Valmistalopaketit

[Pete88]

Hengittävyys ja M1 ovat taatusti oikeita asioita, mutta meneekö pesty lampaanvilla väliovien tilkkeenä överiksi? Minulla menee, sinulla ei.

Semmoisia ajatuksia.

Villa on onneksi aika edullinen materiaali, sitähän meni takavuosina Suomessakin isot määrät hukkaan. Eli investointina tuo ei ole kallis ja koska tuo eristeenä on vain siellä peitelistan takana, niin siitä ei irtoa mitään huoneilmaa heikentävää yhdistettä tms. ja toimii myös ihan hyvänä ääneneristeenä.

Onneksi meillä rakentajilla on erilaisia vaihtoehtoja ja yksi ei välttämättä toki ole ylitse muiden. Itse tykkään puusta sen erinomaisen työstettävyyden ja helppouden vuoksi. Lisäksi tuo ei ainakaan sisäilmaa heikennä. Talon tiiveys on joka tapauksessa tehty huolella (tiiveysluku 0,56) ja eristevahvuudet ovat vähintäänkin riittävät. Laho-ongelmia ei pitäisi tulla ja sekä ylä- että alapohja ovat tutkittavissa ja huollettavissa.

 

[Hooämäl]

Samoin itse jaksan ihmetellä tietyllä tavalla puuta rakentamisen materiaalina.

Itse haluan tiiviin energiatehokkaan talon, jossa eristevahvuudet takaavat em, asiat ja missään ei ole lahoavaa materiaalia. Hengitys hoidetaan sitten koneellisesti, mieluiten tilakohtaisin mittauksin ja säädöin. Ja tietenkin mitaten niin, että paine-ero ulkovaipan yli on aina tasan nolla. Vielä kun en ole nähnyt perustelua sille ”varmuuden vuoksi vähän alipaineinen”.

Kun se paine-ero ei käytännössä ole aina tasan nolla. Sula mahdottomuus.

 

[Ashrakki]

Meillä tuli viittävaille valmis toimitus ja nyt kun ruvettiin keittiötä asentamaan huomattiin että seinä on käyrä niin että keskellä seinää on monttu, luokkaa 20+mm. Lattian ja katon raja suht suora mut keskellä seinää monttu niinkuin pullon pohja. Nähtävästi talotehdas sen avaa ja korjaa, mutta kuuluuko heidän tasoittaa ja maalata se lähtötilanteen mukaiseen kuntoon? Lisäksi talossa on nopealla vatupassimittauksella useampi seinä(ulko) joka ei ole ihan SisäRYL mukaisia (LT2). Onkohan näistä mahdollista kysyä korvausta jos eivät korjaa tai onko tuolla väliä jos on "suoraan vino" luokkaa <20mm?

 

[Greedo]

Ilman muuta seinä täytyy korjata samaan kuntoon kuin missä oli. Ei virheellisestä suorituksesta pidä maksaa, pidättää hinnasta sen verran mitä korjaus maksaa.

 

[Juh44]

Ilman muuta seinä täytyy korjata samaan kuntoon kuin missä oli. Ei virheellisestä suorituksesta pidä maksaa, pidättää hinnasta sen verran mitä korjaus maksaa.

Jos maalaus ja tasoitustyöt ei kuulu pakettitoimitukseen niin väittäisin että ei kuulu korjata samaan kuntoon vaan siihen kuntoon missä se on myyty.

Maalari/asiakashan tuossa on tehnyt virheen jos on mennyt maalaamaan noin kieron seinän päälle.

Toki se kiero seinäkin on virhe mutta näkyvä sellainen.

 

[Greedo]

Pohjat on tietty hyvä tarkastaa, ennen kuin aloittaa seuraavaa työvaihetta. Mutta ei se siltikään sitä aikaisempaa virhettä poista.

Tilaajan pistokoe luontoinen tarkastus, ei siirrä virheen vastuuta tilaajalle.

Esim. jos vesieristeessä virhe, joka havaitaan myöhemmin kun kylpyhuone jo käytössä, joutuu kyllä enemmän kuin pelkän vesieristeen korvaamaan.

 

[Pete88]

Jos maalaus ja tasoitustyöt ei kuulu pakettitoimitukseen niin väittäisin että ei kuulu korjata samaan kuntoon vaan siihen kuntoon missä se on myyty.

Maalari/asiakashan tuossa on tehnyt virheen jos on mennyt maalaamaan noin kieron seinän päälle.

Toki se kiero seinäkin on virhe mutta näkyvä sellainen.

En tiedä minkälainen työnjohto on tässä tapauksessa ollut, mutta itselläni tulisi ajatus kysyä asiaa vastaavalta työnjohtajalta. Kinkkisempi homma, jos on talofirman edustaja. Käytännössä toimittajan on vähintään korjattava oma osuutensa vahinkoon, mutta nämä ovat mutkikkaampia tapauksia, missä on ehditty edistämään rakentamista sovitusta eteenpäin ja sitten havaitaan, että asiat eivät olekaan kunnossa. Riippuen kuka on tasoitukset ja maalaukset tehnyt, olisi varmaan hyvä ollut tarkistaa seinän suoruus ennen työvaiheen aloitusta. Ymmärrän toki itsekin nyt ison määrän kipsilevyseiniä tasoittaneena ja maalanneena, ettei ihan jokaisen sauman kohdalla tullut tarkistettua seinän suoruutta, jos se silmämääräisesti näytti hyvältä.

Suosittelen joka tapauksessa sopimaan asiasta kirjallisesti. Selvitä samalla, tarvitsetko lisäksi myös sähkäriä ja/tai putkaria.

 

[JuhaH]

Meillä tuli viittävaille valmis toimitus ja nyt kun ruvettiin keittiötä asentamaan huomattiin että seinä on käyrä niin että keskellä seinää on monttu, luokkaa 20+mm. Lattian ja katon raja suht suora mut keskellä seinää monttu niinkuin pullon pohja. Nähtävästi talotehdas sen avaa ja korjaa, mutta kuuluuko heidän tasoittaa ja maalata se lähtötilanteen mukaiseen kuntoon? Lisäksi talossa on nopealla vatupassimittauksella useampi seinä(ulko) joka ei ole ihan SisäRYL mukaisia (LT2). Onkohan näistä mahdollista kysyä korvausta jos eivät korjaa tai onko tuolla väliä jos on "suoraan vino" luokkaa <20mm?

Ainakin puutalossa se seinien vinous tahtoo olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos betonisen alapohjan päälle aletaan kasaamaan taloa, niin alapohja ei kutistu, mutta välipohjat ja yläpohjat elää kosteuden mukaan. Vähän ääritapauksena kun 25% kostaudella oleva sahatavara kuivuu rakenteissa 10% tasoon, niin se kutistuu pitkittäissuunnassakin 0,3% luokkaa. Ei kuulosta paljonta, mutta 10m jännevälillä tuo meinaa jo 30mm elämistä. Sitä en osaa sanoa osaavatko hyvät timpurit ottaa tämän elämisen huomioon ja rakentaa rungon valmiiksi hieman vinoon jotta se suoristuu kuivuessaan.

 

[JuhaH]

Samoin itse jaksan ihmetellä tietyllä tavalla puuta rakentamisen materiaalina.

Itse haluan tiiviin energiatehokkaan talon, jossa eristevahvuudet takaavat em, asiat ja missään ei ole lahoavaa materiaalia. Hengitys hoidetaan sitten koneellisesti, mieluiten tilakohtaisin mittauksin ja säädöin. Ja tietenkin mitaten niin, että paine-ero ulkovaipan yli on aina tasan nolla. Vielä kun en ole nähnyt perustelua sille ”varmuuden vuoksi vähän alipaineinen”.

Tuosta voi tutustua paine-erojen ihmeelliseen maailmaan:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/496706/Kemppi_Jarkko.pdf;jsessionid=A62D002352B0C0512127BADF4076500C?sequence=2

Tuota lueskellessa selvisi itsellekin yksi askarruttanut asia, kun meillä on yhdessä ikkunassa huurtumisongelma talvella. Ikkuna on makuuhuoneessa, jossa on tuloilmaventtiili (llsää painetta), huone on yläkerrassa (lisää painetta, virallinen paine-eromittaus tehty alakerrassa) ja huone sijaitsee rakenuksen koillisnurkassa, kun vallitseva tuulensuunta on löunaasta, jolloin ulkoseinustalle muodostuu usein alipaine. Ikkuna on "ylisuuri" ja avattava, joten sitä on käytännössä mahdoton saada 100% tiiviiksi, joten ynnäämällä kaikki nuo tekijät niin ei ole kovin suuri ihme että ikkunan sisäpuolella vallitsee ainakin satunnaisesti ylipaine, joka puskee kosteutta ikkunan väliin, jonne se sitten jäätyy.

 

[Enhancer]

Kun se paine-ero ei käytännössä ole aina tasan nolla. Sula mahdottomuus.

Miten niin? Huonekohtaisesti tai vähintäänkin aluekohtaisesti säädetään aktiivisesti tulon ja poiston suhdetta?

 

[PCB]

Ainakin puutalossa se seinien vinous tahtoo olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos betonisen alapohjan päälle aletaan kasaamaan taloa, niin alapohja ei kutistu, mutta välipohjat ja yläpohjat elää kosteuden mukaan. Vähän ääritapauksena kun 25% kostaudella oleva sahatavara kuivuu rakenteissa 10% tasoon, niin se kutistuu pitkittäissuunnassakin 0,3% luokkaa. Ei kuulosta paljonta, mutta 10m jännevälillä tuo meinaa jo 30mm elämistä. Sitä en osaa sanoa osaavatko hyvät timpurit ottaa tämän elämisen huomioon ja rakentaa rungon valmiiksi hieman vinoon jotta se suoristuu kuivuessaan.

Puurakenteisen väliseinän tekeminen suoraksi ja suorana pysyväksi, on ihan perusrakentamisen helpointa tasoa. Jos se ei täytä RYL:n toleransseja, on vaan tehty paskaa siellä, missä ei saisi tehdä.

 

[JuhaH]

Puurakenteisen väliseinän tekeminen suoraksi ja suorana pysyväksi, on ihan perusrakentamisen helpointa tasoa. Jos se ei täytä RYL:n toleransseja, on vaan tehty paskaa siellä, missä ei saisi tehdä.

Puhuin ulkoseinästä, jotka kiinnittyvät hyvinkin tukevasti väli- tai yläpohjaan, ja näiden jäykkyysvaatimukset on sitä tasoa että sinne ei mitään liikuntasaumoja tai elämisvaroja askarrella ainakaan pientaloissa

 

[Tuomi0]

Miten niin? Huonekohtaisesti tai vähintäänkin aluekohtaisesti säädetään aktiivisesti tulon ja poiston suhdetta?

Paine vaihtelee mm. korkeuden mukaan mutta myös ilmavirtausten alku- ja loppupäässä (esim. tuloilmaventtiilin luonna on korkeampi paine kuin ovella, mistä se pyrkii poistoilmaventtiiliä kohti). Lisäksi paine-eromittareita vaivaa lukeman epätarkkuus ja muuttuminen ajan, kosteuden ym. perusteella.

Näinollen voidaan sanoa, että jos Dp lukema jossain pisteessä on 0, se on varmasti jossain toisessa kohtaa plussalla ja toisessa negatiivisena.

 

[PCB]

Puhuin ulkoseinästä, jotka kiinnittyvät hyvinkin tukevasti väli- tai yläpohjaan, ja näiden jäykkyysvaatimukset on sitä tasoa että sinne ei mitään liikuntasaumoja tai elämisvaroja askarrella ainakaan pientaloissa

No ei se muuta asiaa miksikään, turhaa selittelyä alkeistason virheistä. Ja huomautan nyt, että RYL:n toleranssihan ovat niin reiluja, että ne pitäisi kyllä heittämällä alittaa. Eikä puutavara ole 25% kosteudessa, kun se asennetaan.

 

[Enhancer]

Paine vaihtelee mm. korkeuden mukaan mutta myös ilmavirtausten alku- ja loppupäässä (esim. tuloilmaventtiilin luonna on korkeampi paine kuin ovella, mistä se pyrkii poistoilmaventtiiliä kohti). Lisäksi paine-eromittareita vaivaa lukeman epätarkkuus ja muuttuminen ajan, kosteuden ym. perusteella.

Näinollen voidaan sanoa, että jos Dp lukema jossain pisteessä on 0, se on varmasti jossain toisessa kohtaa plussalla ja toisessa negatiivisena.

Pisteissä varmasti. Jos talon asuinkerros jaetaan esimerkiksi kolmeen lohkoon, joista jokaisessa on vaipan yli paine-eroa mittaavat anturit ja ilmanvaihtoautomatiikalla pidetään ero niin lähellä nollaa kuin mahdollista, niin aika hyvään lopputulokseen päästään.

Määräajoin toki tarkastus / kalibrointi silti.

 

[Juh44]

Ainakin puutalossa se seinien vinous tahtoo olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos betonisen alapohjan päälle aletaan kasaamaan taloa, niin alapohja ei kutistu, mutta välipohjat ja yläpohjat elää kosteuden mukaan. Vähän ääritapauksena kun 25% kostaudella oleva sahatavara kuivuu rakenteissa 10% tasoon, niin se kutistuu pitkittäissuunnassakin 0,3% luokkaa. Ei kuulosta paljonta, mutta 10m jännevälillä tuo meinaa jo 30mm elämistä. Sitä en osaa sanoa osaavatko hyvät timpurit ottaa tämän elämisen huomioon ja rakentaa rungon valmiiksi hieman vinoon jotta se suoristuu kuivuessaan.

Pääseekös se puu siellä vapaasti elämään?

 

[Hooämäl]

Miten niin? Huonekohtaisesti tai vähintäänkin aluekohtaisesti säädetään aktiivisesti tulon ja poiston suhdetta?

Mittausvirheet (toleranssit ), vaihtelevat olosuhteet jne. Voin taata, että ei onnistu 100%.

 

[Hooämäl]

No ei se muuta asiaa miksikään, turhaa selittelyä alkeistason virheistä. Ja huomautan nyt, että RYL:n toleranssihan ovat niin reiluja, että ne pitäisi kyllä heittämällä alittaa. Eikä puutavara ole 25% kosteudessa, kun se asennetaan.

Kesällä kun rakennat, syksyllä viimeistelet, niin voin taata että jotain elämistä on talven jölkeen tapahtunut. toki, väliseinien suoraksi saaminen edes 5mm tarkkuudella pitäisi onnistua tyhmältäkin näin ristiviivalaser aikakaudella. Sitten taas kun tehdään vaikka 2800mm korkeaa, 13000mm pitkää okt ulkoseinää, niin sitä ei millinmillilleen tee kukaan. Sen takaa jo puu. Ei siinäkään silti älyttömiä saa olla, mutta joku 2mm kohouma jossain päinseinää, joka ei silmään osu on se ja sama.

 

[PCB]

Kesällä kun rakennat, syksyllä viimeistelet, niin voin taata että jotain elämistä on talven jölkeen tapahtunut. toki, väliseinien suoraksi saaminen edes 5mm tarkkuudella pitäisi onnistua tyhmältäkin näin ristiviivalaser aikakaudella. Sitten taas kun tehdään vaikka 2800mm korkeaa, 13000mm pitkää okt ulkoseinää, niin sitä ei millinmillilleen tee kukaan. Sen takaa jo puu. Ei siinäkään silti älyttömiä saa olla, mutta joku 2mm kohouma jossain päinseinää, joka ei silmään osu on se ja sama.

Tässä oli puhe 20 mm:stä. Silloin on rakennettu ihan päinseinää.

 

[JuhaH]

Kesällä kun rakennat, syksyllä viimeistelet, niin voin taata että jotain elämistä on talven jölkeen tapahtunut.

Tai se perinteisempi kesällä maatyöt ja perustukset, syyssateilla runko ja keväällä/kesällä levytykset ja viimeistelyt.

 

[pinkeliviinica]

Meillä tuli viittävaille valmis toimitus ja nyt kun ruvettiin keittiötä asentamaan huomattiin että seinä on käyrä niin että keskellä seinää on monttu, luokkaa 20+mm. Lattian ja katon raja suht suora mut keskellä seinää monttu niinkuin pullon pohja. Nähtävästi talotehdas sen avaa ja korjaa, mutta kuuluuko heidän tasoittaa ja maalata se lähtötilanteen mukaiseen kuntoon? Lisäksi talossa on nopealla vatupassimittauksella useampi seinä(ulko) joka ei ole ihan SisäRYL mukaisia (LT2). Onkohan näistä mahdollista kysyä korvausta jos eivät korjaa tai onko tuolla väliä jos on "suoraan vino" luokkaa <20mm?

olisi hauska tietää että onko ongelma vain sisäseinän puolella vai onko myös ulkopuolella sama ongelma käänteiseinä eli ulkopuolella on taas patti ulos päin ? kenties nyt saatu piiloitettua pintalaudoituksen alle ?
olisi myös kiva tietää että mikä talotehdas on nyt kyseessä..

 

[Pete88]

Tai se perinteisempi kesällä maatyöt ja perustukset, syyssateilla runko ja keväällä/kesällä levytykset ja viimeistelyt.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, etten voi ainkaan suositella kenellekään perustustöiden ja/tai säältä suojaan töiden tekemistä loppusyksystä tai talvella. Hommat varmaan saa aiemmin alulle, jos esim. rakennusluvan saamisessa on kestänyt ja sen vuoksi aloitus on livennyt tavoitellusta, mutta rahallinen panostus voi tuossa kohtaa olla merkittävä, eikä sillä tosiaan välttämättä saa muuta hyötyä kuin potentiaalisesti aiemmin projektin valmiiksi.

Meidän tapauksessa kävi niin, että rakennusvalvonnan viiveistä johtuen saatiin lupa vasta elokuun puolivälissä ja rakentaminen saatiin käyntiin syyskuun puolivälissä. Maa- ja perustustyöt saatiin onneksi juuri ennen pakkasia tehtyä, mutta sitten tulikin talvi aikaisin ja lunta riitti talven jokaiselle päivälle. Kyse oli siis 2023-2024 välisestä talvesta, joka ainakin Keski-Suomessa alkoi lokakuun puolivälissä ja jatkui enenmmän tai vähemmän aina huhtikuun loppupuolelle asti. Meidän kohdalla epäedullinen tilanne oli vielä se, että teetimme hommia pääasiassa tuntitöitä ja se tarkoitti samalla sitä, että osa ammattilaisten työpanoksesta meni lumenluontiin ja niiden putsaukseen, vaikka käytimme joka päivä töiden jälkeen paljon aikaa paikkojen kolaamiseen ja siistinä pitämiseen, mutta kesken työpäivän ei tietysti yleensä ollut mahdollisuutta tulla tekemään lumitöitä, jos edellisenä yönä tai pitkin päivää sitä satoi lisää.

Lisäksi paikkojen sulana pitämiseen tai lämmittämiseen kului kallista sähköä.

Myös jos talon ulkopinta on käsittelemätön ja edellyttää maalausta, niin sitä ei tietenkään pakkasilla voi tehdä ja meidänkin tapauksessa kevään mittaan hirren pintaan tuli varsinkin pohjoisseinälle sinänsä vaaratonta, mutta työllistävää pilkkuhometta, joka edellyttää sen pois pesemistä ennen maalausta.

Sisätöitä sen sijaan voi vallan hyvin tehdä talvellakin, mutta toki jos tiloja pitää lämmittää huonoilla tai olemattomilla eristeillä, niin se tietysti kasvattaa sähkölaskua. Kylmän talven etuna on kuitenkin se, että ulkoilma on pääsääntöisesti kuivaa ja tavara pysyy helpommin puhtaana.

 

[JuhaH]

Itse asennutin takan heti kun vain kykeni. Talo pysyi mukavasti lämpöisenä jämäpuuta polttaessa. Tosin vinkkinä jos raksapuuta polttelee, niin piippu kannattaa nuohota vähän tiuhempaan. Sahatavaran kuivuus ei vasta polttopuuta ja tuo nokee piippua huomattavan nopeasti. Piippu oli aika hurjassa kunnossa kun nuohoutin sen vasta vuosi asennuksen jälkeen.

 

[Rimmon]

Itse asennutin takan heti kun vain kykeni. Talo pysyi mukavasti lämpöisenä jämäpuuta polttaessa. Tosin vinkkinä jos raksapuuta polttelee, niin piippu kannattaa nuohota vähän tiuhempaan. Sahatavaran kuivuus ei vasta polttopuuta ja tuo nokee piippua huomattavan nopeasti. Piippu oli aika hurjassa kunnossa kun nuohoutin sen vasta vuosi asennuksen jälkeen.

Vanha saunan kiuas on myös hyvä rakennusaikainen lämmönlähde.

 

[Ashrakki]

olisi hauska tietää että onko ongelma vain sisäseinän puolella vai onko myös ulkopuolella sama ongelma käänteiseinä eli ulkopuolella on taas patti ulos päin ? kenties nyt saatu piiloitettua pintalaudoituksen alle ?
olisi myös kiva tietää että mikä talotehdas on nyt kyseessä..

Pieni patti oli ulospäin, ei silmin havaittavissa mut pitkällä passilla kyllä. Tänään seinä avattiin sisältä ja suoristettiin. Vikoja oli pari. Yksi keittiökaapin kiinnitykseen laitettu 2x4 lankku oli kuivuessaan käyristynyt ja pullotti kipsilevyä ulospäin nurkasta ja toinen vika oli se että runko oli lenkoutunut keittiön kohdalta. Nyt nuo koulaukset korjattiin ja kiilattiin lenkouden kohdalta siten että sisäseinä on suora ja keittiö päästään kiinnittämään. Sovittiin että rakennusfirma ostaa meille vähän reilunpuoleisesti tasoitus ja maalaustarvikkeita ja itse sitten pakkeloidaan ja maalataan tuo muutama metri seinää uudelleen. Näin saadaan nopeammin ja voitetaan joku pari sataa tarvikkeissa. Ollaan ihan tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Kastelli toimittajana ja talo precut kahteen kerrokseen.

 

[wolfhroc]

Talon rakentamista suunniteltu ja tontti olisi tiedossa. Tontti on sellainen, jossa talon paikka olisi melko lähellä rantaa (20-30m). Olemme tätä tiedustelleet useaan otteeseen rakennusvalvonnasta, että saako kyseiselle paikalle rakentaa ja saaneet vastauksen, että kyllä saa kunhan on vähintään 20m rannasta. Talopakettien edustajilta on kuitenkin tullut vähän sellaista viestiä, että vaikka rakennusvalvonnasta sanotaan noin, niin siinä vaiheessa kun lupaa haetaan niin saattaa olla eri ääni kellossa jos esim se 30m ei täyty.

Jos talopaketin tilaa niin ensimmäinen erä on 1-5% kun piirustukset on tehty luvan hakemista varten. Onko kokemuksia tuon tinkaamisesta pois? Nyt kun kyseessä tällainen tontti ja peloteltu vähän sillä, että lupaa ei välttämättä saisikaan vaikka nyt alustavasti niin sanotaankin niin hieman kyllä askarruttaa uskaltaako sitä edes hakea, jos sieltä tuleekin kielteinen päätös niin se on 2-10k meidän tapauksessa mitä siitä tulisi pettymyksestä maksettavaa.

 

[Greedo]

Talon rakentamista suunniteltu ja tontti olisi tiedossa. Tontti on sellainen, jossa talon paikka olisi melko lähellä rantaa (20-30m). Olemme tätä tiedustelleet useaan otteeseen rakennusvalvonnasta, että saako kyseiselle paikalle rakentaa ja saaneet vastauksen, että kyllä saa kunhan on vähintään 20m rannasta. Talopakettien edustajilta on kuitenkin tullut vähän sellaista viestiä, että vaikka rakennusvalvonnasta sanotaan noin, niin siinä vaiheessa kun lupaa haetaan niin saattaa olla eri ääni kellossa jos esim se 30m ei täyty.

Jos talopaketin tilaa niin ensimmäinen erä on 1-5% kun piirustukset on tehty luvan hakemista varten. Onko kokemuksia tuon tinkaamisesta pois? Nyt kun kyseessä tällainen tontti ja peloteltu vähän sillä, että lupaa ei välttämättä saisikaan vaikka nyt alustavasti niin sanotaankin niin hieman kyllä askarruttaa uskaltaako sitä edes hakea, jos sieltä tuleekin kielteinen päätös niin se on 2-10k meidän tapauksessa mitä siitä tulisi pettymyksestä maksettavaa.

Kannattaa teettää lupakuvat erikseen muualta, tai ainakin selvittää mitä maksavat ja laittaa se ensimmäinen erä saman suuruiseksi. 1. Erä on yleensä vain nuo lupapiirustukset.

 

[pinkeliviinica]

Talon rakentamista suunniteltu ja tontti olisi tiedossa. Tontti on sellainen, jossa talon paikka olisi melko lähellä rantaa (20-30m). Olemme tätä tiedustelleet useaan otteeseen rakennusvalvonnasta, että saako kyseiselle paikalle rakentaa ja saaneet vastauksen, että kyllä saa kunhan on vähintään 20m rannasta. Talopakettien edustajilta on kuitenkin tullut vähän sellaista viestiä, että vaikka rakennusvalvonnasta sanotaan noin, niin siinä vaiheessa kun lupaa haetaan niin saattaa olla eri ääni kellossa jos esim se 30m ei täyty.

Jos talopaketin tilaa niin ensimmäinen erä on 1-5% kun piirustukset on tehty luvan hakemista varten. Onko kokemuksia tuon tinkaamisesta pois? Nyt kun kyseessä tällainen tontti ja peloteltu vähän sillä, että lupaa ei välttämättä saisikaan vaikka nyt alustavasti niin sanotaankin niin hieman kyllä askarruttaa uskaltaako sitä edes hakea, jos sieltä tuleekin kielteinen päätös niin se on 2-10k meidän tapauksessa mitä siitä tulisi pettymyksestä maksettavaa.

me saatiin talofirman kanssa tehtyä soppari niin että kauppa peruuntuu jos rakennuslupaa ei saada. (meillä oli myös tontin ostolle myös olemassa ehto että tonttikauppa peruuntuu jos maaperätutkimuksessa ilmenee että maaperä on huono talonrakentamiseen [liikaa savea tms tai muutenvaan huono eli kustannuksia tulee jo valtavasti maaperästä)
muutenkin eka maksu erä olisi ollut talosta vasta kun perustukset ovat valmiit.

toki kustannuksia tuli jo ennen ensimmäistäkään talonteko vaihetta kun piti saada maanrakentaja paikalle tekemään tontille tie ja kaatamaan puita jne eli nämä kustannukset olisi tullut maksettua turhaan jos kaikki olisikin peruuntunut.

joissakin paikoissa rakennusvalvonta voi tosiaan vastata eri tavalla kuin silloin kun oikeasti haetaan lupaa. meidän piirustuksia eivät edes katsoneet etukäteen mitenkään vaan sanoivat heti että paperit vaan lupapisteeseen ja sitten joko tulee lupa tai ei
toisaalta me jouduttiin erikseen muutenkin hakemaan suunnittelutarvelupa koska oltiin kaava alueen ulkopuolella.
kannattaa jo nyt miettiä miten myös viemärit tehdään/hoidetaan sillä imeytyskentälle ei varmastikkaan saa lupia noin lähellä rantaa jne

siis lyhyesti: me haluttiin minimoida riskit ja tonttikaupankin olisi saanut tarvittaessa peruutettua. myös talokauppaan tehtiin ehdot selviksi niin että senkin olisi voinut kuluitta irtisanoa jos rakennusvalvonnasta tulee liian hankala tms.

muutenkin talosopparia tehdessä kannattaa tarkistaa ettei sopparin missään vaiheessa maksa etukäteen mitään mitä ei ole toimitettu/tehty. (jos firma menee konkkaan niin et ole silloin maksanut "ilmasta" etukäteen)
eli kannattaa varmistaa että sopparissa on maksuerät jotenkin muotoa : 1 erä kun perustukset valmiit (pieni erä, esim 10 tonttua) 2.erä kun vesikatto asennettu (suurempi erä.. esim sata tonttua ) 3.erä kun sisätyöt valmiit (suurempi erä esim satatonttua) 4.erä kun rakennustarkastaja on hyväksynyt lopputarkastuksen. (loppuerä)

 

[Ashrakki]

ja kaikki mitä sovittu sisältyvän pitää saadaa sopimustekstiin kirjallisesti. Meille esim tarjousvaiheessa myytiin Kastellia sillä et ainoana toimijana sisäkattolevytys on jäykistävä rakenne ja sisältyy. No sitten kun sitä piti ruveta tekemään niin "ei sisälly". Pienellä muistettelulla sitten sisältyikin. Toinen episodi oli lattiavalut, alusta-asti sanottu että lattia on hiottu betonilattia. Ja kastelli oli et ok. No sitten kun valut lähestyi niin rupesi tulemaan kommenttia että pitää valua paksuntaa ja rautaa lisätä ettei halkeile niin paljon. Oltiin et eikun vaan. No lisäkustannus 3k, tästä kieltäydyttiin niin sitten tekivät kuitenkin samaan rahaan.

 

[Pete88]

Talon rakentamista suunniteltu ja tontti olisi tiedossa. Tontti on sellainen, jossa talon paikka olisi melko lähellä rantaa (20-30m). Olemme tätä tiedustelleet useaan otteeseen rakennusvalvonnasta, että saako kyseiselle paikalle rakentaa ja saaneet vastauksen, että kyllä saa kunhan on vähintään 20m rannasta. Talopakettien edustajilta on kuitenkin tullut vähän sellaista viestiä, että vaikka rakennusvalvonnasta sanotaan noin, niin siinä vaiheessa kun lupaa haetaan niin saattaa olla eri ääni kellossa jos esim se 30m ei täyty.

Jos talopaketin tilaa niin ensimmäinen erä on 1-5% kun piirustukset on tehty luvan hakemista varten. Onko kokemuksia tuon tinkaamisesta pois? Nyt kun kyseessä tällainen tontti ja peloteltu vähän sillä, että lupaa ei välttämättä saisikaan vaikka nyt alustavasti niin sanotaankin niin hieman kyllä askarruttaa uskaltaako sitä edes hakea, jos sieltä tuleekin kielteinen päätös niin se on 2-10k meidän tapauksessa mitä siitä tulisi pettymyksestä maksettavaa.

Riippuu paikkakunnasta, mutta esimerkiksi Jyväskylässä on mahdollista ja kaupunki suositteleekin sitä, että rakentajat hyödyntävät rakennusvalvonnan ennakko-ohjausta, jossa voi saada vastauksia mm. kysymääsi asiaan. Ohjeet eivät ole toki vastaavalla tavalla sitovia, kuten rakennusluvassa, mutta ei rakennusvalvontaviranomainenkaan voi lähteä ihan mutulla asioita muuttelemaan tai päättämään, vaan päätösten ja tulkintojen pitäisi liittyä mm. kaavamääräyksiin tai muihin kaupungin/kunnanvaltuuston hyväksymiin rakennusvalvonnan ohjeisiin. Eli ainakaan teoriassa ei pitäisi olla mahdollista, että ensiksi sanottaisiin, että 20 metriä rannasta riittää ja sitten lupahaun yhteydessä ilmoittaisivatkin 30 metriä. Tai jos näin olisi, niin tuo 30 metriä pitäisi käydä jostakin ilmi, johon on etukäteen tutustuttavissa. Toki kuten kaikessa rakentamisessa, myös rakennusvalvonnan kommentit kannattaa pyytää kirjallisena. Asioilla on paha tapa "lakata olemasta" tai "muuttua", jos niistä ei ole kirjallisesti sovittu.

Ainakin Finnlamellin kohdalla oli sopimusehtoihin lisättävissä rakennuslupaehto sekä myös rahoitusehto. Jälkimmäinen tarkoitti sitä, että kun on saatu laadittua ns. lopulliset suunnitelmat ja kustannusarviot, niin pankki olisikin todennut, ettei lainaa heltiä. Nämä ehdot ovat lähtökohtaisesti rakennuttajan etu, koska kaikkia vastauksia ei ole olemassa ennen sopimuksen tekemistä ja olisi kohtuutonta, jos hän vastaisi kaikista kuluista ennen kuin on edes varmaa, voiko hanke toteutua.

Kirjallinen sopiminen on erittäin suositeltavaa, vaikka ymmärrän että rakentamisvaiheessa on todella monta päätettävää ja sovittavaa asiaa, joita ei jokaista jaksaisi ryhtyä erikseen vaatimaan kirjallisena. Useimmiten sitä ei tarvitakaan, mutta omassakin hankkeessa on kyllä tullut useita kohtia eteen, jossa se kirjallinen sopiminen on osoittautunut tärkeäksi, koska asiat eivät välttämättä olekaan menneet niin kuin on sovittu. Kaikki toimittajat eivät sitoudu mihinkään suulliseen sopimiseen, vaan asioilla on paha tapa muuttua siinä vaiheessa kun ongelmia tulee.

Hankalin osa-alue on varmasti se, että sisältääkö talotoimittajan sopimus kaiken vaadittavan ja jos rakennuttaja ei ole kokeneempi kaveri, niin voin ihan omakohtaisesti todeta, ettei kaikkea omatoimisesti oikein ole mahdollistakaan huomioida. Suosittelen luetuttamaan sopimusluonnoksen vastaavalla mestarilla ennen sen allekirjoittamista.

 

[jinx1980]

Ei kyllä varmasti muutu rakennusvalvonnassa 20m->30m ellei ole kysytty omenaa ja haettu lupaa banaanille.

Eroja etäisyydessä voi olla riippuen, pysyvä/vapaa-ajan asunto, 30m2 vs 300m2, talo/mökki/vaja/sauna viemärillä tai juoksevalla vedelle/ilman.

Jos ei osaa kysyä oikeaa asiaa niin ei siitä rakennusvalvontaa voi syyttää mikäli ”vastaus muuttuu”.

 

[Pete88]

Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:

- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.

 

[phetu]

Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:

- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.

Tässä onkin hienosti listattuna, miksi kannattaisi olla projektissa mukana joku, kenelle rakentaminen on arkipäivää ja osaa asiansa niin suunnittelunohjauksessa kuin rakentamisessakin. Kaikki kohdat olisivat olleet ennakoitavissa loistavasti ja lähtökohtaisesti ei tuollaisia suunnitelmia edes olisi pitänyt alunperin hyväksyä missä näihin ei ole otettu kantaa.

Toki näin ulkopuolelta on aina helppo sanoa ja onhan se projektinvetäjä kustannus, mistä kaikki aina ensimmäisenä tinkivät nolliin, mutta suosittelisin silti tarkastuttamaan suunnitelmat muullakin kuin sillä suunnittelijalla, omia virheitään kun eivät oikein tunnu huomaavan.

 

[PCB]

Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:

- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.

Kyllä ne tuuletusputket ja jakotukit kuuluu LVI-suunnitelmissa olla. On aivan selvä puute suunnitelmissa, jos näin ei ole.

En pääse kiinni, mitä tuolla kalusteisiin liittyvällä asialla tarkoitetaan? Tietysti kalusteet on "standardimitoilla" lähtökohtaisesti. Toki eri valmistajilla on esim. korkeuksissa vaihtelua, mutta pituussuunnassa 1M moduulimotitus on mitoituksen pohjana. Tällä arkkitehti ne suunnittelee, ja kalustesuunnittelija jatkaa. Kyllähän silloin kaikki tilantarpeet on näkyvissä. Ennen valmistusta otetaan tarkistusmitat, jolloin on mahdollista että pitää muuttaa jotain. Useinkaan ei silti rikota "standardia", vaan vaihdetaan johonkin pienempi moduulimittainen kaappi, aina ei tietenkään voi.

 

[Pete88]

Tässä onkin hienosti listattuna, miksi kannattaisi olla projektissa mukana joku, kenelle rakentaminen on arkipäivää ja osaa asiansa niin suunnittelunohjauksessa kuin rakentamisessakin. Kaikki kohdat olisivat olleet ennakoitavissa loistavasti ja lähtökohtaisesti ei tuollaisia suunnitelmia edes olisi pitänyt alunperin hyväksyä missä näihin ei ole otettu kantaa.

Toki näin ulkopuolelta on aina helppo sanoa ja onhan se projektinvetäjä kustannus, mistä kaikki aina ensimmäisenä tinkivät nolliin, mutta suosittelisin silti tarkastuttamaan suunnitelmat muullakin kuin sillä suunnittelijalla, omia virheitään kun eivät oikein tunnu huomaavan.

Kaikki esitetyt asiat eivät meille realisoituneet, mutta ajattelin tuoda niitä ilmi, kun ovat suht yleisiä asioita, missä voi mennä pieleen.

Talopakettitaloissa nämä seikat voivat olla pienemmässä painoarvossa, koska ainakin osa noista asioista lienee mietitty jo talotehtaan toimesta. Mutta meidän tapauksessamme rakennettiin ns. pitkästä tavarasta ja taloon tuli useita yksilöllisiä ratkaisuja, eikä suunnitelmatkaan tulleet mistään valmiista pohjasta. Ei säästetty suunnittelussa, vaan käytettiin laajasti eri ammattilaisia arkkitehdista, kalustesuunnittelusta yms. lähtien. Vaikka ammattilaiset ovat ammattilaisia, eivät hekään kaikkea huomaa, kertarakentajasta puhumattakaan. Varsinkin yksilöllisen talon rakentamisvaiheessa on niin lukematon määrä selvitettäviä ja päätettäviä asioita, että nostan hattua sille, joka osaa kaiken huomioida riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi eteen tulee yleensä asioita, joita ei ole osattu suunnittelupöydällä ottaa huomioon. Ja kun yksi asia vaihtaa paikkaa, voi se vaikuttaa moneen muuhun asiaan samalla.

Mittatilauksena tehdyn talon ominaispiirteenä on yleensä myös, etteivät kaikki suunnitelmat ole valmiina samaan aikaan, vaan kun esim. lupakuvat on tehty, niin sitten siihen tulee perään lattialämmityssuunnitelmat yms. Eli suunnitelmat seuraavat toisiaan. Arkkitehtikaan ei välttämättä osaa yksilöllisen talon kohdalla huomioida kaikkia asioita. Ja kuten todettua, esim. tuo käsisuihkun toteutus tuntuu puuttuvan järjestäen suunnitelmista, huolimatta kuinka hyvin ne on tehty.

 

[Pete88]

Kyllä ne tuuletusputket ja jakotukit kuuluu LVI-suunnitelmissa olla. On aivan selvä puute suunnitelmissa, jos näin ei ole.

En pääse kiinni, mitä tuolla kalusteisiin liittyvällä asialla tarkoitetaan? Tietysti kalusteet on "standardimitoilla" lähtökohtaisesti. Toki eri valmistajilla on esim. korkeuksissa vaihtelua, mutta pituussuunnassa 1M moduulimotitus on mitoituksen pohjana. Tällä arkkitehti ne suunnittelee, ja kalustesuunnittelija jatkaa. Kyllähän silloin kaikki tilantarpeet on näkyvissä. Ennen valmistusta otetaan tarkistusmitat, jolloin on mahdollista että pitää muuttaa jotain. Useinkaan ei silti rikota "standardia", vaan vaihdetaan johonkin pienempi moduulimittainen kaappi, aina ei tietenkään voi.

Kyllä nuo oli suunnitelmissa, mutta lvi-suunnitelma ei välttämättä pidä sisällään esim. lattialämmityssuunnitelmaa. Se tulee yleensä aina lämmitysjärjestelmän toimittajalta. Se, mihin lvi-suunnitelmassa on jakotukkien paikat suunniteltu, ei välttämättä toteudu sitten lattialämmityssuunnitelmassa.

Mutta kuten edellä totesin, nämä "haasteet" ovat todennäköisemmin yksilöllisen talon suunnitelmissa kuin talopakettitaloissa (olettaen, ettei pohjaa ryhdytä oikein urakalla muuttamaan).

EDIT:

Täydennän vielä:

- Meillä oli käytössä ns. pakollisten suunnittelijoiden lisäksi arkkitehti, sisustussuunnittelija ja valaistussuunnittelija (jos en nyt vielä unohda jotakuta)
- Loppupeleissä ns. yllätyksiä on tullut todella vähän, vaikka talo on tehty pitkästä tavarasta ja sisältää useita tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja
- Kun talo tehdään ns. asiakkaan toiveiden mukaan, on huomioitavia asioita kertaluokkaa enemmän kuin valmiissa talotoimittajien pohjissa --> vaikka meillä on ollut erittäin hyvät suunnittelijat käytössä, on kuitenkin meille itselle jäänyt paljon läpikäytäviä ja tarkistettavia asioita. Lisäksi kun taloa fyysisesti rakennetaan, aina kaikki ei toteudu täsmälleen suunnitelmien mukaan ja silloin rakennuttajan läpikäynti korostuu (vastaavan ohella) ja joskus on vaan pakko muuttaa toteutusta, jos tulee asioita eteen, jota ei voinut suunnittelupöydällä huomioida
- Käytimme suunnitteluun aikaa 2+ vuotta, joten siitä tämä ei sinänsä ole ollut kiinni
- Kun talo on räätälöidyillä mitoilla, keittiö ja khh ja tietyt muut tilat ovat lähtökohtaisesti ns. standardimitoilla kalusteita ajatellen, mutta makuuhuoneet, eteiset yms. tilat eivät välttämättä. Jos kaiken haluaa toimivan saumattomasti, jokainen tila on tarkistusmitattava erikseen. Lisäksi kalustesuunnittelu auttaa tässä paljon

 

[Pete88]

Tuli tubessa vastaan ajankohtainen video rakennuskustannuksista pakettitalon kanssa, kun ilmeisesti on ollut piikki auki ja haluttu saada "avaimet käteen" -periaatteella talo valmiiksi... olisiko sitten vaihtoehto rakentaa hitaasti kuukausipalkalla maksaen tarvikkeita, kun saa rungon sateelta suojaan? Siinä voi kyllä jäädä urakka kesken ja kusta koko homma jos ei ole osaamista ja tekijöitä / tulee yllätyksiä. YouTube - Mitä omakotitalon rakennuttaminen maksoi?

Lainattu asuntolaina -ketjusta.

Vilkaisin tuon videon äkkiseltään läpi, mutta en nyt ihan saanut kiinni punaisesta langasta, jota tuossa kirjoitit. Käsittääkseni tuossa videossa valitsivat avaimet käteen toimituksen ja kommentoijan perusteella kustannuksia tuli suunnilleen indeksitalon verran. Oliko siellä sitten jossain mainittu, että olisi mennyt pahasti pitkäksi?

 

[Cumbo]

Itsellä omassa projektissa vähän häiritsi se, että itse - ensimmäistä taloa rakentavana - joutui sovittelemaan suunnitelmia yhteen sillä tavalla, että mm. huomasin, että maalämpökaivo oli päätymässä tulevaan, kiinteään, korotettuun, kukkapenkkiin. LVI-suunnittelijalta kysyin, että: "Sinä olet ilmeisesti tuon MLK:n merkinnyt asemakuvaan." Niin vastaus oli, että oli vain kopioinut arkkitehtikuvasta. Eli ei ollut päätään viitsinyt tuollaisella vaivata. Loppujen lopuksi itse etsin (photoshopissa) maalämpökaivolle paremman paikan, joka oli lähempänä teknistä tilaa (energiatehokkuus, rakennuskustannukset) sekä silti riittävän kaukana tontin rajasta, jolloin naapuria ei tarvinnut kuulla uudestaan. Soitin sen jälkeen kaupungin LVI-insinöörille, joka sanoi että on ok ja laita vielä hänelle kuva sähköpostiin.

Lisäksi yksi seinävalo ulkoseinällä päätyi talotikkaiden kohdalle (tämän huomasin vasta, kun lumiesteet ja kulkusillat oli asennettu, joten lumiesteiden ja siltojen muokkaamisesta sekä tikkaiden siirrosta aiheutui muutaman satasen kulu. Maatyövaiheessa huomasin, että pari kaivonkantta oli päätymässä pihasuunnitelmassa näkyville laatoitetuille kulkuväylille ja nekin vielä ehdin siirrättämään. Jotain muutakin oli, mikä olisi vältetty, jos joku olisi laittanut kuvat cadissä päällekkäin.

Onko muiden pääsuunnittelijat tällaisia käynyt läpi? Hänellehän kuuluisi suunnitelmien yhteensovittaminen. Itse en ole tehnyt tuota tarkastelua edes cadissä, vaan Photoshopissa. Jonkinlainen homma siinä aina on ollut, kun nurkkia on pitänyt sovitella kohdakkain.

 

[Pete88]

Itsellä omassa projektissa vähän häiritsi se, että itse - ensimmäistä taloa rakentavana - joutui sovittelemaan suunnitelmia yhteen sillä tavalla, että mm. huomasin, että maalämpökaivo oli päätymässä tulevaan, kiinteään, korotettuun, kukkapenkkiin. LVI-suunnittelijalta kysyin, että: "Sinä olet ilmeisesti tuon MLK:n merkinnyt asemakuvaan." Niin vastaus oli, että oli vain kopioinut arkkitehtikuvasta. Eli ei ollut päätään viitsinyt tuollaisella vaivata. Loppujen lopuksi itse etsin (photoshopissa) maalämpökaivolle paremman paikan, joka oli lähempänä teknistä tilaa (energiatehokkuus, rakennuskustannukset) sekä silti riittävän kaukana tontin rajasta, jolloin naapuria ei tarvinnut kuulla uudestaan. Soitin sen jälkeen kaupungin LVI-insinöörille, joka sanoi että on ok ja laita vielä hänelle kuva sähköpostiin.

Lisäksi yksi seinävalo ulkoseinällä päätyi talotikkaiden kohdalle (tämän huomasin vasta, kun lumiesteet ja kulkusillat oli asennettu, joten lumiesteiden ja siltojen muokkaamisesta sekä tikkaiden siirrosta aiheutui muutaman satasen kulu. Maatyövaiheessa huomasin, että pari kaivonkantta oli päätymässä pihasuunnitelmassa näkyville laatoitetuille kulkuväylille ja nekin vielä ehdin siirrättämään. Jotain muutakin oli, mikä olisi vältetty, jos joku olisi laittanut kuvat cadissä päällekkäin.

Onko muiden pääsuunnittelijat tällaisia käynyt läpi? Hänellehän kuuluisi suunnitelmien yhteensovittaminen. Itse en ole tehnyt tuota tarkastelua edes cadissä, vaan Photoshopissa. Jonkinlainen homma siinä aina on ollut, kun nurkkia on pitänyt sovitella kohdakkain.

Meillä kyllä pääsuunnittelija on aktiivisesti käynyt suunnitelmia läpi, mutta ne meille realisoituneet asiat ovat olleet esim.:

- Maalämpöurakoitsija meinasi meillä porata kaivon eri kohtaan kuin mitä se oli suunnitelmissa --> onneksi huomattiin ajoissa, koska olisi tullut liian lähelle naapurin rajaa
- Sähkö- ja lvi-suunnitelmissa oli KHH kohdalla ristiriita, joka huomattiin vasta rakennusvaiheessa, eli KHH tuloilmakanava seinässä oli piirretty kohtaan, jossa oli katkaisijoiden pystyporaus hirressä. --> käytännössä piti vain siirtää tuloilmakanavan kohtaa hieman sivummalle
- WC:n käsisuihkun putkitusta ei tosiaan tehty seinän sisään, koska ei tajuttu sitä ajoissa ja selvitimme näitä toteutusvaihtoehtoja jälkikäteen mm. Etuoven myynti-ilmoituksia läpikäymällä uusista kohteista ja näytti hyvin tyypilliseltä, ettei sitä putkitusta kyllä useimmitenkaan tehdä seinän sisään --> eli mitä todennäköisimmin ei ole huomioitu suunnitelmissa
- Jotkut väliovien paikat meinasivat siirtyä suunnitelmista poiketen eri kohtaan, joka ehdittiin ajoissa korjata --> olisi vaikuttanut kalustettavuuteen joissakin huoneissa
- LVI-suunnitelmassa molemmat jakotukit oli piirretty KHH tekniseen tilaan, mutta lattialämmityssuunnittelija hyvien argumenttien saattelemana suositteli sen sijoittamaan eri paikkaan, jotta toteutus on järkevämpi. Näin tehtiin ja jakotukki piilotettiin eteisen liukuovellisen vaatesäilytystilan sisään.
- Finnlamellin ja arkkitehdin kuvissa ei tosiaan näkynyt viemärituuletuksen paikkaa, siitä oli toki ehdotus lvi-suunnitelmassa ja lopullinen toteutus käytiin yhdessä läpi vastaavan ja kvv-vastaavan kanssa --> ainoa vaikutus oli KHH kalusteiden osalta, koska putki ja sen kotelointi tuli samalle seinälle kuin mihin KHH kiintokalusteet tulevat
- Sitten oli lukuinen määrä asioita, jotka olivat suunnitelmissa kunnossa, mutta sitten tarkastusmittaamisen jälkeen kävi ilmi, että toteutus meinasi sijoittaa asioita eri paikkaan kuin suunnitelmissa. Nämä saatiin aina ajoissa kiinni ja tarvittaessa korjattiin. Jos kyse oli rakenteellisesta tai muusta erityisestä syystä, miksi piti poiketa suunnitelmasta, niin tehtiin (esim. upotettava kiintovalaisin olisi osunut juuri koolauksen kohdalle).

 

[PCB]

Kyllä nuo oli suunnitelmissa, mutta lvi-suunnitelma ei välttämättä pidä sisällään esim. lattialämmityssuunnitelmaa. Se tulee yleensä aina lämmitysjärjestelmän toimittajalta. Se, mihin lvi-suunnitelmassa on jakotukkien paikat suunniteltu, ei välttämättä toteudu sitten lattialämmityssuunnitelmassa.

Mutta kuten edellä totesin, nämä "haasteet" ovat todennäköisemmin yksilöllisen talon suunnitelmissa kuin talopakettitaloissa (olettaen, ettei pohjaa ryhdytä oikein urakalla muuttamaan).

EDIT:

Täydennän vielä:
- Kun talo on räätälöidyillä mitoilla, keittiö ja khh ja tietyt muut tilat ovat lähtökohtaisesti ns. standardimitoilla kalusteita ajatellen, mutta makuuhuoneet, eteiset yms. tilat eivät välttämättä. Jos kaiken haluaa toimivan saumattomasti, jokainen tila on tarkistusmitattava erikseen. Lisäksi kalustesuunnittelu auttaa tässä paljon

Tuossa ensimmäisessä on siis kyse vain siitä, että suunnitelmien yhteensovittamisessa on jäänyt tämä tekemättä. Suunnitteluprosessin keskeisin osa, mutta toki noin voi käydä.

Tämä kalusteasia on minulle edelleen mysteeri. Lähes jokainen talo Suomessa on tehty yksilöllisillä mitoilla, oli sitten talopaketti tai "pitkästä tavarasta". Ei sillä ole mitään merkitystä kalusteisiin, lähtökohtaisesti mennään 95%:sti vakiomitoilla. Ja suunnitelmista voi tarkistaa, mikä on tarvittava tila, joskus jopa mallissa liikkuen. Ja eteinen ja makuuhuone ovat yleensä ne ns. helpot tilat, joissa vakiomittaisuus toteutuu helpoiten.

 

[Pete88]

Tuossa ensimmäisessä on siis kyse vain siitä, että suunnitelmien yhteensovittamisessa on jäänyt tämä tekemättä. Suunnitteluprosessin keskeisin osa, mutta toki noin voi käydä.

Tämä kalusteasia on minulle edelleen mysteeri. Lähes jokainen talo Suomessa on tehty yksilöllisillä mitoilla, oli sitten talopaketti tai "pitkästä tavarasta". Ei sillä ole mitään merkitystä kalusteisiin, lähtökohtaisesti mennään 95%:sti vakiomitoilla. Ja suunnitelmista voi tarkistaa, mikä on tarvittava tila, joskus jopa mallissa liikkuen. Ja eteinen ja makuuhuone ovat yleensä ne ns. helpot tilat, joissa vakiomittaisuus toteutuu helpoiten.

Osittain toki suunnitelmien yhteensovittamista on jäänyt myös meidän harteille, koska esim. talon alapohjaratkaisu on täysin tuulettuva pilariperustus puisella alapohjarakenteella. Taloa oltiin jo rakentamassa, kun tehtiin täsmälliset lattialämmityssuunnitelmat. Toki se yhteensovittaminen tässä eräällä tavalla tapahtui, olin vaan siinä itse osallisena ja kuten todettua, olisihan se jollain kikalla saatu toteutettua alkuperäisen suunnitelman mukaan sinne KHH tekniseen tilaan, mutta erinäisistä seikoista johtuen, kuten se, että kosteissa tiloissa on kelluva valettu betonilaatta ja kuivissa tiloissa harvalaudoitus ja lämmönluovutuslevyt, oli järkevintä vetää lattiapiirit siten, etteivät ne sotke tuota laatan lämmitystä, vaan laatan lämmitys toteutuu omalla jakotukilla ja erillisillä piireillä ja kuivien tilojen erilaisesta totetuksesta johtuen omalla tukilla siten, että tukki on toteutuksen kannalta optimaalisimmassa paikassa. Tämä saatiin tehtyä ja ongelmaa ei saatu tästä aikaiseksi.

Me on käyty taloa läpi varmaan sentti sentiltä, joten luulisin tämän kalustehomman olevan ehkä selkeä, mutta en osaa sitä varmaan nyt itse ilmaista. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat.

EDIT: En hämmennä teitä enempää tuolla kalusteasialla. Meillä on kyllä kuvissa ihan standardimitoilla kalustus, mutta meillä on ollut omia erityistoiveita joidenkin asioiden suhteen ja olen niitä nyt sotkenut tähän mukaan, kun tajunnanvirtana olen näitä juttuja kirjoitellut. Ajatus vaan tuoda ilmi kaikelaisia näkökulmia ja ajatuksia mahdollisille muille rakentajille. Pyrin olemaan selkeämpi jatkossa näiden suhteen.

 

[Cumbo]

- Sitten oli lukuinen määrä asioita, jotka olivat suunnitelmissa kunnossa, mutta sitten tarkastusmittaamisen jälkeen kävi ilmi, että toteutus meinasi sijoittaa asioita eri paikkaan kuin suunnitelmissa. Nämä saatiin aina ajoissa kiinni ja tarvittaessa korjattiin. Jos kyse oli rakenteellisesta tai muusta erityisestä syystä, miksi piti poiketa suunnitelmasta, niin tehtiin (esim. upotettava kiintovalaisin olisi osunut juuri koolauksen kohdalle).

Meillä onneksi ollut hyvät timpurit (PS/VTJ tiesi aiemmilta työmailta ja suositteli valitulta urakoitsijalta toivomaan näitä kavereita ja ovat olleen kyllä vimosen päälle ammattimiehiä). Ainostaan yhden huoneen seinäsyvyyden huomasin 10cm liian pieneksi satunnaisella tarkistusmittauskierroksella. Tämä olisi kuitenkin johtanut siihen, että ko. tilaan ei kalusteiden takia olisi mahtunut enää huoneen kytkimet seinään. Onneksi tilaa ei oltu vielä tasoiteltu tai maalailtu taikka kalusteita oltu asentamassa, niin korjaus oli pienempi homma. Tässä oli käynyt niin, että urakoitsijan suunnittelupuolelta tuosta oviaukon 10cm siirrosta soitettiin minulle aikanaan ja kysyttiin onko ok, kuvat päivitettiin, mutta päivitys ei mennyt työmaalle heidän omille timpureilleen. Viikon vanhemmat kuvat oli työmaalla. Eli itsekin kyllä suosittelen tuota, että laserin tai mittanauhan kanssa levytyksen jälkeen - tai jo sitä ennen - työmaalle tarkistelemaan ja pohjakuvaa merkkailemaan mittoja.

Jos urakoitsija suunnittelee myös edes jossain määrin, niin työmaalla kannattaa käydä myös tekevän portaan kanssa keskustelemassa, mitä on sovittu ja mitä tulossa, jotta pysyvät kartalla. Itse huomannut, että ei kannata luottaa siihen, että joku sitten sinne vie viestiä, vaan aktiivisesti keskustelee, niin hyvin pysyy itsekin kartalla missä mennään. Meillä ainakin timpurit aikatauluttavat työmaata tilaten kaikki aliurakoitsijat sopivalla hetkellä. Ennen aloitusta luulin, että heidän työnjohtonsa on tästä vastuussa.

Meillä PS/VTJ ehdotti, että tehdään yhdessä katselmus sähköjen osalta, mikä oli tosi hyvä juttu. Tuli samalla huomattua, että muutama pistorasia olisi jäänyt huonoon paikkaan, kun kalustesuunnitelmia on tehty tai päivitetty sähkösuunnitelmien jälkeen. Valaisimet olivat kaikki oikeassa paikassa ja pistorasioista siirrätettiin neljää-viittä.

 

[Pete88]

Meillä onneksi ollut hyvät timpurit (PS/VTJ tiesi aiemmilta työmailta ja suositteli valitulta urakoitsijalta toivomaan näitä kavereita ja ovat olleen kyllä vimosen päälle ammattimiehiä). Ainostaan yhden huoneen seinäsyvyyden huomasin 10cm liian pieneksi satunnaisella tarkistusmittauskierroksella. Tämä olisi kuitenkin johtanut siihen, että ko. tilaan ei kalusteiden takia olisi mahtunut enää huoneen kytkimet seinään. Onneksi tilaa ei oltu vielä tasoiteltu tai maalailtu taikka kalusteita oltu asentamassa, niin korjaus oli pienempi homma. Tässä oli käynyt niin, että urakoitsijan suunnittelupuolelta tuosta oviaukon 10cm siirrosta soitettiin minulle aikanaan ja kysyttiin onko ok, kuvat päivitettiin, mutta päivitys ei mennyt työmaalle heidän omille timpureilleen. Viikon vanhemmat kuvat oli työmaalla. Eli itsekin kyllä suosittelen tuota, että laserin tai mittanauhan kanssa levytyksen jälkeen - tai jo sitä ennen - työmaalle tarkistelemaan ja pohjakuvaa merkkailemaan mittoja.

Jos urakoitsija suunnittelee myös edes jossain määrin, niin työmaalla kannattaa käydä myös tekevän portaan kanssa keskustelemassa, mitä on sovittu ja mitä tulossa, jotta pysyvät kartalla. Itse huomannut, että ei kannata luottaa siihen, että joku sitten sinne vie viestiä, vaan aktiivisesti keskustelee, niin hyvin pysyy itsekin kartalla missä mennään. Meillä ainakin timpurit aikatauluttavat työmaata tilaten kaikki aliurakoitsijat sopivalla hetkellä. Ennen aloitusta luulin, että heidän työnjohtonsa on tästä vastuussa.

Meillä PS/VTJ ehdotti, että tehdään yhdessä katselmus sähköjen osalta, mikä oli tosi hyvä juttu. Tuli samalla huomattua, että muutama pistorasia olisi jäänyt huonoon paikkaan, kun kalustesuunnitelmia on tehty tai päivitetty sähkösuunnitelmien jälkeen. Valaisimet olivat kaikki oikeassa paikassa ja pistorasioista siirrätettiin neljää-viittä.

Joo, kuulostaa oikein hyvältä!

Meillä toteutus on tehty maalämpöurakkaa lukuun ottamatta käytännössä tuntitöinä. Omaakin työn osuutta on ollut varsin riittävästi mukana. Hyvä puoli tässä on ollut se, että on oikeastaan pitkälti ollut itsestä kiinni, mitä on aikatauluttanut mihinkin kohtaan. Ainoa harmitus on ollut se, että timpurit ovat välillä viihtyneet vähän turhankin hyvin muilla työmailla, joten hommat eivät ole aina edenneet ihan toivotulla nopeudella. Toisaalta hyvin vähäisillä muutoksilla tai yllätyksiltä on säästytty. Yleensä on aina ehditty käydä läpi kaikkia asioita ennen kuin ns. seuraava työvaihe on alkanut. Kuvia on tullut otettua ahkerasti ja oikeastaan kaikista eri rakennekerroksista. Jopa käytetyt materiaalit ruuveja myöten on kirjattu mahdollisuuksien mukaan ylös. Jotta sitten tulevaisuuden varalta asiat olisivat mahdollisimman selkeitä.

Sähkösuunnitelmat tehtiin huolella ja sähköasentajan kanssa käytiin vielä katselmus läpi, että mitä tulee mihinkin ja ollaanko tyytyväisiä. Muutoksia tehtiin vähäisissä määrin, esim. CAT-kaapelointia lisättiin jonkin verran kun sitä jäi sen verran paljon yli, että sama oli lisätä kaapelia pariin extra paikkaan. Lisäksi joitakin yksittäispistorasioita muutettiin tuplarasioiksi jne. Isossa kuvassa muutokset sähkösuunnitelmaan olivat vähäisiä.

LVI-suunnitelmat on myös isossa kuvassa toteutettu suunnitelmien mukaan. Joitakin poikkeamia on ollut, kuten esim. kuivan tilan jakotukin paikka ja sitten KVV-vastaavan suosituksesta lisättiin maalämpöpumpun viereen puskurivaraaja, joka vähentää lattian lämpötilavaihteluja ja parantaa pumpun hyötysuhdetta. Itse lattialämmitys toteutettiin lähtökohtaisesti suunnitelman mukaan, mutta käytännön toteutus vaati improvisointia, koska ilmeisesti suunnittelijoilta ei saa valmista suunnitelmaa, miten lattialämmityspiirit asennetaan harvalaudoitettuun lattiaan, vaan ne piti itse suunnitella, kun lattiarakenne oli riittävässä valmiusasteessa. Suunnitelmat kun on tehty ikään kuin lattia olisi valettu, mutta tässä tapauksessa se päti vain kosteisiin tiloihin. Tiedustelin asiaa useammasta paikasta ja keskustelin asiasta myös suunnittelijan kanssa, mutta näissä toteutuksissa se lienee ainoa vaihtoehto. Lopputulos vastasi kuitenkin suunniteltua muilta osin.

Rakentamisvaiheen mittapoikkeamat johtuivat pääasiassa siitä, että aina ei ollut hoksattu tarkistaa ihan jokaista asiaa suunnitelmista ja yleensä nämä poikkeamat olivat pieniä. Me kuitenkin lähtökohtaisesti halusimme, ettei suunnitelmista poiketa muuta kuin perustellusta syystä. Tätä varten tehtiin niitä tarkistusmittauksia. Hyvä apuväline on kunnollinen vatupassi, rullamitta, etäisyyslaser ja ristilaser, timpurin kulma ja kenties myös kulmamittari.

 

[_Tee]

Voin lohduttaa että ei se suunnitelmien yhteensovitus toteudu sataprosenttisesti täällä ammattipiireissäkään, vaikka siihen osallistuisi iso ryhmä kalliita ukkoja ja akkoja. Se vaan on sellainen prosessi, että 95% virheistä jää kiinni ja se 5% jää työmaalle. Työmaalla olevista tuntuu että 95% jää työmaan harteille, kun eivät tiedä mitä on jo korjattu. Se on kuitenkin varmaa, että jos vastaava työnjohtaja on pätevä ja aiheesta kiinnostunut ja käyttää vaikka kaksi päivää laskutettavaa aikaa suunnitelmien tarkastamiseen ja kehittämiseen, niin laskun maksaja säästää kymmenkertaisen kustannuksen.

 

[Cumbo]

Voin lohduttaa että ei se suunnitelmien yhteensovitus toteudu sataprosenttisesti täällä ammattipiireissäkään, vaikka siihen osallistuisi iso ryhmä kalliita ukkoja ja akkoja. Se vaan on sellainen prosessi, että 95% virheistä jää kiinni ja se 5% jää työmaalle. Työmaalla olevista tuntuu että 95% jää työmaan harteille, kun eivät tiedä mitä on jo korjattu. Se on kuitenkin varmaa, että jos vastaava työnjohtaja on pätevä ja aiheesta kiinnostunut ja käyttää vaikka kaksi päivää laskutettavaa aikaa suunnitelmien tarkastamiseen ja kehittämiseen, niin laskun maksaja säästää kymmenkertaisen kustannuksen.

Niin, tiedän itsekin tuon, kun vähän isommista rakennusprojekeista on kokemusta tietynlaisessa roolissa. Silti, se yhteensovituvastuu on yleensä aina jollain taholla.

 

[_Tee]

Niin, tiedän itsekin tuon, kun vähän isommista rakennusprojekeista on kokemusta tietynlaisessa roolissa. Silti, se yhteensovituvastuu on yleensä aina jollain taholla.

Ja se vastuu on jo laissa määritelty. En ole vielä kertaakaan todistanut sen lainpykälän toteutumista itsenäisesti ja automaattisesti. Se vastuullinen taho löytyy yleensä sieltä joka suunnittelun on tilannut. Edit: siis ammattilais"tasolla". Kertarakentajalta ei pitäisi voida vaatia yhteensovitusta, mutta koska hänen lompakostaan kyse, niin kiinnostus on suurin.

 

[PCB]

Ja se vastuu on jo laissa määritelty. En ole vielä kertaakaan todistanut sen lainpykälän toteutumista itsenäisesti ja automaattisesti. Se vastuullinen taho löytyy yleensä sieltä joka suunnittelun on tilannut. Edit: siis ammattilais"tasolla". Kertarakentajalta ei pitäisi voida vaatia yhteensovitusta, mutta koska hänen lompakostaan kyse, niin kiinnostus on suurin.

Niinpä. Joskus on sellaisiakin pääsuunnittelijoita, jotka tekevät tuon itse ihan huolella, mutta silti sinne jää puutteita, koska eihän niillä ole useinkaan kuin vajavainen näkökulma/laajuus asiaan. Enimmäkseen pääsuunnittelija on tässä vain löyhästi mukana, ja yhteensovituksesta vastaa joku muu.

Yksi hämmästyksen aihe pientalorakentamisessa on se, että suunnitelmiin suhtaudutaan ylimalkaisesti. Pidetään lähes normaalina, että poiketaan kuvista, väliseinien ja ovien paikat poikkeaa senttikaupalla. Tämä on ongelma ammattilaisrakentamisessakin, mutta on siinä vielä eroa kertarakennusprojekteihin.

 

[Grazer]

Onko muiden pääsuunnittelijat tällaisia käynyt läpi? Hänellehän kuuluisi suunnitelmien yhteensovittaminen. Itse en ole tehnyt tuota tarkastelua edes cadissä, vaan Photoshopissa. Jonkinlainen homma siinä aina on ollut, kun nurkkia on pitänyt sovitella kohdakkain.

Itse olin kerran sähkösuunnittelijana kohteessa, jossa arkkitehdin/pääsuunnittelijan näkemys yhteensovituksesta oli että hän tekee omat kuvansa ja sitten tatesuunnittelijat keskenään sovittavat omat asennuksensa niihin.

 

[Cumbo]

Itse olin kerran sähkösuunnittelijana kohteessa, jossa arkkitehdin/pääsuunnittelijan näkemys yhteensovituksesta oli että hän tekee omat kuvansa ja sitten tatesuunnittelijat keskenään sovittavat omat asennuksensa niihin.

Sama oli kaverilla; arkkitehti oli PS ja oli kyllä ihan pelkkä nimi paperissa, vaikka okt-kohteen lasku oli 10 vuotta sitten n. 15 000 euroa.

 

[pinkeliviinica]

nonyt.... betoni live

Luulitko aprillipilaksi? Suomessa aloittaa tänään tv-kanava, josta voi katsoa betonin kuivumista livenä 24 tuntia vuorokaudessa

Suomi on erilaisten livestreamien luvattu maa ja nyt suosittujen Pentuliven, Norppaliven ja muiden rinnalla alkaa uusi ympärivuorokautinen suora lähetys: Betonilive. Uusi 24-tuntia vuorokaudessa pyörivä lähetys toistaa katsojille livekuvaa muottiin valetusta betonista, johon on asennettu...

www.episodi.fi

tässä suoralinkki

Betonilive | Digita

www.digita.fi