Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Nopeampia SSD levyjä.

Väylän nopeus on äärimmäisen harvoin mikään pullonkaula SSD-levyn nopeudelle missään normaalissa työpöytäkäytössä millään NVME:llä. Nopeuspullonkaulat on hakuajoissa, ei kaistassa.

Täysin merkityksetön siis työpöydällä SSDn nopeudelle.


Se, mille tuosta PCIE4:sta on ehkä eniten hyötyä on GPGPU-käyttö näyttikselle.

Erityisesti jos samalla saadaan vielä bonuksena välimuistikoherenttius jonain laajennoksena (n. viikko sitten oli jotain huhuja siitä xGMIstä). Mahdollistaisi monimutkaisten tietorakenteiden jakamisen CPUn ja GPUn välillä tarvitsematta kopioida niitä aina kokonaan edestakaisin.
 
Jos aiotaan multiGPU leikkiä PCIe väylän kautta, niin mikään olemassaoleva ratkaisu ei ole riittävän nopea.

No jaa sehän riippuu kuinka se toteutetaan. AMD taisi juuri tuossa hiljattain esitellä Strange Brigate pelin kanssa mult GPU toteutusta joka skaalautuu noi 90% hyötysuhteella ja Vegassa ei ole enää edes crossfire siltaa eli kaikki tapahtuu PCIe 3.0 läpi.

Ja mitä pienempien viivanleveyksien kelloihin tulee, niin pahimmillaan voi käydä niin, että haitat peittoavt hyödyt, eli on saavutettu suurinpiirtein se kellojen maksimi, jolloin kelloja on nostettava logiikan rakennemuutoksilla.

Tätä olen koittanut jo vaikka kuinka pitkään sanoa että kellojen maksimi voi olla ainakin toistaiseksi jo saavutettu. Uusi valmistusprosessi ei ole mikään tae siitä että kellot nousisi, mutta toiset tuntuu siihen kovasti uskovan.
 
No jaa sehän riippuu kuinka se toteutetaan. AMD taisi juuri tuossa hiljattain esitellä Strange Brigate pelin kanssa mult GPU toteutusta joka skaalautuu noi 90% hyötysuhteella ja Vegassa ei ole enää edes crossfire siltaa eli kaikki tapahtuu PCIe 3.0 läpi.
Tosin olikos tuo se juttu, että käytetään jotain muuta datansiirtotapaa, kuin puhdas PCIe 3.
 
Väylän nopeus on äärimmäisen harvoin mikään pullonkaula SSD-levyn nopeudelle missään normaalissa työpöytäkäytössä millään NVME:llä. Nopeuspullonkaulat on hakuajoissa, ei kaistassa.

Täysin merkityksetön siis työpöydällä SSDn nopeudelle.

Kyllä sen gen 3.0 x4 kaistan saa tukkoon "ei ihan normaalissa" työpöytäkäytössä yhdellä levyllä. Siihen auttaisi kun laittaa kaksi 3.0 x4 levyä joita Ryzen alustaan ei saa ilman kikkailuja. Lisäksi valmistajilla ei ole hirveästi intressejä kehittää nopeampia levyjä kun se nopeus ei näy MB/s mittarilla, joka on markkinoinnin kannalta tärkein asia.

Tätä olen koittanut jo vaikka kuinka pitkään sanoa että kellojen maksimi voi olla ainakin toistaiseksi jo saavutettu. Uusi valmistusprosessi ei ole mikään tae siitä että kellot nousisi, mutta toiset tuntuu siihen kovasti uskovan.

Tuon teorian tueksi ei ole tarjolla mitään, joten lähden siitä ettei se (vielä) päde.
 
Kyllä sen gen 3.0 x4 kaistan saa tukkoon "ei ihan normaalissa" työpöytäkäytössä yhdellä levyllä.

Ei saa. Käytännössä mikään normaali työpöytäsofta ei tee sellaista määrää lineaarista lukua tai kirjoitusta sellaiseen tahtiin, että tämä käytännössä tuntuisi yhtään missään. (ja jos tekisi kirjoituksina, sen softan käyttäminen myös rikkoisi sen SSD-levyn hyvin nopeasti kirjoitussyklien loppumiseen kesken ;) )

Suurin osa levyaccesseista on tyypillisesti joko satunnaisaccesseja pieniin tiedostoihin, tai swappausta. Ja muistin säästämiseksi isojakin tiedostoja usein mmap()ataan jolloin niistä data luetaan samalla mekanismilla kuin millä swappaus toimii. (ja virtuaalimuistisivu x86-64llahan on siis tyypillisesti 4 kiB, tosin löytyy myös 2 MiB moodi mutta sitä hyvin harvoin käytetään)
 
Viimeksi muokattu:
Ei saa. Käytännössä mikään normaali työpöytäsofta ei tee sellaista määrää lineaarista lukua tai kirjoitusta sellaiseen tahtiin, että tämä käytännössä tuntuisi yhtään missään. (ja jos tekisi kirjoituksina, sen softan käyttäminen myös rikkoisi sen SSD-levyn hyvin nopeasti kirjoitussyklien loppumiseen kesken ;) )

Suurin osa levyaccesseista on tyypillisesti joko satunnaisaccesseja pieniin tiedostoihin, tai swappausta. Ja muistin säästämiseksi isojakin tiedostoja usein mmap()ataan jolloin niistä data luetaan samalla mekanismilla kuin millä swappaus toimii. (ja virtuaalimuistisivu x86-64llahan on siis tyypillisesti 4 kiB, tosin löytyy myös 2 MiB moodi mutta sitä hyvin harvoin käytetään)

Ei se käyttiksen nousu ja lepotilaan meno suuremmalla muistimäärällä mitenkään liiannopea ikinä ole. Ja sitäpaitsi nuo kyllä kehittyyy jatkuvasti, joten liitynnän olisi syytä olla aina ainakin yksi askel edellä.
 
Ei saa. Käytännössä mikään normaali työpöytäsofta ei tee sellaista määrää lineaarista lukua tai kirjoitusta sellaiseen tahtiin, että tämä käytännössä tuntuisi yhtään missään. (ja jos tekisi kirjoituksina, sen softan käyttäminen myös rikkoisi sen SSD-levyn hyvin nopeasti kirjoitussyklien loppumiseen kesken ;) )

Suurin osa levyaccesseista on tyypillisesti joko satunnaisaccesseja pieniin tiedostoihin, tai swappausta. Ja muistin säästämiseksi isojakin tiedostoja usein mmap()ataan jolloin niistä data luetaan samalla mekanismilla kuin millä swappaus toimii. (ja virtuaalimuistisivu x86-64llahan on siis tyypillisesti 4 kiB, tosin löytyy myös 2 MiB moodi mutta sitä hyvin harvoin käytetään)

Kuten tuossa Griffin sanoi, niin käyttöjärjestelmän herääminen lepotilasta ja siihen meneminen kuormittaa juuri pääasiassa maksimikirjoitusnopeutta. Koskee usein myös virtuaalikoneita.

Noissa tapauksissa voi mennä myös kontrolleri tukkoon. Mitä nopeampi sarjaluku/kirjoitusnopeus, sitä enemmän kontrollerille tulee painetta päästä siihen lukemaan joka yleensä nopeuttaa kontrolleria kokonaisuudessaankin. Eli pelkästään PCIe 4.0 saatavilla SSD levyille nopeuttaa niitä lyhyellä aikataululla.

Ei myöskään sen tueksi ole mitään että Zen 2 olisi automaattisesti 5GHz. Itse olen erittäin tyytyväinen jos päästään 4,6GHz

TSMC sanoo 7nm prosessin (verrattuna 16nm prosessin) tarjoavan noin 35-40% enemmän kellotaajuutta samalla lämmöntuotolla tai noin 60% vähemmän lämmöntuottoa samalla kellotaajuudella.

Otetaan teoreettiseen laskentaan tuo 35% ja pidetään virrankulutus samana. Oletetaan lisäksi TSMC:n 16nm prosessin olevan "yhtä hyvä" kuin GF:n 14nm prosessin.

Ryzen 1800X (14nm, 95W) 3,6 GHz base/4 GHz turbo

"Ryzen 3800X" (7nm, 95W) 4,8 GHz base/5,4 GHz turbo

Vertailun vuoksi, GF puhui aika suoraan 5 GHz:n kelloista ja lupasi prosessille "noin 40% lisää kellotaajuutta samala lämmöntuotolla ja noin 60% vähemmän lämmöntuottoa samalla kellotaajuudella." Lupasivat vähän enemmän kelloja kuin TSMC mutteivät kovin ratkaisevasti.

4,6 GHz:n tyytyväinen? Jos tarkoitat turboa, niin 12nm Ryzen 2700X max turbo on 4,3 GHz ja 7nm vs 12nm on "vähän" suurempi parannus kuin 12nm vs 14nm... (12nm:lle luvattiin 10% ja 15%)
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Laitoin jos jotain kiinostaa mutta en ala vetämään yhteenvetoa jos ei kiinosta älä kato. !!
Tämä on keskustelupalsta. Tämä ei ole videolinkkikokoelma.

Jos luulet jotain muuta, olet ymmärtänyt päin persettä.
 
Tämä on keskustelupalsta. Tämä ei ole videolinkkikokoelma.

Jos luulet jotain muuta, olet ymmärtänyt päin persettä.

Laitoin kyseisen videon niille joita se kiinostaa ja antaa heille keskustelun aihetta mutta en ala itse tekemään yhteenvetoja.

Joten yhteenveto videossa on kiinostavaa skulaatiota / vuodettua tietoa tulevaisuuden Zen2 ja Cooperlake prossesoreista
 
Laitoin kyseisen videon niille joita se kiinostaa ja antaa heille keskustelun aihetta mutta en ala itse tekemään yhteenvetoja.

Joten yhteenveto videossa on kiinostavaa skulaatiota / vuodettua tietoa tulevaisuuden Zen2 ja Cooperlake prossesoreista
Sitten kannattaa ottaa se video pois. Keskustelupalstalle kuuluu keskustelu, tuollainen idioottimainen videoiden työntäminen, joka hukkaa muiden aikaa ilman minkäänlaista alustusta ei kuulu.

Jos ei edes itse jaksa sisäistää videotaan senverran, että saa siitä raavittua olennaiset pointit ja pistettyä ne tekstinä, niin kannattaa unohtaa koko juttu.

En näe mitään järkeä käyttää aikaa minuuttiakaan johonkin videoon, joka saataa olla pahimmillaan kymmeniä minuutteja pitkä "puhuva pää" tyyppinen oksennus. Nuo videot on helppoja tehdä, joten internet on täynnä todella laadutonta roskaa.

Videosta on myöskin ihan kohtuuttomän työlästä etsiä ne olennaiset kohdat. joten jos video ei ole kiinnostava oikeasti, niin aika ja vaiva menee täysin hukkaan.
 
Sitten kannattaa ottaa se video pois. Keskustelupalstalle kuuluu keskustelu, tuollainen idioottimainen videoiden työntäminen, joka hukkaa muiden aikaa ilman minkäänlaista alustusta ei kuulu.

Jos ei edes itse jaksa sisäistää videotaan senverran, että saa siitä raavittua olennaiset pointit ja pistettyä ne tekstinä, niin kannattaa unohtaa koko juttu.

En näe mitään järkeä käyttää aikaa minuuttiakaan johonkin videoon, joka saataa olla pahimmillaan kymmeniä minuutteja pitkä "puhuva pää" tyyppinen oksennus. Nuo videot on helppoja tehdä, joten internet on täynnä todella laadutonta roskaa.

Videosta on myöskin ihan kohtuuttomän työlästä etsiä ne olennaiset kohdat. joten jos video ei ole kiinnostava oikeasti, niin aika ja vaiva menee täysin hukkaan.

Myönnän että voin olla väärässä mutta kyseinen video littyy aiheeseen, foorumin säänöt sanoo että linkityt videot eivät saa olla asiattomia tai hyvän maun vastaisia jota kyseinen ei ole

Jatkossa kun linkitän videoita selkeästi täytyy alkaa tehdä yhteenvetoja jotta te muut foorumiaiset ette pahastu (en tarkoittanut mitään pahaa teille)
 
Myönnän että voin olla väärässä mutta kyseinen video littyy aiheeseen, foorumin säänöt sanoo että linkityt videot eivät saa olla asiattomia tai hyvän maun vastaisia jota kyseinen ei ole

Jatkossa kun linkitän videoita selkeästi täytyy alkaa tehdä yhteenvetoja jotta te muut foorumiaiset ette pahastu (en tarkoittanut mitään pahaa teille)

Juu yhteenveto on hyvä asia, monessakin mielessä.
Eräs asian puoli on se, että oikeasti noilla videoilla on taipumusta hävitä netistä. Nyt jos etsii jotain tietoa, niin se tieto voi hyvinkin löytyä yhteenvedosta, ja videon häviäminen ei haittaa niin paljon.

Yleensäkin keskustelu tulisi mielestäni pitää siinä foorumilla, jossa keskustellaan, siinämäärin, että ulkoisen lähteen häviäminen ei olisi paha ongelma. Tamä siis pätee muihinkin lainauksiin, kuin videoihin.

Etsin tuossa toissapäivänä erästä tietoa ja törmäsin juuri tähän ilmiöön. Tieto oli ollut olemassa videossa, mutta sitä ei enää ollut. Ja se olisi mitä suuremmalla todennäköisyydellä ollut, jos videosta olisi tehty edes jonkinlainen yhteenveto.
 

Kuvan perusteella Intelin kannattakin antaa alennusta. Epycit näyttävät siisteiltä, vasemmanpuoleisin Xeon on pahasti likainen.

Nyt katsotaan onko porukka yhtä tyhmää kuin viimeksi. Säästivät ehkä yhdessä hankinnassa mutta saivat maksaa sen moninkertaisesti takaisin myöhemmin :hammer:

Lisäksi kun Intelillä on pulaa prosessoreista, tuollaiset alennukset johtavat pian eioo:n myyntiin.
 
"I can confirm. Our reseller said Intel dropped pricing per CPU by $600. You never know what the actual discount is since we only get the quotes. The total was 84 servers on that purchase so it was around 100k in savings. I’m happy with that and we bought Intel in the end."

"We bought 2 AMD EPYC servers then we got the discount on the Intels.
Our process takes months to qualify a new architecture. Buying the EPYC servers for the POC paid itself off in Intel discount we got from our reseller.
I told our IT procurement guy that we needed EPYC using STH articles. After the Intel discount he bought my wife and I a great steak dinner when his bonus check came through."

Onneksi io-techissä on lahjomaton mrsys0p , että ei olla nähty xeon, i56789 hypetys videoita, kuin Linus Tech Tipsissä jossa oli 2 intel hype videota viikossa 2kk ajan.
 
Täs on kyllä mielenkiintoinen paradoksi kun hintoja pumpataan Intelin toimesta ylös koska ei pystytä riittävästi valmistamaan tavaraa ja samaan aikaan toisaalla jaellaan hurjia rabatteja ettei vaan kilpailia saisi tavaraa myytyä. :D
Tulee etäisesti mieleen sanonta suomalaisesta, joka maksaa satasen siitä ettei naapuri saa viittäkymppiä.. :think: Onkohan kyseessä hallittu paniikki vai osastojen välinen kommunikaatiokatkos.
 
Täs on kyllä mielenkiintoinen paradoksi kun hintoja pumpataan Intelin toimesta ylös koska ei pystytä riittävästi valmistamaan tavaraa ja samaan aikaan toisaalla jaellaan hurjia rabatteja ettei vaan kilpailia saisi tavaraa myytyä. :D

1*isBnGX0r4BQRDZsiWeJsnQ.jpeg


Helpompi koittaa pitää tuo "innnovators" osio ottamasta AMD rautaa alennuksilla. Siis ne, jotka ansimmäisenä ottavat uutta rautaa. Käytännössä AMD EPYC systeemit on uutta ja vaativat validointiprosessit yms. jolloin suuri osa yrityksistä ei lähde hommaan ennenkuin innovators & early adopters ryhmät tuottavat positiivista kuvaa EPYC systeemeistä.
 
Sillä aikaa kun AMD jytkyttelee zenillään, mitä tekee intel?
DnYVTmcX0AAjwU7
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.



en ota mitään vastuuta datan alkuperän tai paikkansapitävyyden suhteen
 
Lisäksi voi kysyä aikooko Intel vetää Skylakella yli 5 vuotta. Ilmeisesti tuon perusteella aikoo.

Skylake-SP tuli vasta 2017.

En tajua, millä laskuopilla noista roadmapeistä saadaan sille silloin yli 5 vuotta. Noiden mukaan seuraaja tulee aika paljon aiemmin kuin 2022.
 
Ennenkään uudeksi arkkitehtuuriksi ei ole laskettu tapauksia joissa ainoa merkittävä ero on tuki käskykannalle joka vaatii erillisen ohjelmistotuen. Skylake SP:n ollessa kyseessä AVX-512.

Vaikka laskettaisiin "Skylake SP" uudeksi arkkitehtuuriksi, työpöydälle se tulee tällä tietoa 2020 Cannon Laken muodossa, josta tulee myös se 5 vuotta.
 
Ennenkään uudeksi arkkitehtuuriksi ei ole laskettu tapauksia joissa ainoa merkittävä ero on tuki käskykannalle joka vaatii erillisen ohjelmistotuen. Skylake SP:n ollessa kyseessä AVX-512.

Ensinnäkin, asiaan täysin liittymättä:

Sinä et ymmärrä, mitä kaikkea sieltä ytimen sisältä on pitänyt laittaa uusiksi, että AVX-512 on tuettu. AVX-512n mukana kun on tullut kokonaan uusi tuplasti leveämpi rekisteriluokka (ZMM) ja skylake-SPssa se toteutus on myös sellainen, että järeimmissä malleissa siellä on myös tuplasti leveämpiä laskentayksiköitä.

Toisekseen, siellä on leveämmät datapolut L1-välimuistiin (256b => 512b).

Kolmannekseen, välimuistirakenne on muuttunut huomattavasti, ja tällä ei ole mitään tekemistä AVX-512n kanssa. L2-välimuisti on suurennettu 256 kiB -> 1024 kiB ja sen replacement-politiikka L3n suhteen on muutettu täysin, nyt se on eksklusiivinen. Samalla L3-välimuistia on pienennetty.

Ja uusien käskyjen tukeminen mitenkään muuten kuin todella hitaasti mikrokoodilla vaatii AINA jotain muutoksia mikroarkkitehtuuriin.

Mutta millään tällä ei edes ole väliä, koska nyt puhutaan vaihdoksesta BROADWELL-EP:stä SKYLAKE-SP:hen, EI Skylake-> Skylake-SP.


Vaikka laskettaisiin "Skylake SP" uudeksi arkkitehtuuriksi, työpöydälle se tulee tällä tietoa 2020 Cannon Laken muodossa, josta tulee myös se 5 vuotta.

Tässä puhuttiin nyt palvelimista, ei työpöydästä.

"Normaalia" skylakea ei tullut OLLENKAAN noihin "oikeisiin" järeisiin xeoneihin. Niissä mentiin Broadwell-EPllä tuohon 2017 asti.

Ja broadwell(-EP) -> skylake-SP on huomattava mikroarkkitehtuurimuutos, vaikka molemmat sandy bridgeen jossain määrin perustuvatkin.

MIKÄÄN skylake-pohjainen tuli "oikeisiin xeoneihin" siis vasta 2017
 
Viimeksi muokattu:
Ensinnäkin, asiaan täysin liittymättä:

Sinä et ymmärrä, mitä kaikkea sieltä ytimen sisältä on pitänyt laittaa uusiksi, että AVX-512 on tuettu. AVX-512n mukana kun on tullut kokonaan uusi tuplasti leveämpi rekisteriluokka (ZMM) ja skylake-SPssa se toteutus on myös sellainen, että järeimmissä malleissa siellä on myös tuplasti leveämpiä laskentayksiköitä.

Toisekseen, siellä on leveämmät datapolut L1-välimuistiin (256b => 512b).

Kolmannekseen, välimuistirakenne on muuttunut huomattavasti, ja tällä ei ole mitään tekemistä AVX-512n kanssa. L2-välimuisti on suurennettu 256 kiB -> 1024 kiB ja sen replacement-politiikka L3n suhteen on muutettu täysin, nyt se on eksklusiivinen. Samalla L3-välimuistia on pienennetty.

Ja uusien käskyjen tukeminen mitenkään muuten kuin todella hitaasti mikrokoodilla vaatii AINA jotain muutoksia mikroarkkitehtuuriin.

Mutta millään tällä ei edes ole väliä, koska nyt puhutaan vaihdoksesta BROADWELL-EP:stä SKYLAKE-SP:hen, EI Skylake-> Skylake-SP.


Tässä puhuttiin nyt palvelimista, ei työpöydästä.

"Normaalia" skylakea ei tullut OLLENKAAN noihin "oikeisiin" järeisiin xeoneihin. Niissä mentiin Broadwell-EPllä tuohon 2017 asti.

Ja broadwell(-EP) -> skylake-SP on huomattava mikroarkkitehtuurimuutos, vaikka molemmat sandy bridgeen jossain määrin perustuvatkin.

MIKÄÄN skylake-pohjainen tuli "oikeisiin xeoneihin" siis vasta 2017

Vaihto on kyllä Broadwell EP-Skylake SP, kumpikaan ei ole prosessoriarkkitehtuuri vaan prosessoriarkkitehtuurin pohjalta tehty palvelinversio. Intelkin sanoo Broadwell EP:n olevan Broadwell arkkitehtuurilla ja Skylake SP:n Skylake arkkitehtuurilla. Siksi voidaan hyvin puhua Broadwell-Skylake vaihdoksesta myös palvelimissa koska Skylake SP:n tapauksessa prosessorin arkkitehtuurin olennaisin ero on AVX-512. Mesh, L2 ja L3 eivät liity itse ytimen arkkitehtuuriin. L1 välimuistin muutoksesta Intel ei näe tarpeelliseksi sanoa sanaakaan: Intel® Xeon® Processor Scalable Family Technical Overview | Intel® Software

Ainahan prosessoriin joudutaan tekemään muutoksia kun uusi käskykanta lisätään. Jollakin ne käskyt pitää suorittaa nopeasti. Merkittävän muutoksen ja uuden arkkitehtuurin suhteen voidaan katsoa mitä aikaisemmin on tapahtunut kun uusi käskykanta on ollut pääasiallinen muutos. Monessa tapauksessa olennaisin muutos on ollut lisäkäskykanta ja muutoksen jälkeistä prosessoria ei ole pidetty uutena arkkitehtuurina, huolimatta mahdollisista muista muutoksista joita monissa tapauksissa on ollut.

Seuraavat eivät tehneet uutta arkkitehtuuria huolimatta lisäkäskykannan aiheuttamista muutoksista (ja kaikissa muissa paitsi Pentium II-Pentium III vaihdoksessa tehtiin muutakin muutosta).

Intel MMX (Pentium-Pentium MMX)
Intel SSE (Pentium II-Pentium III)
AMD SSE (Thunderbird-AthlonXP)
Intel AVX2 (Haswell)

Seuraavissa tapauksissa käskykanta otettiin mukaan arkkitehtuuriin joka uusiutui muutenkin suuresti (tai käytännössä kokonaan). Näissä tapauksissa lisäkäskykanta ei ollut suurin muutos (Athlon64 tavallaan poikkeus muttei SSE2:n takia):

AMD MMX (K5-K6)
Intel SSE2 (Pentium III-Pentium 4)
AMD SSE2 (AthlonXP-Athlon64)
Intel AVX (Sandy Bridge)

Yleisen käytännön mukaisesti Skylake SP:ta (eikä vastaavaa työpöytäarkkitehtuuria) ei voi pitää uutena arkkitehtuurina, vaikka lisäkäskykanta vaatikin prosessoriin muutoksia. Siten väite Intelin pysymisestä Skylake arkkitehtuurissa työpöydällä 5 vuotta on pätevä, jos ennen 2021 ei tule uutta arkkitehtuuria.

Palvelinpuolella Sapphire Rapids tulee kuulemma 2022. Skylake SP:ta voidaan tarvittaessa pitää Skylake+:na arkkitehtuurin puolesta. Jolloin voitaisiin sanoa Intelin menevän Skylake+:lla samat 5 vuotta.
 
9700k ja 9900k tulevat kuulemma olemaan juotettuja (kultaa TIM/IHS ja CPU dien väliin), joten deliddaaminen lämpöjen laskemiseksi ei ole tarpeen. Näin kertoi OEM-valmistaja Eurocom.
 
Hanoicomputerissa tulevien Intelin prosessorien tiedot.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Juu, vaikka kyllä täälläkin jeesustellaan sillä kuinka prossuoptimointi tarjoaa sen verran mitätöntä hyötyä ettei hengitystä kannata pidättää. Jo pelkästään se, että aletaan ajattelemaan Intelin luoman 4/8-maailman yli on optimointia ja tällä hetkellä nimenomaan AMD:n suuntaan. Ja kellotajuudella kilpailu alkaa muutenkin olla taaksejäänyttä elämää. Rajat on, jos ei nyt vielä saavutettu, niin hyvin lähellä sitä. Jatkossa nopeus on revittävä rinnakaistuksella tavalla jos toisella. Sit joku sanoo että mutku pelit ja eihän niitä voi ku x ja sitten vielä ö ja sen takia Å, niin kyllä voi. Ne helpoimmat rinnakkaistettavat laskennat on jo GPU:n hoidettavana ja enemmän näyttäisi aina löytyvän käyttötarpeita niiden tarjoamalle jäätävälle rinnakkaiskapasiteetille.

Ei nyt tulee muutenkaan montaa probleemaa jota ei jollain tasolla voitaisi rinnakkaistaa. Myös ne täysin sarjalliselta vaikuttavat laskennat voidaan rinnakkaistaa prossutasolla ennustusalgoritmeilla, jotka nyt nousseet pöydälle noiden sulamiskummitushaavoittuvuuksien ansiosta. Perhanasti siinä on toki enemmän hommia, mutta jos halutaan pitää juna liikkeessä niin ei paljoa muu auta. Olisi kyllä aika noiden skriptikielisyöpienkin alkaa oikeasti hyödyntää monisäikeistystä.
 
Niin tekee. Kun tietäs monestako kappaleesta on kyse, sadoista vaiko tuhansista puhutaan?

On tuo trendi vähän muuallakin. Q4/2018 on ennustettu AMD:lle 30% osuutta desktop markkinoista.
Mindfactoryssa nyt korostuu se, että harrastajista inteliä haluvat odottaa 9000-sarjaa ja loput ostaa AMD:ta.
 
Näinhän se on hyvin pitkälti ollutkin. Saas nähdä, toisiko Zen 2 muutosta tähän, olisi hyvä että Inteliä kirittäisi joku tuolla pelisuorituskyvyssäkin. Harkitsin itsekin m-ITX-settiin ja samalla Ryzeniin siirtymistä ihan kokeilunhalusta, mutta kun nykyinen i5-3570K kellotettuna tuntuu pyyhkivän pelissä kuin pelissä lattiaa noilla 2xxx-sarjan Rytzölöillä niin tekemättä jäi.
 
Mielenkiintoista tietoa, ja erot ovat paikoitellen aika häkellyttäviä. Olisi kuitenkin hyödyllistä nähdä lukemia silloin, kun näyttöasetukset ovat sellaiset, että peli pyörii jossain 60 fps:n tuntumassa. Moni hardcore-pelaaja tietysti arvostaa jotain 100fps+ lukemia, mutta hyvin moni toisaalta tuossa tilanteessa hankkii jo tarkemman resoluution näytön.
 
Erot on tosiaan kovat jos vielä pelailee 1080p:llä. Sinänsä tuossa ei mitään uutta ole.

GTX 1080 Ti ja nyt sen jälkeen 2080 sekä 2080 Ti on siirtäny ton "erot tasoittuu" maalitolpan yhä suuremmalle resolle. 1440p + huippunäyttis ja ero CPU'ssa on merkittävä intelin eduksi. 4K:lla 2080 Ti + intelin 8700K/8086K kiskoo myös isoa kaulaa 2700X:ään.


Mitä tehokkaampi näyttis niin sitä enemmän "alempien resoluutioiden" CPU-pullonkaula siirtyy kohti GPU-intensiivisiä isoja resoluutioita. 2080 Ti repii 8700K:n kanssa tietyillä peleillä jo lähes 200fps 4K:lla, ja siinä rupeaa sitten rytsölät tippumaan rajusti tahdista. 4k60fps ja prossulla ei niin väliä, 4k100+fps ja prossuerot tulee esiin ihan siinä missä matalemmilla resoillakin. 2080 Ti vetää useassa pelissä ton FPS-rajan lähelle 100 ja joissakin harvoissa jopa yli, tuoden CPU-erot selvästi havaittaviksi myös 4k resoluutiolla.
 
Nyt sitten vähän täysin erilaista näkökulmaa tähän keskusteluun.

Sijoittajanäkökulma:

Intel on pitkään tasaisesti tehnyt hyvää voittoa, minkä takia sen kurssi on melko korkealla ja on noussut sinen tasaisesti (markkina-arvo pörssissä nyt 218 miljardia, 2015 oli jossain 160 miljardin luokassa)

AMDn kurssi taas oli pitkään matalalla firman tehdessä tappiota. Firman markkina-arvo oli pitkään selvästi alle kolmen miljardin luokkaa. Zenin julkaisun lähestyessä AMDn kurssi kuitenkin n. viisinkertaistui, ja markkina-arvo nousi jonnekin 12 miljardin luokkaan, kun alkoi tulla tietoisuus siitä, että pitkästä tappioputkesta päästään eroon

(tässä vaiheessa ostin omat AMDn osakkeeni, motivaationa lähinnä, että kun tulee Q1 näyttisten myyntiluvut kryptoboomin seurauksena, kurssi pomppaa, ja sitten voin myydä ne pois, suuri pomppaus tulikin myöhemmin enkä myynytkään heti pois)

Tänä vuonna (lähinnä loppukeväällä ja kesällä) AMDn osake kuitenkin jälkeen 2.5-kertaistui ja nyt mennään 30 miljardin market capissä-

Markkina-arvoltaan AMD on siis tällä hetkellä n. seitsemäsosa intelistä.


Talousluvut:

Intel teki viime kvartaalissa 17 miljardia liikevaihtoa ja siitä jäi n. 5miljardia voittoa.
AMD teki viime kvartaalissa n. 1.8 miljardia liikevaihtoa, ja siitä jäi 116 miljoonaa voittoa.

Näistä luvuista näkee, että AMDn pörssikurssisa on tällä hetkellä aika paljon enemmän kasvuodotusta kuin intelillä, mikä on ymmärettävää, intelillä ei ole paljoa mahdollisuuksia laajentaa bisneksiään, kun taas AMD pystyy laajentamaan markkinaosuuttaan merkittävästi. Pelkästään Q2-kvartaalin luvut tarkoittaisi intelille pärssim markkina-arvosta laskettuna vuosittaista n. 9% pääomantuottoprosenttia ja AMDlle n. 1.5 %ia.

Intelin 9% pääomantuotto-% on oikestaan niin kova, että tuohon kurssiin on selvästi laskettu mukaan odotusta siitä, että voitot tulevat tulevaisuudessa putoamaan, varmaan sekä "10nm" prosessin ongelmien takia, että sen takia että AMD syö markkinaosuutta.

AMDn pääomantuotto-% taas tarkoittaa sitä, että sijoittajat odottavat firman voittojen vielä n. nelinkertaistuvan, että päästään hyviin pääomantuotto-%iin.


Toisaalta, AMDn n. 10% intelin arvosta oleva liikevaihto oikeuttaisi n. 10%iin intelin markkina-arvosta JOS molemmat pystyisivät samaa luokkaa olevaan voitto-prosenttiin.


Mitä minä henkilökohtaisesti tästä analyysistäni kostun: Taidan myydä pois n. 40% AMDn osakkeistani, koska vaikka AMDllä meneekin nyt kovaa, voittojen nelinkertaistuminen on silti aika kova tavoite.

Ja niilä rahoilla (+laittamalla vähän lisää muualta) ostan Inteliä, jota tällä hetkellä en omista yhtään.

Intelin kurssi on mielestäni laskenut mielestäni liikaa näiden "skandaalien" seurauksena, koska niistä huolimatta se tahkoo oikein kovaa voittoa, ja nämä "skalndaalit" ovat pudottaneet sen osakkeen" alihintaisesksi".


Tämän jälkeen minulla olisi sitten about samalla summalla inteliä ja AMDtä salkussani.

edit: toteutettu 1.10.2018
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
295 678
Viestejä
5 047 950
Jäsenet
80 970
Uusin jäsen
Hippo_Plazamus

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom