- Liittynyt
- 03.07.2021
- Viestejä
- 573
Nyt sulla meni taas omenat ja appelsiinit sekaisin. Mä olen maksanut Nintendolle (mini-NES) hinnan jonka he pyytävät pelistä heidän valmistamallaan raudalla.Laitetta ei tarvitse jos sitä ei käytä. Emulaattorit ei vaadi mitään oikeaa rautaa tai moisen omistajuutta jotta homma on täysin laillista.
Halpojahan vanhat pelit on pääsääntöisesti, jos uusiin vertaa, mario kart on 80€, siinä missä nes version saa jollain kympilä. Keräilijät kun hankkii niitä new in box laatuisina, joille on ihan eri markkinat.
Jep. Niin on.
Emulaattorilla siis sinäkin pelit pelaat.
Ongelma ei sinällään ole sana "emulaattori" vaan seikka että olenko maksanut tuotteen (laite ja pelit) valmistajalle heidän määrittämänsä hinnan. Palatakseni aiempaan esimerkkiin taiteilijasta, eihän se nyt jumalauta niin mene että jos minä maksan alkuperäisen taiteilijan tekemästä taulukopiosta hänelle hänen määrittämänsä myyntihinnan että sinä saisit kopion siitä, saatikka että sinä jaksaisit kopiota siitä muille.
Alkuperäinen digitaalisen jakelun idea oli että posti- ja logistiikkakulut saataisiin eliminoitua kuin myös näihin koituneet ajat. Sitten joku hemmetin älypää keksi että otetaan tästä digitaalinen klooni joka monistetaan kaikille jotka sen haluavat joko ilmaiseksi tai rahaa vastaan (luonnollisestikaan ei valmistajalle maksettavaksi). Sitten hypättiin ajassa vähän eteenpäin kun joku keksi että jos Tarpeeseen™ ei voi käsin koskea niin se ei ole fyysinen eikä sitä voi omistaa joten se on vapaata riistaa.
Tässä päästään siihen että mä olen maksanut Nintendolle heidän tuotteistaan heidän määrittämänsä hinnan niiden käyttöoikeudesta ja voin siitä todisteen näyttää. Valitettavasti mun ostama käyttöoikeus ei yllä sinuun asti, eikä muihinkaan, siitä huolimatta että niiden määritelmäksi käy sana "emulaatio".

