Verotuksesta

[Grez]

Verottajan ohjeen mukaan kodin ulkopuolelta vuokratun työtilan esim. etätyötä varten saa vähentää kokonaisuudessaan verotuksessa. Ihan mielenkiinnosta, että tarkasteleeko verottaja sitä, että onko tuolle oikeasti tarvetta, vai voiko noin tehdä ihan ilman sen kummempia perusteluja?

Jos hankit sen ilman oikeaa tarvetta, niin silloinhan se ei ole "vuokrattu esim. etätyötä varten" vaan osittain tai kokonaan jotain muuta varten.

 

[tuoppi´]

Pitää sitä tilaa käyttää siihen mistä syystä veroilmoituksessa sen vähennät. Jos käytät oikeasti johonkin muuhun niin silloin ei tietenkään voi vähentää.

Sellaisia kohtuullisuus tai kilpailutus velvoitteita ei käsittääkseni yksityisillä ihmisillä ole. Eli sikäli ei ole rajattu millaiset tilat voit hommata tai miten kallista se on vaikka ne työt onnistuisi pienemmässäkin tilassa. Mutta varmaan jossain kohti alkaa verottajaakin kiinnostamaan, että millaiset tilat ne oikeasti on ja onko se käyttö todellisuudessa sitä työtä varten vai tehdäänkö siellä jotain muuta.

 

[asddsa]

Ei mulla nyt ollut tässä mikään kusetus mielessä. Mietin vaan, että jos vaikka syystä tai toisesta jonkin pienen toimistohuoneen haluaisi vuokrata etätöitä varten, niin pitäisikö tarvittaessa pystyä jotenkin perustelemaan miksei oma asunto kelpaa?

Se nyt on varmaan selvää, että jonkin tilan vuokraaminen tuolla vähennyksellä johonkin aivan muihin tarkoituksiin tai vaikka eteenpäin vuokraamiseen olisi aika selkeästi petoksellista.

 

[Grez]

No tuskin sinä nyt huvin vuoksi olet vuokraamassa tilaa vain sen takia että saisit vähentää vuokramenoa tuloista verotuksessa. Sehän olisi käytännössä sama kuin pyytäisit saman suuruisen palkan alennuksen.

(Ja muuten jos haluaa vaan maksaa vähemmän veroja, niin myös palkanalennuksen pyytäminen on siihen ihan laillinen keino )

Eli näkisin kyllä että verottajallekin riittää että sitä tilaa ei oikeasti käytetä hupitarkoituksiin, silloin et ole saanut tilan hankkimisesta hyötyä itsellesi vaan ainoastaan ansaintakyvyllesi.

Mutta toki verottajalla on pitkälti oikeus tulkita sen mukaan miltä se näyttää, jolloin todistustaakka jää verovelvolliselle. Siinä mielessä on varmasti hyvä olla oikeasti jokin syy, jonka voi kysyttäessä kertoa. Esimerkiksi itse käyn toimistolla tekemässä työt vaikka voisin tehdä ne etätöinä kotoa käsinkin. (Vaikea vaan keskittyä kotona, kun muu perhe häärää muualla asunnossa)

 

[Rambo8]

pitäisikö tarvittaessa pystyä jotenkin perustelemaan miksei oma asunto kelpaa?

Tuohonhan riittää jo se, että tarvitsee työrauhan ja omassa asunnossa on häiriötekijöitä.

 

[takomo]

En tiedä onko tämä oikea ketju, mutta laitetaan tänne kun parempaakaan ei ole ja täällä oli jo keskustelua. Tuore Helsingin sanomien uutinen, ei ole maksumuurin takana Petokset | Tulli tutkii suurta autoalan veropetosvyyhtiä, epäiltynä yksi Suomen suurimmista autokauppaketjuista

Tulli epäilee, että koskee 3500 Suomeen tuotua autoa, J. Rinta-jouppi nimetty mutta ei ole ainoa epäilty (..epäiltynä on myös..). Osto- ja myyntimaissa vältetty veroja, ostajat ovat olleet tietoisia toiminnasta, tutkintaa tulee hoitamaan osittain Euroopan syyttäjävirastossa.

Ehkä tämä olisi oikea ketju?

Miten näin suuri verovälttely voisi ylipäänsä olla mahdollinen käytettyjen autojen kaupassa: "Tullin mukaan yli 3 500 käytettyä ajoneuvoa on tuotu Suomeen vääränsisältöisin tosittein. Tapausten yhteenlaskettu vältettyjen verojen määrä on yli 60 miljoonaa euroa."? Näillä luvuilla vältetty vero olisi 17000€/auto.

Ensinnäkin uuden auton alv maksetaan lopullisesti siihen maahan, jossa uudesta autosta tulee käytetty, yleensä ensirekisteröintimaahan. Vaikka maahan olisi tuotu vanhoja liisareita, niiden alv kuuluu maksaa lähtömaahan eikä Suomeen.

Suomen verottajan intressi ei oikein voi kohdistua muuhun kuin arvonnousun verotukseen. Jos auto on ostettu halvalla ja myyty Suomessa kalliilla, alv pitää maksaa arvonnoususta (miinus kulut kuten autovero). Tästä on aika vaikea saada 17 k€ verotappiota per auto.

 

[taski]

Jos yritys ostaa ulkomailta alv vähennyskelpoisen auton, se tehdään ALV 0% yhteisöostona ja alv tilitetään kohdemaahan.

Nyt jos joku firma ostaa auton ALV 0%, jättää alvit maksamatta, tekaisee paperit että auto myyty yksityiselle ja tämä bulvaani myy sen taas yritykselle X, auto onkin hupsistakeikkaa marginaaliverollinen eikä ALV:a enää tilitetä yhtään mihinkään.
Äkkiähän siinä jonkin verran jo pääsee tienaamaan pikku petoksella ja valtio menettää melko läjän verotuloja.

Jos auto on lähtöjään marginaaliverollinen, niin tämä ei tietenkään onnistu.
ALV Vähennyskelpoisia autoja on kuitenkin suuri osa ulkomailla myytävistä tuoreista KÄYTETYISTÄ autoista.

Asiaan varsinaisesti liittymättä, suomen verotuksessahan on tällainenkin hauska koukero, että mikäli auto on alle 6kk vanha tai alle 6000km ajettu, on se aina verottajan näkökulmasta alv väh kelpoinen ja alvi tilitettävä kohdemaahan. Vaikka auto olisi ostettukin marginaaliverollisena. Tätä ei saa kiertää esimerkiksi ostamalla auton ulkomailta 5kk vanhana, ja ajelemalla kuukauden pitkin eurooppaa, vaan tämä raja katsotaan siitä hetkestä kun auto on ulkomailla ostettu.

 

[Grez]

Jos yritys ostaa ulkomailta alv vähennyskelpoisen auton, se tehdään ALV 0% yhteisöostona ja alv tilitetään kohdemaahan.

Nyt jos joku firma ostaa auton ALV 0%, jättää alvit maksamatta, tekaisee paperit että auto myyty yksityiselle ja tämä bulvaani myy sen taas yritykselle X, auto onkin hupsistakeikkaa marginaaliverollinen eikä ALV:a enää tilitetä yhtään mihinkään.

Kaikille ei välttämättä ole tuttua mitä marginaaliverotus tarkottaa. Marginaaliverotus tarkoittaa sitä että käytetyn tavaran katsotaan ikään kuin sisältävän arvonlisäveroa, vaikka sitä ei yritys voikaan vähentää verotuksessa. Jottei käytetyn tavaran myynnissä tulisi kaksinkertaista verotusta, niin marginaaliverotuksen alaisessa myynnissä ALV maksetaan vain myyntivoitosta.

Tässä vielä konkreettinen esimerkki (suomen ALV-kannoilla):

• Auto jonka verollinen hinta 12550 myydään yhteisömyyntinä toiseen maahan, jolloin myyntihinta on 10000 euroa.
• Ostajalla on auto josta on maksanut 10000 euroa ja ostajan pitäisi tilittää oman maansa ALV verottajalle.
• Ostaja myykin auton 11000 eurolla muka marginaaliveron alaisena (ja tekee 1000 euron voiton jos jättää veron tilittämättä)
• Autokauppa ostaa auton 11000 eurolla ja myy 12500 eurolla, jolloin myyntivoitosta 1500 autokaupalle jää 1195 euroa ja verottajalle tilitetään 305 euroa.

Eli auton lopullinen ostaja on hyötynyt 50 euroa, verot tilittämättä jättänyt tehnyt 1000 voittoa, autokauppa tehnyt 1195 voittoa ja eri maiden verottajat menettäneet yhteensä 2245 euroa.

 

[takomo]

Asiaan varsinaisesti liittymättä, suomen verotuksessahan on tällainenkin hauska koukero, että mikäli auto on alle 6kk vanha tai alle 6000km ajettu, on se aina verottajan näkökulmasta alv väh kelpoinen ja alvi tilitettävä kohdemaahan.

Tämä ei ole Suomen verotuksen koukero vaan oikeastaan koko alv-kysymyksen ydin, joka on kirjattu suoraan EU:n alv-direktiiviin (New means of transport). Alv maksetaan uuden (ja uutena pidetyn) auton rekisteröintimaahan. Periaatteessa alv pitäisi kai maksaa auton kauppahinnasta uutena eikä edes vähän käytetyn myyntihinnasta.

Ainakin yksityinen ostaja pääsee vähemmällä päänvaivalla, kun ei koske uusina pidettyihin käytettyihin. Jos auto on alv-mielessä käytetty, alv jää myyntimaahan.

Jos yritys ostaa ulkomailta alv vähennyskelpoisen auton, se tehdään ALV 0% yhteisöostona ja alv tilitetään kohdemaahan.

Tämä meneekin oikeastaan väärin, koska auton alv kuuluu maksaa uuden auton rekisteröintimaahan. Ei käytetyn auton alvin *pitäisi* siirtyä alv0-kaupalla toiseen maahan paitsi marginaalikomponentin osalta. Jos auto myydään alv0, niin ostajan pitäisi maksaa auton alv myyntimaahan ja marginaalin alv ostomaahan.

Nyt jos joku firma ostaa auton ALV 0%, jättää alvit maksamatta, tekaisee paperit että auto myyty yksityiselle ja tämä bulvaani myy sen taas yritykselle X, auto onkin hupsistakeikkaa marginaaliverollinen eikä ALV:a enää tilitetä yhtään mihinkään.

Tarvitaanko tuossa edes välikäsiä ja bulvaaneja, jos toimija vain luottaa siihen, että yhteisökauppojen alv-tilityksiä seurataan huonosti? Nykyään kai seurataan tarkemmin kuin ennen.

 

[Grez]

Tämä meneekin oikeastaan väärin, koska auton alv kuuluu maksaa uuden auton rekisteröintimaahan. Ei käytetyn auton alvin *pitäisi* siirtyä alv0-kaupalla toiseen maahan paitsi marginaalikomponentin osalta. Jos auto myydään alv0, niin ostajan pitäisi maksaa auton alv myyntimaahan ja marginaalin alv ostomaahan.

Siis jos ostan esim. 2v vanhan käytetyn auton, joka on ollut liiketoiminnan käytössä, eli siinä on vähennettävää ALV:tä, niin mihin perustuu tuo että se ei menisi normaalina EU-tavarakauppana?

Siis ymmärrän toki kantasi, jos se olisi jo ollut kuluttajakäytössä, mutta siitä ei käsittääkseni ollut tässä keississä kyse.

 

[mailman]

Jos tuo autovero-keissin jatkot vaikka Tulli tutkii Kymmenien miljoonien eurojen alv- petoskokonaisuutta tuontiautojen osalta (ainakin J. Rinta-Jouppi Oy nimettynä) tuonne.
On kuitenkin ihan "keissi", ja jos tämä saisi olla vähän yleisempää verokeskustelua.

 

[takomo]

Siis jos ostan esim. 2v vanhan käytetyn auton, joka on ollut liiketoiminnan käytössä, eli siinä on vähennettävää ALV:tä, niin mihin perustuu tuo että se ei menisi normaalina EU-tavarakauppana?

Siis ymmärrän toki kantasi, jos se olisi jo ollut kuluttajakäytössä, mutta siitä ei käsittääkseni ollut tässä keississä kyse.

Ajattelin, että auton alv jäisi siihen rekisteröintimaahan, jossa auto muuttuu käytetyksi, mutta tämä ei tosiaan taida olla koko totuus. Kuluttajan ostaessa tai tehtäessä kauppaa yksityisessä omistuksessa olleesta autosta näin käy kokonaisuudessaan mutta yrityksen omistaman auton (liisari/rahoitus?) jäljellä oleva alv on ilmeisesti vähennettävissä.

ALV-direktiivissä on kyllä omia erikoissääntöjään käytettyjen ajoneuvojen alv-kohtelulle ja huutokaupoille, myös ajoneuvojen huutokaupoille. Ei olisi suurikaan yllätys, jos tuolla olisi tai näyttäisi olevan joku porsaanreikä.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:02006L0112-20250414

Oma lukunsa on sitten melkein uudet autot. Niiden osalta kuluttajakin on alv-velvollinen ja voi ostaa käytetyn auton alv0-kaupalla. Miten käy, jos kuluttaja ostaa Saksasta uudenkarhean bemun vientiin ja myy sen eteenpäin liikkeelle tullaamatta ja rekisteröimättä?

Jos tuo autovero-keissin jatkot vaikka Tulli tutkii Kymmenien miljoonien eurojen alv- petoskokonaisuutta tuontiautojen osalta (ainakin J. Rinta-Jouppi Oy nimettynä) tuonne.
On kuitenkin ihan "keissi", ja jos tämä saisi olla vähän yleisempää verokeskustelua.

Tämän ketjun aiheena on kaikki mahdollinen verotuksesta, joten yleinen alviin - myös autojen alviin - liittyvä keskustelu sopii minusta tänne. Nimenomaisesti Rintajoupin tapaukseen liittyvä sitten tuonne.

 

[taski]

Oma lukunsa on sitten melkein uudet autot. Niiden osalta kuluttajakin on alv-velvollinen ja voi ostaa käytetyn auton alv0-kaupalla. Miten käy, jos kuluttaja ostaa Saksasta uudenkarhean bemun vientiin ja myy sen eteenpäin liikkeelle tullaamatta ja rekisteröimättä?


Tämän ketjun aiheena on kaikki mahdollinen verotuksesta, joten yleinen alviin - myös autojen alviin - liittyvä keskustelu sopii minusta tänne. Nimenomaisesti Rintajoupin tapaukseen liittyvä sitten tuonne.

Lähtökohtaisesti myyjäliikkeet EU alueella toimivat siten, että jos kuluttaja pyrkii ostamaan ALV 0% auton vientiin, tulee ensin maksaa ALV pantti auton oston yhteydessä, joka sitten palautetaan kun kuluttaja toimittaa riittävät dokumentit ALV:n maksusta kohdemaahan. Eli "vahingossa" tuollaista petkua ei kyllä yleensä saa tehtyä. Yleisesti ei taida kovin moni liike tällaista suostua tekemään lainkaan, muuta kuin yritysten välisessä kaupassa. Itsellä ei kyllä ole kokemusta kuin näiden suurimpien autontuontimaiden kanssa touhuamisesta, en tiedä sitten miten jossakin Kreikka, Portugal, Malta etc. maissa toimitaan.

Jos siinä jotenkin onnistuu, niin maksumieheksihän siinä joutuu toki.

 

[takomo]

Lähtökohtaisesti myyjäliikkeet EU alueella toimivat siten, että jos kuluttaja pyrkii ostamaan ALV 0% auton vientiin, tulee ensin maksaa ALV pantti auton oston yhteydessä, joka sitten palautetaan kun kuluttaja toimittaa riittävät dokumentit ALV:n maksusta kohdemaahan. Eli "vahingossa" tuollaista petkua ei kyllä yleensä saa tehtyä. Yleisesti ei taida kovin moni liike tällaista suostua tekemään lainkaan, muuta kuin yritysten välisessä kaupassa. Itsellä ei kyllä ole kokemusta kuin näiden suurimpien autontuontimaiden kanssa touhuamisesta, en tiedä sitten miten jossakin Kreikka, Portugal, Malta etc. maissa toimitaan.

Jos siinä jotenkin onnistuu, niin maksumieheksihän siinä joutuu toki.

Varmaan nykyään menettelyt on tiukemmat puolin ja toisin, mutta aikaisemmin kuluttaja sai ostaa vientirekisteröidyn (muutto)auton suomalaisesta merkkiliikkeestä ilman minkään verojen maksua. Toki auto piti ilmoittaa alv-verotettavaksi kohdemaassa mutta käytännössä oli aika hänessään kiinnostiko ketään. Myöskään muuttoautoa Suomeen verotettaessa alvit ei isommin kiinnostaneet.

Jos myyjä ottaa alv-pantin, niin silloin on toki vaikeaa välttää alvin maksua. Jos ei, niin papereiden tippuminen lattialle on helpommin mahdollista kuin yrityskaupassa, koska kuluttajalla ei ole alv-tunnusta.

 

[taski]

Varmaan nykyään menettelyt on tiukemmat puolin ja toisin, mutta aikaisemmin kuluttaja sai ostaa vientirekisteröidyn (muutto)auton suomalaisesta merkkiliikkeestä ilman minkään verojen maksua. Toki auto piti ilmoittaa alv-verotettavaksi kohdemaassa mutta käytännössä oli aika hänessään kiinnostiko ketään. Myöskään muuttoautoa Suomeen verotettaessa alvit ei isommin kiinnostaneet.

Jos myyjä ottaa alv-pantin, niin silloin on toki vaikeaa välttää alvin maksua. Jos ei, niin papereiden tippuminen lattialle on helpommin mahdollista kuin yrityskaupassa, koska kuluttajalla ei ole alv-tunnusta.

Verottajahan on autoliikkeiltä perinyt alveja tällaisista myynneistä, mikäli asiakas on jättänyt kohdemaan alvin maksamatta. Varmaan sen takia tätä Suomessakin nykyään harrastetaan.

 

[takomo]

Verottajahan on autoliikkeiltä perinyt alveja tällaisista myynneistä, mikäli asiakas on jättänyt kohdemaan alvin maksamatta. Varmaan sen takia tätä Suomessakin nykyään harrastetaan.

Tässä kyllä laitetaan syytön osapuoli kärsimään. Miten autoliike voi olla vastuussa, jos asiakas laiminlyö velvollisuutensa jossain kolmannessa maassa?

 

[taski]

Verottajan näkemys on että autoliikkeen ammattimaisena toimijana pitää pitää huoli että veroasia tulee hoidettua.
Eli pitää (ymmärrettävästi) autoliikettä osapuolena jonka pitää viimeistään asia tietää.

Verottajalle ei kelpaa kauppasoppariin merkitty "asiakas hoitaa alv veloitteensa kohdemaahan x ja myyjäliikkeellä ei tästä ole vastuuta etc etc etc."

 

[TuplaKettu]

Miten pystyn laskemaan verovähennyksien todellisen hyödyn tarkasti?

Kuvitellaan esim. tilanne, että veroprosenttini on 25 ja ostan 500e näytön etätöitä varten, mistä laitan 100% vähennyksen. Eikös tuon myötä verotettava vuosiansioni ole 500e pienempi? Ja kun veroprosentti on 25 niin marginaaliveroprosentti on lähellä 50, joten säästänkö lähes 250e tuosta 500e vähennyksestä?

 

[Rambo8]

Miten pystyn laskemaan verovähennyksien todellisen hyödyn tarkasti?

Kuvitellaan esim. tilanne, että veroprosenttini on 25 ja ostan 500e näytön etätöitä varten, mistä laitan 100% vähennyksen. Eikös tuon myötä verotettava vuosiansioni ole 500e pienempi? Ja kun veroprosentti on 25 niin marginaaliveroprosentti on lähellä 50, joten säästänkö lähes 250e tuosta 500e vähennyksestä?

Laske vuositulojesi mukainen marginaaliveroprosentti, eli katso valtion vero taulukosta ja lisää siihen kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero, sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusprosentit. Tämä on se prosentti, jonka hyödyt tuosta ostoksesta.

MUTTA: Jos ei sinulla tule tälle vuodelle muuta vähennettävää, niin sitten et hyödy tuosta mitään, koska jokainen palkansaaja saa jo automaattisesti 750 € tulonhankkimisvähennyksen, joten nuo muut vähennykset alkavat hyödyttää vasta sitten kun niitä vähennettäviä on yli tuon 750 €.

 

[TuplaKettu]

Laske vuositulojesi mukainen marginaaliveroprosentti, eli katso valtion vero taulukosta ja lisää siihen kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero, sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusprosentit. Tämä on se prosentti, jonka hyödyt tuosta ostoksesta.

MUTTA: Jos ei sinulla tule tälle vuodelle muuta vähennettävää, niin sitten et hyödy tuosta mitään, koska jokainen palkansaaja saa jo automaattisesti 750 € tulonhankkimisvähennyksen, joten nuo muut vähennykset alkavat hyödyttää vasta sitten kun niitä vähennettäviä on yli tuon 750 €.

Ei tuo varmaan ihan noin voi mennä. Tuossa hyöty olisi omalla kohdallani lähes 70%.

Näköjään huononnettu aika paljon etätyöhankintojen verottamista. Enää eivät kalusteet näytä käyvän ollenkaan vähennyksiin ja itse työvälineiden vähennyksissä otetaan huomioon 750e omavastuu. Aiemmin ei muistaakseni ollut noin.

 

[Rambo8]

Ei tuo varmaan ihan noin voi mennä. Tuossa hyöty olisi omalla kohdallani lähes 70%.

Jos päädyit tuollaiseen lukemaan, niin olet laskenut väärin. Laitas luvut näkyviin niin voin opastaa missä meni pieleen.

itse työvälineiden vähennyksissä otetaan huomioon 750e omavastuu. Aiemmin ei muistaakseni ollut noin.

Se ei ole omavastuu, vaan se on automaattinen vähennys, minkä saat vaikka sinulla ei olisi mitään vähennettävää. Ja aina se on ollut mukana, muistelet väärin. Summa toki on muuttunut vuosien varrella, esim. vuonna 2010 vähennys oli 620 €. Mutta tuo 750 € on ollut jo pitkään.

 

[kajakkivajakki]

Melko turvallista on sanoa, että verovähennysten hyöty "rahassa" on ~50%, joka tuon tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta ns jää käteen. Tuskin tuota nyt tarpeellista on sen tarkemmin laskea.

Tulonhankkimisvähennys on tosiaan ollut verotuksessa vuosikymmeniä, ajoittain toki hieman on noussut tuon automaattisen vähennyksen summa.

 

[TuplaKettu]

Jos päädyit tuollaiseen lukemaan, niin olet laskenut väärin. Laitas luvut näkyviin niin voin opastaa missä meni pieleen.



Se ei ole omavastuu, vaan se on automaattinen vähennys, minkä saat vaikka sinulla ei olisi mitään vähennettävää. Ja aina se on ollut mukana, muistelet väärin. Summa toki on muuttunut vuosien varrella, esim. vuonna 2010 vähennys oli 620 €. Mutta tuo 750 € on ollut jo pitkään.

Marginaaliveroprosentti 52,3%
Kunnallisveroprosentti 8,10%
Työeläke- ja työttömyysvakuutus 8,20%

E: Ilmaisin tuon huonosti, kun sanoin omavastuu. Aiemmin työvälineissä ei muistaakseni huomioitu tulonhankkimisvähennystä, eli jos osti 500e näytön niin sai vähennystä 750e + 500e, kun nykyään saa enää vain tuon 750e, kun se ei ylity. Voin toki muistaa väärin tuonkin suhteen

 

[kajakkivajakki]

Marginaaliveroprosentti 52,3%
Kunnallisveroprosentti 8,10%
Työeläke- ja työttömyysvakuutus 8,20%

E: Ilmaisin tuon huonosti, kun sanoin omavastuu. Aiemmin työvälineissä ei muistaakseni huomioitu tulonhankkimisvähennystä, eli jos osti 500e näytön niin sai vähennystä 750e + 500e, kun nykyään saa enää vain tuon 750e, kun se ei ylity. Voin toki muistaa väärin tuonkin suhteen

Muistat väärin. Ja mettään meni tuo sun laskelma siinä suhteessa että lisäsit nuo muut prosentit marginaaliveron päälle, nuo lisäprosentit on jo siinä mukana.

 

[Rambo8]

Marginaaliveroprosentti 52,3%
Kunnallisveroprosentti 8,10%
Työeläke- ja työttömyysvakuutus 8,20%

No se menee jo tuossa alussa pieleen. Sinun marginaaliveroprosentti ei ole 52,3 %, koska korkein marginaaliveroprosentti tänä vuonna on 37,50 %, joka saavutetaan jos vuositulot ovat 52.100 € tai enemmän.

Olet todennäköisesti katsonut verokortistasi lisäprosentin ja sekoitit sen marginaaliveroprosenttiin.

Eli katsopa nyt tästä taulukosta se sinun marginaaliprosentti, niin lasketaan sitten uudelleen:

E: Ilmaisin tuon huonosti, kun sanoin omavastuu. Aiemmin työvälineissä ei muistaakseni huomioitu tulonhankkimisvähennystä, eli jos osti 500e näytön niin sai vähennystä 750e + 500e, kun nykyään saa enää vain tuon 750e, kun se ei ylity. Voin toki muistaa väärin tuonkin suhteen

Ei tuolta osin ole mikään muuttunut. Sekoitatkohan nyt siihen, että etätyöläiset ovat aiemmin saaneet sen kaavamaisen työhuonevähennyksen, joka on sitten mennyt jo tuon 750 € yli, jolloin kaikki sen päälle tulevat välineet on voinut vähentää kokonaan?

 

[Rambo8]

Ja mettään meni tuo sun laskelma siinä suhteessa että lisäsit nuo muut prosentit marginaaliveron päälle, nuo lisäprosentit on jo siinä mukana.

Ei vaan se meni metsään siinä, että tuo 52,3 % on todennäköisesti verokortin lisäprosentti, eikä mikään marginaaliveroprosentti. Ja sinulla meni siinä pieleen, että marginaaliveroprosentissa ei ole mitään muita lisäprosentteja mukana. Tässä menee näköjään monilla marginaaliveroprosentti ja verokortin lisäprosentti keskenään sekaisin. Ja meni ne sekaisin tai ei, niin se prosentti ei koskaan pidä sisällään työttömyysvakuutus- ja työeläkeprosentteja.

 

[kajakkivajakki]

Ei vaan se meni metsään siinä, että tuo 52,3 % on todennäköisesti verokortin lisäprosentti, eikä mikään marginaaliveroprosentti. Ja sinulla meni siinä pieleen, että marginaaliveroprosentissa ei ole mitään muita lisäprosentteja mukana. Tässä menee näköjään monilla marginaaliveroprosentti ja verokortin lisäprosentti keskenään sekaisin. Ja meni ne sekaisin tai ei, niin se prosentti ei koskaan pidä sisällään työttömyysvakuutus- ja työeläkeprosentteja.

No joo, ite viittasin tuohon veronmaksajien vuosittain julkaisemaan marginaaliveroprosenttikäppyrään, jonka tuonne ylös liitin. Se sisältää nuo veroluonteiset kulut kuten eläke jne maksut.
Esimerkeissä on käytetty keskimääräistä verotettavilla tuloilla painotettua kunnallisveroprosenttia (7,57) ja kirkollisveroprosenttia (1,38) sekä huomioitu automaattisesti verottajan viran puolesta laskemat palkkatuloon perustuvat vähennykset (alle 65-v työtulovähennys, ei työtulovähennyksen lapsikorotusta).

Tuosta käppyrästä kun katsoo oman marginaaliveroprosentin tässä nyt kyseisessä käyttötarkoituksessa niin ei mene kovin paljoa pieleen, ollen lähinnä virhemarginaalien sisällä riippuen siitä kuuluuko kirkkoon, missä asuu jne. Käytännössä kaikilla vähänkään enemmän tienaavilla tuo on ~50%.

 

[edup]

Ja meni ne sekaisin tai ei, niin se prosentti ei koskaan pidä sisällään työttömyysvakuutus- ja työeläkeprosentteja.

Paitsi jos käyttää noita hyvin yleisesti käytettyjä Veronmaksajain keskusliiton taulukoita, joissa nuo veronluonteiset maksut nimenomaan on mukana, vaikka taulukossa marginaaliveroprosentista puhutaankin.

 

[Rambo8]

No joo, ite viittasin tuohon veronmaksajien vuosittain julkaisemaan marginaaliveroprosenttikäppyrään, jonka tuonne ylös liitin. Se sisältää nuo veroluonteiset kulut kuten eläke jne maksut.

Paitsi jos käyttää noita hyvin yleisesti käytettyjä Veronmaksajain keskusliiton taulukoita, joissa nuo veronluonteiset maksut nimenomaan on mukana, vaikka taulukossa marginaaliveroprosentista puhutaankin.

Joo, tuo on vähän turha taulukko sen epätarkkuuden vuoksi ja lisäksi ne jotka eivät oikein verotusta ymmärrä niin hyvin suurella todennäköisyydellä eivät ymmärrä tuotakaan oikein.

Tässä tosiaan kurjoittaja halusi tietää tarkan arvon, joten siihen lähdin opastamaan ja siihen tarkkaan arvoon tuo taulukko ei tosiaan anna vastausta.

 

[Rambo8]

Marginaaliveroprosentti 52,3%
Kunnallisveroprosentti 8,10%
Työeläke- ja työttömyysvakuutus 8,20%

Et nyt vastannut, mutta oletetaan että vuositulosi ovat yli tuon 52.100 €, niin silloin marginaaliprosenttisi on 37,50 %. Siihen kun lisätään tuo 8,10 % ja 8,20 % niin saadaan 53,80 %.

Eli 500 € vähennyksestä hyötyy 269 €.

 

[kajakkivajakki]

Et nyt vastannut, mutta oletetaan että vuositulosi ovat yli tuon 52.100 €, niin silloin marginaaliprosenttisi on 37,50 %. Siihen kun lisätään tuo 8,10 % ja 8,20 % niin saadaan 53,80 %.

Eli 500 € vähennyksestä hyötyy 269 €.

Tuo sun tapa on vielä epätarkempi kuin tuo veronmaksajien käppyrä. Ei ota huomioon lainkaan asuinpaikkaa, kirkkoon kuulumista eikä edes noita vähennyksiä, tuo 37.50 on vain valtion tuloverotaulukon marginaaliprosentti, ei kokonaisverotuksen marginaaliveroprosentti.

Menee hiusten halkomiseksi, mutta kyllä tuo keskusjärjestön tapa on varmasti suurimmalle osalle ihan riittävän tarkka, hyötyykö siitä 500€ vähennyksestä 245€ vai jopa 260€ on suurimmalle osalle irrelevanttia.

 

[TuplaKettu]

Sekoitatkohan nyt siihen, että etätyöläiset ovat aiemmin saaneet sen kaavamaisen työhuonevähennyksen, joka on sitten mennyt jo tuon 750 € yli, jolloin kaikki sen päälle tulevat välineet on voinut vähentää kokonaan?

Joo, tuohon sekoitin. Viime vuodet tehnyt aina täyden etätyövähennyksen, joten uuden hiiren tms. pienenkin hankinnan sai vähennettyä.

Et nyt vastannut, mutta oletetaan että vuositulosi ovat yli tuon 52.100 €, niin silloin marginaaliprosenttisi on 37,50 %. Siihen kun lisätään tuo 8,10 % ja 8,20 % niin saadaan 53,80 %.

Eli 500 € vähennyksestä hyötyy 269 €.

Ylittää tuon euromäärän tosiaan. Kiitos lyhyestä ja ytimekkäästi selityksestä

 

[Paapaa]

Yleensä marginaaliverolla tarkoitetaan nimenomaan Veronmaksajien laskemaan marginaaliveroa, jossa on siis mukana myös veronkaltaiset maksut. Eli se vastaa pitkälti kysymykseen, paljonko valtio vetää "välistä" kun ansaitse lisäeuron.

Tässä kuvaaja sekä taulukkomuodossa ansiotulojen mukaan 1000e välein auki laskettuna:

Palkansaajan veroprosentit 2026

Paljon palkasta maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Miten tulojen määrä vaikuttaa veroprosenttiin? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen"...

www.veronmaksajat.fi

Eli 52,3% on marginaalivero jos ansiotulo vähintään 59 000. Ja siinä on mukana "verohallinnon perimät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) sekä palkasta pidätettävät veronluonteiset työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut".

Enpä tiedä tuota helpompaa tapaa laskea.

 

[Rambo8]

Tuo sun tapa on vielä epätarkempi kuin tuo veronmaksajien käppyrä. Ei ota huomioon lainkaan asuinpaikkaa, kirkkoon kuulumista eikä edes noita vähennyksiä, tuo 37.50 on vain valtion tuloverotaulukon marginaaliprosentti, ei kokonaisverotuksen marginaaliveroprosentti.

Lue nyt hyvä ihminen edes mihin vastaat. Minä otin ne nimenomaan huomioon sillä käytin juurikin niitä kysyjän ilmoittamia arvoja, jotka hän pyynnöstäni antoi oman asuinkuntansa mukaan. Ja koska hän ei antanut kirkollisveroprosenttia pyydettäessä, niin oletan ettei hän kuulu kirkkoon.

Eli tuo minun laskutapani oli juurikin se oikea tarkka tapa laskea.

Menee hiusten halkomiseksi, mutta kyllä tuo keskusjärjestön tapa on varmasti suurimmalle osalle ihan riittävän tarkka, hyötyykö siitä 500€ vähennyksestä 245€ vai jopa 260€ on suurimmalle osalle irrelevanttia.

Oli hiustenhalkomista tai ei, niin sitä tarkkaa arvoa tässä kysyjä nimenomaan haki, joten tarkoilla arvoilla vastasin.

 

[Rambo8]

Enpä tiedä tuota helpompaa tapaa laskea.

Tässä nyt kysyjä halusi tietää TARKAN arvon, joten se lasketaan silloin tarkoilla arvoilla, eikä näillä keskimääräisillä arvoilla, mitä tämä veronmaksajien keskusliiton taulukko tarjoaa.

 

[Grez]

Et nyt vastannut, mutta oletetaan että vuositulosi ovat yli tuon 52.100 €, niin silloin marginaaliprosenttisi on 37,50 %. Siihen kun lisätään tuo 8,10 % ja 8,20 % niin saadaan 53,80 %.

Mä en nyt ymmärrä miksi te tuon Työeläkemaksun laskette mukaan tuohon. Vaikka työeläkkeestä puhutaankin veroluontoisena maksuna, niin ei verovähennykset minusta siihen vaikuta. Työnantaja maksaa myös TyELin suoraan työeläkeyhtiölle kauan ennen kuin mitään verovähennyksiä aletaan miettiä, eikä se kulje verottajan kautta.

 

[Rambo8]

Mä en nyt ymmärrä miksi te tuon Työeläkemaksun laskette mukaan tuohon. Vaikka työeläkkeestä puhutaankin veroluontoisena maksuna, niin ei verovähennykset minusta siihen vaikuta. Työnantaja maksaa myös TyELin suoraan työeläkeyhtiölle kauan ennen kuin mitään verovähennyksiä aletaan miettiä, eikä se kulje verottajan kautta.

Mietipä uudelleen

Sinun palkasta otetaan tuon työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu kiinteällä prosentilla. Joten jos palkkasi pienenee vähennyksen myötä 500 €:lla, niin silloin myös maksat sitä työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua vähemmän sen kiinteän prosentin verran tuosta 500 €:stä. Katso vaikka viimeisin palkkakuittisi, niin siellä seisoo ihan selvästi nuo TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu, jotka on otettu noilla kiinteillä prosenteilla sen kuun palkasta.

 

[edup]

Mietipä uudelleen

Sinun palkasta otetaan tuon työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu kiinteällä prosentilla. Joten jos palkkasi pienenee vähennyksen myötä 500 €:lla, niin silloin myös maksat sitä työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua vähemmän sen kiinteän prosentin verran tuosta 500 €:stä. Katso vaikka viimeisin palkkakuittisi, niin siellä seisoo ihan selvästi nuo TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu, jotka on otettu noilla kiinteillä prosenteilla sen kuun palkasta.

Vaan kun se saatu palkka nimenomaan ei pienene 500e verran, vaan se pienenee tasan 0e verran. Niinpä myös työnantajan palkasta pidättämä TyEL-maksu säilyy samana.

Verotettava ansiotulo taas pienenee sen vähennyksen verran. Se taas on eri asia kuin bruttopalkka, josta se TyEL-maksu määräytyy.

 

[Rambo8]

Vaan kun se saatu palkka nimenomaan ei pienene 500e verran, vaan se pienenee tasan 0e verran. Niinpä myös työnantajan palkasta pidättämä TyEL-maksu säilyy samana.

Verotettava ansiotulo taas pienenee sen vähennyksen verran. Se taas on eri asia kuin bruttopalkka, josta se TyEL-maksu määräytyy.

Hitto, enpäs ottanut tuota huomioon. Eli tuosta minun ohjeesta pitää sitten vähentää tuo reilu 8 %, eli ei siitä vähennyksestä ihan niin paljoa hyödykään.

Anteeksi, otan takkini...

 

[khyllä]

Jos on viime vuonna ostanut uuden tietokoneen ja se on maksanut n. 2000euroa. Viime vuonna jonkin verran arvopaperi kauppaa. Kuinka monta prosenttia tuosta 2000 eurosta voisi verotukseen laittaa kohtaan muut "pääomatuloista tehtävät vähennykset" tuskin hyväksyvät kerralla koko 2000euroa.

 

[Rambo8]

Jos on viime vuonna ostanut uuden tietokoneen ja se on maksanut n. 2000euroa. Viime vuonna jonkin verran arvopaperi kauppaa. Kuinka monta prosenttia tuosta 2000 eurosta voisi verotukseen laittaa kohtaan muut "pääomatuloista tehtävät vähennykset" tuskin hyväksyvät kerralla koko 2000euroa.

No ensin täytyisi selvittää, mitä varten se tietokone on hankittu, eli mitä sillä tehdään. Jos se on vain omaan käyttöön hankittu, niin sitten ei saa vähentää mitään. Jos sitä on käytetty yksityiskäytön lisäksi tulonhankkimiseen, niin sitten voi vähentää 50 %. Ja jos se on hankittu pääasiassa tulonhankkimiskäyttöön, niin sitten saa vähentää 100 %.

Jos vähennettävä summa on 1200 euroa tai alle, niin sen saa vähentää kerralla. Mutta jos se on yli 1200 euroa, niin sitten saa vähentää ensimmäisenä vuonna 25 %. Seuraavana vuonna siitä jäljelle jääneestä osuudesta taas 25 % ja sitten kun jäljellä on enää 1200 € tai vähemmän, niin loput saa vähentää kerralla.

 

[juhaa]

Jos on viime vuonna ostanut uuden tietokoneen ja se on maksanut n. 2000euroa. Viime vuonna jonkin verran arvopaperi kauppaa. Kuinka monta prosenttia tuosta 2000 eurosta voisi verotukseen laittaa kohtaan muut "pääomatuloista tehtävät vähennykset" tuskin hyväksyvät kerralla koko 2000euroa.

Mikä on jonkin verran, jos vain muutama kauppa kuukaudessa, niin et voi vähentää mitään. Jos se on vielä sivutoimistakin.

 

[takomo]

Jos vähennettävä summa on 1200 euroa tai alle, niin sen saa vähentää kerralla. Mutta jos se on yli 1200 euroa, niin sitten saa vähentää ensimmäisenä vuonna 25 %. Seuraavana vuonna siitä jäljelle jääneestä osuudesta taas 25 % ja sitten kun jäljellä on enää 1200 € tai vähemmän, niin loput saa vähentää kerralla.

Miten tätä tulkitaan, jos on hankkinut uuden tietokoneen 1200 euroa ja siihen näytön 800 euroa?

A) lasketaan yhteen, 1. vuoden vähennys 25%*2000€ = 500€ <750€ tulonhankkimisvähennys => 0€, 2. vuonna 25%*1500€=375€ <750€ => 0€, 3. vuonna 1125€, jonka saa vähentää kokonaan => 1125€-750€ = 375€ vähennystä kolmen vuoden rumbasta.

B) käsitellään erikseen: Vähennykset 1200€ + 800 € - 750 € = 1250 € heti kuluvan vuoden verotuksessa

A)-tapauksessa olisi helpompaa, että laitteet on osin omassa, osin työkäytössä, koska silloin saa vähentää koko osuuden kerralla:
50%*2000€=1000€ (<1200€), vähennys 1000€-750€=250€. Hyöty jää pienemmäksi mutta sen saa heti.

 

[tuoppi´]

Mikä on jonkin verran, jos vain muutama kauppa kuukaudessa, niin et voi vähentää mitään. Jos se on vielä sivutoimistakin.

Mietit tässä varmaan siitä kaavamaista työhuonevähennystä, jonka vaatimukset tiukentui. Todellisia kuluja (mikä tietokone on) saa kuitenkin vähentää mielestäni kuin ennenkin.

 

[Rambo8]

Mietit tässä varmaan siitä kaavamaista työhuonevähennystä, jonka vaatimukset tiukentui. Todellisia kuluja (mikä tietokone on) saa kuitenkin vähentää mielestäni kuin ennenkin.

No ei oletettavasti miettinyt mitään työhuonevähennystä, vaan ihan sitä, että jos tietokone on hankittu omaan käyttöön ja sillä on käyty tekemässä muutama osakekauppa kuukaudessa, niin ei sitä tietokonetta voi silloin verotuksessa vähentää, koska se ei ole tulonhankkimista varten hankittu.

Ja toisaalta kaavamainen työhuonevähennys poistui vasta tälle vuodelle (2026), eli nyt kun tänä keväänä viime vuoden verotusta (2025) käsitellään, niin kaavamaisen työhuonevähennyksen saa vielä tehdä.

 

[Rambo8]

Miten tätä tulkitaan, jos on hankkinut uuden tietokoneen 1200 euroa ja siihen näytön 800 euroa?

A) lasketaan yhteen, 1. vuoden vähennys 25%*2000€ = 500€ <750€ tulonhankkimisvähennys => 0€, 2. vuonna 25%*1500€=375€ <750€ => 0€, 3. vuonna 1125€, jonka saa vähentää kokonaan => 1125€-750€ = 375€ vähennystä kolmen vuoden rumbasta.

B) käsitellään erikseen: Vähennykset 1200€ + 800 € - 750 € = 1250 € heti kuluvan vuoden verotuksessa

A)-tapauksessa olisi helpompaa, että laitteet on osin omassa, osin työkäytössä, koska silloin saa vähentää koko osuuden kerralla:
50%*2000€=1000€ (<1200€), vähennys 1000€-750€=250€. Hyöty jää pienemmäksi mutta sen saa heti.

Minä tulkitsisin että nuo ovat erillisiä hankintoja, joten käsitellään erikseen.

 

[juhaa]

Mietit tässä varmaan siitä kaavamaista työhuonevähennystä, jonka vaatimukset tiukentui. Todellisia kuluja (mikä tietokone on) saa kuitenkin vähentää mielestäni kuin ennenkin.

Tosiaan, taisin sekoittaa tuohon. En tarkistanut, että miten tuo tietokone vertautuu, että kuinka paljon pitää kauppaa tehdä sen avulla. Jos sille on asetettu jotain ”rajoja”, vai riittääkö se kauppa silloin tällöin.

 

[tuoppi´]

No ei oletettavasti miettinyt mitään työhuonevähennystä, vaan ihan sitä, että jos tietokone on hankittu omaan käyttöön ja sillä on käyty tekemässä muutama osakekauppa kuukaudessa, niin ei sitä tietokonetta voi silloin verotuksessa vähentää, koska se ei ole tulonhankkimista varten hankittu.

Ja toisaalta kaavamainen työhuonevähennys poistui vasta tälle vuodelle (2026), eli nyt kun tänä keväänä viime vuoden verotusta (2025) käsitellään, niin kaavamaisen työhuonevähennyksen saa vielä tehdä.

Ensi vuonna (tämän vuoden verotuksen osalta) kaavamainen työhuonevähennys poistuu tosiaan kokonaan, mutta tuon ehdot vuodelle 2025 (taisi olla itseasiassa jo vuodelle 2024) ovat aika kovat eli pitää niitä kauppoja tehdä aika paljon että voi vähentää yhtään. Ennen ehdot oli sen verran löysät että kun ylipäätään oli jotain sijoituksia niin pystyi ehdot tulkitsemaan niin että pienimmän vähennyksen pystyi tekemään, ja aika helposti sen puolittaisenkin.

Kaavamaisen työhuonevähennyksen kriteerit ovat kuitenkin eri asia kuin todellisten kulujen ehdot. Alla olevasta linkistä kun katsoo niin kriteerit selvästi koskevat vain kaavamaista työhuonevähennystä. Muiden kulujen osalta tuossa ei kerrota mitään ehtoja (muuta kuin "Kulujen täytyy liittyä tulojen hankkimiseen, esimerkiksi sijoitustoimintaan."), joten kyllä tuon tulkitsisin että vähennyksiä voi tehdä kuten ennenkin. Jos kaikkia kuluja koskisi nuo samat ehdot, niin miksi sivulla sitten on eroteltu työhuonevähennys erikseen?

Vähennykset pääomatuloista (Muut tulonhankkimismenot ja työhuonevähennys)

Eli kyllä sen tietokoneen voi vähentää. Ei tietenkään kokonaan jos sitä käytetään myös johonkin muuhun. Se on sitten vähän siitä käytöstä riippuvaa vähentääkö 50% vai 25% tai jollain muulla prosentilla. Itse olen yleensä käyttänyt tuota 50% kun kuitenkin lähes aina on koneella Nordnet auki tai jotain muuta sijoitustoimintaan liittyvää, mutta toki muutakin käyttöä koneella on.

Ensi vuonna tietysti täytyy tuo sivu tarkistaa uudestaan, että miten se on silloin kirjailtu. Silloin tilanne voi olla eri.

Tosiaan, taisin sekoittaa tuohon. En tarkistanut, että miten tuo tietokone vertautuu, että kuinka paljon pitää kauppaa tehdä sen avulla. Jos sille on asetettu jotain ”rajoja”, vai riittääkö se kauppa silloin tällöin.

Mitään rajoja tuolle ei tosiaan oman tulkinnan mukaan ole asetettu. Minusta kannattaa noita verottajan ohjeita tulkita omalta kannalta parhaimmalla tavalla. Kyllä verottaja sitten hylkää ne vähennykset, jos heidän tulkinta ettei niitä kuulu saada. Vaikka toki järki ja omatunto kannattaa pitää mukana, ei nyt ihan älyttömiä kannata yrittää vaikka ne tuurilla saattaa mennä läpikin.

 

[Rambo8]

Kyllä verottaja sitten hylkää ne vähennykset, jos heidän tulkinta ettei niitä kuulu saada.

Tässähän tulee myös se, että on äärimmäisen harvinaista, että verottaja edes tarkistaa, mitä sinne vähennyksiin on laitettu, vaan vähennykset menee automaattisesti läpi. Eihän veroilmoitusta tehdessä edes veroilmoitukseen mainita, mistä ne kulut ovat tulleet, eli ei sinne edes mihinkään kirjoiteta, että kyseessä on tietokone. Ainoastaan siinä tapauksessa, että verottaja päättää tehdä yllätystarkistuksen, niin joutuu selostamaan mitä on vähennetty ja miksi.