Valmistalopaketit

Sama juttu kylpyhuoneen kanssa, säästömielessä sinne laitetaan ek kipsilevy ja pistetään 600mm tolppajako. Aika harva levyvalmistaja antaa heidän tavalliselle levylleen märkätiloissa 600mm koolausväliä tai ylipäätään märkätilakäyttöä..

Kylpyhuoneen jos haluaa tehdä viimeisen päälle kosteuden kannalta turvallisesti, niin sehän kannattaa muurata irti muista seinistä ja väliin jättää muutaman sentin tuuletusvälit. Silloin jos vesieristeet pettävät, niin siinä ei isompaa vahinkoa pääse kehittymään.

Luonnollisesti grynderit tinkivät tuostakin ja sen sijasta ratkaisuna on vesieristetty kipsilevy.
 
Talon rakentaminenhan kannattaa ottaa sielun hoitona. Jos siinä laskee työtunteja voi lähteä terveys. Stressaantunut Jouluksi kotiin meininki on surullista katsottavaa.

Ongelmaa varsinkin puutaloa hiljaksiin vuosien mittaan rakentaessa tulee vähän siitä että menee enemmän aikaa suojaamiseen kuin rakentamiseen jos ei ainakin säältä suojaan pyri sykähtämään aika nopeasti. Ja seuraavaksi pitääkin pitää se koko ajan plussan puolella mikä maksaa jne jne. :)
 
Ongelmaa varsinkin puutaloa hiljaksiin vuosien mittaan rakentaessa tulee vähän siitä että menee enemmän aikaa suojaamiseen kuin rakentamiseen jos ei ainakin säältä suojaan pyri sykähtämään aika nopeasti. Ja seuraavaksi pitääkin pitää se koko ajan plussan puolella mikä maksaa jne jne. :)
Itsellä lyötiin huhtikuussa paalut,

Toukokuun puolivälissä pidin 3vkoa lomia ja liukumia, siinä sivussa tein talon ja pihatien maatyöt 8t vuokrakoneella,

Kesäkuussa urakoitsija valoi sokkelin, kesäkuun lopussa täyttelin iltahommina traktorilla sokkelinreunustoja.

Heinäkuun alussa lainasin hiabbiautoa ja nostin sokkelikaverin kanssa ontelolaatat paikoilleen ja he valoivat ontelosaumat. Kuun puolivälissä jäin vapaalle ja nostelin omalla pikkuhiabilla kattoristikot sokkelin päälle ja tehtiin katto valmiiksi. Loppukuusta käytin isoa hiabbia nostamassa ruodepinnalla olevan katon viereen tehdylle pedille ja aloin tekemään seinärunkoja, rungot oli muutamassa päivässä tehty jolloin katto takaisin päälle.

Elokuun alussa tuulensuojalevytys ja villoitus 2viikon aikana samanaikaisesti-> (villat on takuulla hyvin)
Sitten sisälle styroxit, putket ja osa verkoista.
(oli muuten tympeä kontata siellä 80cm ryömintätilassa kaikki viemärit)
Loppukuu tehtiin ulkovuorta kun lattialämmitysromujen saannissa kestikin yllättävän kauan.

Syyskuun ekalla viikolla asensin katon ja loput räystään aluset. Kuun puolivälissä oli lattiavalu ja tontille ilmestyi oma 30t kaivinkone kun ostotyön tekijät tuntui olevan kiireisiä ja aika kalliitakin.
Loppukuun kävin töissä.

Lokakuun toisella viikolla alkoi iv kanavien asennus, se oli kyllä vihoviimeistä hommaa kun isoja kanavia kannakoi ja eristää, tuloilmakanaviin tuli armaflex+ 50-100mm villaa ja sitä kanavaa sitten riitti, poistokanaviin riitti onneksi 50-100mm villaa..
Kanavien ohessa valmistui yläkerran lattia, yläkerran villoitus/tuulensuojalevytys ja ulkoseinien sisä koolaukset..
Viimeisen viikon aikana kaivoin jätevesien käsittelykentän maahan, sai siirtää huolella massoja kun 25m pitkä purkuputki oli 4,5m maanpinnalta ja 13m pitkän kentän pohjakin jossain 3,5m kieppeillä.
Minulla meni 5 päivää kun tein tähellisesti kaadot kohdalleen ja kaiken suodatinkankaalla ympäröiden, ammattimiehellä varmaan 4 päivää mutta 4*8*100€ on ihan riittävä motivaatio itse tekemiseen.. (laskin 20e/h oman koneen kuluiksi) ja tuolla rahalla olisi saanut vaan 20t koneen töihin..

Marraskuun alussa sisäväliseinien rungot, yläkerran koolaukset ja ikkunoiden asennus. (Siihen saakka oli menty tuplamuovilla ikkunoissa)
Loppukuusta tein yhden huoneen valmiiksi ja menin käymään töissä.

Joulukuun puolivälissä kantelin muurarille tiiliä ja tein yläkerran väliseinärungot, myös puhallusvillat tuli tuolloin ja talo alkoi pitämään kunnolla lämpöä.

Tammikuun alusta tein teknisen tilan valmiiksi jotta sinne sai keskuksen, iv-koneen ja lvi tavaraa paikoilleen.
Loppukuukausi olikin sisäseinien levytyksiä ja sisustustavaran kilpailutusta.

Helmikuun alussa kaivettiin vesijohdon viimeinen 10m ja tehtiin yhdistys runkolinjaan. (Siihen asti mentiin kantovedellä ja jokivedellä.)
Sähköjen vetoa tehtiin myös ahkerasti tammi-helmikuun vaihteessa, talossa on jonkinverran läpijuostavia huoneita niin porraskytkentöihin meni kelallinen 5*1,5mmj, toki valaisinten määrä on muutenkin perustasoa suurempi.
Helmikuun puolivälissä tuli mlp ja rakennusvaiheena oli märkätilojen levytykset.
Loppukuu menikin sisäseiniä levytellessä ja pakkeloidessa kunnes viimeisellä viikolla joutui viikoksi valtion leipiin.

Maaliskuu onkin ollut massalla tuhrimista ja maalausta khh ja wc akselilla.
Ja mittauskeskuksen uusinnassa meni päivä-2 (talo tuli vanhalle rakennuspaikalle ja sähköt ryöstettiin toiselta rakennukselta jonka keskus alkoi olemaan "valmis".)

Maanantaina selvisi kosteusmittauksessa että ei pääse vielä ≈kuukauteen pinnoittamaan kun laatan sisäkosteudet oli 89-95% välillä, nyt saakin pakkeloida shortseissa kun kiertää +35c vesi lattiassa... (olisi pitänyt jo syksyllä hioa ne liimat kunnolla eikä vaan silittää rosoja pois sillä koneella)

Kodinkoneet ostettiin miltei kaikki jo black fridaystä, keittion varmistuttua tammikuussa hankittiin sittemmin mikro Virosta, Boschin liesituuletin saksasta ja ruotsista Siemensin lieskarin etulista jotta myös lieskari sopii muiden koneiden ilmeeseen..

Enää loput..... (Hitosti pintoja, sisäkatot, lattiat, yläkerta melkein kokonaan, piha, maalämpöpiiri, ulkoa pielilautoja ja maalaus)





Eli kiirettä en ole pitänyt ja jossain paketti talossa oltaisiin asuttu jo kuukausitolkulla.
Toisaalta nyt saadaan laatua, varusteita ja juuri sitä mitä toivotaan...
 
Heinäkuun alussa lainasin hiabbiautoa ja nostin sokkelikaverin kanssa ontelolaatat paikoilleen ja he valoivat ontelosaumat. Kuun puolivälissä jäin vapaalle ja nostelin omalla pikkuhiabilla kattoristikot sokkelin päälle ja tehtiin katto valmiiksi. Loppukuusta käytin isoa hiabbia nostamassa ruodepinnalla olevan katon viereen tehdylle pedille ja aloin tekemään seinärunkoja, rungot oli muutamassa päivässä tehty jolloin katto takaisin päälle.

Se on moderni tehokas tapa tehdä pitkästä tavarasta talo, että sokkelin päälle rakentaa valmiin katon ja seinät rakentaa eristeitä vajaaksi saakka siinä tontilla kokonaisen seinän kokoisina elementteinä. Sitten vain iso useamman kymmenen tonnia nostava nosturiauto paikalle ja katto nostaa sivuun, seinäelementit paikoilleen ja sitten katto päälle. Tuossa ei päivääkään mene nosturiautolla.

Pitää olla huomattavasti vanhempi se nosturi kuin mitä ne elementit ja katto painaa kun se nosturin teho ilmoitetaan suoraan ylöspäin nostettaessa. Silloin kun taakkaa nostetaan vaikka 15 metrin päästä sivusta, niin se ei pysty läheskään yhtä paljoa nostamaan.

Useampi sata euroa tuollaisen nosturiauton tuntihinta on kuskeineen ja sitten joku muutaman satasen perusmaksu siitä kun ilmestyy tontille.
 
Se on moderni tehokas tapa tehdä pitkästä tavarasta talo, että sokkelin päälle rakentaa valmiin katon ja seinät rakentaa eristeitä vajaaksi saakka siinä tontilla kokonaisen seinän kokoisina elementteinä. Sitten vain iso useamman kymmenen tonnia nostava nosturiauto paikalle ja katto nostaa sivuun, seinäelementit paikoilleen ja sitten katto päälle. Tuossa ei päivääkään mene nosturiautolla.

Pitää olla huomattavasti vanhempi se nosturi kuin mitä ne elementit ja katto painaa kun se nosturin teho ilmoitetaan suoraan ylöspäin nostettaessa. Silloin kun taakkaa nostetaan vaikka 15 metrin päästä sivusta, niin se ei pysty läheskään yhtä paljoa nostamaan.

Useampi sata euroa tuollaisen nosturiauton tuntihinta on kuskeineen ja sitten joku muutaman satasen perusmaksu siitä kun ilmestyy tontille.
Se oli 15min kun katto vaihtoi paikkaa, (itsellä oli selvät sävelet asiasta ja liinatkin valmiina)
Hintaa ei tullut nostokeikoille kuin 300e luokkaa, tuntiveloitus jotain 150e kieppeillä mutta ajankäyttö oli todella tehokasta ja sovittiin että käy nostamassa kun kerkeää..

Seinät tehtiin pitkästä alle ja tuettiin pelkillä revoilla pystyyn, näin saatiin myös tuulensuojalevyn saumakohdat hyvin.

Nuo nostoarvotaulukot on normitallaajalle varsin monimutkaista kauraa mutta tuo minun katto painoi 6t luokkaa, ja nostosäde ihan minimi mitä voi vaan olla, 90tm koneella olisi siirtynyt pois sokkelilta mutta päällemenoon tarvitsi 165 jollainen se ensimmäiselläkin kerralla oli.
Jos olisi pitänyt esim. päädystä nostaa niin olisi mennyt mobiilihommiksi ja kustannukset x2-3
 
Se oli 15min kun katto vaihtoi paikkaa, (itsellä oli selvät sävelet asiasta ja liinatkin valmiina)
Hintaa ei tullut nostokeikoille kuin 300e luokkaa, tuntiveloitus jotain 150e kieppeillä mutta ajankäyttö oli todella tehokasta ja sovittiin että käy nostamassa kun kerkeää..

Seinät tehtiin pitkästä alle ja tuettiin pelkillä revoilla pystyyn, näin saatiin myös tuulensuojalevyn saumakohdat hyvin.

Nuo nostoarvotaulukot on normitallaajalle varsin monimutkaista kauraa mutta tuo minun katto painoi 6t luokkaa, ja nostosäde ihan minimi mitä voi vaan olla, 90tm koneella olisi siirtynyt pois sokkelilta mutta päällemenoon tarvitsi 165 jollainen se ensimmäiselläkin kerralla oli.
Jos olisi pitänyt esim. päädystä nostaa niin olisi mennyt mobiilihommiksi ja kustannukset x2-3

Mistä oli nostopisteet katossa ja kuka ne laski/veikkasi, 6 tonnia kuitenkin kuormaa jonkin verran puurungolle ja alapaarre on kai mitoitettu lähinnä vetoa kestämään eikä sitä että tulee painoa reunoista? Itsellä laajennusprojekti jatkuu kesällä niin että 5x6m + räystäät on laajennus ja 8x6m on vanha osa. Mietin että jos saisi viereen pellolle (omaa maata) tasattua paikan johon koota sen 6x13m katon valmiiksi niin ei tarvitsisi kuin pari päivää vanhaa osaa pitää ilman kattoa.

edit: Ekan laajennuksen 6x (5m + 2m parveke) tein kesällä perinteisesti alhaalta ylöspäin. Kellarin kanssa 3 kerrosta eli aika korkealla sai ruoteita ja aluskatehuopaa asennella syksyllä. Kattotuolit saatiin paikalleen noin tunnissa parin tutun timpurin avulla, noin muuten ei juuri ole tarvittu tuntityön tekijöitä vielä tontilla, mitä nyt ikkunat otin raaka-asennuksella ja ekovilla puhallettiin seiniin ja kattoon samalla kertaa kun oli melkein halvempaa kuin pelkkä levy. Vielä pitäisi itse saada sisäseiniä+lattioita kuosiin että saa märkätilat vesieristys ja laatoitusvaiheeseen ennen kesää.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä kaikesta vastaavan työnjohtajan kanssa olisi tärkeä sopia sopimuksella? Käyntitiheys varmaan ainakin? Mitä muuta? Mitä asioita henkilöä valitessa olisi tärkeä varmistaa?

Muutaman tarjouksen sain jo ja toinen ei maininnut rutiininomaisista käynneistä mitään, toisella 1 krt/viikko tai työmaan tahdin mukaan. Kosteusmittauksesta oli myös mainittu mittaustapa. Raportointi oli mainittu myös.

Onko ongelmaa, jos pääsuunnittelija on rakennusliikkeeltä mutta VTJ ulkopuolinen (minun palkkaama)? KVV-työnjohtaja olisi rakennusliikkeen alihankkijalta - ei sopimussuhteessa minuun.

Mitä kaikkea odotat vastaavalta työnjohtajalta? Voisi melkein niin kysyä. Tarvitsetko apua itse rakennuslupien hakemisessa, materiaalien kilpailutuksessa, maatöiden järjestämisessä, urakkasopimusten tekemisissä jne? Mikä on sinulle tuttua ja mikä ei rakentamisessa? Mikäli olet täysin noviisi rakentamisen osalta, niin kannattaa kysyä vastaavalta työnjohtajalta suoraan sellaista "pakettia", jolla saat hänestä mahdollisemman paljon irti. Kysyä myös, että mitä sisältää ja mitä sinun tulisi itse ottaa huomioon, että mikä ei sisälly hänen palveluunsa. Mikäli mulle maksettaisiin 5000e projektista, jossa olen vastaava työnjohtaja, niin pitäisin vain pakolliset katselmukset tyyliin. 7500e hintaan voisin käydä työmaalla joka kolmas viikko. 13.000e hintaan voisin jo käydä joka viikko ja auttaa lupien hakemisessa ja osittain työvaiheiden kilpailutuksessa jne. Näin esimerkkinä.

E: Hinnat heitetty nyt sitten tosiaan aivan hatusta, mutta toimivat havainnolistavana esimerkkinä.
 
Mistä oli nostopisteet katossa ja kuka ne laski/veikkasi, 6 tonnia kuitenkin kuormaa jonkin verran puurungolle ja alapaarre on kai mitoitettu lähinnä vetoa kestämään eikä sitä että tulee painoa reunoista? Itsellä laajennusprojekti jatkuu kesällä niin että 5x6m + räystäät on laajennus ja 8x6m on vanha osa. Mietin että jos saisi viereen pellolle (omaa maata) tasattua paikan johon koota sen 6x13m katon valmiiksi niin ei tarvitsisi kuin pari päivää vanhaa osaa pitää ilman kattoa.
Ristikkoja tilatessa kerroin että katto nostetaan kokonaisena, he mitoittivat ristikot siten että "yksi nostokohta läpi talon keskeltä harjaa"

Ristikkokuvissa oli kerrottu revaukset ja alapaarretaso piti jäykistää 2m välein pituussuunnassa laudalla. (Minä laitoin lattiakoolaukset jo maassa joten jätin ne laudat pois)

Jyrkkä katto 250mm ruodejaolla oli aika kolmion muotoinen joten se oli myös siksi varsin jäykkä paketti.

Itse nosto oli luonnollisesti minun vastuulla, nostopisteeksi tarvitsi jämerän palkin jotta kuorma olisi mahdollisimman tasainen eikä yksittäisiä ristikoita rasitettaisi.
Kasasin yläpaarteen alapuolelle ("huonetilan kattoon") 15m pitkän palkin yhteenruuvatuista 48*198 lankusta joita oli neljä rinnakkain ja jatkoskohdat mahdollisimman hyvin limitettyinä.
siitä sitten tasaisella jaolla 4kpl 3t nostoliinaa harjan raosta katolle jossa liinat yhdistettiin sakkeleilla, sitten vaan 2-haara ketjuilla liinalenkeistä kiinni ja katto ylös, ne kaksi liinaa tasapainottivat kuormituksensa kun nosto ei ollut suoraan liinasta vaan molempien liinojen muodostamasta lenkistä.
Tämä siis kun katto oli räystäineen n. 16*10m
Olisi ollut painajainen alkaa tuota tekemään korkealle vaikka oma saksilavakin löytyy, ruoteitten ja aluskatteen asennus olisi vienyt todella paljon aikaa ja ikävällä työskentelykorkeudella, myös tilattu nosturi olisi ollut pitkään tontilla kun omalla ei olisi yltänyt nostamaan yksittäisiä ristikoita rungon päälle ja se on hieman hidasta hieromista niitä siellä taivaalla kiinnitellä ja revailla suoraan.
Räystäänalusetkin oli mukava tehdä maassa...

Se peti pitää olla jämäkkä ja suora, itse tasasin maasta tasaisen kentän, johon asettelin 2kpl 5 trukkilavan rivejä, lavojen päälle puhelinpylväät laserilla ja laudanpätkillä korkoon laittaen.
Ja jos teet sen katon rakennuksen vieressä muista huomioida että se pyörähtää 180° nostettaessa.
(jos tekee "samoinpäin" viereen niin se katto pitää viedä todella kauas nosturista pyörähtääkseen= vaatii paljon voimaa nosturista ja pienemmillä ei edes onnistu.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä kaikkea odotat vastaavalta työnjohtajalta? Voisi melkein niin kysyä. Tarvitsetko apua itse rakennuslupien hakemisessa, materiaalien kilpailutuksessa, maatöiden järjestämisessä, urakkasopimusten tekemisissä jne? Mikä on sinulle tuttua ja mikä ei rakentamisessa? Mikäli olet täysin noviisi rakentamisen osalta, niin kannattaa kysyä vastaavalta työnjohtajalta suoraan sellaista "pakettia", jolla saat hänestä mahdollisemman paljon irti. Kysyä myös, että mitä sisältää ja mitä sinun tulisi itse ottaa huomioon, että mikä ei sisälly hänen palveluunsa. Mikäli mulle maksettaisiin 5000e projektista, jossa olen vastaava työnjohtaja, niin pitäisin vain pakolliset katselmukset tyyliin. 7500e hintaan voisin käydä työmaalla joka kolmas viikko. 13.000e hintaan voisin jo käydä joka viikko ja auttaa lupien hakemisessa ja osittain työvaiheiden kilpailutuksessa jne. Näin esimerkkinä.

E: Hinnat heitetty nyt sitten tosiaan aivan hatusta, mutta toimivat havainnolistavana esimerkkinä.

Olen noviisi rakentamisessa. Hankala olla kauheasti vailla, kun ei täyttä ymmärrystä ole mitä yleensä tekevät. Olen paljon lueskellut ja sitä kautta kyllä viisastunut. Olen jo varmistanut, että pääsevät konsultoimaan ja vastailemaan kysymyksiin, joita on jo ja tulee lisää. Maatöiden kilpailutusta ym. pääsevät myös tekemään ja rakennusliikkeiden tarjoisten vertailussa avittamaan ja tarjouspyyntöäkin tekemään.

Odotan myös siis, että normisti pääsuunnittelijalle kuuluvia hommia tekisi jonkin verran. Päässuunnittelijalle jäisi sitten enemmän yhteensovittaminen yms. ja VTJ olisi se meidän edustaja/avustaja.

Miten käyntitiheydestä kannattaisi sopia? Onko jollain jotain valmista, hyvää tekstiä sopimuksesta? Mielestäni työmaalla pitää olla rutiinikäynnit x krt/vko/kk eikä pelkästään katselmuksia. Mitkä ovat pakollisten katselmusten lisäksi ne vaiheet, joissa pitäisi edellyttää VTJ:lta käyntiä työmaalla?
 
Miten käyntitiheydestä kannattaisi sopia?
omalla työmaallani pääsuunnittelija kävi aina kun soitin sille et nyt olisi tarve.. (mulla oli etuna valvontakamera jolla sain valvottua kohdetta etänä esim töissä näki mitä talolla tapahtuu)

ongelma minulla oli siinä kun talopaketti nousee niin perkuleen nopeasti pystyyn että itsekkin kun olin joka päivä töiden jälkeen katsomassa että mitä on saatu aikaiseksi vain huomatakseni että jokin asia olikin tehty jo ja nyt se on piilossa lopullisesti.
esim viemärit... ensin kävin ruokatauolla vielä talolla ja huomasin että reitit oli kaivettu valmiiksi. seuraavan kerran töiden jälkeen 3h myöhemmin oli viemärit jo tehty ja peitetty sepelillä ja paikoitellen jo styroksitkin päällä.
onneksi pääsuunnittelija oli ollut sen verran paikalla että oli katsonut työn tekemistä.... tässä kohtaa tuli semmoinen olo että kun pääsuunnittelija oli paikalla ja minä niin viemärin tekijä oli asenteella "vitt*ko kattelette, kyllä minä osaan näitä hommia tehdä jo 20v kokemuksella" :D eli parempi olikin "pysyä poissa" mutta valvonnassa pitää olla kyllä tarkkana juuri siksi ettei työmiehet esim peitä virheitään maan alle tai kipsilevyjen alle tms kun vaikka sitä kokemusta olisikin niin monesti voi olla juurikin se oppiharha että just kun itsekkin on tehny jotain juttuja 20vuotta niin kuvittelee osaavansa kaiken kunnes tulee se päivä kun huomaa että määräykset tms ovat muuttuneet ajat sitten ja toimintapoja pitää muuttaa tai tekee periaatteessa oikein mutta nykystandardien mukaan väärin :D
 
Kaikki putkethan pitäisi vähintään kuvata ennen peittämistä KVV-työnjohtajalle jos (ja kun) tämä itse ei ole paikalla - ja jo tällä verukkeella niitä putkia kannattaa dokumentoida vaikka maaurakoitsija pitäisikin sitä kyttäyksenä. Lisäksi niitä ei ikinä asenneta millilleen kuvien mukaan, yleensä ei edes metrilleen, niin joku dokumentointi lopputuloksesta on myöhemminkin hyödyllistä. Vie termarissa tuoretta kahvia putkarille ja juttelee mukavia, niin työnjälki kohenee kummasti ja kuvaaminenkaan ei enää ahdista tekijää niin paljoa :)

Ja vaikka dokumentoin omaa työmaata hyvinkin tunnollisesti ja lähes kaikki on omin käsin rakennettu, niin nyt kalkkiviivoilla vähän harmittaa etten ostanut jotain 360 kameraa projektin alussa - tuollaiselle ihan ehdoton suositus saa dokumentoitua rakenteet todella helposti ja kattavasti ennen kuin ne menee piiloon.

Työmaavalvontaa ammatikseen tekevä työkaverini vei työmiehille pullaa ja kahvia lähes aina kun kävi omalla pientalotyömaallaan - ammattilaisena tiesi millä varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Mulkuille tehdään sekundaa, mutta hyvien tyyppien eteen ollaan usein valmiita näkemään vähän vaivaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki putkethan pitäisi vähintään kuvata ennen peittämistä KVV-työnjohtajalle jos (ja kun) tämä itse ei ole paikalla - ja jo tällä verukkeella niitä putkia kannattaa dokumentoida vaikka maaurakoitsija pitäisikin sitä kyttäyksenä. Lisäksi niitä ei ikinä asenneta millilleen kuvien mukaan, yleensä ei edes metrilleen, niin joku dokumentointi lopputuloksesta on myöhemminkin hyödyllistä. Vie termarissa tuoretta kahvia putkarille ja juttelee mukavia, niin työnjälki kohenee kummasti ja kuvaaminenkaan ei enää ahdista tekijää niin paljoa :)

Ja vaikka dokumentoin omaa työmaata hyvinkin tunnollisesti ja lähes kaikki on omin käsin rakennettu, niin nyt kalkkiviivoilla vähän harmittaa etten ostanut jotain 360 kameraa projektin alussa - tuollaiselle ihan ehdoton suositus saa dokumentoitua rakenteet todella helposti ja kattavasti ennen kuin ne menee piiloon.

Työmaavalvontaa ammatikseen tekevä työkaverini vei työmiehille pullaa ja kahvia lähes aina kun kävi omalla pientalotyömaallaan - ammattilaisena tiesi millä varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Mulkuille tehdään sekundaa, mutta hyvien tyyppien eteen ollaan usein valmiita näkemään vähän vaivaakin.
itsekkin vein kaffepakettia ja vissyä yms aina kun mahdollista.. harmillisesti juuri putkari oli kohteessa vain päivän ja sähkäritkin vain päivän eli ne tulee ja menee niin nopsaan ettei ehdi kissaa sanomaan :D
runkotöitä teki pari heppua paripäivää ja tiilikaton tekijät tuli erikseen muualta ( ne viipyi kans vaan päivän) jne.. ainoa ketä viipyi pitempään oli sisätöihin ja siihenkin vain yksi timpuri joka sit naputtelikin 2kk.
 
Rakenteita tosiaan kannattaa käydä eri vaiheissa valokuvaamassa, vaikka sinänsä ei mitään rakentamisesta tietäisikään. Kuvien avulla eri asioiden läpikäyminen tarvittaessa on paljon helpompaa kuin pelkkien suunnitelmien pohjalta. Varsinkin kun joskus hyviäkin suunnitelmia voidaan joutua mukauttamaan toteutuksen yhteydessä.

Juh44 nimimerkille iso peukku rakentamisesta, ei ihan joka jantterilta onnistu tänä päivänä!

Itse en ole millään lailla rakennusalan ammattilainen, mutta on kyllä tullut isosti nautittua siitä, ettei otettu mitään avaimet käteen ratkaisua, vaan tehdään ns. pitkästä tavarasta, joskin runkotoimitus olikin talotehtaan paketti. Varsinkin kun on tehty melko paljon nykypäivän tyyppiratkaisuista poikkeavia rakenneratkaisuja, on tullut aika syvällisesti tutustuttua moniin eri rakentamisen salaisuuksiin. En taatusti vieläkään varmasti tiedä riittävästi kaikesta, mutta on kyllä mukavaa pystyä edes hieman joskus kyseenalaistamaan ja ihan vahtimaankin, että hommat tulee tehtyä niin kuin suunniteltu. Ja suunnitteluun oltiin panostettu isosti, niin sitä silloin kyllä edellyttää, että käytännön toteutus myös noudattaisi huolellisesti tehtyjä suunnitelmia. Rakennekuvien opiskelu on ollut mukavaa. Samoin erilaisten ongelmien ratkominen mitä on tullut meidän ratkaisuissa eteen. Ei ole esimerkiksi lainkaan selvää tänä päivänä miten yhdistät puisen alapohjan harvalaudoituksella ja vesikiertoisella lattialämmityksellä yhdistettynä aitoon lankkulattiaan. Ja jotta asiaa ei tehtäisi helpoksi, kulmakertoimena vielä modernisti toteutettu painovoimainen ilmanvaihto.
 
Ja suunnitteluun oltiin panostettu isosti, niin sitä silloin kyllä edellyttää, että käytännön toteutus myös noudattaisi huolellisesti tehtyjä suunnitelmia. Rakennekuvien opiskelu on ollut mukavaa. Samoin erilaisten ongelmien ratkominen mitä on tullut meidän ratkaisuissa eteen. Ei ole esimerkiksi lainkaan selvää tänä päivänä miten yhdistät puisen alapohjan harvalaudoituksella ja vesikiertoisella lattialämmityksellä yhdistettynä aitoon lankkulattiaan. Ja jotta asiaa ei tehtäisi helpoksi, kulmakertoimena vielä modernisti toteutettu painovoimainen ilmanvaihto.

Miksi piti alkaa tekemään tuollaisia juttuja?
 
Miksi piti alkaa tekemään tuollaisia juttuja?

Vastaan aikanaan laajemmin kun hommat etenee, mutta syitä: täysin tuulettuva alapohja, huollettavuus, hygroskooppisuus, hengittävyys, muovittomuus, sisäilman laatu, laadukkaat ja aidot materiaalit.
 
En nyt halua maalailla piruja seinille, mutta tuolla tavalla tulee herkästi ns. myyntikelvoton talo. Voi siinä ihan tyytyväisenä itse asustella, mutta kaikki täyspäiset ostajaehdokkaat kääntyy ympäri, kun kuulevat talon olevan täynnä jonkun maallikon itse visioimia ja toteuttamia ratkaisuja.
 
Joo ei olisi minun makuun tuo rakennus, joko täysin perinteinen hirsimökki tai nykyajan tietotaidon mukainen muovitalo. Mutta rakentaminen on varsin kompromissirikasta puuhaa. Ja harvempi noita erikoisia kohteita myyntiin rakentaa, ainakin itse aion pitää kynsin ja hampain itsetehdystä kämpästä kiinni...
 
En nyt halua maalailla piruja seinille, mutta tuolla tavalla tulee herkästi ns. myyntikelvoton talo. Voi siinä ihan tyytyväisenä itse asustella, mutta kaikki täyspäiset ostajaehdokkaat kääntyy ympäri, kun kuulevat talon olevan täynnä jonkun maallikon itse visioimia ja toteuttamia ratkaisuja.

Aikanaan tosiaan voin avata projektia enemmänkin, mutta ei tässä olla rakentamassa taloa, jossa olisi monimutkainen asua ja toisaalta vaikka ajatukset on omia, niin toteutus ei tosiaankaan ole tullut pelkästään omasta päästä, vaan suunnitteluun on panostettu ja käytetty alan erityisasiantuntijoita. Vastaavia ratkaisuja tekevät esim. Sunhouse ja Honkatalot, enkä ole havainnut em. valmistajien talojen kohdalla olleen erityisiä myyntivaikeuksia, vaikka ei tätä lähtökohtaisesti myyntiin tehdä ja siksi hankkeeseen ryhdyttiin, kun ei ollut valmista ratkaisua olemassa.
 
Vastaan aikanaan laajemmin kun hommat etenee, mutta syitä: täysin tuulettuva alapohja, huollettavuus, hygroskooppisuus, hengittävyys, muovittomuus, sisäilman laatu, laadukkaat ja aidot materiaalit.

Muu ok mutta en ymmärrä mikä painovoimaisessa ilmanvaihdossa kiehtoo, koneellisen ilmanvaihdon yli 80% lämmöntalteenotolla voi tehdä hyvin vaikka olisikin hydroskooppiset rakenteet ja on silloin paljon energiataloudellisempi. Jos oletetaan että saman ilmamäärän kuuluu silti vaihtua niin se otetaanko siitä talteen valtaosa lämmöstä (ja kesällä voi tehdä toisinpäin) vaiko ei on kuitenkin energiatalouden kannalta aika merkittävää. Ulkoilma tulee koneellisessa ilmanvaihdossa myös paremmin suodatettua jos sisäilman laatua miettii.
 
Muu ok mutta en ymmärrä mikä painovoimaisessa ilmanvaihdossa kiehtoo, koneellisen ilmanvaihdon yli 80% lämmöntalteenotolla voi tehdä hyvin vaikka olisikin hydroskooppiset rakenteet ja on silloin paljon energiataloudellisempi. Jos oletetaan että saman ilmamäärän kuuluu silti vaihtua niin se otetaanko siitä talteen valtaosa lämmöstä (ja kesällä voi tehdä toisinpäin) vaiko ei on kuitenkin energiatalouden kannalta aika merkittävää. Ulkoilma tulee koneellisessa ilmanvaihdossa myös paremmin suodatettua jos sisäilman laatua miettii.

Tämä on juuri se syy, miksi laadin aikanaan koko projektista oman threadin jossa kaikki nämä valinnat ja ratkaisut on paljon paremmin kuvattu auki. Tänne kun laitan näistä lyhyitä kommentteja, niin herättää tosiaan varmasti enemmän hämmästystä ja ihmettelyä kuin taustoitus puuttuu.

En hämmennä porukkaa enempää. En ole huvikseen korostanut, että suunnitteluun on panostettu isosti, yksi merkittävä syy on ollut se, että kun halutaan ns. tyyppiratkaisuista poikkeavia toteutuksia, niin se vaatii erityisasiantuntijuutta, jota onneksi vielä Suomesta löytyy, vaikka aina helppoa ei ole ollut. Jokainen ratkaisu on myös tehty siten, että se täyttää kaikki nykypäivän vaatimukset, eikä missään ole oikaistu. Esim. koko talo on suunniteltu alusta alkaen sen mukaan, että tulee esim. tuo painovoimainen iv. Se on vaatinut mm. ihan omat laskelmansa ja suunnitelmat, jotta järjestelmän ns. hyötysuhde on paras mahdollinen. Helppoa tai halpaa ei ole ollut, mutta ei me tähän koko projektiin ryhdytty siksi, että se sitä pitäisi olla. Kaikista näistä seikoista huolimatta me ei olla suunniteltu eikä aiota asua missään 1900-luvun alun torpassa, vaan likimain kaikki tämä päivän mukavuudet on silti tuotu taloon ja asumisviihtyvyydestä ei ole tingitty. Talossa vaan ei ole varmaan yhtään millimetriä, jonka yksityiskohtia ja toteutusta ei olisi jossain kohtaa mietitty ekologisuuden, asumismukavuuden, funktionaalisuuden ja arkkitehtuurin kannalta. Esim. suunnitteluun (tosin tähän vaikutti osaltaan koronainflaatio) on mennyt aikaa kolmisen vuotta.
 
Hei! Onko kellään tietoa, saako suoralla sähköllä olevaa omakotitaloa läpi energiatodistuksesta, jos U-arvot on perus vaaditut ja kämpässä on vaikka kaksi ilmalämpöpumppua lämmittämässä?
 
Hei! Onko kellään tietoa, saako suoralla sähköllä olevaa omakotitaloa läpi energiatodistuksesta, jos U-arvot on perus vaaditut ja kämpässä on vaikka kaksi ilmalämpöpumppua lämmittämässä?

En nyt oikein ymmärtänyt kysymystäsi, mutta energiatodistus on pakollinen, jos olet asuntoa myymässä. Sillä ei ole väliä onko sulla vaikka 10 ilmalämpöpumppua talossa, vai ei yhtään.
 
Voi olla että vaatii vähän säätöä, mutta uskoisin että onnistuu - vahva suositus kuitenkin vesiputkille lattiassa - mahdollistaa tulevaisuudessa melkolailla minkä tahansa lämmitysmuodon. Sähköpattereiden osalta kannattaa tutustua ecodirektiiviin vaatimuksiin eli ihan ne halvimmat seinäpatterit eivät käy - ainakaan jos niitä ei laita taloautomaation perään. Lämpimän veden kierto on "myrkkyä" energiatodistuksessa vaikka lämpö vapautuisikin huonetiloihin eli sitä kannattaa yrittää välttää, paineenalennusventtiili parantaa tilannetta hieman ja aurinkopaneeleista on paljon hyötyä. Ja tiiveys pitäisi varmaan saada vähintään siihen 2.0 lukuun. Kun selailet ketjua hieman taakepäin, niin mittaus kannattaa tehdä talopakettifirmamalliin siinä vaiheessa kun runko on pystyssä ja höyrysulut vedetty ikkunoiden yli ilman että niihin on tehty ensimmäistäkään läpivientiä - pääsee helposti hyviin lukemiin :p

Sitä E-lukua voi yrittää haarukoida laskureilla, mutta noihin ei kannata ihan täysin luottaa - ainakin omaan energiatodistukseen tuli aikalailla eri lukemia kuin näillä laskureilla: Rakennusten energialaskuri — Eksergia

En nyt oikein ymmärtänyt kysymystäsi, mutta energiatodistus on pakollinen, jos olet asuntoa myymässä. Sillä ei ole väliä onko sulla vaikka 10 ilmalämpöpumppua talossa, vai ei yhtään.
Uutta taloa ei saa rakentaa jos se ei mene vähintään B-energialuokkaan.
 
Voi olla että vaatii vähän säätöä, mutta uskoisin että onnistuu - vahva suositus kuitenkin vesiputkille lattiassa - mahdollistaa tulevaisuudessa melkolailla minkä tahansa lämmitysmuodon. Sähköpattereiden osalta kannattaa tutustua ecodirektiiviin vaatimuksiin eli ihan ne halvimmat seinäpatterit eivät käy - ainakaan jos niitä ei laita taloautomaation perään. Lämpimän veden kierto on "myrkkyä" energiatodistuksessa vaikka lämpö vapautuisikin huonetiloihin eli sitä kannattaa yrittää välttää, paineenalennusventtiili parantaa tilannetta hieman ja aurinkopaneeleista on paljon hyötyä. Ja tiiveys pitäisi varmaan saada vähintään siihen 2.0 lukuun. Kun selailet ketjua hieman taakepäin, niin mittaus kannattaa tehdä talopakettifirmamalliin siinä vaiheessa kun runko on pystyssä ja höyrysulut vedetty ikkunoiden yli ilman että niihin on tehty ensimmäistäkään läpivientiä - pääsee helposti hyviin lukemiin :p

Sitä E-lukua voi yrittää haarukoida laskureilla, mutta noihin ei kannata ihan täysin luottaa - ainakin omaan energiatodistukseen tuli aikalailla eri lukemia kuin näillä laskureilla: Rakennusten energialaskuri — Eksergia


Uutta taloa ei saa rakentaa jos se ei mene vähintään B-energialuokkaan.

Kiitos paljon! Tässä on siis taustalla se että olen kyllä energiatodistuksen laatija, mutta olen laatinu energistodistuksia vain suuriin toimistorakkennuksiin, kouluihin yms.

On vain todella vähän tehtynä noita omakotitalokohteita ja nekin olemassa oleviin, vanhoihin. Täytyy varmaan vähän laskea voiko tuo olla mitenkä mahdollista. Voin raportoida tänne kun saan tarkasteltua.

Yhtä tuttua vain kiinnostaa tämä kun aikoo rakentaa talon mahdollisimman halvalla.
 
Uutta taloa ei saa rakentaa jos se ei mene vähintään B-energialuokkaan.

Tämä itselläni tiedossa. Lähinnä ihmettelin, kun keskustelu on "valmistalopaketit" ja luultavasti yksikään valmistalotoimittaja tuskin myy talopakettia, sillä logiikalla, etteikö energia-arvot täyttyisi minimivaatimusten osalta?
 
Tuolla uusi juttu autotalleista.

Ihan hyvä kirjoitus. Itse olen tuskaillut kun en ole löytänyt markkinoilta sopivia jalkalistoja omaan talliini. Vaatimuksena olisi noin 80mm korkeat ja täysin vedenkestävät.
 
Tuolla uusi juttu autotalleista.


Sinänsä tosi koomista ottaen huomioon, että moni mainittu asia on itsestäänselvyys asuinrakennuksessa, mutta ne eivät sitten välity autotalliin. Itselle on tulossa vain autokatos ja lämmin varasto, mutta en olisi edes harkinnutkaan käyttää tuossa materiaaleja, jotka eivät kestä kosteusrasitusta paikoissa missä rasitusta on. Sitäkin ihmeteltiin, kun laitatin katokseen öljynerotuskaivon kun kuulemma niitä harrastetaan vain autotalleissa ja katoksessa riittäisi betonin luiskaaminen siihen katoksen eteen. En halunnut noin, vaan halusin kaiken potentiaalisen maaperää pilaavan aineksen menevän tuon kaivon kautta ja kaadot katoksessa siten, ettei vesi jää sielläkään seisomaan, vaan vesi menee heti kaivoon.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Jotakin kummallista rakennustoimialan ekosysteemissä on vialla, kun jokainen osa-alue mättää pahasti. Alla olevassa artikkelissa sertifioidun rakennuksen kuntotarkastajan toiminta jälleen kerran.


Jää aika epäselväksi jutusta että onko rakennuksessa aitoja sisäilmaongelmia (ehkä vähän huonosti toimivan painovoimaisen ilmanvaihdon ja täyden sakokaivon aiheuttaman hajun lisäksi).

Hyvä huomio kyllä se että kaikkiin piruja seinille maalaaviin "asiantuntijoihin" ei 100% kannata uskoa tai voi tulla aika rapsakka lasku oikeudessa.
 
Uskaltaako muuten ulkomailta (esim. Kiina) tilata tulevaan taloon mitään sähköihin etäisestikään liittyvää vai pitääkö kaikella olla joku CE- tmv. hyväksyntö? Lähinnä siis mietin esim. tulipaloa/vakuutuksia.

Himottaisi esim. autotalliin tilata edukkaasti kattoon sellaisia hunajakennoledejä.
 
Uskaltaako muuten ulkomailta (esim. Kiina) tilata tulevaan taloon mitään sähköihin etäisestikään liittyvää vai pitääkö kaikella olla joku CE- tmv. hyväksyntö? Lähinnä siis mietin esim. tulipaloa/vakuutuksia.

Himottaisi esim. autotalliin tilata edukkaasti kattoon sellaisia hunajakennoledejä.

Suhtautuisin isolla varauksella, varsinkin kun sähköistä kyse. Joo, kyllähän ne hyväksytytkin tavarat kiinasta pitkälti tulee, mutta voi olla täysin arpapeliä, minkälaista laatua sieltä saa, jos ostaa suoraan halvalla valoja tms.

Itse olen ostanut tavaraa vain EU:n sisältä ja silloinkin saa olla tarkkana. Esim. vesikalusteiden pitää olla tiettyä tyyppiä ja mallia jota myydään myös Suomessakin (jos EAN-koodi on sama kuin Suomessa myytävässä ja se suomalainen tuote on STF-luokiteltu), niin sellaisen kehtaa ostaa. Tai kun ostin Blancon altaat keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Saksasta, niin totesin, että ainoa poikkeus Suomessa myytäviin altaisiin oli altaiden viemäröinti, joten tilasin Lapetekilta erikseen Prevexin Blancon altaisiin sopivat viemäröinnit ja nyt minulla on täysin suomalaisen säädösten mukaiset vesikalusteet, mutta olennaisesti pienemmällä hinnalla kuin mitä olisivat marketissa maksaneet.

Kaikissa valoissa suosin korkeaa (yli 90) CRI-luokitusta. Luin vastikään netistä ulkomaisilta foorumeilta, etteivät kaikki tykkää noista hunajakennovaloista. Näyttävät hienoilta, mutta valon laatu ja suuntaus ilmeisesti ainakin joissakin niissä huonoja.
 
Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?
 
Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?
 
Onko kokemusta siitä, miten tiukasti kaupunki/viranomaiset ovat suhtautuneet ohjeellisista määräyksistä poikkeamiseen? Meillä on kaavassa ohjeellisena okt:n harjansuunta, mutta haluaisimme rakentaa rakennuksen toisin päin. Kaupungin tarkastusarkkitehti tuntuu suhtautuvan tähän hyvin nuivasti, vaikka kyseessä on tosiaan ohjeellinen harjasuunta. Ratkaisun pitäisi kuulemma tuottaa kaavaa parempi lopputulos.

Mistähän tällaista perustelua kannattaisi lähteä kaivamaan?
Tuo on pitkälti täysin subjektiivista ja mielivaltaista. Päätös on kuitenkin viranhaltijan tekemä ja sen voi sitten koeponnistaa hallinto-oikeudessa. Osa on kusipäisempiä kuin toiset, myöskin jos sulla on arkkitehti joka tuntee lait ja ko. kunnan kaikki kommervenkit niin se voi saada taottua hankalallekin henkilölle asian läpi tai todeta suoraan ”tuo lupakäsittelijä on niin mulkku ettei onnistu, olisit ostanut tontin korttelin päästä kun ko. alueella on eri tyyppi”.

Näin kaatui viime vuosina pientalojen esteettömyysvaatimuksetkin kun joku kävi hakemassa korkeimmasta hallinto-oikeudesta päätöksen että omakotitalon vessan ei tarvitse toimia helikopterin laskeutumisalustana eikä cessnalla tarvitse päästä nousuu kylppäristä. Sen jälkeen joka kunnassa (aiemminkin osa kunnista tulkitsi sitä ”oikein”) alettiin tulkita sitä samaa lakipykälää eri tavalla eli laki ei muuttunut mihinkään. Nyt riittää ramppivaraus ulko-ovelle (josta saattaa sitten suoraan lähteä rappuset yläkertaan jossa kaikki asuintilat :)).
 
Tuo on pitkälti täysin subjektiivista ja mielivaltaista. Päätös on kuitenkin viranhaltijan tekemä ja sen voi sitten koeponnistaa hallinto-oikeudessa. Osa on kusipäisempiä kuin toiset, myöskin jos sulla on arkkitehti joka tuntee lait ja ko. kunnan kaikki kommervenkit niin se voi saada taottua hankalallekin henkilölle asian läpi tai todeta suoraan ”tuo lupakäsittelijä on niin mulkku ettei onnistu, olisit ostanut tontin korttelin päästä kun ko. alueella on eri tyyppi”.

Näin kaatui viime vuosina pientalojen esteettömyysvaatimuksetkin kun joku kävi hakemassa korkeimmasta hallinto-oikeudesta päätöksen että omakotitalon vessan ei tarvitse toimia helikopterin laskeutumisalustana eikä cessnalla tarvitse päästä nousuu kylppäristä. Sen jälkeen joka kunnassa (aiemminkin osa kunnista tulkitsi sitä ”oikein”) alettiin tulkita sitä samaa lakipykälää eri tavalla eli laki ei muuttunut mihinkään. Nyt riittää ramppivaraus ulko-ovelle (josta saattaa sitten suoraan lähteä rappuset yläkertaan jossa kaikki asuintilat :)).

Tämä fiilis mielivaltaisuudesta itsellekin tuli. Asemakaava tai rakentamistapaohje ei lausu mitään pakottavaa harjasuunnista. Viranomaisen toiminnanhan pitäisi perustua lakiin. En itse tajua, miten tarkastusarkkitehti voi tuollaisia mielivaltaisuuksia tuonne keksiä, kun ei hänen harjasuuntakantaansa olla missään kaupungin virallisessa elimessä hyväksytty - toisin kuin asemakaavaa ja rakentamistapaohjetta. Ennakko-ohjausdokumenttiin oli ilmestynyt myös maininta siitä, etteivät aurinkokeräimet voi sijaita harjan kadun puolella eikä tällaista ole missään virallisessa dokumentissa. Pitänee pääsuunnittelijan kanssa jutella ja toivoa, että ennakkoneuvottelussa kanta ei ole näin tiukka, kun asia esitetään.

HaO:een ei viitsisi asiaa lähtökohtaisesti viedä, kun sittenhän projekti viivästyy heti - ja mahdollisesti reilustikin. Pitää nyt alkuun vain yrittää keksiä niitä hyviä perusteluita sille, miksi oma ratkaisu tuottaisi kaavaa paremman lopputuloksen. Tässä "kaavaa paremmassa lopputuloksessakin" on sellainen virheellisyys, että eihän kaava edes pakota tuota harjasuuntaa --> minä en harjasuuntaa kääntämällä toimi kaavan vastaisesti. Kyseessä on suositus.
 
Kaavassa "ohjeellinen" ei ole ihan mielipideasia. Siitä poikkeaminen on vähintään 'vähäinen poikkeama' ja riippuen paljonko siitä ohjeellisesta poiketaan voi olla lupakäsittelijän päätösvallassa myöntää se vähäisenä poikkeamana tai sitten ei. Vähäiselle poikkeamalle pitää aina keksiä perustelu ja yleensä se on joko yhdenvertaisuus tai kaavaa parempi ratkaisu. Jos tapauksessasi esim. kaikki saman kadun talot on harjasuunnaltaan samaan suuntaan, voi olla aika hiljaista perustelujen kanssa. Kuuntelisin aika tarkalla korvalla mitä se lupakäsittelijä ohjeistaa ja kannattaako väkisin tehdä vastoin. Vaikka saisit asian perusteltua käsittelijälle, voi vähäisestä poikkeamasta naapuri aina valittaa ja asia menee kunnasta riippuen paikallisen lautakunnan tai jaoston käsittelyyn. Jos perustelut ei ole kunnossa (eli kaavaa parempaa) niin siellä sitten toteavat valituksen aiheelliseksi.
 
Hallinto-oikeuskin kyllä usein puoltaa rakennusvalvonnan päätöksiä kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin vaalimisessa, vaikka asiaa ei suoraan kaavassa tai muussa määrättäisikään. Mikäli se on ohjeellisena, niin sitten siitä poikkeaminen voi tosiaan tapauskohtaisesti olla hyvinkin hankalaa.
 
Kaavassa "ohjeellinen" ei ole ihan mielipideasia. Siitä poikkeaminen on vähintään 'vähäinen poikkeama' ja riippuen paljonko siitä ohjeellisesta poiketaan voi olla lupakäsittelijän päätösvallassa myöntää se vähäisenä poikkeamana tai sitten ei. Vähäiselle poikkeamalle pitää aina keksiä perustelu ja yleensä se on joko yhdenvertaisuus tai kaavaa parempi ratkaisu. Jos tapauksessasi esim. kaikki saman kadun talot on harjasuunnaltaan samaan suuntaan, voi olla aika hiljaista perustelujen kanssa. Kuuntelisin aika tarkalla korvalla mitä se lupakäsittelijä ohjeistaa ja kannattaako väkisin tehdä vastoin. Vaikka saisit asian perusteltua käsittelijälle, voi vähäisestä poikkeamasta naapuri aina valittaa ja asia menee kunnasta riippuen paikallisen lautakunnan tai jaoston käsittelyyn. Jos perustelut ei ole kunnossa (eli kaavaa parempaa) niin siellä sitten toteavat valituksen aiheelliseksi.

Jos harjasuunta on niin ratkaiseva, niin miksi se on kaavassa ohjeellinen pakotetun sijaan?
 
Jos harjasuunta on niin ratkaiseva, niin miksi se on kaavassa ohjeellinen pakotetun sijaan?
Vaikea tietysti sanoa kaavoittajan puolesta tai näkemättä kaavaa, mutta jos jokin asia olisi määrätty pakottavaksi niin siitä poikettaisiin vain hakemalla kaavapoikkeamaa. Ohjeelliseksi jättämällä voi esim. perustellusta syystä harjasuunta heittää muutaman asteen määrätystä tai vaikka mahdollistaa monimuotoisemman katon.
 
Miten näissä valmistalopaketeissa on yleensä mahdollista laittaa kotiautomaatiota/integrointeja automaatioihin talotekniikan puolelta?
Vai onko noita sanoja pääsääntöisesti edes kuultu pakettifirmoissa?

Toiveena olisi pykätä mahdollisimman energiatehokas ja (veden ja sähkön) kulutukselta itseohjautuva talotekniikka. Siihen sitten integroida aurinkopaneelit (sekä mahdollisesti lähivuosina akusto) ja kaiken integrointi esim homeassistantiin, joka jo muutenkin ohjaa valaistusta, mediaa yms.
(Toki sitten mielellään myös sähkösuunnittelu niin, että tietoliikennekaapelit suurimpaan osaan paikoista ja mahdollisuudet uusien kaapeleiden (esim kuva ja ääni) putkituksiin.)
 
Miten näissä valmistalopaketeissa on yleensä mahdollista laittaa kotiautomaatiota/integrointeja automaatioihin talotekniikan puolelta?
Vai onko noita sanoja pääsääntöisesti edes kuultu pakettifirmoissa?

Toiveena olisi pykätä mahdollisimman energiatehokas ja (veden ja sähkön) kulutukselta itseohjautuva talotekniikka. Siihen sitten integroida aurinkopaneelit (sekä mahdollisesti lähivuosina akusto) ja kaiken integrointi esim homeassistantiin, joka jo muutenkin ohjaa valaistusta, mediaa yms.
(Toki sitten mielellään myös sähkösuunnittelu niin, että tietoliikennekaapelit suurimpaan osaan paikoista ja mahdollisuudet uusien kaapeleiden (esim kuva ja ääni) putkituksiin.)

Sopimuskysymys yleensä. Vaatii silloin erillisen sähkösuunnittelun ja toteutuksen. Mitä "älykkäämpi" ja monimutkaisempi järjestelmä, sen arvokkaampi. En silti ehkä suosisi ratkaisuja, jotka eivät kestä aikaa. Esim. valaistuksen älykkäämpi ohjaus (esim. DALI) käytännössä tuplaa tarvikkeiden hinnan, kun johdotuksetkin ovat moninapaisempia. Tavanomaisen talon sähköistys maksanee jossain 16-23te, älytekniikkaa sisältävä tasosta riippuen helposti yli 30te.
 
Uskaltaako muuten ulkomailta (esim. Kiina) tilata tulevaan taloon mitään sähköihin etäisestikään liittyvää vai pitääkö kaikella olla joku CE- tmv. hyväksyntö? Lähinnä siis mietin esim. tulipaloa/vakuutuksia.

Himottaisi esim. autotalliin tilata edukkaasti kattoon sellaisia hunajakennoledejä.

Lähtökohtaisesti älä tilaa Kiinasta kuluttajana mitään suoraan verkkosähköön kytkettävää. Noin 99,5% todennäköisyydellä ne eivät täytä täkäläisiä turvallisuusstandardeja henkilö- tai palosuojauksen osalta. Maahantuojana vastaat itse sitten niiden turvallisuudesta.

Tuolta voit käydä katsomassa miten isommillekin maahantuojille yhtenään käy: Löydä vaarallinen tai vaatimusten vastainen tuote
 
Miten näissä valmistalopaketeissa on yleensä mahdollista laittaa kotiautomaatiota/integrointeja automaatioihin talotekniikan puolelta?
Vai onko noita sanoja pääsääntöisesti edes kuultu pakettifirmoissa?

Toiveena olisi pykätä mahdollisimman energiatehokas ja (veden ja sähkön) kulutukselta itseohjautuva talotekniikka. Siihen sitten integroida aurinkopaneelit (sekä mahdollisesti lähivuosina akusto) ja kaiken integrointi esim homeassistantiin, joka jo muutenkin ohjaa valaistusta, mediaa yms.
(Toki sitten mielellään myös sähkösuunnittelu niin, että tietoliikennekaapelit suurimpaan osaan paikoista ja mahdollisuudet uusien kaapeleiden (esim kuva ja ääni) putkituksiin.)
Itsellä ns. avaimet käteen talopaketti johon olen rakentanut kattavan automaation, ml. mainitsemasi paneelit, akusto, käyttövesi ja lämmitys optimointeineen. Ei kannata turhaan monimutkaistaa, itsellä muutoksia oli sijoituspaikat WLAN tukiasemille ja kotiautomaation laitteille (optimipaikat ja niihin sähkö + Cat6A) sekä kattovalaisimiin 5 johdinta (En käytä joka paikassa Hue vaan halusin vapauden valita mitä vain valaisimia). Samoin pyysin kytkimien taakse asentamaan itse ostamani Z-Wave kytkimet (Aeotec nano switch rinnalle). Talo on kattavasti verkotettu muutenkin Cat6A (10Gbit/s), teknisessä tilassa 19" rack jossa Ubiquitin laitteisto, tiedostopalvelimet jne. Olohuoneeseen laitatin putket lattiaan niin sai kätevästi ja huomaamattomasti taka-kaiuttimille signaalin.

Eli minulla toimii esim. valaistus perinteisesti kytkimillä, sekä automaation kautta. Itse rakensin sitten Homey:n sekä Z-Wave, Zigbee ja WLAN laitteiden sekä valmiiden integraatioiden pohjalta: Liiketunnistimet, lämmitys, käyttövesi, sähkölukot, kytkimet, pistorasiat, vuotovahdit, lämpötilat/kosteus/VOC/Radon, valaistus, energiankulutus jne. Noin 100 laitetta. En lähtenyt näihin kalliisiin teollisuusluokan nopeasti vanheneviin custom-ratkaisuihin vaan rakensin itse standardien pohjalta. Homey:n integroituu hyvin Nibe, Fronius, Hue, Netatmo, Airthings jne. Olen suosinut hyväksi havaittuja Z-Wave ja Zigbee laitteita seuraavilta valmistajilta: Aqara, Aeotec, Fibaro, Qubino ja Sensative. Edellisestä poiketen Telldus ja Tuya kokemukset huonompia. Mukava kun talo palvelee asiakkaita, toiminut hyvin useamman vuoden. Talossa kun oli firman esittely, oli edustajat aika ihmeissään automaatiosta, eli ei ollut tuttua.
 
Meillä tehtiin sähköihin joitakin valmiuksia, mutta sillä tulokulmalla, että viiden vuoden sisällä ne tulevat myös käyttöön (esim. aurinkopaneelit), eikä tehty ns. varmuuden vuoksi jos joskus sitten päättäisi jotain tehdä. Kaikki pyrittiin huomioimaan jo suunnittelussa. En myöskään laitattanut viisijohtimisia valaisinjohtoja, kun nuo jotkut tekniikat eivät välttämättä kestä aikaa ja laadukkaammalla valaisimella ja oikealla himmennintekniikalla ei pitäisi olla myöskään mitään vilkkumisongelmia. Hueta en juuri käytä, koska niissä huonohko CRI-luokitus. Lähinnä lasten iloksi lastenhuoneessa.

Kattoon on upotettu neljä Atmos-kaiutinta (pitää huomioida ennakkoon, jos ei ole alaslaskettua kattoa tai vähintään tuplakoolausta) ja takakaiuttimien (tulee vain kaksi) johdot piilotin seiniin ja tein custom exxact rasiat banaaniliittimillä, kun mikään valmis ratkaisu ei miellyttänyt.

CAT6A-verkko toteutettiin kuten yllä oli mainittu, mutta sellaisella mahdollisella erolla, että meidän taloudessa ryhmäkeskus on eteisen liukuoven säilytystilan takana piilossa ja vaihdettiin ryhmäkeskuksen malli it-osallisesta tavalliseen ja tilalle 9U 19" kaappi ryhmäkeskuksen yläpuolelle.
 
Meillä tehtiin sähköihin joitakin valmiuksia, mutta sillä tulokulmalla, että viiden vuoden sisällä ne tulevat myös käyttöön (esim. aurinkopaneelit), eikä tehty ns. varmuuden vuoksi jos joskus sitten päättäisi jotain tehdä. Kaikki pyrittiin huomioimaan jo suunnittelussa. En myöskään laitattanut viisijohtimisia valaisinjohtoja, kun nuo jotkut tekniikat eivät välttämättä kestä aikaa ja laadukkaammalla valaisimella ja oikealla himmennintekniikalla ei pitäisi olla myöskään mitään vilkkumisongelmia. Hueta en juuri käytä, koska niissä huonohko CRI-luokitus. Lähinnä lasten iloksi lastenhuoneessa.

Kattoon on upotettu neljä Atmos-kaiutinta (pitää huomioida ennakkoon, jos ei ole alaslaskettua kattoa tai vähintään tuplakoolausta) ja takakaiuttimien (tulee vain kaksi) johdot piilotin seiniin ja tein custom exxact rasiat banaaniliittimillä, kun mikään valmis ratkaisu ei miellyttänyt.

CAT6A-verkko toteutettiin kuten yllä oli mainittu, mutta sellaisella mahdollisella erolla, että meidän taloudessa ryhmäkeskus on eteisen liukuoven säilytystilan takana piilossa ja vaihdettiin ryhmäkeskuksen malli it-osallisesta tavalliseen ja tilalle 9U 19" kaappi ryhmäkeskuksen yläpuolelle.

Mennään ehkä vähän sivu-urille mutta osaatko sanoa, voiko Atmos-kattokajarit olla olohuoneessa, jossa korkea huonekorkeus eli sillä kohdalla ei yläkertaa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 125
Viestejä
4 861 677
Jäsenet
78 608
Uusin jäsen
Herttua

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom