Yleistä keskustelua sähköautoista

[zepi]

Nyt en kyllä ihan ymmärrä miksi niitä kahvoja ylipäätään täytyy sohia, kun ovet menee automatic kiinni, kun kävelee pois
Vai onko tämä joku komponenttipulan aikainen pirkka-GTX versio?

Ainakin oman kartoituksen mukaan vuosi sitten valtaosa GTX:sistä mitä käytettynä keski-euroopassa liikkui oli aivan karvalakkeja ilman mitään lisävarusteita. Manuaalipenkkejä (joskin GTX-kirjailulla) jne.

 

[tonttuj]

Nyt en kyllä ihan ymmärrä miksi niitä kahvoja ylipäätään täytyy sohia, kun ovet menee automatic kiinni, kun kävelee pois
Vai onko tämä joku komponenttipulan aikainen pirkka-GTX versio?

Minä en ainakaan käytä tuota automatiikkaa, jos joku on autossa kun menee ulos autosta niin pitää leikkiä sen hälyn kanssa.
Itsekin avaan ovet kahvaa koskettamalla ja lukitsen kahvan ulkopintaa koskettamalla.
Kaksi kertaa nähnyt kaupan parkkiksella kun autosta poistuu kuljettaja ja apukuskin puolelle menee rosmo avaamaan oven rakoselleen ja siinä välissä rosmo menee autoon.
Kuljettaja on kertonut jälkikäteen että ovien pitäisi mennä lukkoon itsekseen.
Molemmat rosmot saatiin kyllä kiinni.

 

[Kvarkki]

Minä en ainakaan käytä tuota automatiikkaa, jos joku on autossa kun menee ulos autosta niin pitää leikkiä sen hälyn kanssa.
Itsekin avaan ovet kahvaa koskettamalla ja lukitsen kahvan ulkopintaa koskettamalla.
Kaksi kertaa nähnyt kaupan parkkiksella kun autosta poistuu kuljettaja ja apukuskin puolelle menee rosmo avaamaan oven rakoselleen ja siinä välissä rosmo menee autoon.
Kuljettaja on kertonut jälkikäteen että ovien pitäisi mennä lukkoon itsekseen.
Molemmat rosmot saatiin kyllä kiinni.

Aika hankalalta/turhalta varovaisuudelta kuulostaa jos myös sulla on id-sarjaa. Ne muutamat kerrat kun autoon on jäänyt joku, niin sen varashälyttimen on siitä (ainakin 5.x) näytöstä näpännyt pois samalla, kun on ilmastoinnin laittanut päälle. Auto piippaa, kun menee lukkoon kunhan avain on pari metriä autosta. Aikamoinen user error saa olla, että tuolla menetelmällä joku pääsee autoon sisälle ja jää huomaamatta. Kerran kyllä hetken ihmettelin miksei mene lukkoon ennen kuin kiersin toiselle puolelle juniorin raolleen jättämän oven kohdalle.

e: Varashälytinkin tuli testattua ekalla käyttöviikolla, kun jätin perheen odottamaan piipahtaessani kaupassa. Hieman oli hallitus vittuuntuneen oloinen, kun tulin takaisin

 

[pulssi]

Minä en ainakaan käytä tuota automatiikkaa, jos joku on autossa kun menee ulos autosta niin pitää leikkiä sen hälyn kanssa.
Itsekin avaan ovet kahvaa koskettamalla ja lukitsen kahvan ulkopintaa koskettamalla.
Kaksi kertaa nähnyt kaupan parkkiksella kun autosta poistuu kuljettaja ja apukuskin puolelle menee rosmo avaamaan oven rakoselleen ja siinä välissä rosmo menee autoon.
Kuljettaja on kertonut jälkikäteen että ovien pitäisi mennä lukkoon itsekseen.
Molemmat rosmot saatiin kyllä kiinni.

OT, mutta missä noin paljon rosmoja on?

 

[tonttuj]

OT, mutta missä noin paljon rosmoja on?

Nuo tapahtui Vantaalla Tammistossa, mutta eiköhän tuota harrasteta muuallakin.

 

[tonttuj]

Aika hankalalta/turhalta varovaisuudelta kuulostaa jos myös sulla on id-sarjaa. Ne muutamat kerrat kun autoon on jäänyt joku, niin sen varashälyttimen on siitä (ainakin 5.x) näytöstä näpännyt pois samalla, kun on ilmastoinnin laittanut päälle. Auto piippaa, kun menee lukkoon kunhan avain on pari metriä autosta. Aikamoinen user error saa olla, että tuolla menetelmällä joku pääsee autoon sisälle ja jää huomaamatta. Kerran kyllä hetken ihmettelin miksei mene lukkoon ennen kuin kiersin toiselle puolelle juniorin raolleen jättämän oven kohdalle.

e: Varashälytinkin tuli testattua ekalla käyttöviikolla, kun jätin perheen odottamaan piipahtaessani kaupassa. Hieman oli hallitus vittuuntuneen oloinen, kun tulin takaisin

En nyt koe tuota mitenkään hankalana enkä turhana varovaisuutena.
Hyvin on pärjätty ja ilman ongelmia.
Vaikka sähköautot ja muutkin tarjoaa noita automatisoituja ominaisuuksia, ei niitä ole halutessaan pakko käyttää oli syy mikä tahansa.

 

[maustevoi]

Tällaisella autolla sinun halutaan kohta ajavan – Hinta uutena vain 15 000–20 000 euroa

Euroopan komissio on julkistanut ehdotuksen uudesta ajoneuvoluokasta, jonka tavoitteena on vauhdittaa pienten sähköautojen tuotantoa ja myyntiä Euroopassa.

www.iltalehti.fi

Mitäs mieltä tästä?
Ihan ok mallejahan tuohon toki osuu, kuten ID.Poloa ja sen sellaista. Mutta varmaan menee ohi muutama.

Meille toki täysin turha luokka vielä vuosikausia, mutta vaikkapa 10v päästä niin mukavan hintaista käytettyä saatavilla .

 

[larionof]

Pieni sähköauto olisi meidänkin kahden hengen perheelle sopiva( vaikkei XC40 ja Elroq nyt nekään mitään isoja ole) mutta on se silti aika kompromissi. Vaikka esimerkiksi e2008( löytyy perheestä) tarjoaakin 100 kW:n maksimilataustehon niin on sillä aika operaatio käydä Helsingissä asioilla( 300- 400 km per edestakainen ajoreissu) kun se lataustarve on iso ja latausnopeus silti hidas.

Mutta, kymmenen vuoden päästä olemme varmasti tilanteessa, jossa osa ajoakusta on ns. superkondensaattoreita( tätä oli suunniteltu jo vuosia ratkaisuksi ns. nopealle lataukselle. Ratkaisua kokeiltiin mm. busseihin jo vuonna 2005 mutta ongelmana taitaa yhä edelleen olla varaus/ tilavuus-suhteen heikkous), jolloin saisi vaikkapa ladattua 20 kWh muutamissa sekunneissa ja sen avulla ladattua ajon aikana käyttöakku turvallisemmalla, hitaammalla latausteholla. Sitten pieni, 20- 30 kWh:n ajoakku saattaisi toimia annetussa tehtävässään jopa pidemmillä taipaleilla( vaatisi silti tosin latauksen sadan kilometrin välein mutta jos päivärupeama on normaalisti max 50 km ja vain ajoittain ajetaan em 400 km ajorupeama, ei se olisi enää niin paha hidaste). Ja eihän sitä tiedä vaikka oikeasti saisimme ajoakun rinnalle pienen vetygeneraattorin tuottamaan tarvittava energia.

 

[zepi]

Pieni sähköauto olisi meidänkin kahden hengen perheelle sopiva( vaikkei XC40 ja Elroq nyt nekään mitään isoja ole) mutta on se silti aika kompromissi. Vaikka esimerkiksi e2008( löytyy perheestä) tarjoaakin 100 kW:n maksimilataustehon niin on sillä aika operaatio käydä Helsingissä asioilla( 300- 400 km per edestakainen ajoreissu) kun se lataustarve on iso ja latausnopeus silti hidas.

Mutta, kymmenen vuoden päästä olemme varmasti tilanteessa, jossa osa ajoakusta on ns. superkondensaattoreita( tätä oli suunniteltu jo vuosia ratkaisuksi ns. nopealle lataukselle. Ratkaisua kokeiltiin mm. busseihin jo vuonna 2005 mutta ongelmana taitaa yhä edelleen olla varaus/ tilavuus-suhteen heikkous), jolloin saisi vaikkapa ladattua 20 kWh muutamissa sekunneissa ja sen avulla ladattua ajon aikana käyttöakku turvallisemmalla, hitaammalla latausteholla. Sitten pieni, 20- 30 kWh:n ajoakku saattaisi toimia annetussa tehtävässään jopa pidemmillä taipaleilla( vaatisi silti tosin latauksen sadan kilometrin välein mutta jos päivärupeama on normaalisti max 50 km ja vain ajoittain ajetaan em 400 km ajorupeama, ei se olisi enää niin paha hidaste). Ja eihän sitä tiedä vaikka oikeasti saisimme ajoakun rinnalle pienen vetygeneraattorin tuottamaan tarvittava energia.

Minun on kyllä todella vaikea uskoa mihinkään superkondensaattoreihin.

Jos sulla on vaihtoehtona laittaa 45kWh akku + 5kWh superkondensaattorit tai 60kWh akku, niin aina ja joka kerta kannattaa laittaa 60kWh akku. Superkonkan + pienen akun latausnopeus voi olla ekat 5min kovat ja saat ladattua 10kWh nopsaan, mutta sen jälkeen 60kWh akku onkin nopeampi ja se ottaa kiinni yhtään pidemmässä latauksessa + sillä tarvitsee myös ladata paljon harvemmin.

Puhumattakaan siitä, että 5kWh superkonkista voi vain unelmoida...

Vähän sama homma kaikkeen vetyy liittyvässä - on aina parempi käyttää tila ja raha suurempaan akkumäärään kuin johonkin monimutkaiseen vetyhärveliin.

Varsinkin kun akkut eivät maksa juuri mitään nykyisin - paljaita kennoja saa kiinasta luokkaa 50€/kWh hinnalla, joten millään muutamien kymmenien kilowattituntien leikkauksilla ei saa yhtään mitään järkevää vaihtoehtoista energianlähdettä aikaiseksi.

 

[eurokeitai]

Pieni sähköauto olisi meidänkin kahden hengen perheelle sopiva( vaikkei XC40 ja Elroq nyt nekään mitään isoja ole) mutta on se silti aika kompromissi. Vaikka esimerkiksi e2008( löytyy perheestä) tarjoaakin 100 kW:n maksimilataustehon niin on sillä aika operaatio käydä Helsingissä asioilla( 300- 400 km per edestakainen ajoreissu) kun se lataustarve on iso ja latausnopeus silti hidas.

Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Mutta onhan noita kompakteja ja riittävän nopeasti autoja markkinoilla muutenkin, esim hyundai inster, renault r5 tai vaikkapa fiat 500e. Ihmiset vaan on tottuneet ajamaan kahden tonnin "ei tää nyt niin iso ole" maantielaivoilla. On epäselvää mitä uusi ajoneuvoluokka toisi tilanteeseen muutosta. Melko jyrkkä painon mukaan nouseva verokiila lienee ainoa jolla olisi todella vaikutusta.

 

[mhj]

Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Mutta onhan noita kompakteja ja riittävän nopeasti autoja markkinoilla muutenkin, esim hyundai inster, renault r5 tai vaikkapa fiat 500e. Ihmiset vaan on tottuneet ajamaan kahden tonnin "ei tää nyt niin iso ole" maantielaivoilla. On epäselvää mitä uusi ajoneuvoluokka toisi tilanteeseen muutosta. Melko jyrkkä painon mukaan nouseva verokiila lienee ainoa jolla olisi todella vaikutusta.

No, en nyt ehkä sanoisi. V50 on 40-sarjaa siinä missä XC40:kin on, mutta farmaripituudessa. Tämän johdosta XC40:ssä on pituutta vähemmän ja leveyttä vähän enemmän kun kerta on vähän uudempaa sarjaa ja maastureissa pitääkin olla leveyttä enemmän, ettei näytä ihan typerältä mittasuhteiden puolesta. Molemmat omistaneena sanoisin että tuo leveys ei kyllä juurikaan sisätiloissa tunnu, mutta on tässä vettäkin virrannut vantaanjoessa tietysti...

Tuossa miltä näyttää oikeaan kartanovolvoon verrattuna:

 

[larionof]

Minun on kyllä todella vaikea uskoa mihinkään superkondensaattoreihin.

Jos sulla on vaihtoehtona laittaa 45kWh akku + 5kWh superkondensaattorit tai 60kWh akku, niin aina ja joka kerta kannattaa laittaa 60kWh akku. Superkonkan + pienen akun latausnopeus voi olla ekat 5min kovat ja saat ladattua 10kWh nopsaan, mutta sen jälkeen 60kWh akku onkin nopeampi ja se ottaa kiinni yhtään pidemmässä latauksessa + sillä tarvitsee myös ladata paljon harvemmin.

Puhumattakaan siitä, että 5kWh superkonkista voi vain unelmoida...

Vähän sama homma kaikkeen vetyy liittyvässä - on aina parempi käyttää tila ja raha suurempaan akkumäärään kuin johonkin monimutkaiseen vetyhärveliin.

Varsinkin kun akkut eivät maksa juuri mitään nykyisin - paljaita kennoja saa kiinasta luokkaa 50€/kWh hinnalla, joten millään muutamien kymmenien kilowattituntien leikkauksilla ei saa yhtään mitään järkevää vaihtoehtoista energianlähdettä aikaiseksi.

No siihenhän se kaatuikin, ja akkukemioiden parantumiseen. Silti teoriassa käyttämällä välipuskuria latausnopeuden kasvattamiseksi on kuitenkin jotain mitä yhä tutkitaan. Se toimiva puskuri vain puuttuu tällä hetkellä. Suola-akut saattavat joskus autoihin tullessa vaatia rinnalleen toisen kemian akun mm. latausnopeuden vuoksi.


Ja vetyyn en itse usko omana elinaikanani, ja sen jälkeen on varmasti - ja varmaan ennenkin - keksitty jotain järkevämpää.


Kaksi toimintamallia törmäävät ilman oikeastaan minkäänlaista kultaista keskitietä: pieni ajoakku normaaliajoja varten sekä iso ajoakku niitä suurimmalle osalle muutamaa vuotuista ajoa varten.
Pieniakkuisen ongelma on ettei nykyisillä kemioilla tahdota päästä suuriin C-arvoihin ilman pahoja kompromisseja. Olisi kaikkiaan edukkainta omistaa pieni auto pienellä ajoakulla( jopa luokkaa 20 kWh:lla pärjää omakotiasuja suuremman osan vuotta, ja kokemuksesta jopa kerrostaloasuja ilman kotilauatsmahdollisuutta) mutta sen kanssa on turha kuvitella ajavansa esimerkiksi 400 kimälometrin taivalta ilman nerittävää viipettä latausajoista johtuen.

Superkondensaattorin alkuperäinen ajatus oli puskurointi mutta akkukemian parantuminen on poistanut suurimman osan nykykondensaattoreiden ajatelluista eduista. Mutta se poista sitä mahdollisuutta, että jotain vastaavaa tulisi tarjolle, olkoon sitten vaikka vety( sehän ei poikkea oikeastaan yhtään i3R:n toimintamallista).

Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Mutta onhan noita kompakteja ja riittävän nopeasti autoja markkinoilla muutenkin, esim hyundai inster, renault r5 tai vaikkapa fiat 500e. Ihmiset vaan on tottuneet ajamaan kahden tonnin "ei tää nyt niin iso ole" maantielaivoilla. On epäselvää mitä uusi ajoneuvoluokka toisi tilanteeseen muutosta. Melko jyrkkä painon mukaan nouseva verokiila lienee ainoa jolla olisi todella vaikutusta.

Onhan niitä, ja suht edukkaitakin. Mainitsemani e2008 ei ole edes pieni, ja moninkerroin järkevämpi valinta kuin esimerkiksi 62 kWh:n Leaf( auto oli yhä hirvittävä ajaa ja mm. mittarinopeusvirhe järjettömän suuri). E208 taas oli jopa hyödyttömän pieni jos edes kerran joutuu jotain kuskaamaan. Lähinnä siksi hyödyttömän ettei tarjolla ole vetokykyä, jolloin sen yhden kerran vuodessa kun sitä tilaa tarvisee niin voisi heittää peräkärryn perään.

Siten vaikkapa inster 600 kg:n vetokyvyllä olisi soiva peli( vaikkeivät pienemmät polttisautotkaan vetää saaneet niin auton tarjoama massa sekä voimansiirron sitkeys pitäisi mahdollistaa edes jonkinmoisen vetokyvyn pienemmissäkin sähköautoissa, vaikkeivät toki ne pienimmät sähköautot nekään muutamaa lukuunottamatta mitään pieniä ole) ja toimintasäteen kustannuksella voisin hyvin moista harkita.

 

[Raatokalle]

Tällaisella autolla sinun halutaan kohta ajavan – Hinta uutena vain 15 000–20 000 euroa

Euroopan komissio on julkistanut ehdotuksen uudesta ajoneuvoluokasta, jonka tavoitteena on vauhdittaa pienten sähköautojen tuotantoa ja myyntiä Euroopassa.

www.iltalehti.fi

Mitäs mieltä tästä?
Ihan ok mallejahan tuohon toki osuu, kuten ID.Poloa ja sen sellaista. Mutta varmaan menee ohi muutama.

Meille toki täysin turha luokka vielä vuosikausia, mutta vaikkapa 10v päästä niin mukavan hintaista käytettyä saatavilla .

Tälläinen olisi aivan mahtava idea. Citroen amit ja twizyt on vähän turhan spartalaisia, mutta kei-auto henkiset kulkuneuvot osuisi tähän väliin mainiosti. Hyundai inster taitaa olla lähimpänä tälläistä mitä itse haen, mutta mitä lie mahtaa vakuutukset ja muut olla, kun on kuitenkin enemmän ja vähemmän pakollisia turvavarusteita isompien autojen tapaan, mikä taas nostaa hintaa.
Märkä päiväunihan olisi sähköinen smart roadster.

 

[Sir Lancelot]

Id.4 tuli myös päivitys (5.x softalle), mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsi ovenkahvat erikseen. Jotain luotettavuusparannuksia kylmälle kelille ja kuulemma huolto voi olla yhteydessä myöhemmin, jos omat palikat ovat tietynlaiset. Olisivatkohan nyt löytäneet syyt miksi niitä kahvoja paskoontui urakalla jossain vaiheessa. 2025 mallin kahvoissa ei ole kyllä ollut ongelmaa.

Vesi menee kahvaan ja piirilevyn liitokset hapertuu 2021 malliin vaihtanut nyt 4vuotiaana 2kpl. Ei onneksi maksa mansikoita kun saa purkuosia..

 

[samiv]

Tällaisella autolla sinun halutaan kohta ajavan – Hinta uutena vain 15 000–20 000 euroa

Euroopan komissio on julkistanut ehdotuksen uudesta ajoneuvoluokasta, jonka tavoitteena on vauhdittaa pienten sähköautojen tuotantoa ja myyntiä Euroopassa.

www.iltalehti.fi

Mitäs mieltä tästä?
Ihan ok mallejahan tuohon toki osuu, kuten ID.Poloa ja sen sellaista. Mutta varmaan menee ohi muutama.

Meille toki täysin turha luokka vielä vuosikausia, mutta vaikkapa 10v päästä niin mukavan hintaista käytettyä saatavilla .

Vaikuttaa lupaavalta. Kahdesta syystä a) siinä valmistusta pakotettaisiin EU alueelle ja b) lisäksi tuo lisäisi tehokkaan kokoisien autojen tarjontaa. Meilläkin odotetaan esim. ID.Poloa ja Ravalia kuin kuuta nousevaa, jos niistä tulee isoakkuinen ja järkevästi varusteltu versio. Kun lapsia on vain kolme ei ole mitään jääkeikkoharrastuksia tai lastenvaunuja ollut enää reiluun vuosikymmeneen niin autojen suuri fyysinen koko oli yksi vittumainen este/hidaste vaihtaa sähköautoon.

Se on sähköautojen yksi suurin haitta, ettei niistä ole järkevän kokoisia pieniä perheautoja kaupunkiin. Vaan autot on suunniteltu maalla asuville lestaadiolaisille suurperheille joiden kaikki lapset harrastaa jääkiekkoa, ovat fyysiseltä kooltaan kehonrakentajia ja ovat samalla lastenvaunuissa ja perheen auto toimii samalla jonkinlaisena muuttoautona tms. pakettiautona päivittäin ja niiden pituus sekä kääntösäde on sellainen, että edes ammattikuskit eivät saa niitä taittumaan yhdellä ajolinjalla kaupunkiolosuhteissa sisäpihojen parkkipaikoille ja aina ajaessa kuolee keskimäärin 6 mummoa jotka jää sen panssarivaunun kuolleisiin kulmiin ja koska autot on myös ohjaukseltaan ja painoltaan tunnottomia kuin Leopard 2 panssarivaunu ei kuljettaja edes tiedä niistä kuolleista mummoista auton alla.

 

[pulatunnus]

Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Sarkasmia ? Vanhoja lehtiä lukeneille kartanovolvo tuo mieleen viimevuosisadan 760, 850 sarjan farmarit, tänäpäivänä V90 (välissä pienempi v70)
V50 on Toytota Avensista pienempi

 

[blastermaster]

Vaikuttaa lupaavalta. Kahdesta syystä a) siinä valmistusta pakotettaisiin EU alueelle ja b) lisäksi tuo lisäisi tehokkaan kokoisien autojen tarjontaa. Meilläkin odotetaan esim. ID.Poloa ja Ravalia kuin kuuta nousevaa, jos niistä tulee isoakkuinen ja järkevästi varusteltu versio. Kun lapsia on vain kolme ei ole mitään jääkeikkoharrastuksia tai lastenvaunuja ollut enää reiluun vuosikymmeneen niin autojen suuri fyysinen koko oli yksi vittumainen este/hidaste vaihtaa sähköautoon.

Se on sähköautojen yksi suurin haitta, ettei niistä ole järkevän kokoisia pieniä perheautoja kaupunkiin. Vaan autot on suunniteltu maalla asuville lestaadiolaisille suurperheille joiden kaikki lapset harrastaa jääkiekkoa, ovat fyysiseltä kooltaan kehonrakentajia ja ovat samalla lastenvaunuissa ja perheen auto toimii samalla jonkinlaisena muuttoautona tms. pakettiautona päivittäin ja niiden pituus sekä kääntösäde on sellainen, että edes ammattikuskit eivät saa niitä taittumaan yhdellä ajolinjalla kaupunkiolosuhteissa sisäpihojen parkkipaikoille ja aina ajaessa kuolee keskimäärin 6 mummoa jotka jää sen panssarivaunun kuolleisiin kulmiin ja koska autot on myös ohjaukseltaan ja painoltaan tunnottomia kuin Leopard 2 panssarivaunu ei kuljettaja edes tiedä niistä kuolleista mummoista auton alla.

Hauskasti kirjoiteltu mutta kyllä pääsääntöisesti suuriosa sähköautoissa on aika pieniä ja monet pienempiä kuin polttis sisarensa. Sellaisia kunnon 3-rivissä tila-autoja ei taida olla kuin mersulla ja stellantiksella?

 

[pulatunnus]

Se on sähköautojen yksi suurin haitta, ettei niistä ole järkevän kokoisia pieniä perheautoja kaupunkiin. Vaan autot on suunniteltu maalla asuville lestaadiolaisille suurperheille joiden kaikki lapset harrastaa jääkiekkoa,...

Model Y, Model 3, no vakavasti, moni kaivannut VAG ryhmä e-Up /Mii niin kooltaan kuin hinnoitelultaan.

Jos ei Tesla, niin Stellantis mm Citroen e C3 (moottori), entäs kilapailijan lyhyempi Renault 5, (moottori.fi)

Molemmat lyhyempiä kuin polttis Polo.

 

[jrp]

Model Y, Model 3, no vakavasti, moni kaivannut VAG ryhmä e-Up /Mii niin kooltaan kuin hinnoitelultaan.

Jos ei Tesla, niin Stellantis mm Citroen e C3 (moottori), entäs kilapailijan lyhyempi Renault 5, (moottori.fi)

Molemmat lyhyempiä kuin polttis Polo.

Tässä haetaan luultavasti myös leveyttä (tai oikeastaan kapeutta) jos puhutaan sisäpihoista. Nykyiset autot on paisuneet juuri leveydessä hyvin paljon ja esim. Renault 5, mitä pidetään pienenä autona on yli 10cm leveämpi kuin vuosituhannen vaihteen Polo. Pituudessa on vieläkin suurempi ero, mutta se ei ole nii merkitsevä asia ahtaassa porttikongissa.

 

[zepi]

Tässä haetaan luultavasti myös leveyttä (tai oikeastaan kapeutta) jos puhutaan sisäpihoista. Nykyiset autot on paisuneet juuri leveydessä hyvin paljon ja esim. Renault 5, mitä pidetään pienenä autona on yli 10cm leveämpi kuin vuosituhannen vaihteen Polo. Pituudessa on vieläkin suurempi ero, mutta se ei ole nii merkitsevä asia ahtaassa porttikongissa.

Pituuden kasvuun liittyy yleensä myös pidentynyt akseliväli joka pidentää kääntösädettä - yleensä kapeissa porttikongeissa ja parkkiruuduissa halutaan kääntyä pieneen tilaan, kääntösäde vaikuttaa paljon.

Harvaan kapeaan paikkaan ajetaan suoraan, yleensä ne tuskan paikat ovat kun ajetaan ratti lähes tappiin käännettynä.

 

[pulatunnus]

Tässä haetaan luultavasti myös leveyttä (tai oikeastaan kapeutta) jos puhutaan sisäpihoista. Nykyiset autot on paisuneet juuri leveydessä hyvin paljon ja esim. Renault 5, mitä pidetään pienenä autona on yli 10cm leveämpi kuin vuosituhannen vaihteen Polo. Pituudessa on vieläkin suurempi ero, mutta se ei ole nii merkitsevä asia ahtaassa porttikongissa.

Leveystä ehdottomasti samaa mieltä, jotkut viimevuosisadan vähän isommat menee todella sutjakasti parkkiruutuihin mihin saa nyky polo sovitella tarkkaan jos meinaa uloskin päästä.

Tuo Renu 5 näyttää olevan sentin tarkkuudeella samaaluokkaa kuin nyky Polo. E-up pikavlasulla 10cm kapeampi, joka tosiaan iso asia.

Fiat e500 näyttäisi menevän tuohon väliin. Pärjäävän ysäri Pololle akselivälin lyhyydessäkin

 

[jrp]

Pituuden kasvuun liittyy yleensä myös pidentynyt akseliväli joka pidentää kääntösädettä - yleensä kapeissa porttikongeissa ja parkkiruuduissa halutaan kääntyä pieneen tilaan, kääntösäde vaikuttaa paljon.

Harvaan kapeaan paikkaan ajetaan suoraan, yleensä ne tuskan paikat ovat kun ajetaan ratti lähes tappiin käännettynä.

Tietyissä tapauksissa kyllä, mutta pidemmällä akselivälillä oleva auto voi silti kääntyä pienemmässä tilassa jos sen renkaat kääntyvät enemmän kuin lyhyemmällä varustetussa. Leveys on taas aina yhtä absoluuttinen asia.

 

[Pace]

Kiinnitti huomion bydin raportoidut joulukuun myyntiluvut... myynti tippui peräti yli 18% viime vuoteen verrattuna, mutta jos keskittyy vain Kiinan henkilöautolukuihin niin tiputusta tapahtui yli kolmannes(!)

Ymmärsin että kiinan sähköautojen alv-veroale puolittuisi nyt 2026 alusta, joten se että myynti lähestulkoon sakkasi jo ennen sitä on kyllä erikoista...

BYD NEV sales continue to decline in Dec while overseas sales hit new record

BYD sold 420,398 NEVs in December, marking an 18.34 percent year-on-year decline.

cnevpost.com

 

[Fact0ry]

Mites näiden akkujen korjaus moduulitasolla sitten on käytännössä onnistunut? Yksittäisen akkupaketin kennoja kun vaihdetaan uuteen, on homma äkkiä epäbalanssissa, ellei sitten löydetä yhtä kuluineita kennoja vaihdokiksi.

Moduulitasolla kai ainakin lataus saadaan säädettyä moduulikohtaisesti, eli yksi moduuli voidaan vaihtaa uuteen ja silti saada hallittu täyteen lataus.

Mutta entäs sitten käyttösyksillä kun kaikki ovat rinnan kytkettynä, niin tuleeko tarpeetonta purkausta uudesta kennosta vanhoihin kennoihin, johtuen sisäisen resistanssin muuttumisesta, eli ikäänkuin moduulilit tappelevat keskenään päästäkseen tasapainoon.

ps. kyseessä ihan peruskoulupohjainen pähkäily ja kokemus sähköfillarin kennojen vaihtamisesta..

Asiansa osaavat korjaamot juurikin testaavat moduulit ja valikoivat käytetyistä moduuleista sellaisen käytetyn, joka vastaa kunnoltaan mahdollisimman hyvin akussa jo olevia moduuleita. Tämän tarpeellisuus korostuu mitä enemmän ajettu (=kulunut) akku kokonaisuutena on.
Ja moduulit luonnollisesti varataan samaan varaustasoon ennen kuin paketti laitetaan läjään.

Pääsääntöisesti akkumoduulit on kytketty sarjaan (ei rinnan). Yksi moduuli voi sisältää sekä rinnan että sarjaan kytkettyjä akkukennoja. Siten huolesi moduulien tappelemisesta keskenään on tarpeeton.