiskohteen alla viimeisiä kaapelivetoja vetäessäkin mieleen. että kai viemärit pitäisi olla vähän paremmin kannakoitu, kun muutamankin muhvin jouduin painamaan takaisin kiinni, kun aukesivat kun vahingossa vähän yli kulkiessa vahingossa heilautti...
 
Äkkiä ylittyy 200kg/m² kun kirjahyllystä puhutaan, ja siihen muut romut lisäksi...

Ja ei ne routaeristeet varmasti väärin olekkaan, ne vaan voi tehdä just tuolla metrillä ja mennä pienen riskin kera tai sit pistää 2m ja tekee kunnolla ‍♂

Sama juttu kylpyhuoneen kanssa, säästömielessä sinne laitetaan ek kipsilevy ja pistetään 600mm tolppajako. Aika harva levyvalmistaja antaa heidän tavalliselle levylleen märkätiloissa 600mm koolausväliä tai ylipäätään märkätilakäyttöä..

Tai sitten ihan runkovahvuuden valinta, jos sitä ei tilatessaan varmista 198mm niin talotoimittaja voi tehdä sen halutessaan vaikka 173.
Tai ikkunat, yleensä nekin on paketeissa tuota 170mm luokkaa ja sitten siellä smyygiä ulko ja sisäpuolella, vs. 500e hintaero että saadaan 210mm karmisyvyys ja sisäpuolelta smyygitön ikkuna.

Tai ulkovuoripaneeli, niitäkin näkyy nykyään jostain 19mm vahvasta tavarasta tehtynä vaikka 28mm olisi fiksumpi valinta.

Tai joku tuulensuojalevyjen teippaus, jos sitä ei ole detaljeihin kirjoitettu niin ei niitä silloin teippailla.
Jyrsijäverkotkaan ei lue missään määräyksissä mutta silti ne on aivan fiksua laittaa...
Talossa vaan on miljoona säästökohdetta joista talotoimittaja pyrkii jokaisesta viilaamaan euron pois jotta saisi hommaan katetta, ja jos se pääsuunnittelija on siellä viilaajan puolella niin kyllähän se työnantajansa etua ajaa kaikin laillisin keinoin..
Varmasti saa rahaa palamaan, kun laittaa routaeristeet tuplavarmuudella tilanteessa, jossa on jo kaikki mahdolliset varmuuskertoimet. Ja sinäkö ostat talopaketin, jossa ei ole sopimuksin määritelty runkomateriaaleja, runko-/eristevahvuutta, karmisyvyyttä, ulkoverhouslaudan paksuutta?
 
Löytyyköhän näistä mitään ajantasaista tietoa paljonko säästää jos tekee pitkästä? Puutakin monesti kaadetaan paljon talon alta ja siinä on mahdollisuus vetää kenttäsahalla kakkosnelosta läjään joka talopaketissa ei hyödytä.
 
Löytyyköhän näistä mitään ajantasaista tietoa paljonko säästää jos tekee pitkästä? Puutakin monesti kaadetaan paljon talon alta ja siinä on mahdollisuus vetää kenttäsahalla kakkosnelosta läjään joka talopaketissa ei hyödytä.
Eipä oikein löydy, mutta jos puutavaran osuus on 10-20ke luokkaa niin ei siinä nykyhinnoilla juuri palkoille pääse.

Mulla on nyt 200m² sisäpintavaiheessa, puut omasta metsästä ja ainoat ostetut palvelut on ollut paalutus, sokkeli, lattiavalut, lvi-työt ja uunin+piipun muuraus.
Laatoitus ja vedeneristys tulee olemaan myös ulkopuoliselta.

Työ ja kaiken tavaran kilpailutukset on ainoa missä pystyy konkreettisesti säästämään ja sekin edellyttää jotain palkallista lomaa töistä...

Tuosta omasta puutavarasta vielä sen verran että jos aikoo koko talon siitä tehdä niin siihen tarttee ≈1-2 rekallista tukkia.. Harvalla on aivan niin isoa rakennuspaikkaa joten perämetsään joutuu menemään. Hommassa kun on vielä jonkinverran rajoitteita,
eli siitä puusta tulee rajallinen määrä puutavaraa, eli latvoille täytyy keksiä jotain (polttopuut vuosikausiksi tai myynti)
Ja siitä tukista tulee rajallinen määrä leveää puutavaraa, eli jos haluaa edes 195mm leveällä paneelilla tehdä ulkovuoren niin sitä puuta pitää kaataa pirun paljon ja tulee jäämään kilometri 100*25 lautaa yli niistä tukin ulkoreunoista.
Sama homma runkopuutavaran kanssa, pitää olla isoa puuta että saa 198*48 lopputuotteen aikaan.

Ja tuosta mitasta pääsimmekin siihen että sen puutavaran pitää sahauksen jälkeen kuivata, joko "vuosi ulkona" tai koneellisesti sahalla, kuivauspaikan löytäminen voi olla aika nihkeää kun sahat tuppaavat olemaan isoja firmoja nykyään.

Ja kun tavara on kuivaa niin suosittelen runkotavaran osalta höyläämistä, eli se karvainen lankku pukataan höylän läpi jotta siitä saadaan sileä tasamittainen tuote, hyvä sahuri tekee kyllä jokaisesta tuotteesta oikean kokoista mutta puun kuivuessa tapahtuvalle kutistumista se ei voi kuin ennustaa ja joskus se osuu kohdalleen ja joskus ei.

(Itse kaadatin 50m³ tukkia joista sahautin runkopuutavaran, "pinnoista" mistä ei tullut lankkua tehtiin lautaa kattoruoteiksi, koolauksiin, räystäille ja pieliin.)
Ulkovuoripaneelin ja sisäpuolen 48*48 ostin kaupasta, paneeli siksi että haluamamme profiilin höyläys oli kallista ja se että tukkia olisi tarvinnut tuplamäärän paneelin leveyden takia, 48*48 siksi että niistä on aiemmissa projekteissa tullut melkoisia potkureita kuivuessaan vaikka ovatkin olleet asianmukaisesti taapeloituna.

Liitteenä vielä kuva oman metsän luokattomasta puusta ja kaupasta ostetusta pohjoisen tiheäsyisestä ulkovuoripaneelista..
IMG20230824100008.jpg

Edit: myös iv-työt tein itse..
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on mennävuosina kenttäsahattu paljonkin mutta alkaa olla katoavaa kansaperinnettä. Itsellä sahattiin tontin puut käytännössä kaikki 32x100 tavaraksi jolla voi katon lyodä umpeen konesaumatun pellin alla ja käyttää tuuletusrakona ulkoverhoilussa. Enemmän harrastusta vaikka on nuorisoa taapelihommiin.

Nykyään työ on niin kallista että on yleensä loogisempaa ostaa mitallistettu puutava muualta. 28x170 UTV paneeli maksoi pohjamaalattuna 2,6€ metri alvilla, eli ison talon paneelit 1600m reilu 4 tonnia. Siinä olisi kaikkinensa kertynyt aika paljon hanskan jälkiä itse toteuttaen ja 4 tonnilla ei kuitenkaan saa kuin max 2 viikkoa alvillista timpurintyötä.
 
Niinhän se taitaa olla että eri laadut ja koot tekevät oman puun hyödyntämisestä haastavaa. plus kuivaus..Ehkäpä hirsityyliin autokatosta ja sen sellaista, haloiksi pistäminen on kauheeta haaskoa.

Rakentelin kohtuullisen kokoista traktorisuojaa taannoin ja siinä kevyesti kilpailuttamalla isoimmat tavaraerät tuli valmispaketteihin vertaamalla saman hintainen pitkästä, sisältäen kaiken ostokaivuu mukaanlukien kuin oli pakettien tavarahinta ilman perustuksia. Toki sama kate saattaa olla euromääräisesti talossa jolloin sen suhde hinnassa on merkittävästi pienempi.

Talon rakentaminenhan kannattaa ottaa sielun hoitona. Jos siinä laskee työtunteja voi lähteä terveys. Stressaantunut Jouluksi kotiin meininki on surullista katsottavaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 128
Viestejä
4 861 734
Jäsenet
78 608
Uusin jäsen
Herttua

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom