Valmistalopaketit

[JuhaH]

Sitten osa rakennuspuolenkin tuotteista on todella kilpailtuja, esim kattotuoleista saa usein sellaisia tarjouksia joissa jo pelkkä rahti kääntää tarjouksen toiselle toimijalle eli erot kokonaishinnassa vain muutamia prosentteja.

Mulla halvin tarjous kattotuoleista oli vajaa 7000t€ ja kallein yli 14t€ eli kannatti kysellä useammasta paikasta. Eristepuhalluksessa oli suunnilleen samat erot. Kattotuolien hintaa voinee selittää se, että yksi julkisivu on vinossa, joten jokainen kattotuoli oli uniikki, Sepalla oli ilmeisesti parhaat softat laskelmiin ja notkein tuotanto.

Puutavaran suhteen kannattaa yrittää selvittää hintojen lisäksi laatua. Sahalta voi saada ihan eri laatuluokan tavaraa kun rautakaupoista ja parhaassa tapauksessa edullisempaan hintaan. Rautakauppojen puutavara on oikeasti hämmästyttävän huonoa - varmaan niitä eriä, mitä sahat ei kehtaa omissa nimissäään myydä eteenpäin tai jotain. Rahdit on kauempaa kalliita, mutta isompien erien kohdalla maksavat itsensä helposti takaisin.

 

[JuhaH]

Maatyöt voi vallan hyvin tehdä vielä syksyllä ja anturan valut. Meillä tosin meni hieman tarkalle viime syksynä, kun pakkaset ja talvi tuli tosi aikaisin tänne Keski-Suomeen. Ehdittiin onneksi saamaan kaikki tehtyä ja hirsitalon runkokin saatiin aluskatteineen tehtyä ennen kuin lunta alkoi satamaan enemmän. Eli kunhan mahdolliset valutyöt ennättää tehdä hyvissä ajoin ennen yöpakkasia, ei mitään ongelmaa pitäisi tulla. Eikä ne pakkasetkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, mutta tuottavat ylimääräisiä kustannuksia ja työvaiheita.

Mä yrittäisin tehdä tosissaan siihen pisteeseen että alapohjan valut on hoidettu. Ei tarvitse miettia kuka korvaa ja mitä, kun keväällä takatalvi yllättää valupäivänä ja betoniauto liukuu lumen peittämällä tonttikadulla jostain mäestä naapurin olohuoneesta sisään ja se 6 tonnia sokkelivaluun tarkoitettua betonia jämähtää säiliöön tai jotain vastaavaa. Toki talvi voi yllättää rakentajan syksylläkin, mutta harvemmin ennen maaliskuuta. Runkoa voi alkaa pystyttää huhtikuussa välittämättä säistä ja taloon kerkeää tekemään vesikatot, ikkunat ja julkisivut ennen syyssateita.

 

[Juh44]

Ylempänä on mun aikataulu, sokkeli hommat oli valmista vasta heinäkuussa ja silti ehti ihan kohtuudella säiltä suojaan vaikken kiireitä pitänyt, rakennuspaikkakin kuitenkin Lapinläänissä joten ihan hirveän pitkään ei pysty syksyllä venyttämään.. Eli jos nyt saa kahdessa kuukaudessa lupa-asiat kuntoon niin ihan kohtuudella ehtii tekemään talon ulkoa valmiiksi, varsinkin kun tekijöitä riittää rakennusalan ahdingon vuoksi..

 

[_Tee]

Ei se talvibetonointi mikään mörkö ole, pikkupakkasilla pärjää yleensä suojauksilla. Autotkin pysyy tiellä. Siellä -10 asteen tienoilla alkaa kertoimet lisääntyä ja -15 on yleinen pumppujen pakkasraja.

Kustannuksia se kyllä lisää ja helpommalla pääsee jos talvibetonoinnin pystyy välttämään. Teknisesti talvibetonoinnin katsotaan alkavan +5 asteen alapuolella. Lisäksi se vaatii hiukan tietotaitoa, johon saa vaikka betonin myyjiltä apua. Tai siltä vastaavalta.

 

[Cumbo]

Mikä kaikki talvirakentamisessa maksaa lämpimänäpitämisen lisäksi enemmän? Paljonko enemmän karkeasti maksaa talvirakentaminen?

 

[Pete88]

Mikä kaikki talvirakentamisessa maksaa lämpimänäpitämisen lisäksi enemmän? Paljonko enemmän karkeasti maksaa talvirakentaminen?

Suojaaminen, lämmittäminen, pakkasta kestävät rakennusaineet (talvibetoni, uretaanit yms.) ja myös työ, jos kyse ei ole urakoista tai talopakettitoimituksesta. Silloinkin tosin tod näk huomioitu hinnoissa.

Jos sattuu kylmä ja runsasluminen talvi kuten viime talvi, niin yksinkertaisesti lumien kolaaminen on tosi iso urakka, jotta pidetään työmaa toimintakunnossa. Rakentamisen hintaan vaikuttaa myös se, mihin valmiusasteeseen talo ehditään syksyn tai talven aikana saamaan. Eli missä kohtaa vuotta rakennusta pitää alkaa lämmittää. Jos pitää sähköpuhaltimilla lämmittää sydäntalvella keskeneräistä rakennusta, niin se maksaa, vaikka olisi halpa sähkösopimus.

Toisaalta jos on kylmä talvi, niin puutuotteet pysyvät paremmassa kunnossa, kun ilmankosteus on alhainen ja pysyvät puhtaana. Talo olisi tietysti hyvä olla ennen lumien tuloa vähintään sääsuojassa.

 

[repairman]

Mikä kaikki talvirakentamisessa maksaa lämpimänäpitämisen lisäksi enemmän? Paljonko enemmän karkeasti maksaa talvirakentaminen?

Kattohommat ovat iha peestä. Katolla ei pysy pystyssä ollenkaan, kun on liukasta.

Käsissä on pakko pitää paksuja kinttaita. Mitään pikkutarkkaa hommaa ei siis voi tehdä. Joka ikistä naulaa varten otat kinttaita pois ja takaisin. Silti sormet jäätyy ja täytyy pitää taukoja.

Tikkaat yms ei tahdo pysyä pystyssä, kun luistaa jäisellä alustalla. Lumi tunkee joka paikkaan ja puolet ajasta menee sen putsaamiseen kaikista raoista.

Pimeä tulee todella aikaisin. Aikaa palaa valaistuksen kanssa värkkäämiseen. Otsalampun valossa ei tahdo tulla mistään mitään.

Kaikki levyt ja lauda jäätyvät toisiinsa jos ja kun sinne väleihin on päässyt lunta joka sitten sulaa ja jäätyy.

Ulkona kahlaat hangessa. Pakko pitää jotain pakkassaappaita jalassa. Yritäpä siinä sitten kiipeillä tikkailla tai telineillä. Tavaraa sisälle kantaessa ovea pitää avata ja sulkea koko ajan ja samalla yrittää jotain painavia levyjä tms kantaa. Kengissä kuitenkin lunta tulee koko ajan sisälle ja kaikki on sitten märkänä.

Koneet ei toimi pakkasessa. Polttomoottorivehkeet ei käynnisty. Naulaimet hyytyy ja akut eivät kestä. Kaivaminen ei onnistu.

Pikkutavarat hukkuu hankeen.

Laastien, maalien, yms. vettä sisältävien tuotteitten käyttö ei onnistu ja menevät pilalle. Höyrynsulku- yms teipit eivät tartu. Aluskatteet, sähköjohdot yms. muovituotteet kovettuvat ja menevät rikki asennettaessa.

Yleisesti kaikki rakentaminen talvella pistää ketuttamaan ja tekee mieli lähteä tekemään jotain muuta.

 

[Cumbo]

Kattohommat ovat iha peestä. Katolla ei pysy pystyssä ollenkaan, kun on liukasta.

Käsissä on pakko pitää paksuja kinttaita. Mitään pikkutarkkaa hommaa ei siis voi tehdä. Joka ikistä naulaa varten otat kinttaita pois ja takaisin. Silti sormet jäätyy ja täytyy pitää taukoja.

Tikkaat yms ei tahdo pysyä pystyssä, kun luistaa jäisellä alustalla. Lumi tunkee joka paikkaan ja puolet ajasta menee sen putsaamiseen kaikista raoista.

Pimeä tulee todella aikaisin. Aikaa palaa valaistuksen kanssa värkkäämiseen. Otsalampun valossa ei tahdo tulla mistään mitään.

Kaikki levyt ja lauda jäätyvät toisiinsa jos ja kun sinne väleihin on päässyt lunta joka sitten sulaa ja jäätyy.

Ulkona kahlaat hangessa. Pakko pitää jotain pakkassaappaita jalassa. Yritäpä siinä sitten kiipeillä tikkailla tai telineillä. Tavaraa sisälle kantaessa ovea pitää avata ja sulkea koko ajan ja samalla yrittää jotain painavia levyjä tms kantaa. Kengissä kuitenkin lunta tulee koko ajan sisälle ja kaikki on sitten märkänä.

Koneet ei toimi pakkasessa. Polttomoottorivehkeet ei käynnisty. Naulaimet hyytyy ja akut eivät kestä. Kaivaminen ei onnistu.

Pikkutavarat hukkuu hankeen.

Laastien, maalien, yms. vettä sisältävien tuotteitten käyttö ei onnistu ja menevät pilalle. Höyrynsulku- yms teipit eivät tartu. Aluskatteet, sähköjohdot yms. muovituotteet kovettuvat ja menevät rikki asennettaessa.

Yleisesti kaikki rakentaminen talvella pistää ketuttamaan ja tekee mieli lähteä tekemään jotain muuta.

En epäile ollenkaan, mutta lähinnä siis mietin maksajan kannalta. Eli että mitä lisäkuluja tulee lämmityksen lisäksi. Erit. jos ottaa avaimet käteen -mallilla.

 

[repairman]

En epäile ollenkaan, mutta lähinnä siis mietin maksajan kannalta. Eli että mitä lisäkuluja tulee lämmityksen lisäksi. Erit. jos ottaa avaimet käteen -mallilla.

Aikaa menee ~tuplaten kesään verrattuna (ulkohommissa). Aika=rahaa ja varmasti suurin menoerä koko rakentamisessa.

Viimeistelyhommissa sisällä ei tietysti väliä onko kesä vai talvi ja talvella perinteisesti työvoimaa on ollut helpommin saatavilla.

Kannattaa siis tähdätä siihen, ettei sitä runkoa ole marraskuussa pystyttämässä.

 

[PCB]

Ei se talvibetonointi mikään mörkö ole, pikkupakkasilla pärjää yleensä suojauksilla.

Ei olekaan. Suurempi työ maatöiden osalta että saa pidettyä sulana.

 

[pinkeliviinica]

silloin "talvirakentaminen" onnistuu parhaiten jos vain ehtii saamaan talon siihen mallille että on jo katto valmis (ja ulkoseinät pystyssä tietenkin) niin silloin ei niin paljon haittaa pakkaset tai metri lunta kun voi kuitenkin sisätiloissa sitten tehdä hommaa eteenpäin.
kenties lattiavalunkin jos saa vielä plussakelien aikaan niin aina parempi.
siltikin tontilla menee yllättävän paljon aikaa lumen poistoon/siirtoon yms ja liukkauden torjuntaan yms kaikkeen ylimääräiseen ja jos tavarantoimittajilta tulee tavaraa niin piha ja tontille johtavat tiet täytyy olla siinä kunnossa että ne myös pääsevät paikalle tms.

 

[_Tee]

Ei olekaan. Suurempi työ maatöiden osalta että saa pidettyä sulana.

Varsinkin jos on niin hyvä tilanne että voi maanvaraisena perustaa. Näillä seuduilla ollaan usein paaluperustuksissa saven takia, työnaikainen jäätyminen haittaa suuremmin vain konetyön suorittamista. Joskus joutuu sitten routamattoja käyttämään, ja se on aika arvokasta touhua.

 

[pinkeliviinica]

Yllättävä ilmiö voi pian näkyä talopakettikaupassa – alv-korotuksen takia asiakkaille tulee kiire kaupoille: ”Onhan se ihan valtava kustannus”

Hallituksen arvonlisäveroon kaavailema korotus nostaisi talopakettien hintoja tuhansilla euroilla. Isojen talotehtaiden toimitusjohtajat uskovat, että asiakkaille tulee kiire tehdä kauppoja ennen korotusta. Sitten vero alkaa kurittaa rakentamista.

www.talouselama.fi

 

[oltsandeeri]

Jahans. Math is hard. Mutta eipä muuta toimittajilta/talopakettikauppiailta voi olettaakaan.

Tuikitärkeä OT ALV-nillitys tähän väliin juurikin oikeaan ketjuun:

- yleinen ALV-% muuttuu 24 %:sta 25,5 %:iin eli kasvaa 1,5 %-yksikköä

- yleisen ALV-%:n piiriin kuuluvan palvelun tai tuotteen kuluttajahinnan sisältämän ALV:n määrä kasvaa 6,25% (= 0,255 / 0,24)

- yleisen ALV-%:n piiriin kuuluvan palvelun tai tuotteen kuluttajahinta kasvaa 1,2% (= 1,255 / 1,24)

 

[oltsandeeri]

Yhtä kaikki, kyllähän tämä ALV-%:n nosto edelleen oman talon rakentamisesta tekee vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon käytetyn ostoon verrattuna. Etenkin, kun varainsiirtovero-%:ttiakin juuri laskettiin (sori vaan ensiasunnon ostajat).

 

[Cumbo]

Talon ikkunoista: miten noita pitäisi speksata tarjouspyynnölle, jos haluaa suht energiatehokasta taloa? U-arvo? Jollain kaverilla oli jotain no-frostia ja selektiivilasia. Mitä sitä kannattaisi olla vailla (ilman että kustannukset täysin karkaavat)? Hyönteisverkot? Integroidut sälekaihtimet? Onko mitään käsitystä miten mikäkin vaikuttaa hintaan?

 

[Warfe]

Talon ikkunoista: miten noita pitäisi speksata tarjouspyynnölle, jos haluaa suht energiatehokasta taloa? U-arvo? Jollain kaverilla oli jotain no-frostia ja selektiivilasia. Mitä sitä kannattaisi olla vailla (ilman että kustannukset täysin karkaavat)? Hyönteisverkot? Integroidut sälekaihtimet? Onko mitään käsitystä miten mikäkin vaikuttaa hintaan?

Kannattaa varmistaa myös mitkä ikkunat vaativat hätäpoistumistien tai turvalasin.

 

[mikkot]

Talon ikkunoista: miten noita pitäisi speksata tarjouspyynnölle, jos haluaa suht energiatehokasta taloa? U-arvo? Jollain kaverilla oli jotain no-frostia ja selektiivilasia. Mitä sitä kannattaisi olla vailla (ilman että kustannukset täysin karkaavat)? Hyönteisverkot? Integroidut sälekaihtimet? Onko mitään käsitystä miten mikäkin vaikuttaa hintaan?

Skaalan verkkokaupassa voi suunnitella omat ikkunat. Siellä muistaakseni näkyi hyvin selkeästi mitä mikin lisäominaisuus maksaa.

 

[Cumbo]

Kannattaa varmistaa myös mitkä ikkunat vaativat hätäpoistumistien tai turvalasin.

Varmistetaan, arkkitehti on palkattu, joten hän osannee noista sanoa. Lähinnä mietin, että mitä ikkunoista yleensä kannattaisi olla vailla?

 

[Cumbo]

Jos jollakulla on kokemuksia tai tietämystä enemmän ikkunoista, niin mieluusti otetaan suosituksia vastaan ominaisuuksista, joista ikkunoissa kannattaa maksaa. Matalampi U-arvo ei Skaalan verkkokaupan mukaan kauheita enempää maksa ja näissä on automaattisesti huurtumaton pinta. Mitä dB-arvoa noilta kannattaisi olla vailla? Mitä muita ominaisuuksia?

 

[PCB]

Varmistetaan, arkkitehti on palkattu, joten hän osannee noista sanoa. Lähinnä mietin, että mitä ikkunoista yleensä kannattaisi olla vailla?

Normaalisti suunnittelussa arkkitehti luo ovi- ja ikkunakaaviot, johon on speksattu niiden ominaisuudet. Koot, kätisyydet, pintakäsittelyt, U-arvot (energiatehokkuus on huomioitava jo ark-suunnittelussa jollain tasolla), heloitus, varatiet, turvalasit, sälekaihtimet tai muut himmentimet, palonkestävyydet, aurinkosuojaukset jne. Jos prosessi on kunnossa, arkkitehti ja asiakas käy näitä tarpeita läpi suunnittelun edetessä riittävän aikaisin.

Kaikki arkkitehdit eivät tiedä kaikkea ikkunoista, mutta kaikki ammattitaitoiset riittävästi.

 

[pinkeliviinica]

Jos jollakulla on kokemuksia tai tietämystä enemmän ikkunoista, niin mieluusti otetaan suosituksia vastaan ominaisuuksista, joista ikkunoissa kannattaa maksaa. Matalampi U-arvo ei Skaalan verkkokaupan mukaan kauheita enempää maksa ja näissä on automaattisesti huurtumaton pinta. Mitä dB-arvoa noilta kannattaisi olla vailla? Mitä muita ominaisuuksia?

minullahan talopakettia viilatessa ikkunakoko muuttui kun tiettyihin ikkunoihin vaadittiin se hätäpoistumisvara.
sitten oli se muistisääntö että ikkunapinta-alaa pitää olla 10% huonepinta-alasta eli esim 50m2 olohuoneessa 5m2 tai enemmän.
desibeli ikkunat määritetään helsingissä ilmeisesti jo kaavassa (kaupunki alue) ja muuten alueen tiestön mukaan esim ison tien varrella edellytetään enemmän vaimennusta kuin keskellä metsää.
itse otin aurinkokalvoilla ikkunat ja ainakin meillä (pihla ikkunat) hinta oli denin veloituksella satkun per ikkuna lisää.
me pienennettiin monia ikkunoita myös asunnosta alkuperäisestä kun ei haluttu että olohuone on lasiakvaario niin muutamia satkuja hinnat vain tippuivat vaikka mentiin 2x2.5metristä 1.7-1.7metriin (uuden aikaiset sälekaihtimet kun eivä sovi yli 1.8metriä leveisiin ikkunoihin siihen ruutuun kiinni)
u-arvoihin tietty vaikuttaa eniten se että onko ikkuna kiinteä vai avattavissa. meilläkin useampi ikkuna tuli kiinteäksi niin tulee vähemmän ikkunanpesuakin (kun ei tartte sisältä pestä)
jos talo ei ole puutalo eli betonia/harkkoa/elementtiä tms niin raudoitus voi tehdä talosta faradayn häkin ja sisällä ei ole kännykkä kuuluvuutta niin silloin kannattaa harkita sellaisia ikkunoita jotka eivät vaimenna gsm taajuuksia

 

[Juh44]

Meillä oli ehdottomina vaatimukset sälekaihtimista, ne pintaan ruuvattavat on aika karseita. Hyttysverkkoja tai tuuletusmekanismillä avautuvia ikkunoita ei juuri otettu kun talossa on maaviilennys, (hyttyspuite ja avautuva ikkuna otettiin saunaan ja toiseen päähän taloa niin pakon edessä saa ristivetoa aikaan.)

Kannattaa miettiä myös karmien paksuutta, nyky seinät on aika paksuja ja se yleensä tarjottu ohut karmi vaatii joko smyygit sisällekkin tai talo näyttää vanhalle kivinavetalle ulkoa.
210mm karmilla sai fiksut smyygit ulospäin ja sisälle ikkunat seinäpinnan tasalle.

Jos ulko-ovien viereen tulee ikkunoita niin ne kannattaa ottaa samalla kun muutkin ikkunat, ne oli ovitoimittajilla aika karsean hintaisia..

 

[_Tee]

Matalampi U-arvo ei Skaalan verkkokaupan mukaan kauheita enempää maksa ja näissä on automaattisesti huurtumaton pinta.

Skaalan huurtumaton ei ole automaattisesti pelkkä hyvä asia, vaikka kelmusilmät asiaa kehuvat ja mainostavat. Reilu 10 vuotta sitten Skaala ei suostunut myöntämään että tämä ominaisuus on lasin pinnoite, vaikka asiasta erityisesti kysyin. Loppusiivouksessa ulkolasin pintaa ei siten käsitelty pinnoitettuna ja seurauksena yli 30 000€ maksaneet lasinvaihdot. Jälkikäteen kyllä toimittivat oikean pesuohjeen. Pinnoitetun lasin puhdistus on herkempää touhua kuin tavallisen lasin. Jos pinnoitteen olemassaolo olisi tiedetty hankintavaiheessa, ei kauppaa olisi tullut.

Pientalossa tämä ei välttämättä ole mikään ongelma, mutta tiedoksi kuitenkin. En viitsi perehtyä miten nykyään markkinoivat.

 

[JuhaH]

Mulla oli excel-taulukko ikkunoista tyyliin koko, kätisyys, avatava/kiinteä, optiot esim sälekaihtimet, poistumistie, aurinkosuojaus jne. Sen jälkeen kävin tutkimassa valmistajien sivuja ja valitsin mieleiseni mallisarjan. Sitten Excel valmistajalle ja tarjouspyyntö halutusta mallisarjasta ja optiona pyyntö lasiovista. Sai suht pienellä työllä hyvin vertailukelpoiset tarjoukset. Toimitusaika kannattaa varmistaa samalla, vaikka tilanne on varmasti helpottunut muutaman vuoden takaisesta.

Kannattaa miettiä myös karmien paksuutta, nyky seinät on aika paksuja ja se yleensä tarjottu ohut karmi vaatii joko smyygit sisällekkin tai talo näyttää vanhalle kivinavetalle ulkoa.
210mm karmilla sai fiksut smyygit ulospäin ja sisälle ikkunat seinäpinnan tasalle.

Mä otin melkein 400mm paksuun seinään 130mm karmit särmättynä ulkoseinään ja levytin kipsilevyllä ikkunasyvennytkset. Sai listattoman ja omaan silmään todella siistin asennuksen. Mutta syvennysten levytys oli ihan v..tullinen duuni ja laadukkaisiin reunalistoihin meni varmaan toista tuhatta euroa. Ymmärrän hyvin että ei tuohon grynderit ja pakettitalotoimittajat ihan helpolla lähde.

 

[oltsandeeri]

Itsellä ajatuksissa pykätä tönön runko Lammin (tai Lakan tai HB-betonin etc.) 400mm betonisista valueristeharkoista tai miksi lämpökiviksi niitä nyt markkinointiteksteissä ja myyntipuheissa nimittävätkään.

Siihen sitten päälle puuverhous, koska kaavamääräykset.

Seinärakenne alkaa siis lähennellä puolta metriä. Täytyy hetki miettiä optimaalista ovien ja ikkunoiden karmisyvyyttä ja smyygipuuhasteluita.

 

[Tuomi0]

Itsellä ajatuksissa pykätä tönön runko Lammin (tai Lakan tai HB-betonin etc.) 400mm betonisista valueristeharkoista tai miksi lämpökiviksi niitä nyt markkinointiteksteissä ja myyntipuheissa nimittävätkään.

Siihen sitten päälle puuverhous, koska kaavamääräykset.

Seinärakenne alkaa siis lähennellä puolta metriä. Täytyy hetki miettiä optimaalista ovien ja ikkunoiden karmisyvyyttä ja smyygipuuhasteluita.

Eikös kannattaisi tehdä talo puurunkoisena jos ulkoverhoilu tulee laudasta? Kiven "iäisyys" menetetään minusta tuossa ja naapuritkaan eivät voi olla kateellisia kun talo näyttää kastellin paketilta. Alkaa puusta saamaan hyviä tarjouksia erityisesti jos voit tilata isompia eriä rautakauppojen ohi. Pystyt myöskin itse puuhastelemaan siellä valmista kun työttömyys iskee.

 

[oltsandeeri]

Itse näen asian niin, että huoltovapaampaa julkisivupinnoitetta lukuun ottamatta kivestä rakentamisen hyödyt (massiivisuus, tiiveys, kosteustekninen toimintavarmuus, palonkesto etc.) säilyvät vaikka talon puuverhouksella kuorruttaisikin rappauksen sijaan.

Kunnollisen kolmikerrosrappauksen teettäminen on myös kallista ja vaikea itse toteuttaa. Sen korjaaminen ja huoltaminen itse on myös huomattavasti vaikeampaa kuin puuverhouksen.

Betoniset valueristeharkot sopivat mielestäni mainiosti runkomateriaaliksi DIY-rakentajalle.

Naapurien kateelliseksi tekeminen ei ole itselle minkäänlainen mielenkiinnon kohde.

Lisäksi ostamamme tontti on rinnetonttityyppinen. Kellarikerros täytyisi tehdä kivestä joka tapauksessa, vaikka puusta toteuttaisikin kaksi ylempää varsinaista asuinkerrosta. Tontti ja välitön lähiympäristö ovat molemmat myös haastavia ja talon toteuttaminen fiksusti vaatii tavanomaista enemmän huolellista yksilöllistä suunnittelua.

 

[PCB]

Itse näen asian niin, että huoltovapaampaa julkisivupinnoitetta lukuun ottamatta kivestä rakentamisen hyödyt (massiivisuus, tiiveys, kosteustekninen toimintavarmuus, palonkesto etc.) säilyvät vaikka talon puuverhouksella kuorruttaisikin rappauksen sijaan.

Kunnollisen kolmikerrosrappauksen teettäminen on myös kallista ja vaikea itse toteuttaa. Sen korjaaminen ja huoltaminen itse on myös huomattavasti vaikeampaa kuin puuverhouksen.

Betoniset valueristeharkot sopivat mielestäni mainiosti runkomateriaaliksi DIY-rakentajalle.

Naapurien kateelliseksi tekeminen ei ole itselle minkäänlainen mielenkiinnon kohde.

Lisäksi ostamamme tontti on rinnetonttityyppinen. Kellarikerros täytyisi tehdä kivestä joka tapauksessa, vaikka puusta toteuttaisikin kaksi ylempää varsinaista asuinkerrosta. Tontti ja välitön lähiympäristö ovat molemmat myös haastavia ja talon toteuttaminen fiksusti vaatii tavanomaista enemmän huolellista yksilöllistä suunnittelua.

Massiivisuus on vähän niin ja näin tuollaisella betonivaluharkolla, kun siinä on keskellä se eriste. Tiiveyshän noissa on hyvä, mutta kosteusteknisesti tuo ei ole mikään optimaalinen rakenne, eriste jossa betonia molemmin puolin. Palonkesto ulkoverhouksen osalta taas huono, koska tuuletusraon vaakakatkojaan ei vaadita. Eli verhous levittää paloa tehokkaasti pystysuunnassa. Toki se omakotitalossa on harvinainen tilanne.

Tulee ainakin arvokas rakenne. Tietysti tuo kellarikerroksellisuus on ihan järkiperuste, ei tarvitse runkomateriaalia vaihtaa eri kerroksiin. Nykyään saa kyllä asiallista puuverhousmateriaaliakin, kun kaikki ei ole jotain 23x120 tai 23x145 UTV:tä kuten ennen.

 

[oltsandeeri]

Massiivisuus on vähän niin ja näin tuollaisella betonivaluharkolla, kun siinä on keskellä se eriste. Tiiveyshän noissa on hyvä, mutta kosteusteknisesti tuo ei ole mikään optimaalinen rakenne, eriste jossa betonia molemmin puolin. Palonkesto ulkoverhouksen osalta taas huono, koska tuuletusraon vaakakatkojaan ei vaadita. Eli verhous levittää paloa tehokkaasti pystysuunnassa. Toki se omakotitalossa on harvinainen tilanne.

Tulee ainakin arvokas rakenne. Tietysti tuo kellarikerroksellisuus on ihan järkiperuste, ei tarvitse runkomateriaalia vaihtaa eri kerroksiin. Nykyään saa kyllä asiallista puuverhousmateriaaliakin, kun kaikki ei ole jotain 23x120 tai 23x145 UTV:tä kuten ennen.

Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.
Vertailun vuoksi puinen rankarakenteinen pientalon ulkoseinä on mitä, max. 100kg/m2?

Siihen sitten vielä ynnäilet kivitalon ontelolaattavälipohjat ja yläpohjan ja mahdolliset kivirakenteiset väliseinät.
200mm ontelolaatan omapaino on saumattuna ilman pinta-laattaa n. 300 kg/m2. Puurakenteinen välipohja mitä, 50 - 100 kg/m2?

Milläs penteleen mittarilla tuo ei ole rakenteena massiivinen....? Siis jos verrokkina on puurakenteinen vastaava tötterö.

Kyllä itsellä on kosteusteknisesti luottamusta tuohon betoni + grafiitti-EPS + betoni -rakenteeseen huomattavasti enemmän kuin kipsilevyvillapuumuovi-ratkaisuihin. Eipä sillä, etteikö niistäkin toimivia saisi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Puurakenteisessa OKT:ssa nytkin tulee asuttua ihan tyytyväisenä.

Ristiinkoolaus ja 28mm pystyverhous on itsellä suunnitelmissa. Leveys ja profiili vielä auki.

 

[laavu]

Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.

Älä muuta sano. Haluaisinpa kuulla, mikä on se vielä massiivisempi rakenne, jolla pientalo nykyään järkevästi tehdään. Mutta varmaan seuraavaksi aletaan keskustelemaan siitä, mitä se massiivisuus itse kellekin tarkoittaa.

 

[jinx1980]

Ehkä ajateltiin yksiaineista kiveä, eli mitä niitä nyt on, siporex, lekaharkko ja mitä matskua jämerän talon on. Sitten on vielä kennoharkkoja joissa pieniä ilmatiloja sisällä. Eli kaikilla muurataan suoraan valmista seinää vs valuharkko.

Lopputulos toki lienee kaikilla suht sama, katsantokannasta riippuen toisen saa perusteltua toista paremmaksi.

 

[oltsandeeri]

Seinärakenne 500mm paksuilla karkaistusta kevytbetonista tehdyillä harkoilla on n. 200 kg/m2.
Ilmaeristeisillä 490mm paksuilla kennoharkoilla toteutettu ulkoseinärakenne on n. 300 kg/m2.

Molemmilla saavutetaan nykyiset lämmöneristysvaatimukset.

Kevytsoraharkoista ei voi tehdä nykyaikaiseen taloon ulkoseinärakennetta, jos harkossa ei ole erillistä lämmöneristyskerrosta.

Eri vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos mahdollisimman jämerää vaihtoehtoa etsii, niin ei ole ehdan betonin voittanutta.

 

[Juh44]

Jos mahdollisimman jämerää vaihtoehtoa etsii, niin ei ole ehdan betonin voittanutta.

Rauta, puolimetriä kun laitetaan jotain +1000nm lujaa terästä niin alkaa oleen seinissä lujuutta.

 

[Cumbo]

Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 92mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?

 

[Hooämäl]

Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 920mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?

Kyllä tommonen melkein metrin seinä villotettuna hyvin ääntä pitää..

Tuplaek lisää itsessäänkin jo "hyvin" äänieristystä. Muistaa vaan painumavarat ylhäältä villoittaa, kittaa alajuoksun umpeen jne. Noilla saa pieniä etuja. Isommin hifistelemällä sitten enemmän, tiiviit väliovet, limittäinen rankarakenne jne.

 

[oltsandeeri]

Rauta, puolimetriä kun laitetaan jotain +1000nm lujaa terästä niin alkaa oleen seinissä lujuutta.

Jo vain! Kaupantekijäisiksi saa aimo annoksen lämmönjohtavuutta.

 

[Juh44]

Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 920mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?

Onnistuu 60*60 laatta kyllä ihan tavallisillakin kaivoilla, vaatii hyvän laatoittajan mutta itse pidin tätä vaihtoehtoa rakenteellisestikin fiksumpana.

Laitoin samaa laattaa myös kaivolliseen 2m² vessaan ja kaivo jäi kaapin alle piiloon.



Äänieristävyyttä me haettiin kivivillalla ja kriittisissä paikoissa tuplalevytys.
Nuo äänieristykset pitää huomioida myös lvi:n puolella eli ilmanvaihto vaatii joka huoneeseen tulo+poisto jos ovet on tiivisteillä = äänieristävät..
Samoin kuin äänenvaimentajat kanaviin..

Jos oikeasti haluaa hiljentää niin "tupla seinä" eli kaksi seinää peräkkäin ilmaraolla ja lattialaatan katkaisu on tehokas tapa.

Edit. Se 920mm (eli 92mm) paksu seinä tulee kombosta 13mm kipsilevy, 66mm paksu ranka tai kertopuu, 13mm kipsilevy.
Se on se perus ei kantavien väliseinien rakenne, tuohon kun lisäillään kipsilevyjä/massaa niin saadaan lisää äänieristystä. Tupla levytys (26mm) ei vielä hirveästi kasvata seinän paksuutta, mutta jokseenkin kaikki muu alkaa viemään sisätiloja.

 

[PCB]

Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.
Vertailun vuoksi puinen rankarakenteinen pientalon ulkoseinä on mitä, max. 100kg/m2?

Siihen sitten vielä ynnäilet kivitalon ontelolaattavälipohjat ja yläpohjan ja mahdolliset kivirakenteiset väliseinät.
200mm ontelolaatan omapaino on saumattuna ilman pinta-laattaa n. 300 kg/m2. Puurakenteinen välipohja mitä, 50 - 100 kg/m2?

Milläs penteleen mittarilla tuo ei ole rakenteena massiivinen....? Siis jos verrokkina on puurakenteinen vastaava tötterö.

Kyllä itsellä on kosteusteknisesti luottamusta tuohon betoni + grafiitti-EPS + betoni -rakenteeseen huomattavasti enemmän kuin kipsilevyvillapuumuovi-ratkaisuihin. Eipä sillä, etteikö niistäkin toimivia saisi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Puurakenteisessa OKT:ssa nytkin tulee asuttua ihan tyytyväisenä.

Ristiinkoolaus ja 28mm pystyverhous on itsellä suunnitelmissa. Leveys ja profiili vielä auki.

Onhan siinä massaa, tuttu rakenne ja ominaisuudet on tiedossa. En millään tavalla verrannut puiseen rankaseinään, vaan ajattelin enemmän sitä massiivisuuden tuomaa hyötyä lämpötilojen vaihdellessa, joka yksiaineisella massiivisella rakenteella on. Nythän tuossa on tehokas eriste välissä.

 

[oltsandeeri]

Mjoo, eihän betonisista valueristeharkoista toteutettu seinärakenne luonnollisestikaan massiivirakenne l. yksiaineinen rakenne (kuten paikalla muurattu täystiiliseinä) ole, mutta on se massiivinen rakenne l. massaltaan suuri.

Itse asiassa pelkkä sisäkuori on massaltaan suurempi neliötä kohden kuin nykyisin yleisesti Suomessa pientalorakentamisessa käytetyt massiivirakenteet.

Massiivisuudessa on myös omat hyötynsä siinä missä yksiaineisuudessakin.

 

[pinkeliviinica]

äänieristyksessä pitää tehdä muutama asia.
ensimmäisenä pullo. ääni ei pääse ulos jos ääni on pullossa ja "korkki on kiinni".
tupla kipsilevyt per puoli. kaikki kipsilevyt yms pitää olla limittäin ja paremmissa piireissä saumat ja kipsilevyt vielä liimataan keskenään kiinni. kaikki ala ja yläsaumat teipataan /ja/tai silikonoidaan ilmavuotojen ehkäisemiseksi. kertopuu rungot tehdään tuplana niin ettei toinen puoli kosketa toistapuolta (jos limittäin niin seinästä ei tule niin paksua)
paremmissa piireissä kipsilevyt kiinnitetään erillisiin kelluviin teräsrankoihin jotka ovat kertopuussa kiinni tai vaihtoehtoisesti jousitetuilla kipsilevy ruuveilla jotta seinärakenne pääsee "kellumaan" ja siten absorpoi muusiikin äänenpaine vaihtelut siirtämättä sitä seuraavaan huoneeseen...

toisena massa. massalla alennetaan levypintojen resonanssi taajuutta ja sitä kuinka helposti se reagoi juuri äänenpaine vaihteluihin. usein riittävää massaa saadaa tuplakipsilevyllä tms mutta enemmän vaikutusta saadaan kun laitetaan vielä bitumia väliin tms (butyyli on parempaa ja hajuttomampaa)

kolmantena katkot. jos vain mahdollista niin olohuoneen lattia seinät ja katto olisivat kelluvia rakenteita (kuten seinistä jo mainitsinkin) tällöin kaikki värinät/tärinät pysähtyvät katkoihin.

neljäntenä ovet. pitää olla tietenkin desibeliovia.. paremmissa piireissä ko ovi on tuplana tai triplana

viidentenä ikkunat. paksua ja ilmatiivistä. paremmat piirit haluavat vielä sälekaihtimet sisään ja tummennusverhoja eteen

viimeisenä ilmanvaihto. sellainen on hyvä olla ja siinäkin on hyvä olla kelluvarakenne äänenvaimentineen ettei mökä siirry sitä kautta.

normi ihmisen olohuoneessa tms riittänee tuplakipsilevytys limittäin ja huolellinen ylä/ala saumojen silikonointi yms. pitää myös tukkia mahdolliset väylät johtojen läpivienneissä sekä äänen kulkeutumis väylät välikaton kautta.

tässä esimerkkikuva teräslevystä kertopuussa johon kipsilevyt tms kiinnitetään. (suosittelen että tämä ensimmäinen levy olisi havupuuvaneria tms niin silloin kaikenlainen ko seinään kiinnittäminen onnistuu paremmin kuin pelkkään kipsilevyyn. tämän päälle sitten limittäin esim habito kipsilevy)

tuossa vielä jousitetusta kipsilevyruuvista lisätietoa

The Sound Absorbing Screw

fastenerandfixing.com

 

[Tuomi0]

Tapatteko jotain sikoja noissa huoneissa?

 

[Juh44]

Tapatteko jotain sikoja noissa huoneissa?

Tympeää kuunnella jotain mikron piippauksia tai kahvinkeittimen ääniä seinän läpi kun toinen herää aiemmin.
Samoin kuin vessasta vieraiden varpusparvea/omaa varpusparvea vieraille.

 

[pinkeliviinica]

itse ainakin haluan äänieristyksellä juuri sitä että makuuhuoneessa/makuuhuoneissa nukkuvat voivat nukkua rauhassa vaikka muualla talossa sitten oleskeltaisiin tms ja kenties tv:kin voisi olla auki yms. ja aina parempi jos esim pesukoneiden äänet eivät kulkeudu makkareihin tms.
toki boonusta on jos olohuoneessa voi tykittää jotain leffaakin ja t-rexin kävelytkään eivät heiluta makkarin sänkyä tms

sitten on toki olemassa vielä se ulkomelu esim kaikki eivät halua herätä siihen kun naapuri ajelee nurmikkoa sunnuntai aamuna klo 08 (siihen auttaa toki paksut ikkunat mutta myös se että valitsee tontin myös kaava-alueen ulkopuolelta niinsanotusti keskeltä metsää )

 

[taski]

Tympeää kuunnella jotain mikron piippauksia tai kahvinkeittimen ääniä seinän läpi kun toinen herää aiemmin.
Samoin kuin vessasta vieraiden varpusparvea/omaa varpusparvea vieraille.

No nuo varpusparvet nyt lähinnä on huvittavia. Normaaleja ruumiintoimintoja
Julkisissa vessoissa pidän vielä jotain karjaisuja yms. ääniä ja hihittelen itsekseni niille kun porukka ihmettelee kuinka joku julkeaa julkisella paikalla noin elämöidä.

 

[Boxter91]

Mitäs mieltä kansalaiset on tästä tyylistä tehdä karmit ja kynnyslista.

 

[kajakkivajakki]

Mikähän tuossa nyt vikana?

Karmin nyt olis voinut aavistuksen alemmas asentaa ettei rako noin iso, mutta oikeaoppisesti ei estä lattiamateriliaalin elämistä.

Edit: ilmeisesti karmi tuon listan päällä, en ite kyllä noin laittaisi.

 

[Boxter91]

Mikähän tuossa nyt vikana?

Karmin nyt olis voinut aavistuksen alemmas asentaa ettei rako noin iso, mutta oikeaoppisesti ei estä lattiamateriliaalin elämistä.

Karmi on siis listan päällä. Rakohan niissä kuuluu olla mutta ei kai karmi nyt listan päällä kuulu olla? Ja varsinkin kun lista on vielä korkea.

 

[kajakkivajakki]

Karmi on siis listan päällä. Rakohan niissä kuuluu olla mutta ei kai karmi nyt listan päällä kuulu olla? Ja varsinkin kun lista on vielä korkea.

Muokkasinkin omaani samaan aikaan. Hölmösti noin.

 

[kajakkivajakki]

En tiedä onko tuossa nyt käynyt niin, mutta kyseinen erikoisuus helposti selittyisi sillä, että talopakettitoimittajalla on eri porukka asentamassa lattiamateriaaleja kuin karmeja ja listoja. Ensimmäinen haluaa oman työnsä kerralla valmiiksi eli pätkäisee listankin paikoilleen ja häipyy työmaalta ennen karminasentajaa/listoittajaa jolle taas ei kuulu katkolistat.