Valmistalopaketit

[lortti]

Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.

 

[phetu]

Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.

Ei niitä elementtejä tehtaalla mikään kone tee ja riippuen tehtaasta, niiden mittatarkkuuskin saattaa olla mitä sattuu ja harkoista saisi suorempaa.

Ja kustannuksissa riippuu toki useammastakin asiasta, mutta karkeasti nuo ovat aika samaa tasoa, toisen pystyttää tontilla vain nopeammin tiettyyn pisteeseen.

 

[Juh44]

Ei niitä elementtejä tehtaalla mikään kone tee ja riippuen tehtaasta, niiden mittatarkkuuskin saattaa olla mitä sattuu ja harkoista saisi suorempaa.

Ja kustannuksissa riippuu toki useammastakin asiasta, mutta karkeasti nuo ovat aika samaa tasoa, toisen pystyttää tontilla vain nopeammin tiettyyn pisteeseen.

Tehtaan pöydällä valettu seinäelementti on ainakin omasta mielestä äärimmäisen mittatarkka rakennuselementti, (tai kokemuksia on lähinnä muutaman valmistajan sokkelikivistä) ja jos siellä jotain 0-5mm heittoa on niin sen kyllä asennusvaiheessa kadottaa seinäpintaan...

 

[phetu]

Tehtaan pöydällä valettu seinäelementti on ainakin omasta mielestä äärimmäisen mittatarkka rakennuselementti, (tai kokemuksia on lähinnä muutaman valmistajan sokkelikivistä) ja jos siellä jotain 0-5mm heittoa on niin sen kyllä asennusvaiheessa kadottaa seinäpintaan...

Kokemus rajoittuu sokkeleihin, mutta silti seinäelementit on 0-5 mm sisällä? OK, ei kai siinä, en itse ole tuollaista elementtiä elämässäni vielä nähnyt vaikka satoja on tullut asennettua itsekin ja satoja valvottua.

Lisäksi mitkään toleranssit eivät edes edellytä tuollaiseen pääsemistä. Erikoisluokalla pääset +- 5 mm, mutta voin taata etteivät ole edullisia. Tähän kaikkeen kun lisäät asennustoleranssit, niin kyllä siitä äkkiä tulee tasoitettavaa, mutta sehän nyt riippuu jokaisen laatuvaatimuksista, kuinka suoran lopullisen seinäpinnan haluaa.

Ja kuten sanottu, riippuen tehtaasta, toisella on paremmat pöydät kuin toisella ja voi arvata kummasta elementit maksavat enemmän. Toki se nyt on vain yksi osa, toinen on sitten asennusporukka.

 

[Juh44]

Kokemus rajoittuu sokkeleihin, mutta silti seinäelementit on 0-5 mm sisällä? OK, ei kai siinä, en itse ole tuollaista elementtiä elämässäni vielä nähnyt vaikka satoja on tullut asennettua itsekin ja satoja valvottua.

Lisäksi mitkään toleranssit eivät edes edellytä tuollaiseen pääsemistä. Erikoisluokalla pääset +- 5 mm, mutta voin taata etteivät ole edullisia. Tähän kaikkeen kun lisäät asennustoleranssit, niin kyllä siitä äkkiä tulee tasoitettavaa, mutta sehän nyt riippuu jokaisen laatuvaatimuksista, kuinka suoran lopullisen seinäpinnan haluaa.

Ja kuten sanottu, riippuen tehtaasta, toisella on paremmat pöydät kuin toisella ja voi arvata kummasta elementit maksavat enemmän. Toki se nyt on vain yksi osa, toinen on sitten asennusporukka.

Kertoisitko miten se seinä-elementti eroaa valmistuksen toleransseiltaan sokkelikivestä? Muuten kuin sillä että se on yleensä ulkomitoiltaan isompi.
(Ainakin sillä tehtaalla missä olen käynyt sisällä ne tehtiin samoilla pöydillä ja työntekijöillä)

Toki en ole laittanut kuin joitain kymmeniä sokkelikiviä(pituus yleensä 6m luokkaa ja korkeudet 1,3-2,3m) ja on niissäkin joitain kieroja yksilöitä ollut mutta pääasiassa ovat kyllä olleet priimaa.

 

[phetu]

Kertoisitko miten se seinä-elementti eroaa valmistuksen toleransseiltaan sokkelikivestä? Muuten kuin sillä että se on yleensä ulkomitoiltaan isompi.
(Ainakin sillä tehtaalla missä olen käynyt sisällä ne tehtiin samoilla pöydillä ja työntekijöillä)

Toki en ole laittanut kuin joitain kymmeniä sokkelikiviä(pituus yleensä 6m luokkaa ja korkeudet 1,3-2,3m) ja on niissäkin joitain kieroja yksilöitä ollut mutta pääasiassa ovat kyllä olleet priimaa.

Mitäköhän koitat nyt ajaa takaata? Kuten sanoin, riippuen tehtaasta ja suunnitelluista toleransseista saa elementtejä eri laadulla, mihinkään täydellisyyteen on kuitenkaan turha tuudittautua ja lopulta omat pintavaatimukset määrittävät paljonko tasoitettavaa on. Hienoa jos olet itse saanut ainoastaan priimaa tavaraa.

Tarkempi elementtien valmistustekniikka on aika vahvaa offtopicia eikä siihen nyt muutenkaan ole yhtä kaiken kattavaa vastausta.

 

[pinkeliviinica]

Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.

rahti kulut yms ovat ainakin murto osan verran "legopalikoissa" koska eivät vaadi mitään erikoista kuljetusta (ja kuljetusalustaakaan/lavettia tms)
riippuu myös talon paikasta ja tontista että jos talon paikka on mäen päällä ja perille tie on hiekkatietä niin kantavuus ei välttämättä riitä "betoniseinä" kuljetuksille taikka ontelolaatoillekkaan tms. (kuljetuksissa pitää ottaa huomioon myös tosiaan mäet ja se ettei tiessä olisi liian tiukkoja mutkia tms että yhdistelmä mahtuu kääntymään yms...
on siis muitakin asioita joita pitää ottaa huomioon vaikka itse haluaisisikin "betoniseinää tms" niin se ei vaan onnistu kaikille tonteille (tai maksaa aivan sikana extraa eli budjetti kärsii)
"legopalikka" taloa pystyy myös itsekkin tekemään tai pieni työmies porukkakin.. elementit vaatii aina nosturia yms joka myös nostaa budjettia. (ja riittääkö tontilla kantavuus niin ettei nosturi uppoa tiehen tms)

 

[lortti]

Tontti on pieni ja kaupunkialueella, yhdistelmä pääsee varmasti perille ja tieltä yltänee nostelemaan joka paikkaan. Koska tontti on pieni niin talosta tulee kaksikerroksinen joten ihan mietiskelin vain että valmiit elementi olisivat halvempi vaihtoehto kun kasailla korkeilla telineillä palikoita ihmisvoimin.

Oma aika ei riitä palikoiden kasaamiseen kun täytyy samalla kyetä hoitamaan palkkatyö kunnialla jotta on varaa maksaa talo

 

[hulkki]

Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.

Itselle tuli rinnetalon kellari Perustavan betonielementeillä. Seinät nousi yhdessä päivässä ja seuraavana päivänä ontelot päälle. Pelkästään kellarin kustannuksia en osaa sanoa kun kuului talopaketin hintaan. Kellarin päälle tuli siis puurakenteinen yläkerta ja ainakin tälläiseen ratkaisuun betonielementit tuntuivat viisaalta ratkaisulta. Työajassa ja määrässä kellarin osalta säästi huomattavasti. Olen myös tyytyväinen seinien massiivisuuteen, lämpö pysyy sisällä ja äänet ei kuulu läpi.

Suunnitteluvaiheeseen kannattaa tietysti erityisesti satsata, koska seinät tulevat valmiina.

 

[phetu]

Tontti on pieni ja kaupunkialueella, yhdistelmä pääsee varmasti perille ja tieltä yltänee nostelemaan joka paikkaan. Koska tontti on pieni niin talosta tulee kaksikerroksinen joten ihan mietiskelin vain että valmiit elementi olisivat halvempi vaihtoehto kun kasailla korkeilla telineillä palikoita ihmisvoimin.

Oma aika ei riitä palikoiden kasaamiseen kun täytyy samalla kyetä hoitamaan palkkatyö kunnialla jotta on varaa maksaa talo

Jos nyt mietitään ihan materiaaleja, niin pelkkä valuharkko on jotain 100-120€/m2 seinää (suoraan verkkorautakauppa hinnoin) ja SW-betonielementti näyttää olleen viime kesänä 340-480€/m2 niin jäähän tuossa jo rahaa sille kaikelle muulle aika paljon, lisää vielä elementtisuunnittelun 20k€, rahdit nosturit jne., niin äkkiä siellä on useampi ukko telineiden kanssa kasaamassa sen.

Disclaimer, hinnat luonnollisesti elävät ja voivat olla täysin puuta heinää juuri tällä hetkellä.

 

[Köntsä-Ana]

Mitäs ajatuksia porukassa herättää pelkkä puu vai siihen päälle rappaus? Onko jotenkin vaikeampi hoitoinen toi rappaus?

 

[Rimmon]

Mitäs ajatuksia porukassa herättää pelkkä puu vai siihen päälle rappaus? Onko jotenkin vaikeampi hoitoinen toi rappaus?

Eipä sitä rappausta paljon tarvi hoitaa. Alueesta riippuen joskus saattaa joutua pesemään, muttei juuri muuta.

 

[Rimmon]

Kivitalo on mielessä. Onko foorumistit selvittäneet kustannuksia ja muita kokemuksia lämpöharkko vs betonielementti? Jotenkin kiihottaisi ajatus että saa tehtaalta koneiden tekemät osat valmiina sen sijaan että niitä kasataan legopalikoista tontilla.

Omaani kysyin huvikseni elementtien hintoja, silloin elettiin kuumaa rakennuskautta, niin ei ollut tehtailla kiinnostusta tarjota. Tein sitten talon ja tallin lämpöharkoista. Ei tuo rungon tekeminen harkoista nyt mikään ihmeellisen iso homma edes ole, halvemmaksi se tulee mitä elementit.

 

[Cumbo]

Vaikka vain ohuesti liittyy ketjun aiheeseen, niin täällä on uudisrakentamisesta aika paljon keskusteltu, joten kysytään:

onko suosituksia erityisen komeista (toki subjektiivista) pollarivalaisimista? Pitäisi olla musta (tai vähintään tummanharmaa) ja 4000K.

Aluksi ajateltiin Malmbergs Starla Lediä, mutta ei ilmeisesti saa kuin 3000K.

 

[Pete88]

Vaikka vain ohuesti liittyy ketjun aiheeseen, niin täällä on uudisrakentamisesta aika paljon keskusteltu, joten kysytään:

onko suosituksia erityisen komeista (toki subjektiivista) pollarivalaisimista? Pitäisi olla musta (tai vähintään tummanharmaa) ja 4000K.

Aluksi ajateltiin Malmbergs Starla Lediä, mutta ei ilmeisesti saa kuin 3000K.

Vaikea sanoa, mikä olisi mahdollisimman näyttävä, kun on niin subjektiivinen asia. Mutta sanoisin, että 3000K ulkovaloissa ei ole huono värisävy, 4000K voi olla vähän turhan "valkoinen". Meillä sisälle tuli 4000K kiintovalaisimiin, mutta ulos otin suosiolla 3000K tai säädettävä.

Itselle vielä tärkeämpi asia oli jokaisen valaisimen CRI-luokitus. Esim. Philips HUE:ssa tuo on jotain ~80, kun taas paremmissa valaisimissa se on 90+ tai jopa 98 (100 on ns. täydellinen).

Lisäksi huomasin, että useammalla eri valmistajalla on käytännössä sama joku Kiinassa valmistettu valaisin, mutta brändätty sitten kunkin valmistajan mukaan ja hinta voi vähän erota.

 

[Juh44]

Vaikka vain ohuesti liittyy ketjun aiheeseen, niin täällä on uudisrakentamisesta aika paljon keskusteltu, joten kysytään:

onko suosituksia erityisen komeista (toki subjektiivista) pollarivalaisimista? Pitäisi olla musta (tai vähintään tummanharmaa) ja 4000K.

Aluksi ajateltiin Malmbergs Starla Lediä, mutta ei ilmeisesti saa kuin 3000K.

Valitsisin vaihdettavalla valonlähteellä olevat valaisimet, ei mene sitten kaikki pollarit vaihtoon kun ekasta napsahtaa led juuri takuuajan jälkeen ja samanlaisia ei enää valmisteta...

Itsellä ulkovalaisimet valaisee ulkoseiniä ja ensimmäiset halppis GU10 tuhosivat itsensä kuukausissa, laitettiin tilalle älypolttimot ja täytyy sanoa että on yllättävän miellyttävää kun saa täsmättyä värisävyn joulutähtiin, mustan maan aikana valotehon isoksi ja kun tulee lumi niin pudotettua 30%.
Myös erilaiset itsenäisyyspäivä yms. Teemat onnistuu näppärästi.

 

[Cumbo]

Valitsisin vaihdettavalla valonlähteellä olevat valaisimet, ei mene sitten kaikki pollarit vaihtoon kun ekasta napsahtaa led juuri takuuajan jälkeen ja samanlaisia ei enää valmisteta...

Itsellä ulkovalaisimet valaisee ulkoseiniä ja ensimmäiset halppis GU10 tuhosivat itsensä kuukausissa, laitettiin tilalle älypolttimot ja täytyy sanoa että on yllättävän miellyttävää kun saa täsmättyä värisävyn joulutähtiin, mustan maan aikana valotehon isoksi ja kun tulee lumi niin pudotettua 30%.
Myös erilaiset itsenäisyyspäivä yms. Teemat onnistuu näppärästi.

Mitä ovat "älypolttimot"? Mallia Hue? Kanta kuitenkin GU10?

 

[Juh44]

Mitä ovat "älypolttimot"? Mallia Hue? Kanta kuitenkin GU10?

Kyllä, itsellä tosin Wiz kun olivat tarjouksessa.

 

[Pete88]

Mitä ovat "älypolttimot"? Mallia Hue? Kanta kuitenkin GU10?

Ikean Trådfrit laitoin itse ulos. Suht edulliset, säädettävissä hue appista ja cri 90.

 

[pinkeliviinica]

Vaikka vain ohuesti liittyy ketjun aiheeseen, niin täällä on uudisrakentamisesta aika paljon keskusteltu, joten kysytään:

onko suosituksia erityisen komeista (toki subjektiivista) pollarivalaisimista? Pitäisi olla musta (tai vähintään tummanharmaa) ja 4000K.

Aluksi ajateltiin Malmbergs Starla Lediä, mutta ei ilmeisesti saa kuin 3000K.

Ulkovalaisintanko antrasiittia opaalilla 80 cm IP44 - Rox

Ulkovalaisintanko antrasiittia opaalilla 80 cm IP44 - Rox online! ✓ Return within 30 days ✓ Delivery within 2-5 working days

www.lamppujavalo.fi

 

[iSot]

Ajoittain tämä on tuntunut ikuisuusprojektilta, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että maalin asti tämä saadaan. Me tosiaan ryhdyttiin miettimään rakentamista jo 2020, kun haettiin tonttia. Alkuperäinen suunnitelma oli, että olisi aloitettu rakentaminen kesällä 2021, mutta epäonneksemme juuri tuolloin iski ne valtavat hinnankorotukset talonrakentamiseen ja pyytämämme tarjousten hinnat nousivat yli 100t€. Eipä siinä auttanut kuin jäädä katsomaan mihin tilanne johtaa. Pidin lähes varmana, ettei tilanne voi jatkua samalla uralla loputtomiin, eikä se sitten jatkunutkaan. Lopulta korkojen nousu viimeisteli sen, että rakennusala meni syväjäähän. Joulukuussa 2022 tehtiin sopimus Finnlamellin kanssa hirsitoimituksesta ja loput sitten sieltä täältä, moni asia tullut ihan paikallisesta K-raudasta. Elokuussa 2023 alkoi rakentaminen.

Kun jouduttiin ottamaan aikalisää rakentamisesta, niin käytettiin sekin aika huolelliseen suunnitteluun ja valmistautumiseen. Ei yllätä yhtään, että saitte negatiivisia kommentteja ajattelemiinne ratkaisuihin. Meille esitettiin varmasti samoja asioita. Käytiin varmasti iso osa arkkitehdeistä, lvi-suunnittelijoista, perustussuunnitelijoista yms. läpi, ennen kuin löydettiin sellaiset tekijät, joilla oli asenne ja referenssit kunnossa. Jälkikäteen todettuna suurin syy monen skeptisyyteen oli yksinkertaisesti se, että heille ratkaisut olivat vieraita, eikä niinkään ratkaisujen tosiasiallinen toimimattomuus.

Ihan viimeinen merkityksellinen tekijä meidän projektissa on ollut se, että ollaan puolison kanssa oltu aika "intohimoisia" rakentajia, eli on pyritty imemään kaikki tieto irti kaikista ratkaisuista ja tarvikkeista sekä niiiden ominaisuuksista. Olen jopa pähkäillyt sitä, mikä on paras APK tulvari allaskaappiin

Mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että miten sait Finnlamellilta pilariperustuksen päälle talon? Itselleni Finnlamelli on kertonut, etteivät tee kuin ontelolaattojen päälle, betonirossipohjalle tai maanvaraiselle laatalle.

On kiva lukea, että jokin muukin on tehnyt paljon suunnittelutyötä ennen aloitusta. Reilu vuosi tässä on tullut jo mietittyä ratkaisuja ja nyt alkaa näyttää jo paremmalta. Vielä riittää tekemistä ja suunniteltavaa.

Itselläni on suunnitteilla myös hirsitalo. Perustus tulee olemaan myös täysin tuulettuvalla alapohjalla (talo on siis ilmassa) ja perustus rakennetaan porapaaluilla, päälle tulee teräsperustuskehikko (putkipalkeista tai I / H-palkkiratkaisuista hitsattuna/pultattuna). Hirsikerta tulee sitten tämän päälle.

Yläpohjaan tulisi ilmansulkupaperi, huntonin puukuitueriste. Ilmanvaihto toteutettaisiin koneellisella ilmanvaihdolla ja putket lämpimällä puolella alas lasketussa katossa. Alapohjaan näillä näkymin Finnfoam rossipohjaeriste (ns. paksu 250mm T-leegopalikka), koska toive olisi saada hiottu/tasoitettu betonilattia ja itse tehtynä sitten kuultoöljyvärjäyksellä.

Toinen vaihtoehto alapohjassa olisi tietysti perinteinen tuulensuojalevy, huntonin puukuitueriste, kipsivalulattia jne.

Nähdäkseni finnfoam rossipohjaeriste olisi kuitenkin kaikista nopein ja helpoin toteuttaa, koska päälle voi tehdä suoraan valun. Perinteinen alapohjaratkaisu on paljon työläämpi ja ei omien laskelmien mukaan myöskään paljoa edullisempi edes toteuttaa, kun lasketaan kaikki puutavara, koolaukset, eristys ja kipsivalut, lattialaudoitus (parketti what ever). Perinteisen etu siinä, että rakenne on hygroskooppinen ja purettavissa. Puulattia kuitenkin vähentää lattialämmityksen tehoa ja hyötysuhdetta vs betonilattia.

Projektin toteutus olisi lyhyesti, että kaikki kilpailutetaan käytännössä mitä voidaan. Kaikki toteutukset pyritään tekemään hyvin, sekä suunnitellen siten, että lopputulos on toimiva ja kestävä ratkaisultaan, mutta ei kuitenkaan suhteettoman kallis. Tämä on työläämpi tapa toki hoitaa ja rakentaa taloa, mutta näin olen tottunut tekemään ja hoitamaan asiat muutenkin aina hankinnoissa eli kilpailutuksien ja tuotevertailujen kautta.

Hirsien pystytys tulisi kuitenkin mitä luultavammin suoraan tehtaan tekemänä (koska tarjoavat ainakin näennäisesti parempaa takuuta tällöin). Kuitenkin, jos hintaero on tehtaan asennuksen ja paikallisen timpurin välillä suuri, niin tällöin asia menee kyllä mietintään. Kattotuolit ja ikkunat/ulko-ovet kilpailutettuna, jolloin ne eivät olisi myöskään talotehtaan asentamana. Luonnollisesti sähkö, LVI-työt ammattilaisella ja kaiken muun teen itse.

Aikaa tälle itse tekemiselle on varattu 1.5 vuotta, (aika alkaa siitä) kun hirsikerrat, vesikate, sekä ikkunat ovat asennettu paikoilleen. Omakotitaloa en ole koskaan tehnyt tai ollut rakentamassa, mutta pari kerrostaloasuntoa olen remontoinut alusta loppuun, joten levytystyöt ja väliseinien teko on tuttua homma, sekä pari mökkirakennuksen kattoremonttia, saunarakennuksen remontointi, erilaisia terasseja jne.

ps. tuli luettua nämä kaikki 100 sivua tätä foorumia läpi ennen tätä viestiä ja olihan siinä tekemistä

 

[Warfe]

Mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että miten sait Finnlamellilta pilariperustuksen päälle talon? Itselleni Finnlamelli on kertonut, etteivät tee kuin ontelolaattojen päälle, betonirossipohjalle tai maanvaraiselle laatalle.

On kiva lukea, että jokin muukin on tehnyt paljon suunnittelutyötä ennen aloitusta. Reilu vuosi tässä on tullut jo mietittyä ratkaisuja ja nyt alkaa näyttää jo paremmalta. Vielä riittää tekemistä ja suunniteltavaa.

Itselläni on suunnitteilla myös hirsitalo. Perustus tulee olemaan myös täysin tuulettuvalla alapohjalla (talo on siis ilmassa) ja perustus rakennetaan porapaaluilla, päälle tulee teräsperustuskehikko (putkipalkeista tai I / H-palkkiratkaisuista hitsattuna/pultattuna). Hirsikerta tulee sitten tämän päälle.

Yläpohjaan tulisi ilmansulkupaperi, huntonin puukuitueriste. Ilmanvaihto toteutettaisiin koneellisella ilmanvaihdolla ja putket lämpimällä puolella alas lasketussa katossa. Alapohjaan näillä näkymin Finnfoam rossipohjaeriste (ns. paksu 250mm T-leegopalikka), koska toive olisi saada hiottu/tasoitettu betonilattia ja itse tehtynä sitten kuultoöljyvärjäyksellä.

Toinen vaihtoehto alapohjassa olisi tietysti perinteinen tuulensuojalevy, huntonin puukuitueriste, kipsivalulattia jne.

Nähdäkseni finnfoam rossipohjaeriste olisi kuitenkin kaikista nopein ja helpoin toteuttaa, koska päälle voi tehdä suoraan valun. Perinteinen alapohjaratkaisu on paljon työläämpi ja ei omien laskelmien mukaan myöskään paljoa edullisempi edes toteuttaa, kun lasketaan kaikki puutavara, koolaukset, eristys ja kipsivalut, lattialaudoitus (parketti what ever). Perinteisen etu siinä, että rakenne on hygroskooppinen ja purettavissa. Kipsi tai puulattia kuitenkin vähentää lattialämmityksen tehoa ja hyötysuhdetta vs betonilattia.

Projektin toteutus olisi lyhyesti, että kaikki kilpailutetaan käytännössä mitä voidaan. Kaikki toteutukset pyritään tekemään hyvin, sekä suunnitellen siten, että lopputulos on toimiva ja kestävä ratkaisultaan, mutta ei kuitenkaan suhteettoman kallis. Tämä on työläämpi tapa toki hoitaa ja rakentaa taloa, mutta näin olen tottunut tekemään ja hoitamaan asiat muutenkin aina hankinnoissa eli kilpailutuksien ja tuotevertailujen kautta.

Hirsien pystytys tulisi kuitenkin mitä luultavammin suoraan tehtaan tekemänä (koska tarjoavat ainakin näennäisesti parempaa takuuta tällöin). Kuitenkin, jos hintaero on tehtaan asennuksen ja paikallisen timpurin välillä suuri, niin tällöin asia menee kyllä mietintään. Kattotuolit ja ikkunat/ulkoovet kilpailutettuna, jolloin ne eivät olisi myöskään talotehtaan asentamana. Luonnollisesti sähkö, LVI-työt ammattilaisella ja kaiken muun teen itse.

Aikaa tälle itse tekemiselle on varattu 1.5 vuotta, (aika alkaa siitä) kun hirsikerrat, vesikate, sekä ikkunat ovat asennettu paikoilleen. Omakotitaloa en ole koskaan tehnyt tai ollut rakentamassa, mutta pari kerrostaloasuntoa olen remontoinut alusta loppuun, joten levytystyöt ja väliseinien teko on tuttua homma, sekä pari mökkirakennuksen kattoremonttia, saunarakennuksen remontointi, erilaisia terasseja jne.

ps. tuli luettua nämä kaikki 100 sivua tätä foorumia läpi ennen tätä viestiä ja olihan siinä tekemistä

Muistaakseni 250mm finnfoamia ei riitä tuulettuvassa alapohjassa

 

[iSot]

Muistaakseni 250mm finnfoamia ei riitä tuulettuvassa alapohjassa

Näin minullekin on sanottu, ettei välttämättä riitä 250mm. 370mm on toki se paksumpi, mutta on myös hintaeroa siihen.

Yhdeltä rakennusliikkeeltä ja tekijältä sain tiedon, että 250mm olisi mennyt läpi täysin tuulettuvalla alapohjalla hirsitalossa, kun valittiin taloon paremman U-arvon omaavat ikkunat, ovet ja yläpohjan eristepaksuutta korotettiin ja näillä kompensoinneilla olisi hyväksytty leima tullut rakennustarkastajalta.

 

[Pete88]

Mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että miten sait Finnlamellilta pilariperustuksen päälle talon? Itselleni Finnlamelli on kertonut, etteivät tee kuin ontelolaattojen päälle, betonirossipohjalle tai maanvaraiselle laatalle.

On kiva lukea, että jokin muukin on tehnyt paljon suunnittelutyötä ennen aloitusta. Reilu vuosi tässä on tullut jo mietittyä ratkaisuja ja nyt alkaa näyttää jo paremmalta. Vielä riittää tekemistä ja suunniteltavaa.

Itselläni on suunnitteilla myös hirsitalo. Perustus tulee olemaan myös täysin tuulettuvalla alapohjalla (talo on siis ilmassa) ja perustus rakennetaan porapaaluilla, päälle tulee teräsperustuskehikko (putkipalkeista tai I / H-palkkiratkaisuista hitsattuna/pultattuna). Hirsikerta tulee sitten tämän päälle.

Yläpohjaan tulisi ilmansulkupaperi, huntonin puukuitueriste. Ilmanvaihto toteutettaisiin koneellisella ilmanvaihdolla ja putket lämpimällä puolella alas lasketussa katossa. Alapohjaan näillä näkymin Finnfoam rossipohjaeriste (ns. paksu 250mm T-leegopalikka), koska toive olisi saada hiottu/tasoitettu betonilattia ja itse tehtynä sitten kuultoöljyvärjäyksellä.

Toinen vaihtoehto alapohjassa olisi tietysti perinteinen tuulensuojalevy, huntonin puukuitueriste, kipsivalulattia jne.

Nähdäkseni finnfoam rossipohjaeriste olisi kuitenkin kaikista nopein ja helpoin toteuttaa, koska päälle voi tehdä suoraan valun. Perinteinen alapohjaratkaisu on paljon työläämpi ja ei omien laskelmien mukaan myöskään paljoa edullisempi edes toteuttaa, kun lasketaan kaikki puutavara, koolaukset, eristys ja kipsivalut, lattialaudoitus (parketti what ever). Perinteisen etu siinä, että rakenne on hygroskooppinen ja purettavissa. Puulattia kuitenkin vähentää lattialämmityksen tehoa ja hyötysuhdetta vs betonilattia.

Projektin toteutus olisi lyhyesti, että kaikki kilpailutetaan käytännössä mitä voidaan. Kaikki toteutukset pyritään tekemään hyvin, sekä suunnitellen siten, että lopputulos on toimiva ja kestävä ratkaisultaan, mutta ei kuitenkaan suhteettoman kallis. Tämä on työläämpi tapa toki hoitaa ja rakentaa taloa, mutta näin olen tottunut tekemään ja hoitamaan asiat muutenkin aina hankinnoissa eli kilpailutuksien ja tuotevertailujen kautta.

Hirsien pystytys tulisi kuitenkin mitä luultavammin suoraan tehtaan tekemänä (koska tarjoavat ainakin näennäisesti parempaa takuuta tällöin). Kuitenkin, jos hintaero on tehtaan asennuksen ja paikallisen timpurin välillä suuri, niin tällöin asia menee kyllä mietintään. Kattotuolit ja ikkunat/ulko-ovet kilpailutettuna, jolloin ne eivät olisi myöskään talotehtaan asentamana. Luonnollisesti sähkö, LVI-työt ammattilaisella ja kaiken muun teen itse.

Aikaa tälle itse tekemiselle on varattu 1.5 vuotta, (aika alkaa siitä) kun hirsikerrat, vesikate, sekä ikkunat ovat asennettu paikoilleen. Omakotitaloa en ole koskaan tehnyt tai ollut rakentamassa, mutta pari kerrostaloasuntoa olen remontoinut alusta loppuun, joten levytystyöt ja väliseinien teko on tuttua homma, sekä pari mökkirakennuksen kattoremonttia, saunarakennuksen remontointi, erilaisia terasseja jne.

ps. tuli luettua nämä kaikki 100 sivua tätä foorumia läpi ennen tätä viestiä ja olihan siinä tekemistä

Eipä Finnlamellilla ollut mitään sanottavaa asiaan, kun meillä oli kilpailutusvaiheessa valmiit suunnitelmat, joiden perusteella pyydettiin tarjoukset. Arkkitehdin laatimat suunnitelmat ja siihen päälle lvi-suunnittelijan suunnitelmat sekä perustussuunnittelijan pilariperustus. Oikeastaan vaativin osuus tuossa oli se, että pilarit saatiin millilleen oikean kokoisiksi kauttaaltaan, koska pienikin heitto perustuksessa olisi kertaantunut hirsikehikon yläpäässä. Tai näin ainakin Finnlamellin ammattilainen tuon kertoi.

Me ostettiin Finnlamellin myyjältä ns. pystytysmestaripalvelu, joka ei ollut suoraan Finnlamellin tarjoama asia, vaan talomyyjän oman firman kautta tuottama palvelu, jossa myyjä itse tuli mukaan tekemään pystytystä ja johtamaan muutenkin pystytysprojektia. Sillä saatiin mm. painumattomuus ja muut relevantit takuut työlle. Ei se pilarien päälle kasaaminen ollut mitenkään hankala juttu, mutta toki rakennustelineet piti kiertää koko talon ympäri.

Oltaisiin myös haluttu teräspaaluperustus, mutta se olisi toiminut parhaiten, jos kallio olisi ollut pinnassa. Meidän tapauksessa se oli kuitenkin n. 4 metrin syvyydessä, joten oli taloudellisempaa toteuttaa rakenne valuharkkopilareilla ja anturoilla. Pilareita on sen verran tiheässä, että talo kyllä pysyy tasan siinä, mihin se pystytettiin.

Meillä joka ainoa tekninen ratkaisu mietittiin huolella läpi ja joka ainoa käytetty tuote on käyty läpi, mitä se on syönyt, mitkä ovat sen ominaisuudet ja suoritustasotiedot. Alapohjarakenne on seuraava: pieneläinverkko --> harvalaudoitus --> 25 mm tuulensuojalevy --> vasat --> ristiinkoolaus (en nyt ulkoa muista noiden vahvuuksia) --> ilmansulkupaperi --> harvalaudoitus (22x150 ja 22x100 mm) --> lämmönluovutuslevyt --> 28 mm mäntylankkulattia. Tuolla välissä on sitten 500 mm Hunton puukuitueriste puhallettuna.

Kosteiden tilojen osalta (KPH, sauna, KHH, WC ja eteisen sisääntulo) on toteutettu edellä esitetystä poiketen siten, että ristiinkoolauksen jälkeen tuli 18 mm havuvaneri ja sen päälle 8 cm kelluva betonilattia, jossa sisällä vesikiertoiset lattialämmitysputket. Näiden päälle vesieristys ja laatoitus. Oltaisiin haluttu maakostealla betonilla, mutta ei kerta kaikkiaan ollut toimittajia Keski-Suomen alueella tai lähialueellakaan. Mentiin sitten muistaakseni Lujabetonin jollain laadukkaammalla lattiabetonilla (kuivui nopeammin ja vähemmän vettä ainakin).

Ikkunat ovat Skaalan tuotantoa ja U-arvot kiinteissä ikkunoissa 0,6. Avattavissa taisi olla 0,7. Ovissa 0,6-0,8 (pääovi on Eduxin). Katossa puhalluseristettä 500 mm. Hirsipaksuus 24 cm (ei siis yleinen n. 20 cm).

Ilmansulkupaperina toimi muistaakseni Tectis Arvo ja teippinä Tescon Vana.

Puhalluseristeen laitto taisi viedä yhden työpäivän verran ja tämä sisälsi sekä ylä- että alapohjan puhalluksen. Alapohjan "tamppauksen" tein itse.

 

[Funk]

Miten teillä on järjestetty ryömintätilan huoltoluukun edusta? Siis sokkelissa oleva, joka jäisi muuten osittain maan alle.

 

[Juh44]

Miten teillä on järjestetty ryömintätilan huoltoluukun edusta? Siis sokkelissa oleva, joka jäisi muuten osittain maan alle.

Tein aukon eteen murskepedin, jonka päälle laitoin finfoamit.
Foamien päälle muutama paalunpätkä |_| muotoon kehäksi. (x2 kerrosta.)
Paalukehän päälle sokkelimuotit ja raudoitus. (En valanut ja rauhoittanut talon sokkelin kiinni vaan jätin väliin irroituskaistan.)
Sitten kun betoniauto sattui käymään työmaalla niin ylijäämäbetonilla muotti täyteen ja myös sinne montun pohjalle 5cm kakku.

Ja kun se valumuotti on tehty paalukehän keskelle niin sinne aukkoon jää olake jonka päälle on hyvä heitellä finfoamit eristeeksi.

Tämän "sokkelin" päälle tuli minulla sitten teknisen tilan portaat.-> win-win ratkaisu kun meni aukko piiloon ja portailla on kunnon perustukset..

 

[König]

Miten teillä on järjestetty ryömintätilan huoltoluukun edusta? Siis sokkelissa oleva, joka jäisi muuten osittain maan alle.

Kaivonrengas edessä, johon leikattu luukun kokoinen aukko. Estää hyvin vierus sepelin ja murskeen valumisen eteen. Luukku on terassin alla, joten hyvä noin.
Myös talliin piti tehdä ryömintätila. Tallissa ei ole terassia ja luukku tallin sivuoven kohdalla, joten kaivonrenkaan päälle asennettiin kevyt kansi ja sen päällä on siirrettävät portaat:
Kevyt kaivonkansi 1150/600 Komposiitti - Suomen Kaivotarvikkeet

 

[JuhaH]

Mulla on kulku terassin alta ja terassin alusta on muuta maanpintaa alempana. Mutta koska kyseessä on katettu terassi, ja pihan tasaukset on hoidettu niin että terassin alle ei pääse valumaan vesiä, niin homma on toiminut hyvin. Rakennesuunnittelija oli laittanut tuhon leikatun kaivonrenkaan ja terassin alle sepelitäytön, mutta kulku tilaan olisi ollut kyllä todella viheliäinen jos olisi toteuttanut kulun suunnitelmien mukaan.

 

[iSot]

Eipä Finnlamellilla ollut mitään sanottavaa asiaan, kun meillä oli kilpailutusvaiheessa valmiit suunnitelmat, joiden perusteella pyydettiin tarjoukset. Arkkitehdin laatimat suunnitelmat ja siihen päälle lvi-suunnittelijan suunnitelmat sekä perustussuunnittelijan pilariperustus. Oikeastaan vaativin osuus tuossa oli se, että pilarit saatiin millilleen oikean kokoisiksi kauttaaltaan, koska pienikin heitto perustuksessa olisi kertaantunut hirsikehikon yläpäässä. Tai näin ainakin Finnlamellin ammattilainen tuon kertoi.

Me ostettiin Finnlamellin myyjältä ns. pystytysmestaripalvelu, joka ei ollut suoraan Finnlamellin tarjoama asia, vaan talomyyjän oman firman kautta tuottama palvelu, jossa myyjä itse tuli mukaan tekemään pystytystä ja johtamaan muutenkin pystytysprojektia. Sillä saatiin mm. painumattomuus ja muut relevantit takuut työlle. Ei se pilarien päälle kasaaminen ollut mitenkään hankala juttu, mutta toki rakennustelineet piti kiertää koko talon ympäri.

Olin juuri tänään yhdessä Finnlamellin hirsitalokohteessa näytössä ja siellä tuli hieman keskusteltua asiasta Finnlamellin kanssa. Kuuleman mukaan kyllä onnistuu teräsporapaaluperustuksella, kun otetaan vain pelkkä hirsitoimitus + pystytys tai hirsitoimitus + pystytys + kattotuolit vesikatteelle. Onnistuu myös toki pelkät hirret pihaan ajettuna paketeissaan. Tällöin hirsien asennuksen voisi tehdä itse, ulkopuolisen ammattiasentajan toimesta tai ammattiasentaja + ilmeisesti Finnlamellin valvova mestari, jolloin 10 vuoden takuu olisi edelleen saatavissa. Tämä oli hyvä uutinen.

Voinko tiedustella sen verran vielä, että oliko hirsikertojen/seinien kilpailutuksessa muita osallistujia teillä kuin Finnlamelli ja miksi juuri päädyitte Finnlamellin hirsiratkaisuun eli ns. vaakalamelli ratkaisuun pystylamellin (ristiinliimatun lamellin) sijasta? Oliko ratkaisu teknisessä mielessä vai kokonaishintansa vuoksi? Itse tässä mietin juuri vielä näiden kahden eri lamelliratkaisun välillä.

Olen ymmärtänyt, että suurin osa mm. Mammuttihirsi ja Ollikaisen hirsitalot jne. tilaavat valmiit höyläämättömät ristiinliimatut pystylamelliaihiopalkit suoraan vaaran palkilta. Tekevät sitten vain omalla tehtaallaan isolla höylällä ja jyrsimellä valmiista aihioista hirsikerran. Honka ja Kontio ilmeisesti suurista ainoat, jotka tekevät ristiinliimatun pystylamelliratkaisunsa itse. Sitten on näitä muita erikoishirsilamelliratkaisuja, jotka ovat 3-4 kertaisella ristiinliimatulla pystylamelliratkaisulla, joka lähentelee jo oikeastaan CLT-rakennetta. Finnlamelli taas tekee itse vaakalamelliratkaisunsa omalla tehtaallaan.

Finnlamelli "väittää" tai kertoo, että vaakalamelli olisi heidän mielestään parempi ja turvallisempi ratkaisu syystä, että pystylamellin (ristiinliimatun) ja vaakalamellin välissä tapahtuu suuria jännite-eroja hirren kosteusvaihteluiden aikana ja varsinkin ajan saatossa, jolloin ulkopintahirsikerta tai sisähirsikerta "saattaa" tai useimmiten voi jopa haljeta. Periksi antaa liima tai puu. Näistä yleensä puu antaa periksi ennen liimaa ja sitten vasta liima. Tämän lisäksi tänään keskustelujen yhteydessä kertoilivat, että ristiinliimatussa rakenteessa pystylamellin ja vaakalamellin välinen liimoitus voi myös antaa periksi lopulta ajan saatossa, koska pystylamelli ei "elä lainkaan" kuten vaakalamelli ja näiden välissä oleva liima joutuu siten koville. Finnlamellin mukaan heidän vaakalamelliratkaisu on näin ollen "turvallisempi" ja tasaisempi laadultaan, koska kun hirsikerta elää ilmankosteuden mukaan, niin se elää yhtenä kokonaisuutena (vähän kuin massiivihirsi). Ainoastaan talon suunnittelun kannalta ikkunoiden ja suurempien aukkojen kohdilla tämä täytyy huomioida joustavalla uretaanieristeellä, sekä suurempien ikkunoiden välissä täytyy olla siten mm. pystypuupalkki, jonka päälle tulisi sitten ikkunan karmien värinen peitelista /pystylista puusta/alumiinista jne.

Vaakalamelliratkaisu olisi toki edullisempi toteuttaa ja siksi se itseäni kiinnostaa. Rakenne täytyisi olla kuitenkin turvallinen ja sellainen, että suuria ikkunapintoja voitaisiin käyttää haluttaessa.

Oltaisiin myös haluttu teräspaaluperustus, mutta se olisi toiminut parhaiten, jos kallio olisi ollut pinnassa. Meidän tapauksessa se oli kuitenkin n. 4 metrin syvyydessä, joten oli taloudellisempaa toteuttaa rakenne valuharkkopilareilla ja anturoilla. Pilareita on sen verran tiheässä, että talo kyllä pysyy tasan siinä, mihin se pystytettiin.

Tontillamme kova moreeni tai kallio tulee maaperätutkimuksen mukaan vastaan n. 1.6-3m välissä ja keskiarvo siellä 2.5m nurkilla. Kallioon paalun täytyy mennä n. 50cm ja 150cm täytyy olla maata välissä. Kova moreeni/kivikko toki riittää myös ja kallioon asti porausta ei tarvitse tehdä. Porausvaiheessa iskurin statistiikka kertoo maan kantavuuden.

Ajatuksissa olisi 140mm teräspaalu talon hirsikertojen ulkokehälle ja kenties betonitäytöllä, sekä talon sisäpuolelle sitten taas ohuempaa 90mm teräspaalua. 140mm on toki täysin ylimitoitettu ja koko rakennus voisi olla kuvitteellisesti pelkästään yhden 140mm betonitäytteisen teräspaalun varassa kantavuutensa osalta, mutta 140mm valinta onkin täysin ulkonäöllinen ja tunnepohjaisesti tehty "parempi valinta" Talon ympärille tulee terassi, joten paalut tai talon alainen ryömintatila eivät näy.

Meillä joka ainoa tekninen ratkaisu mietittiin huolella läpi ja joka ainoa käytetty tuote on käyty läpi, mitä se on syönyt, mitkä ovat sen ominaisuudet ja suoritustasotiedot. Alapohjarakenne on seuraava: pieneläinverkko --> harvalaudoitus --> 25 mm tuulensuojalevy --> vasat --> ristiinkoolaus (en nyt ulkoa muista noiden vahvuuksia) --> ilmansulkupaperi --> harvalaudoitus (22x150 ja 22x100 mm) --> lämmönluovutuslevyt --> 28 mm mäntylankkulattia. Tuolla välissä on sitten 500 mm Hunton puukuitueriste puhallettuna.

Kuulostaa toimivalta ratkaisulta. Ajatuksissa meillä oli betonilattia, joka vaatisi kiillotuksen mattapinnalla tai sitten kiiltävänä. Kaippa betonilattia olisi toteutettavissa myös puukuitueristeellä, mutta lattiasta tulisi tällöin todella paksu eri kerroksineen tai korkea miten sen nyt sitten haluaa sanoa tässä.

Kosteiden tilojen osalta (KPH, sauna, KHH, WC ja eteisen sisääntulo) on toteutettu edellä esitetystä poiketen siten, että ristiinkoolauksen jälkeen tuli 18 mm havuvaneri ja sen päälle 8 cm kelluva betonilattia, jossa sisällä vesikiertoiset lattialämmitysputket. Näiden päälle vesieristys ja laatoitus. Oltaisiin haluttu maakostealla betonilla, mutta ei kerta kaikkiaan ollut toimittajia Keski-Suomen alueella tai lähialueellakaan. Mentiin sitten muistaakseni Lujabetonin jollain laadukkaammalla lattiabetonilla (kuivui nopeammin ja vähemmän vettä ainakin).

Ikkunat ovat Skaalan tuotantoa ja U-arvot kiinteissä ikkunoissa 0,6. Avattavissa taisi olla 0,7. Ovissa 0,6-0,8 (pääovi on Eduxin). Katossa puhalluseristettä 500 mm. Hirsipaksuus 24 cm (ei siis yleinen n. 20 cm).

Ilmansulkupaperina toimi muistaakseni Tectis Arvo ja teippinä Tescon Vana.

Puhalluseristeen laitto taisi viedä yhden työpäivän verran ja tämä sisälsi sekä ylä- että alapohjan puhalluksen. Alapohjan "tamppauksen" tein itse.

Jos saa taas udella, niin oliko Skaalan tarjoamat ikkunat teknisesti tässä tapauksessa parhaat vaihtoehdot toteutukseen vai määrittelikö valinnassa enemmänkin kokonaishinta, asiakaspalvelu tai asennus?

Ajatuksissa oli itse hoitaa kokonaan ilmansulkupaperin asennus, sekä teippaukset. Lämpökameran vuokraus voisi olla kyllä paikallaan vielä ennen kuin iskee pinnat kiinni, jotta voi varmistaa vuotokohdat ja korjata ne tarvittaessa lisäteippauksin.

Oliko Tectis Arvo ilmansulkupaperin valinnassa jotain teknisiä ominaisuuksia, jonka vuoksi päädyit juuri tuohon?

 

[Funk]

Kaivonrengas edessä, johon leikattu luukun kokoinen aukko. Estää hyvin vierus sepelin ja murskeen valumisen eteen. Luukku on terassin alla, joten hyvä noin.
Myös talliin piti tehdä ryömintätila. Tallissa ei ole terassia ja luukku tallin sivuoven kohdalla, joten kaivonrenkaan päälle asennettiin kevyt kansi ja sen päällä on siirrettävät portaat:
Kevyt kaivonkansi 1150/600 Komposiitti - Suomen Kaivotarvikkeet

Kaivonrengasta itsekin miettinyt. On tuo renkaan ja sokkelin välinen liitos jotenkin tiivistetty?

Mulla on kulku terassin alta ja terassin alusta on muuta maanpintaa alempana. Mutta koska kyseessä on katettu terassi, ja pihan tasaukset on hoidettu niin että terassin alle ei pääse valumaan vesiä, niin homma on toiminut hyvin. Rakennesuunnittelija oli laittanut tuhon leikatun kaivonrenkaan ja terassin alle sepelitäytön, mutta kulku tilaan olisi ollut kyllä todella viheliäinen jos olisi toteuttanut kulun suunnitelmien mukaan.

Voisi tietysti vielä vierustäyttöjä tehdessä katsoa saako tuon muotoiltua sopivasti. Meillä vain maa viettää luonnostaan seinän viertä pitkin.

 

[Hamsteri]

En mene lupaamaan, mutta ottaen huomioon FF hinta vs tavallinen villaeriste, ettei tuota taida kovin moni vakiona käyttää.

Talon tiiveyttä ei tehdä lähtökohtaisesti eristeellä, mutta sillä voi toki helpottaa hommaa, kun ne FF levyt pitää tiviistää vain reunoista. Kriittisin seikka ilmatiiveydessä on käsitykseni mukaan vaipan eheys ja kaikkien läpivientien huolellinen tiivistäminen. Mää ostin ison pahvilaatikollisen Tescon Vana teippiä kun kävin jokaisen ilmansulkupaperin läpi tehdyn läpiviennin eheyden läpi toistamiseen sekä kävin huolellisesti läpi myös kaikki "vahingot", eli missä timpuri oli saattanut epähuomiossa tehdä vekin paperiin.

Kun tiiveysmittaaja tuli paikalle, niin sen alipaineen aikana käytiin kohta kohdalta läpi sekä käsikopelolla, että lämpökameralla kaikki havaitut vuotokohdat ja tiivistettiin ne.

Meillä on varsinaisesti käytetty Finnfoamia perustuksessa routasuojauksena (120mm) ja käsittääkseni kph tulppa-levyt ovat finnfoamia sisältä, jota meillä on käytetty. Samoin ammeen kotelointi tehtiin 50 mm foamilla. Ala- ja yläpohjan eristeenä on käytetty puhallettavaa Hunton Nativo puukuitueristettä. Väliseinissä on samaa tavaraa, mutta ei puhallettuna, vaan levyinä.

Nuo Huntonin levyt ovat osoittautuneet mainioiksi äänieristeiksi. Koska meillä on huonekohtainen ilmanvaihto, niin väliovien karmeiksi tulivat tiivisteelliset mallit, jotka hieman vähentävät äänen kulkeutumista.

Jep näin on, huolellisella rakentamisella nuo saadaan. Eilen mittailtiin oma tönö ja hieman jopa yllättävän hyvään arvoon päästiin.

Perus puurunkoinen paikalla rakennettu talo: mineraalivillaa seinässä 200mm ja yläpohja 500mm puhallusvillaa + molemmissa ff 30mm sisäpuolella höyrysulkuna + helvetin monta rullaa Telrakin vihreetä teippiä.

 

[Pete88]

Olin juuri tänään yhdessä Finnlamellin hirsitalokohteessa näytössä ja siellä tuli hieman keskusteltua asiasta Finnlamellin kanssa. Kuuleman mukaan kyllä onnistuu teräsporapaaluperustuksella, kun otetaan vain pelkkä hirsitoimitus + pystytys tai hirsitoimitus + pystytys + kattotuolit vesikatteelle. Onnistuu myös toki pelkät hirret pihaan ajettuna paketeissaan. Tällöin hirsien asennuksen voisi tehdä itse, ulkopuolisen ammattiasentajan toimesta tai ammattiasentaja + ilmeisesti Finnlamellin valvova mestari, jolloin 10 vuoden takuu olisi edelleen saatavissa. Tämä oli hyvä uutinen.

Voinko tiedustella sen verran vielä, että oliko hirsikertojen/seinien kilpailutuksessa muita osallistujia teillä kuin Finnlamelli ja miksi juuri päädyitte Finnlamellin hirsiratkaisuun eli ns. vaakalamelli ratkaisuun pystylamellin (ristiinliimatun lamellin) sijasta? Oliko ratkaisu teknisessä mielessä vai kokonaishintansa vuoksi? Itse tässä mietin juuri vielä näiden kahden eri lamelliratkaisun välillä.

Olen ymmärtänyt, että suurin osa mm. Mammuttihirsi ja Ollikaisen hirsitalot jne. tilaavat valmiit höyläämättömät ristiinliimatut pystylamelliaihiopalkit suoraan vaaran palkilta. Tekevät sitten vain omalla tehtaallaan isolla höylällä ja jyrsimellä valmiista aihioista hirsikerran. Honka ja Kontio ilmeisesti suurista ainoat, jotka tekevät ristiinliimatun pystylamelliratkaisunsa itse. Sitten on näitä muita erikoishirsilamelliratkaisuja, jotka ovat 3-4 kertaisella ristiinliimatulla pystylamelliratkaisulla, joka lähentelee jo oikeastaan CLT-rakennetta. Finnlamelli taas tekee itse vaakalamelliratkaisunsa omalla tehtaallaan.

Finnlamelli "väittää" tai kertoo, että vaakalamelli olisi heidän mielestään parempi ja turvallisempi ratkaisu syystä, että pystylamellin (ristiinliimatun) ja vaakalamellin välissä tapahtuu suuria jännite-eroja hirren kosteusvaihteluiden aikana ja varsinkin ajan saatossa, jolloin ulkopintahirsikerta tai sisähirsikerta "saattaa" tai useimmiten voi jopa haljeta. Periksi antaa liima tai puu. Näistä yleensä puu antaa periksi ennen liimaa ja sitten vasta liima. Tämän lisäksi tänään keskustelujen yhteydessä kertoilivat, että ristiinliimatussa rakenteessa pystylamellin ja vaakalamellin välinen liimoitus voi myös antaa periksi lopulta ajan saatossa, koska pystylamelli ei "elä lainkaan" kuten vaakalamelli ja näiden välissä oleva liima joutuu siten koville. Finnlamellin mukaan heidän vaakalamelliratkaisu on näin ollen "turvallisempi" ja tasaisempi laadultaan, koska kun hirsikerta elää ilmankosteuden mukaan, niin se elää yhtenä kokonaisuutena (vähän kuin massiivihirsi). Ainoastaan talon suunnittelun kannalta ikkunoiden ja suurempien aukkojen kohdilla tämä täytyy huomioida joustavalla uretaanieristeellä, sekä suurempien ikkunoiden välissä täytyy olla siten mm. pystypuupalkki, jonka päälle tulisi sitten ikkunan karmien värinen peitelista /pystylista puusta/alumiinista jne.

Vaakalamelliratkaisu olisi toki edullisempi toteuttaa ja siksi se itseäni kiinnostaa. Rakenne täytyisi olla kuitenkin turvallinen ja sellainen, että suuria ikkunapintoja voitaisiin käyttää haluttaessa.




Tontillamme kova moreeni tai kallio tulee maaperätutkimuksen mukaan vastaan n. 1.6-3m välissä ja keskiarvo siellä 2.5m nurkilla. Kallioon paalun täytyy mennä n. 50cm ja 150cm täytyy olla maata välissä. Kova moreeni/kivikko toki riittää myös ja kallioon asti porausta ei tarvitse tehdä. Porausvaiheessa iskurin statistiikka kertoo maan kantavuuden.

Ajatuksissa olisi 140mm teräspaalu talon hirsikertojen ulkokehälle ja kenties betonitäytöllä, sekä talon sisäpuolelle sitten taas ohuempaa 90mm teräspaalua. 140mm on toki täysin ylimitoitettu ja koko rakennus voisi olla kuvitteellisesti pelkästään yhden 140mm betonitäytteisen teräspaalun varassa kantavuutensa osalta, mutta 140mm valinta onkin täysin ulkonäöllinen ja tunnepohjaisesti tehty "parempi valinta" Talon ympärille tulee terassi, joten paalut tai talon alainen ryömintatila eivät näy.



Kuulostaa toimivalta ratkaisulta. Ajatuksissa meillä oli betonilattia, joka vaatisi kiillotuksen mattapinnalla tai sitten kiiltävänä. Kaippa betonilattia olisi toteutettavissa myös puukuitueristeellä, mutta lattiasta tulisi tällöin todella paksu eri kerroksineen tai korkea miten sen nyt sitten haluaa sanoa tässä.



Jos saa taas udella, niin oliko Skaalan tarjoamat ikkunat teknisesti tässä tapauksessa parhaat vaihtoehdot toteutukseen vai määrittelikö valinnassa enemmänkin kokonaishinta, asiakaspalvelu tai asennus?

Ajatuksissa oli itse hoitaa kokonaan ilmansulkupaperin asennus, sekä teippaukset. Lämpökameran vuokraus voisi olla kyllä paikallaan vielä ennen kuin iskee pinnat kiinni, jotta voi varmistaa vuotokohdat ja korjata ne tarvittaessa lisäteippauksin.

Oliko Tectis Arvo ilmansulkupaperin valinnassa jotain teknisiä ominaisuuksia, jonka vuoksi päädyit juuri tuohon?

Kilpailutimme useamman hirsitoimittajan ja lopulta Finnlamellilta saatiin paras kokonaisuus. Lisäksi heiltä sai järkevään rahaan vahvemman 24 cm hirren.

Ikkunatoimittajia kilpailutettiin myös. Skaala oli ominaisuudet vs hinta meille paras.

Tectis Arvo valikoitui ominaisuuksiensa perusteella ilmansuluksi. On hengittävä, mutta myös kohtuullisen kestävä paperi, kun siellä on se kudosverkko vahvikkeena.

Tosiaan meidän valintoihin ovat aina vaikuttaneet tuotteiden laadulliset ominaisuudet, ei pelkkä hinta. Näin ollen esim. ikkunatoimittajat rajattiin ensiksi sen perusteella, kuka voisi meille vaatimamme ikkunat toimittaa ja sitten niistä valittiin edullisin.

 

[iSot]

Kilpailutimme useamman hirsitoimittajan ja lopulta Finnlamellilta saatiin paras kokonaisuus. Lisäksi heiltä sai järkevään rahaan vahvemman 24 cm hirren.

Ikkunatoimittajia kilpailutettiin myös. Skaala oli ominaisuudet vs hinta meille paras.

Tectis Arvo valikoitui ominaisuuksiensa perusteella ilmansuluksi. On hengittävä, mutta myös kohtuullisen kestävä paperi, kun siellä on se kudosverkko vahvikkeena.

Tosiaan meidän valintoihin ovat aina vaikuttaneet tuotteiden laadulliset ominaisuudet, ei pelkkä hinta. Näin ollen esim. ikkunatoimittajat rajattiin ensiksi sen perusteella, kuka voisi meille vaatimamme ikkunat toimittaa ja sitten niistä valittiin edullisin.

Selvä juttu. Pääasiassahan juuri tuota reilua 200mm hirttä tarjotaan useimmiten omakotitaloihin. Olisihan paksumpi hirsi toki omaankin makuun parempi.

Menikö hirren paksuus tässä ohitse esim. muiden toimittajien ristilamelliratkaisuista? Olen kovasti yrittänyt löytää eri hirsitalotoimittajien tuotteista eroja ja varsinkin käytännön eroavaisuuksia vaakalamelli ja ristilamelliratkaisujen välillä. Vaakalamelliratkaisu kun on halvempi toteutukseltaan eli tarkoittaneen siten myös halvempaa hintaa luultavamminkin kilpailutuksessa.

Mietittekö te ristilamelliratkaisua taloonne lainkaan vai tulitteko vain tulokseen, että vaakalamelliratkaisu Finnlamellilta ajaa täysin samoin asiansa kuten ristilamellit?

 

[Pete88]

Selvä juttu. Pääasiassahan juuri tuota reilua 200mm hirttä tarjotaan useimmiten omakotitaloihin. Olisihan paksumpi hirsi toki omaankin makuun parempi.

Menikö hirren paksuus tässä ohitse esim. muiden toimittajien ristilamelliratkaisuista? Olen kovasti yrittänyt löytää eri hirsitalotoimittajien tuotteista eroja ja varsinkin käytännön eroavaisuuksia vaakalamelli ja ristilamelliratkaisujen välillä. Vaakalamelliratkaisu kun on halvempi toteutukseltaan eli tarkoittaneen siten myös halvempaa hintaa luultavamminkin kilpailutuksessa.

Mietittekö te ristilamelliratkaisua taloonne lainkaan vai tulitteko vain tulokseen, että vaakalamelliratkaisu Finnlamellilta ajaa täysin samoin asiansa kuten ristilamellit?

Ei me oikeastaan tuohon hirsitekniikkaan keskitytty. Pääasia oli, että on ns. painumatonta hirttä. Finnlamellin hirret olivat ammattilaisten mukaan myös siinä mielessä hyviä, että ne on suht suoraviivaisia kasata pystytysvaiheessa, varsinkin nurkat.

 

[König]

Kaivonrengasta itsekin miettinyt. On tuo renkaan ja sokkelin välinen liitos jotenkin tiivistetty?

Ei sen kummemmin. On niin kiinni sokkelissa/patolevyssä että ei falskaa sepeliä

 

[iSot]

Ei me oikeastaan tuohon hirsitekniikkaan keskitytty. Pääasia oli, että on ns. painumatonta hirttä. Finnlamellin hirret olivat ammattilaisten mukaan myös siinä mielessä hyviä, että ne on suht suoraviivaisia kasata pystytysvaiheessa, varsinkin nurkat.

Nurkkaratkaisut ovatkin se yksi asia, jotka eroavat melkein kaikilla jollain tavoin. Hyvä nurkka olisi sellainen, jonka asennus on "helppoa" ja joka olisi teknisesti rakenteeltaan mahdollisimman tiivis. Osalla ratkaisu on täysin puhdas jiirinurkka ja osalla taas nurkan pääty on koteloitu ns. nurkkalistoituksella, sekä vielä erillisellä tiivistyskaistaleella. Jiiri on näistä "siistein" toteutukseltaan, mutta kosteus pääsee tästä sisälle varmasti ajan saatossa, joten nurkka olisi syytä suojata vähintäänkin peitelistoilla omatoimisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun nurkat alkavat "irvistää".

Vaakalamelliihirsirakennetta ei voi kyllä kutsua painumattomana hirsirakenteena, vaan se on painuva hirsirakenne.

Painumaton hirsirakenne edellyttää pystylamellin tai pystylamelleja hirsirakenteessa ns. ristilamelliperiaatteella.

Tässä hyvin selitetty erot kuvina niille, ketä asia kiinnostaa myös:

Hirsityypit ja perusprofiilit - Puuinfo

Hirsityypit jaotellaan niiden koostumuksen ja muodon perusteella. Hirsi voi olla massiivi- ja lamellihirsi. Hirsien muodot ovat kulmikas hirsi ja pyöröhirsi. Nykyisin on saatavissa myös painumattomia hirsiä ja modernilla ohuella saumalla olevia hirsiä. Kaikkia hirsityyppejä koskevat samat...

puuinfo.fi

Vaakalamellihirsirakenne elää samalla periaatteella kuin massiivihirsi eli painuu alas ja turpoaa ylös kosteusvaihteluista. Painuvuuden hallinta kosteusvaihteluista hoidetaan hirsitalon suunnittelun yhteydssä Finnlamellin tapauksessa ikkunoiden ja aukkojen elämisvaroilla eli mm. elastisella uretaanivaahdolla ja riittävällä liikuntasaumalla, joka eristetään. Isompien ikkunoiden väliin tulee siten pystypalkki estämään mahdollista liiallista painumista, jotta ikkunat pysyvät varmasti ehjinä.

Finnlamellin lamellihirsiratkaisut eivät ole olleet aiemmin nimikkeellä painumaton hirsirakenne, vaan markinoitu ihan tavallisena lamelliratkaisuna. "Painumaton" hirsirakenneratkaisu julkaistiin Finnlamellilla vuonna 2018 heidän testien ja tutkimuksen jälkeen.

Finnlamelli on tehnyt testejä 2016-2018 "omissa laboratorioissaan" ennen Ryhti-hirren julkaisua, joista sain heiltä testitulokset myös postitse eilen. Heidän testeissään elämistä on tapahtunut +2 / -7mm pystysuunnassa eli painumaton se ei ole. Se on silti kyllä tavattoman vähän ≈ 5.7m korkeassa hirsiseinässä. Finnlamellin testit tehtiin heidän mukaansa myös erittäin kuivana ajankohtana, jolloin voisi olettaa hirsiseinän kuivumista tapahtuneen.

Finnlamellin mainostama painumaton vaakalamellihirsiratkaisu ei ole nimensä mukaisesti siten painumaton kuten ristilamellihirsiratkaisu oikeasti on, mutta Finnlamelli on hoitanut tämän omien sanojensa ja testiensä mukaan omalla tavallaan eli huolehtimalla mahdollisimman tasaisesta hirsikertalaadusta, sisimpien vaakalamellien riittävästä kuivauksesta ennen liimausta, hirsikertojen huolellisesta asennuksesta, asennuksen tiiveydestä ja läpipulttauksesta tasaisin välein. Näin heidän mukaansa on saatu vaakalamelliratkaisusta riittävän "painumaton", vaikka painuuhan se hirsi tässä heidän ratkaisussaan edelleen, mutta merkittävästi vähemmän kuin tavallinen pyörö-/ tai massiivihirsi perinteisellä toteutuksella ja asennuksella.

Itselleni kyllä toki riittää, jos vaakalamelliratkaisu saadaan "painumattomaksi" tai riittävän vähän painuvaksi jollain muilla keinoilla kuin liimaamalla pystylamelleja, joka lisää myös tuotantokustannuksia.

Ongelmaksi tässä nyt tekee se, että ketä uskoa ja mistä saisi lisää tarvittavaa tietoa molempien lamelliratkaisujen eduista ja haitoista ns. puolueettomasti. Täytyneen varmaankin lähteä soittelemaan eri rakennusfirmoihin, jotka hirsitaloja ovat pystyttäneet vuosien varrella. Heiltä varmaan saisi myöskin lisätietoja myös miten tosiasiassa elämistä on tapahtunut, miten eri nurkkaratkaisut toimivat ja miten lamelliratkaisut eroavat heidän mielestään toteutukseltaan.

 

[Pete88]

Nurkkaratkaisut ovatkin se yksi asia, jotka eroavat melkein kaikilla jollain tavoin. Hyvä nurkka olisi sellainen, jonka asennus on "helppoa" ja joka olisi teknisesti rakenteeltaan mahdollisimman tiivis. Osalla ratkaisu on täysin puhdas jiirinurkka ja osalla taas nurkan pääty on koteloitu ns. nurkkalistoituksella, sekä vielä erillisellä tiivistyskaistaleella. Jiiri on näistä "siistein" toteutukseltaan, mutta kosteus pääsee tästä sisälle varmasti ajan saatossa, joten nurkka olisi syytä suojata vähintäänkin peitelistoilla omatoimisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun nurkat alkavat "irvistää".

Vaakalamelliihirsirakennetta ei voi kyllä kutsua painumattomana hirsirakenteena, vaan se on painuva hirsirakenne.

Painumaton hirsirakenne edellyttää pystylamellin tai pystylamelleja hirsirakenteessa ns. ristilamelliperiaatteella.

Tässä hyvin selitetty erot kuvina niille, ketä asia kiinnostaa myös:

Hirsityypit ja perusprofiilit - Puuinfo

Hirsityypit jaotellaan niiden koostumuksen ja muodon perusteella. Hirsi voi olla massiivi- ja lamellihirsi. Hirsien muodot ovat kulmikas hirsi ja pyöröhirsi. Nykyisin on saatavissa myös painumattomia hirsiä ja modernilla ohuella saumalla olevia hirsiä. Kaikkia hirsityyppejä koskevat samat...

puuinfo.fi

Vaakalamellihirsirakenne elää samalla periaatteella kuin massiivihirsi eli painuu alas ja turpoaa ylös kosteusvaihteluista. Painuvuuden hallinta kosteusvaihteluista hoidetaan hirsitalon suunnittelun yhteydssä Finnlamellin tapauksessa ikkunoiden ja aukkojen elämisvaroilla eli mm. elastisella uretaanivaahdolla ja riittävällä liikuntasaumalla, joka eristetään. Isompien ikkunoiden väliin tulee siten pystypalkki estämään mahdollista liiallista painumista, jotta ikkunat pysyvät varmasti ehjinä.

Finnlamellin lamellihirsiratkaisut eivät ole olleet aiemmin nimikkeellä painumaton hirsirakenne, vaan markinoitu ihan tavallisena lamelliratkaisuna. "Painumaton" hirsirakenneratkaisu julkaistiin Finnlamellilla vuonna 2018 heidän testien ja tutkimuksen jälkeen.

Finnlamelli on tehnyt testejä 2016-2018 "omissa laboratorioissaan" ennen Ryhti-hirren julkaisua, joista sain heiltä testitulokset myös postitse eilen. Heidän testeissään elämistä on tapahtunut +2 / -7mm pystysuunnassa eli painumaton se ei ole. Se on silti kyllä tavattoman vähän ≈ 5.7m korkeassa hirsiseinässä. Finnlamellin testit tehtiin heidän mukaansa myös erittäin kuivana ajankohtana, jolloin voisi olettaa hirsiseinän kuivumista tapahtuneen.

Finnlamellin mainostama painumaton vaakalamellihirsiratkaisu ei ole nimensä mukaisesti siten painumaton kuten ristilamellihirsiratkaisu oikeasti on, mutta Finnlamelli on hoitanut tämän omien sanojensa ja testiensä mukaan omalla tavallaan eli huolehtimalla mahdollisimman tasaisesta hirsikertalaadusta, sisimpien vaakalamellien riittävästä kuivauksesta ennen liimausta, hirsikertojen huolellisesta asennuksesta, asennuksen tiiveydestä ja läpipulttauksesta tasaisin välein. Näin heidän mukaansa on saatu vaakalamelliratkaisusta riittävän "painumaton", vaikka painuuhan se hirsi tässä heidän ratkaisussaan edelleen, mutta merkittävästi vähemmän kuin tavallinen pyörö-/ tai massiivihirsi perinteisellä toteutuksella ja asennuksella.

Itselleni kyllä toki riittää, jos vaakalamelliratkaisu saadaan "painumattomaksi" tai riittävän vähän painuvaksi jollain muilla keinoilla kuin liimaamalla pystylamelleja, joka lisää myös tuotantokustannuksia.

Ongelmaksi tässä nyt tekee se, että ketä uskoa ja mistä saisi lisää tarvittavaa tietoa molempien lamelliratkaisujen eduista ja haitoista ns. puolueettomasti. Täytyneen varmaankin lähteä soittelemaan eri rakennusfirmoihin, jotka hirsitaloja ovat pystyttäneet vuosien varrella. Heiltä varmaan saisi myöskin lisätietoja myös miten tosiasiassa elämistä on tapahtunut, miten eri nurkkaratkaisut toimivat ja miten lamelliratkaisut eroavat heidän mielestään toteutukseltaan.

"painumaton" lienee markkinointitermi ja jonkinlaista painumista lienee luvassa hirsitekniikasta huolimatta. Lamellihirrellä ilmeisesti kuitenkin vähemmän, kuin massiivihirrellä. Esim. Hongan hirret painuvat siinä missä muidenkin, vaikka niin ikään myyvät painumatonta rakennetta. Tämä käy ilmi jo yksinkertaisesti siitä, että rakennekuvissa huomioidaan hirren painuminen muutaman ensimmäisen vuoden aikana, vaikka tätä ei mainosmateriaaleissa pitäisikään tapahtua. Käytännössä painumattomuutta on kuitenkin markkinoitu tilanteessa, missä painumista tapahtuu verrattaen vähän.

Asia pitää kuitenkin huomioida eri tilanteissa. Esim. jos keittiön välitilaan tulee lasi ja se tulee hirsiseinään, niin tuossa yhteydessä lasi pitäisi jättää n. sentin verran vajaaksi korkeussuunnassa.

 

[PCB]

"painumaton" lienee markkinointitermi ja jonkinlaista painumista lienee luvassa hirsitekniikasta huolimatta. Lamellihirrellä ilmeisesti kuitenkin vähemmän, kuin massiivihirrellä. Esim. Hongan hirret painuvat siinä missä muidenkin, vaikka niin ikään myyvät painumatonta rakennetta. Tämä käy ilmi jo yksinkertaisesti siitä, että rakennekuvissa huomioidaan hirren painuminen muutaman ensimmäisen vuoden aikana, vaikka tätä ei mainosmateriaaleissa pitäisikään tapahtua. Käytännössä painumattomuutta on kuitenkin markkinoitu tilanteessa, missä painumista tapahtuu verrattaen vähän.

Asia pitää kuitenkin huomioida eri tilanteissa. Esim. jos keittiön välitilaan tulee lasi ja se tulee hirsiseinään, niin tuossa yhteydessä lasi pitäisi jättää n. sentin verran vajaaksi korkeussuunnassa.

On noissa kuitenkin eroa, kuten @iSot kirjoittaa. Siis se Finnlamellin Ryhti ei ole ristiinliimattu, ja se painuu enemmän ja on muutenkin enemmän riippuvainen useista eri asioista ja prosessin vaiheista. Ristiinliimattu on yksinkertaisesti varmempi painumattomuuden osalta. Siksi se on myös halvempi ratkaisu, ja käsittääkseni Finnlamelli myy eniten tuota hirttä, vaikka ristiinliimattuakin saa.

 

[Enhancer]

Onko täällä kokemuksia EPS-harkosta runkomateriaalina? Miten tuo käyttäytyy hinnallisesti verrattuna puurunkoon?

Sisätöitä ja kiinnityksiä ajatellen toki sitten hiukan työläämpää.

Äkkiseltään vaikuttaa aika täydelliseltä tuotteelta, kun tuo ratkaisee äänieristysongelman mikä esim. puurunkoisessa tulee vaikkapa Finnfoamia käytettäessä.

 

[iSot]

"painumaton" lienee markkinointitermi ja jonkinlaista painumista lienee luvassa hirsitekniikasta huolimatta. Lamellihirrellä ilmeisesti kuitenkin vähemmän, kuin massiivihirrellä. Esim. Hongan hirret painuvat siinä missä muidenkin, vaikka niin ikään myyvät painumatonta rakennetta. Tämä käy ilmi jo yksinkertaisesti siitä, että rakennekuvissa huomioidaan hirren painuminen muutaman ensimmäisen vuoden aikana, vaikka tätä ei mainosmateriaaleissa pitäisikään tapahtua. Käytännössä painumattomuutta on kuitenkin markkinoitu tilanteessa, missä painumista tapahtuu verrattaen vähän.

Asia pitää kuitenkin huomioida eri tilanteissa. Esim. jos keittiön välitilaan tulee lasi ja se tulee hirsiseinään, niin tuossa yhteydessä lasi pitäisi jättää n. sentin verran vajaaksi korkeussuunnassa.

Finnlamellin vaakalamelliratkaisuun nähden Hongan ristilamellihirsiratkaisussa käytetään yhtä kaksiosaista pystylamellia, joka on keskellä hirsikertaa. Tämä mahdollistaa "painumattoman" rakenteen. Rakenne ei painu siten samoin (tai niin paljon) kuin vaakalamelliratkaisuissa, mutta elää tämäkin ja tästä syystä kaikissa puurunkoisissa taloissa suunnittelu tehdään aina jollain painumisvaroilla oli rakenne sitten mitä tahansa. Tämä johtuu ihan vain siitä olettamuksesta, että puu on puuta, joka voi mahdollisesti elää kosteusvaihteluista.

Muissa yleisissä ristilamellihirsiratkaisuissa toteutuksena käytetään kahta pystylamellia (esim. Kontion, Kuusamo hirsitalojen, Mammuttihirren ja Ollikaisen Hirsitalot). Näissä pystylamellien välissä on vielä kaksiosainen vaakalamelli. Pystylamellit sijoittuvat suurinpiirtein hirsikerran tiivisteen ja viisteen kohdille, jolloin hirsiseinän paino on jakautunut erityisesti juuri pystylamellien varaan. Tämä mahdollistaa erityisen vakaan ja tiiviin rakenteen. Hongalla taas tiivisteet ovat ulompien vaakalamellien kohdalla tai niiden varassa. Näkisin tämän Hongan toteutuksen olevan "huonompi ratkaisu" kuin pystylamellin kohdalle toteutettu tiiviste/viiste (pystylamellin kohdalla olisi vähemmän elämistä), joskin varmasti ajaa asiansa samoin.

Finnlamellin ratkaisu ei siten ole mielestäni painumaton samalla lailla kuin ristilamelliratkaisut, vaikka näin mainostavatkin Finnlamellilla. Sen voisi tässä yhteydessä muotoilla ennemmänkin siten, että Finnlamellin vaakalamellihirsiratkaisu on "riittävän vähän painuva" tarpeeseen kuin tarpeeseen kunhan talo suunnitellaan vain pienen painumisen ehdoilla.

Kun puu tai hirsitalo vanhenee ja "asettuu" paikoilleen eli suomeksi sanottuna kuivuu tarpeeksi kauan, niin tällöin sen kyky varastoida ilman kosteusvaihtelua heikkenee. Kun puu ei sido entisenlaisesti kosteutta sisäänsä, niin tällöin ei myöskään tapahdu enää samalla lailla painumista tai puun elämistä.

Talon rakentajaa tai rakennuttajaa auttaisi varmasti kovasti, jos nykyisin tarjolla olevista eri lamelliratkaisuista olisi tehty puolueetonta tutkimusta ns. eduista ja haitoista ja kokonaiskustannuksista. Kuitenkin kaikkien eri valmistajien lamelliratkaisut ovat luultavasti täysin toimivia talon rakentamista ajatellen. Jokaisessa vain omat haittansa ja etunsa, joiden perusteella sitten valinta pitäisi tehdä.

 

[iSot]

On noissa kuitenkin eroa, kuten @iSot kirjoittaa. Siis se Finnlamellin Ryhti ei ole ristiinliimattu, ja se painuu enemmän ja on muutenkin enemmän riippuvainen useista eri asioista ja prosessin vaiheista. Ristiinliimattu on yksinkertaisesti varmempi painumattomuuden osalta. Siksi se on myös halvempi ratkaisu, ja käsittääkseni Finnlamelli myy eniten tuota hirttä, vaikka ristiinliimattuakin saa.

Näin sen itsekin tulkitsen. Tarkoitit varmaankin, että ristilamellihirsiratkaisu on työläämpi valmistaa eli kalliimpi ratkaisultaan ja vaakalamelli taas helpompi valmistaa eli halvempi kokonaishinnaltaan

Paljon on tehty Finnlamellin hirsitaloja, joten varmasti heidän vaakalamelliratkaisu on hyvin suunniteltuna täysin toimiva. Oma olettamukseni on se, että syy miksi Finnlamelli myy juuri heidän lamellihirsitoteutustaan paljon, johtuu varmaan ihan puhtaasti edullisemmasta kokonaishinnasta vs ristilamelliratkaisut.

 

[pinkeliviinica]

noniin... pakko taas tarinoida tännekkin että jos joku joskus sitten meinaa taloa rakentaa ja hankkii talon den:iltä/design talolta/ainoa kodilta.

eli nyt sitten tehtiin omaan talooni vihdoin sähköjen lopputyöt valmiiksi ja taas kerran tuli huomattua muutama seikka.
-sähkärit (pari kappaletta, toinen oli selkeästi se sähkötöiden esimies (sähkötöiden johtaja on erikseen jossakin tois pual suomea istumassa soffalla). nuorempi asentaja on selkeästi "oppikoulusta päässyt nuori" ja siinä ei olekkaan mitään vikaa. sähkärit kuulemma ajoivat sen 3h että pääsivät turkuun talolleni ja sitten kun homma oli valmis niin toiset kolme tuntia takaisinpäin.

- vitu*nen jupina kun haltex levy olikin seinän päällä niin rasiat olivat syvemmällä (16mm) kuin ennen. heillä menee kuulemma nyt "vit*ti aikaa liikaa tälläiseen pelleilyyn"

- sain suurinpiirtein uhkauksen että he lähtevät samantien kotiin kun saunan kautta menikin johtoja joka oli suuri rikos heidän mielestä ja joihin en ollut edes syyllinen -> denin oma timpuri oli kipsilevytysvaiheessa siirtänyt johdot pois tieltä koska silloin hänellä taas olisi ollut kaivaminen kun seinän kakkoskakkonen koolaus tuli tielle
johdotus siis oli siirtynyt seinässä 30cm jossa se pääpointti olikin se että se johdotus oli saunan puolella jossa se ei saisi missään nimessä olla. hauskaa tässä on myös se että jos olisin tilannut talon valmiina olisi sauna jo levytetty ja siten johdotus varmasti seinälautojen alla ja kukaan ei olisi tiennyt mitään...

- sain haukut että oonko vitt* tyhmä kun mainitsin että kodinhoitohuoneen rättipatterin rasiointi olikin unohtunut eli sellaista ei ollut siis kukaan miettinytkään eikä sähköpiirustuksen suunnitteluvaiheessa ei suunnittelijakaan sellaisesta kysynyt tms. rasian tekeminen ei heiltä kuulemma onnistu kun heillä ei ole aikaa siihen (1m johtoa, yksi rasia. kytkentä, valmis)

- kuukautta aiemmin kun sähkötöiden johtaja jo kyseli et voiskohan sähkärit tulla paikalle ja totesin että kyllä se käy mutta osa sähkötarvikkeista puuttuu (olin itse tarkistanut listat läpitte). sonepar ei ollut toimittanut himmentiä ollenkaan kun olivat ilmeisesti loppu silloin, nyt kun aiheesta tuli juttua niin mystisesti ne olivat edelleen loppu ? (kysyin paikalliselta sähköfirmalta näitä himmentimiä, heidän mukaansa niitä on runsaasti heti saatavilla tukkureilla...)

- taas sain idiootin leiman kun kysyin että onko katolle tulevassa tv antennissa mukana radio ? no ei tietenkään ollut kun siitäkään ei ollut juttua jo silloin suunnittelu vaiheessa. kuitenkin sähkäri muisti mainita että on asentanut jo yli 800 taloa ja yhteenkään ei ole haluttu erikseen radiota (?)

- olin myös vit*n idiootti kun olin paikalla seuraamassa heidän työskentelyä. siivosin heidän roskia ja keitin heille kahvia joka ei kelvannut. kuulemma "ei ehdi nyt juomaan, on kiire" oli tyypillinen vastaus. jos istuin itse yhdessä huoneessa olivat sähkärit aina muissa huoneissa mahdollisimman paljon.

- jos olisin kommentoinut siitä jotakin että kävelevät ulkona lumessa ja sitten tulevat sisään pyyhkimättä jalkojaan mihinkään -> sisällä laminaatit ihan kurapaskassa niin taas vika olisi ollut minun kun olen heille hankala asiakas ehkä he tekivät sen tahallaan... en tiedä... joka tapauksessa onneksi olin paikalla mopin kanssa ettei lattiaan tullut vaurioita.

- viimeinen seikka onkin hauskanen taas... sonepar oli tosiaan toimittanut minulle useamman suuren pahvilaatikollisen verran kansia ja rasioita jne ja kas kummaa kun kaikki oli asennettu niin jäljelle jäi vielä noin kolmen/neljän talon rasiat ja kytkimet jne vielä jäljelle jotka sähkärit sitten ottivat mukaansa ja kuulemma palauttavat tukkuun.. olen täysin satavarma että minulta on kuitenkin "laskutettu" nuo "neljän talon verran sähköosia" ja kun he palauttavat nuo takaisin niin saavat samalla kirjanpitoonsa rahaa takaisin.
eli käytännössä heidän kannaltaan minä maksoin viulut viiteen kertaan ja he saivat voitot. (jos joku muistaa niin aikaisemmin kirjoittelin samasta aiheesta ja silloin taas puutavaraa sekä terassipuuta tuli reilusti liikaa joka sitten vietiin poies... eivät jättäneet niitä minulle vaikka jokaisessa puu nipussa yms oli mun tilausnumerot ja nimet yms ...)

heille selkeästi paras työ olisi täysin tyhjä asunto, jossa olisi kaikki muuten valmiina ja rakennuttaja/omistaja tulee vasta viimeisellä minuutilla paikalle allekirjoittamaan paperit jotta he voivat heti lähteä.
minun talossani he viipyivät noin 6h (saapuivat 13.47 ja lähtivät 19.55)

no summasummarum. kaikki he tekivät kyllä (mutta mainitut lisätyöt jäivät pois yms) , paperit saivat kuntoon ja talossani on ainakin nyt toimivat töpselit ja valot...
edelleenkin olen siis vahvasti sitä mieltä että tämä oli ensimmäinen ja samalla se viimeinen talonrakennus projekti. satoja tonneja maksavaa asiakasta selkeesti ei millään tavalla missään kohtaa ainakaan haluta takaisin asiakkaaksi.
itse olen taas todella tyytyväinen että olen valinnut juuri tämän tavan tehdä taloa (en siis tilannut taloa muuttovalmiina vaan tein itse sisätyöt) vaikka tässä onkin mennyt ihan järjettömästi aikaa ja vaivaa itse tekemällä

edit... huomasinkin juuri että sähkäreiden työt eivät edes täytä traficomin määräystä 65E /2022 (sisäverkko on testaamatta eli vaikka se on "piipattu" toimivaksi niin pöytäkirjat puuttuvat siitä.. hmm... eli antenni ja sähköverkko on toki testattu)

 

[Pete88]

noniin... pakko taas tarinoida tännekkin että jos joku joskus sitten meinaa taloa rakentaa ja hankkii talon den:iltä/design talolta/ainoa kodilta.

eli nyt sitten tehtiin omaan talooni vihdoin sähköjen lopputyöt valmiiksi ja taas kerran tuli huomattua muutama seikka.
-sähkärit (pari kappaletta, toinen oli selkeästi se sähkötöiden esimies (sähkötöiden johtaja on erikseen jossakin tois pual suomea istumassa soffalla). nuorempi asentaja on selkeästi "oppikoulusta päässyt nuori" ja siinä ei olekkaan mitään vikaa. sähkärit kuulemma ajoivat sen 3h että pääsivät turkuun talolleni ja sitten kun homma oli valmis niin toiset kolme tuntia takaisinpäin.

- vitu*nen jupina kun haltex levy olikin seinän päällä niin rasiat olivat syvemmällä (16mm) kuin ennen. heillä menee kuulemma nyt "vit*ti aikaa liikaa tälläiseen pelleilyyn"

- sain suurinpiirtein uhkauksen että he lähtevät samantien kotiin kun saunan kautta menikin johtoja joka oli suuri rikos heidän mielestä ja joihin en ollut edes syyllinen -> denin oma timpuri oli kipsilevytysvaiheessa siirtänyt johdot pois tieltä koska silloin hänellä taas olisi ollut kaivaminen kun seinän kakkoskakkonen koolaus tuli tielle
johdotus siis oli siirtynyt seinässä 30cm jossa se pääpointti olikin se että se johdotus oli saunan puolella jossa se ei saisi missään nimessä olla. hauskaa tässä on myös se että jos olisin tilannut talon valmiina olisi sauna jo levytetty ja siten johdotus varmasti seinälautojen alla ja kukaan ei olisi tiennyt mitään...

- sain haukut että oonko vitt* tyhmä kun mainitsin että kodinhoitohuoneen rättipatterin rasiointi olikin unohtunut eli sellaista ei ollut siis kukaan miettinytkään eikä sähköpiirustuksen suunnitteluvaiheessa ei suunnittelijakaan sellaisesta kysynyt tms. rasian tekeminen ei heiltä kuulemma onnistu kun heillä ei ole aikaa siihen (1m johtoa, yksi rasia. kytkentä, valmis)

- kuukautta aiemmin kun sähkötöiden johtaja jo kyseli et voiskohan sähkärit tulla paikalle ja totesin että kyllä se käy mutta osa sähkötarvikkeista puuttuu (olin itse tarkistanut listat läpitte). sonepar ei ollut toimittanut himmentiä ollenkaan kun olivat ilmeisesti loppu silloin, nyt kun aiheesta tuli juttua niin mystisesti ne olivat edelleen loppu ? (kysyin paikalliselta sähköfirmalta näitä himmentimiä, heidän mukaansa niitä on runsaasti heti saatavilla tukkureilla...)

- taas sain idiootin leiman kun kysyin että onko katolle tulevassa tv antennissa mukana radio ? no ei tietenkään ollut kun siitäkään ei ollut juttua jo silloin suunnittelu vaiheessa. kuitenkin sähkäri muisti mainita että on asentanut jo yli 800 taloa ja yhteenkään ei ole haluttu erikseen radiota (?)

- olin myös vit*n idiootti kun olin paikalla seuraamassa heidän työskentelyä. siivosin heidän roskia ja keitin heille kahvia joka ei kelvannut. kuulemma "ei ehdi nyt juomaan, on kiire" oli tyypillinen vastaus. jos istuin itse yhdessä huoneessa olivat sähkärit aina muissa huoneissa mahdollisimman paljon.

- jos olisin kommentoinut siitä jotakin että kävelevät ulkona lumessa ja sitten tulevat sisään pyyhkimättä jalkojaan mihinkään -> sisällä laminaatit ihan kurapaskassa niin taas vika olisi ollut minun kun olen heille hankala asiakas ehkä he tekivät sen tahallaan... en tiedä... joka tapauksessa onneksi olin paikalla mopin kanssa ettei lattiaan tullut vaurioita.

- viimeinen seikka onkin hauskanen taas... sonepar oli tosiaan toimittanut minulle useamman suuren pahvilaatikollisen verran kansia ja rasioita jne ja kas kummaa kun kaikki oli asennettu niin jäljelle jäi vielä noin kolmen/neljän talon rasiat ja kytkimet jne vielä jäljelle jotka sähkärit sitten ottivat mukaansa ja kuulemma palauttavat tukkuun.. olen täysin satavarma että minulta on kuitenkin "laskutettu" nuo "neljän talon verran sähköosia" ja kun he palauttavat nuo takaisin niin saavat samalla kirjanpitoonsa rahaa takaisin.
eli käytännössä heidän kannaltaan minä maksoin viulut viiteen kertaan ja he saivat voitot. (jos joku muistaa niin aikaisemmin kirjoittelin samasta aiheesta ja silloin taas puutavaraa sekä terassipuuta tuli reilusti liikaa joka sitten vietiin poies... eivät jättäneet niitä minulle vaikka jokaisessa puu nipussa yms oli mun tilausnumerot ja nimet yms ...)

heille selkeästi paras työ olisi täysin tyhjä asunto, jossa olisi kaikki muuten valmiina ja rakennuttaja/omistaja tulee vasta viimeisellä minuutilla paikalle allekirjoittamaan paperit jotta he voivat heti lähteä.
minun talossani he viipyivät noin 6h (saapuivat 13.47 ja lähtivät 19.55)

no summasummarum. kaikki he tekivät kyllä (mutta mainitut lisätyöt jäivät pois yms) , paperit saivat kuntoon ja talossani on ainakin nyt toimivat töpselit ja valot...
edelleenkin olen siis vahvasti sitä mieltä että tämä oli ensimmäinen ja samalla se viimeinen talonrakennus projekti. satoja tonneja maksavaa asiakasta selkeesti ei millään tavalla missään kohtaa ainakaan haluta takaisin asiakkaaksi.
itse olen taas todella tyytyväinen että olen valinnut juuri tämän tavan tehdä taloa (en siis tilannut taloa muuttovalmiina vaan tein itse sisätyöt) vaikka tässä onkin mennyt ihan järjettömästi aikaa ja vaivaa itse tekemällä

Yksi iso haaste rakentamisessa on tosiaan ollut se, että kaikenlaisten ihmisten kanssa saa ja joutuu olemaan yhteistyössä. Iso osa hoitaa hommansa varsin mallikkaasti, mutta joidenkin kohdalla toivottavaa jää ja valitettavasti kerta tuskin on ensimmäinen kun nämä henkilöt joutuvat kritiikin kohteeksi ja se näkyy.

Itse amatöörirakentajana olen pyrkinyt aina pitämään kielen keskellä suuta minkäänlaisten reklamaatioiden tai palautteiden osalta, koska en tosiaankaan halua saada sitä hankalan asiakkaan leimaa ainakaan siksi, että esittäisin näkemyksiä taikka vaatimuksia, jotka eivät perustu asianmukaisiin faktoihin. Mutta silloin kun ne ihan oikeasti ja kiistattomasti ovat palautetta asioista, joita ei ole tehty riittävän hyvin, niin on hyvin ihmiskohtaista, miten tuohon suhtautuvat.

Itselleni ei ainakaan toistaiseksi ole tullut vastaan tilannetta, että olisin maksanut jostain, joka sitten olisi viety pois. Timpurit, sähköasentajat yms. kyllä ovat kiltisti jättäneet kaikki ylijäämätavarat tontille/taloon, jos ne ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että on ostettu x määrää vaikka eristettä ja kaikki ei ole kulunut. Sen sijaan sähkörasioita tms. helposti seuraavaan kohteeseen siirrettäviä juttuja ei ole minulta myöskään laskutettu ja kaikki ovat tähän asti kyllä laskuillaan eritelleet kaikki tarvikkeet ja määrät, mistä olen maksanut. Sen sijaan joitakin asioita on kyllä luultavasti erehdyksessä yritetty laskuttaa tuplana taikka sitten on haluttu laskuttaa jotain, joka on sopimuksella tai muualla selvästi ilmaistu, että kuuluu esim. urakkaan, eikä ole ns. erillislaskutettavaa.

 

[_Tee]

- sain haukut että oonko vitt* tyhmä kun mainitsin

Vaikka kuinka on kova sähkäri, jota vituttaa ajaa 6h pikkukeikan takia, niin huono käytös on aina poissa muodista. Itse laittaisin sopimuskumppanille pienen huomautuksen, vaikka sellaisessa hengessä että "ei elämäni tästä pilalle mennyt, mutta..." Tieto menee kyllä näiden veijareiden työnantajalle, jota asia todennäköisesti kiinnostaa.

Harmillista että nuori poika laitettu noin myrkyllisen työparin kanssa yhteen, oppii huonoille tavoille.

 

[irspa]

satoja tonneja maksavaa asiakasta selkeesti ei millään tavalla missään kohtaa ainakaan haluta takaisin asiakkaaksi.

Tässähän se ongelma on, olet satojen tuhansien asiakas ainoastaan sille talopakettikauppiaalle. He ovat pilkkoneet urakat niin pieniksi, että suurin osa porukoista tekee vain muutaman päivän visiitin.

Ei kyllä mitenkään oikeuta huonoon käytökseen. Sähköalaltakin löytyisi tehtäviä missä ei tarvitse olla kuluttaja-asiakkaiden kanssa tekemisissä.

 

[hulkki]

noniin... pakko taas tarinoida tännekkin että jos joku joskus sitten meinaa taloa rakentaa ja hankkii talon den:iltä/design talolta/ainoa kodilta.

eli nyt sitten tehtiin omaan talooni vihdoin sähköjen lopputyöt valmiiksi ja taas kerran tuli huomattua muutama seikka.
-sähkärit (pari kappaletta, toinen oli selkeästi se sähkötöiden esimies (sähkötöiden johtaja on erikseen jossakin tois pual suomea istumassa soffalla). nuorempi asentaja on selkeästi "oppikoulusta päässyt nuori" ja siinä ei olekkaan mitään vikaa. sähkärit kuulemma ajoivat sen 3h että pääsivät turkuun talolleni ja sitten kun homma oli valmis niin toiset kolme tuntia takaisinpäin.

- vitu*nen jupina kun haltex levy olikin seinän päällä niin rasiat olivat syvemmällä (16mm) kuin ennen. heillä menee kuulemma nyt "vit*ti aikaa liikaa tälläiseen pelleilyyn"

- sain suurinpiirtein uhkauksen että he lähtevät samantien kotiin kun saunan kautta menikin johtoja joka oli suuri rikos heidän mielestä ja joihin en ollut edes syyllinen -> denin oma timpuri oli kipsilevytysvaiheessa siirtänyt johdot pois tieltä koska silloin hänellä taas olisi ollut kaivaminen kun seinän kakkoskakkonen koolaus tuli tielle
johdotus siis oli siirtynyt seinässä 30cm jossa se pääpointti olikin se että se johdotus oli saunan puolella jossa se ei saisi missään nimessä olla. hauskaa tässä on myös se että jos olisin tilannut talon valmiina olisi sauna jo levytetty ja siten johdotus varmasti seinälautojen alla ja kukaan ei olisi tiennyt mitään...

- sain haukut että oonko vitt* tyhmä kun mainitsin että kodinhoitohuoneen rättipatterin rasiointi olikin unohtunut eli sellaista ei ollut siis kukaan miettinytkään eikä sähköpiirustuksen suunnitteluvaiheessa ei suunnittelijakaan sellaisesta kysynyt tms. rasian tekeminen ei heiltä kuulemma onnistu kun heillä ei ole aikaa siihen (1m johtoa, yksi rasia. kytkentä, valmis)

- kuukautta aiemmin kun sähkötöiden johtaja jo kyseli et voiskohan sähkärit tulla paikalle ja totesin että kyllä se käy mutta osa sähkötarvikkeista puuttuu (olin itse tarkistanut listat läpitte). sonepar ei ollut toimittanut himmentiä ollenkaan kun olivat ilmeisesti loppu silloin, nyt kun aiheesta tuli juttua niin mystisesti ne olivat edelleen loppu ? (kysyin paikalliselta sähköfirmalta näitä himmentimiä, heidän mukaansa niitä on runsaasti heti saatavilla tukkureilla...)

- taas sain idiootin leiman kun kysyin että onko katolle tulevassa tv antennissa mukana radio ? no ei tietenkään ollut kun siitäkään ei ollut juttua jo silloin suunnittelu vaiheessa. kuitenkin sähkäri muisti mainita että on asentanut jo yli 800 taloa ja yhteenkään ei ole haluttu erikseen radiota (?)

- olin myös vit*n idiootti kun olin paikalla seuraamassa heidän työskentelyä. siivosin heidän roskia ja keitin heille kahvia joka ei kelvannut. kuulemma "ei ehdi nyt juomaan, on kiire" oli tyypillinen vastaus. jos istuin itse yhdessä huoneessa olivat sähkärit aina muissa huoneissa mahdollisimman paljon.

- jos olisin kommentoinut siitä jotakin että kävelevät ulkona lumessa ja sitten tulevat sisään pyyhkimättä jalkojaan mihinkään -> sisällä laminaatit ihan kurapaskassa niin taas vika olisi ollut minun kun olen heille hankala asiakas ehkä he tekivät sen tahallaan... en tiedä... joka tapauksessa onneksi olin paikalla mopin kanssa ettei lattiaan tullut vaurioita.

- viimeinen seikka onkin hauskanen taas... sonepar oli tosiaan toimittanut minulle useamman suuren pahvilaatikollisen verran kansia ja rasioita jne ja kas kummaa kun kaikki oli asennettu niin jäljelle jäi vielä noin kolmen/neljän talon rasiat ja kytkimet jne vielä jäljelle jotka sähkärit sitten ottivat mukaansa ja kuulemma palauttavat tukkuun.. olen täysin satavarma että minulta on kuitenkin "laskutettu" nuo "neljän talon verran sähköosia" ja kun he palauttavat nuo takaisin niin saavat samalla kirjanpitoonsa rahaa takaisin.
eli käytännössä heidän kannaltaan minä maksoin viulut viiteen kertaan ja he saivat voitot. (jos joku muistaa niin aikaisemmin kirjoittelin samasta aiheesta ja silloin taas puutavaraa sekä terassipuuta tuli reilusti liikaa joka sitten vietiin poies... eivät jättäneet niitä minulle vaikka jokaisessa puu nipussa yms oli mun tilausnumerot ja nimet yms ...)

heille selkeästi paras työ olisi täysin tyhjä asunto, jossa olisi kaikki muuten valmiina ja rakennuttaja/omistaja tulee vasta viimeisellä minuutilla paikalle allekirjoittamaan paperit jotta he voivat heti lähteä.
minun talossani he viipyivät noin 6h (saapuivat 13.47 ja lähtivät 19.55)

no summasummarum. kaikki he tekivät kyllä (mutta mainitut lisätyöt jäivät pois yms) , paperit saivat kuntoon ja talossani on ainakin nyt toimivat töpselit ja valot...
edelleenkin olen siis vahvasti sitä mieltä että tämä oli ensimmäinen ja samalla se viimeinen talonrakennus projekti. satoja tonneja maksavaa asiakasta selkeesti ei millään tavalla missään kohtaa ainakaan haluta takaisin asiakkaaksi.
itse olen taas todella tyytyväinen että olen valinnut juuri tämän tavan tehdä taloa (en siis tilannut taloa muuttovalmiina vaan tein itse sisätyöt) vaikka tässä onkin mennyt ihan järjettömästi aikaa ja vaivaa itse tekemällä

edit... huomasinkin juuri että sähkäreiden työt eivät edes täytä traficomin määräystä 65E /2022 (sisäverkko on testaamatta eli vaikka se on "piipattu" toimivaksi niin pöytäkirjat puuttuvat siitä.. hmm... eli antenni ja sähköverkko on toki testattu)

Mielenkiintoista kuulla pitkästä aikaa päivitystä tästäkin projektista. Videopäivitykset ois myös kivoja. Oon seurannu projektisi alusta asti koska rakennutin oman talon suht samoihin aikoihin. Omat kokemukseni rakennuttamisesta on hyvin erillaiset mut ymmärrän että prosesseja on erilaisia.

 

[pinkeliviinica]

Mielenkiintoista kuulla pitkästä aikaa päivitystä tästäkin projektista. Videopäivitykset ois myös kivoja. Oon seurannu projektisi alusta asti koska rakennutin oman talon suht samoihin aikoihin. Omat kokemukseni rakennuttamisesta on hyvin erillaiset mut ymmärrän että prosesseja on erilaisia.

juu.. hyvä että näistä on ollut jollekkin myös hyötyä yms.. videot ovat vähän jääneet kun projekti on vain venynyt ja venynyt ja venynyt.... mutta kohta juu teen jatkoa videoille kyllä...

rakentamisen prosessi on tietysti erilainen jokaiselle koska rakentaminen on loppujenlopuksi hyvin paljon kiinni siitä millaisia yrityksiä ja henkilöitä tulee tekemään sitä työtä.
jos itse pystyy tekemään paljon niin kontaktit muihin jäävät vähäisiksi. toisaalta sellainen rakentaja joka myös tilaa talon valmiina niin pääsee toki myös todella vähäisillä kontakteilla
suurin ongelma on myös siinä että jos nyt haluaisin jonkun työmiehen tekemään jotain niin vaikka saisin nähdäkseni tyypin cv:n ja muun työhistorian niin se ei kerro laadusta tai nopeudesta yhtään mitään (saatikka luonteen piirteistä eli osaako ottaa esim palautetta vastaan tms)
ongelmasta ei ole ulospääsyä vaikka palkkaisin firman koska firman työntekijöinä voi olla taas ihan millaisia tekijöitä tahansa niinkuin missä tahansa muussakin työpaikassa... aina on olemassa duuneja joissa jotkut nauttivat että pääsevät tekemään työtään kunnolla ja osa taas on vain joskus kouluttaunut väärälle alalle mutta ei osaa vaihtaa alaakaan kun kerran töitä on niin niitä tehdään ja tätä kaveria taas ei kiinnosta muu kuin saada homma vain jotenkin tehdyksi siitä missä on aita matalin ja jos asiakas valittaa niin lähtee viikoksi/kuukaudeksi pattajalle karkuun

olisin varmasti myös joutunut maksamaan enemmän (tai ainakin koen sen niin) jos olisin palkannut erikseen erilaisia firmoja tekemään taloa (koska tälläiset den talot yms ovat aika hyvin kilpailleet hinnan alas koska heillä on omaakin henkilökuntaa töitä tekemään)
mutta kuten todettua... vaikka valitsin talon puolivalmiina josta itse teen loput niin olen hyvin tyytyväinen valintaani sillä olen varmasti päässyt monesta sudenkuopasta ohitse itse tekemällä asioita paremmin kuin tekijät itse (toki nyt kun tiedän nämä kohdat niin jos seuraava talo tulisi tehtyä niin tietäisin vaatia nämä kohdat tehtäväksi ja siten voisinkin kenties antaa urakan vaan jollekkin... ehkä... )

rakennuttajatkin ovat tietenkin erilaisia esim jos olisin pelkkä kokki ja vaimo vain kaupan kassalla niin en varmasti osaisi vaatia asioita tehdyksi tietyllä tavalla ja varmasti "kauppavaimo" taas on vain selannut naistenlehtiä ja kattellut sieltä vain sen että minkävärisen keittiön ja parketin hän haluaa ja millaiset kaakelit,lamput jne

vaikka tälläinen "osaamaton rakentaja" sitten kysyisi neuvoa kokeneemmilta niin hän ei tietenkään ymmärrä miksi tiettyihin asioihin pitää kiinnittää huomiota ja voi myös tietämättömyyden takia jättää noudattamatta parempia ohjeita

sama ongelma kuin pelkässä asuntokaupassakin.. ensi asunnon ostajat eivät näe asunnossa olevia piilotettuja helmiä vaan heidän silmiin voi pistää vaikkapa vihreät kaakelit ja beige lattiamatto jne ja siksi jättävät kaupat tekemättä vaikka talo olisi muuten esim kallion päälle rakennettu ja paksuilla eristeillä tehty jne (paljon toki on muitakin seikkoja).

 

[Pete88]

Jos katsoo talovalmistajien Youtube-videoita ja varsinkin niillä kanavilla julkaistuja asukkaiden taloesittelyitä, varsinkin hirsitalovalmistajilla yhtenä kantavana sloganina asukkaiden puheissa on ekologisuuden korostaminen. Nyt näin itsekin rakentaneena näkee nuokin videot hieman eri silmin. Useissa kohteissa lamellihirret ovat ulkonäön perusteella maalattu maalilla, joka todennäköisesti haittaa hirren hengittävyyttä. Aika moni ammattilainen ja itseasiassa useampi talomyyjäkin toi ilmi, että tietyt valinnat esim. pintakäsittelyaineissa voivat vaikuttaa mm. takuuseen. Esimerkiksi Finnlamelli nykyään sopimuksissaan tuo erikseen ilmi sen, ettei heidän hirsiään tulisi käsitellä tummalla puunsuoja-aineella (ulkopinta), koska se voi lisätä hirsien halkeilua. Vastaavasti useammassa tarjouksessa jonka saimme, korostetaan, ettei hirttä tulisi käsitellä pintakäsittelyaineilla, jotka estävät puun hengittämistä. Ottaen huomioon kuinka paljon tämä vaatimus vaikuttaa siihen, millä seinät voi käsitellä, väittäisin, että monessakaan kohteessa tätä vaatimusta ei välttämättä ole huomioitu. Mm. hyvin monet kuultomaalit ovat luonteeltaan "kalvomaisia", eli estävät hirren hengittämistä toivotulla tavalla. Oikeastaan mitä peittävämmän sävyn haluaa tai korostaa puun "vaaleutta", johtaa helposti pintakäsittelyaineeseen, joka on kompromissi puun elämisen ja sen kosteutta tasapainottavan ominaisuuden kannalta.

Toistaiseksi emme ole käsitelleet oman kotimme hirsiseiniä ja kipsilevyseinät on tasoitettu ja maalattu saksalaisen Auron tuotteilla. Maalit ovat äärimmäisen ympäristöystävällisiä ja plussapuolena on ollut myös se, että mattamaisen pinnan ja maalin luonteesta johtuen esim. paikkamaalaaminen onnistuu helposti, joutumatta maalaamaan koko seinää uusiksi (korjaus ei siis useimmissa sävyissä juurikaan näy). Miinuspuolena on ollut se, että maalipinta "likaantuu" suht helposti. Talon ulkoseinät tullaan tulevana keväänä/kesänä maalaamaan vaalealla keittomaalilla. Pilarit yms. tullaan käsittelemään tod. näk. Auron kuultomaalilla (lähinnä säilytetään kuusen luonnollinen sävy ja suojataan puuta olosuhteilta). Terassin pintarakenteet tulevat olemaan männyn sydänpuuta (ei vaadi käsittelyä, mutta harmaantuu ajan kanssa) ja kaiteiden tolpat ja käsijohteet lämpökäsiteltyä mäntyä. Kaiteiden välit tulevat olemaan lasia.

Muutoinkin on pyritty suosimaan ympäristöystävällisyydeltään ja päästöiltään mahdollisimman laadukkaita tuotteita, esim.

Eristeet: Hunton Nativo puhallettuna (ylä- ja alapohja) ja levyinä väliseinissä. Väliovien karmit on eristetty pestyllä lampaanvillalla (ei tuoksu).
Uretaanit: Pääasiassa Tytan Elastic All Season ja Ultra Frost (osa asennuksista tehtiin pakkasilla)
Ilmansulkupaperi: Tectis Arvo
Liimat ja silikonit: pääasiassa WTF:n valikoimasta (aina olleet M1 ja EC1 plus -luokiteltuja)
Vesieristeet: Weberin valikoimista EC1 plus luokituksen omaavat
Ilmansulkuteippi: Tescon Vana
Märkätilalevy: 12 mm ja 50 mm tulppa-levy
Kipsilevy: Knauf 12 mm reunaohennettu 3300 EK M1-luokituksella (oltaisiin haluttu Huntonin vastaava tuote, mutta ei ollut järkevästi saatavilla)
Kiintokalusteet: Pääasiassa rimalevyä, vaneria (M1 luokiteltua) ja koivuviilua (lastulevyt, mdf:t yms. minimissä ja/tai M1-luokiteltuna), tasot keramiikkaa ja tammea, välitila lasia
Lattiat: porcellanato laattaa kosteissa tiloissa ja mäntylankkua (120mm/28 mm) kuivissa tiloissa
Sisäkatto: Mäntypaneelia STS, muistaakseni 95 leveänä ja VM/EM


Ajatuksia?

 

[_Tee]

Ajatuksia?

Itse olen noissa pihalle värkkäämissäni rakennelmissa (hirsisauna, rakoliiteri, vaja leikkureille, raivureille yms, grillimaja) käyttänyt rautasulfaattia harmaantumisen nopeuttamiseen. Ei tarvitse koskaan huoltomaalata ja sopii metsänreunan pihapiiriin. Aikaa menee pari vuotta ennen kuin väri on sopivan tasoittunut, mutta aikaa on ja sitä tulee koko ajan lisää. Pihasaunan katossa käytin huntonin villaa ilmansulkupaperin päällä, ja pukuhuoneen lattiassa purueristettä. Sauna kun on kylmä rakennus niin kaikkien materiaalien tulee kyetä sitomaan ja vapauttamaan kosteutta.

Autokatoksen paneeliseinät maalasin ulkopuolelta Virtasen neljän öljyn maalilla. Katos sijaitsee pihan "piirissä" jossa talo ja verstas punaisia, niin maalattu sopi siihen ympäristöön paremmin. Sisäpuolelta 5% paneeleista veti ensimmäisenä syksynä homeeseen, niin ruikin sisäpuolelta sulfaattia pintaan.

Ymmärrän ja arvostan noita esittämiäsi tuotteita ja perusteluja niiden käytölle. Siitä en ole ihan vakuuttunut, saavuttaako kaikilla jotain parempaa, siis mitattavaa tai muuten todennettavaa. Pörröinen ja hyvä mieli toki tulee kun tietää mitä talossa on käytetty ja ennen kaikkea miksi. Ja kertarakentajalla noissa on opettelemista ja tutkimista, ellei aiempaa harrastuneisuutta asiaan ole. Enkä nyt tarkoita, että kaikki pitäisi olla mitattavissa, sillä onhan sillä pörröisellä olollakin positiivinen vaikutus, mutta onko sijoitetulla eurolla riittävä vastine? Ja millä sitä vastinta edes mittaisi? Ja onko pakko edes olla?

Hengittävyys ja M1 ovat taatusti oikeita asioita, mutta meneekö pesty lampaanvilla väliovien tilkkeenä överiksi? Minulla menee, sinulla ei.

Semmoisia ajatuksia.

 

[Enhancer]

Samoin itse jaksan ihmetellä tietyllä tavalla puuta rakentamisen materiaalina.

Itse haluan tiiviin energiatehokkaan talon, jossa eristevahvuudet takaavat em, asiat ja missään ei ole lahoavaa materiaalia. Hengitys hoidetaan sitten koneellisesti, mieluiten tilakohtaisin mittauksin ja säädöin. Ja tietenkin mitaten niin, että paine-ero ulkovaipan yli on aina tasan nolla. Vielä kun en ole nähnyt perustelua sille ”varmuuden vuoksi vähän alipaineinen”.