Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[snu]

Pesuhuoneesta nyt löytyy lähes poikkeuksetta kosteutta lattiakaivon/suihkuseinän luota. Itsellä oli juuri kuntotarkastus uudehkossa talossa ja sanoi samaa tuosta keittiöstä.

Spoileri: Raportissa seuraavat keittiön osalta:

- Suositellaan astianpesukoneen vesi- ja poistoputkien kiinnittämistä
- Viemäriputkien liikkumista ei ollut estetty

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristöministeriön asetuksen rakennusten vesi- ja
viemärilaitteistoista mukaan ’’Viemärien on oltava kannatettuja ja kiinnitettyjä rakenteisiin niin,
että mekaaniset voimat ja lämpölaajeneminen eivät aiheuta painaumia tai haitallisia muutoksia
viemäreissä. Viemärin on oltava ankkuroitu, jos jäteveden virtauksesta aiheutuvat voimat ovat niin
voimakkaita, että viemäri ei muuten pysy haittaa aiheuttamatta paikoillaan.’’

- Suositellaan allaskaapin tekemistä vuotovedenpitäväksi tai vuotovahdin asentamista
allaskaapin alapuolelle

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla annetun asetuksen rakennusten
kosteusteknisestä toimivuudesta mukaan ’’Rakenteellisten ratkaisujen on ohjattava uuden
rakennuksen ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistosta tai muusta laitteistosta sekä niihin
liitetystä laitteesta aiheutuva vesivuoto näkyville.’’

Et en ehkä tuohon lähtis vetoamaan jos samaa.

 

[kapo]

Ihan täysin omaa mutua, mutta jos ehdoksi on laitettu kuntotarkastus, niin mahtaako kukaan määrittää, että mitä ostajan sieltä pitää etsiä tai löytää? Ei kai kukaan voi ostajan pään sisälle päästä päättämään, että mikä on riittävä kunto tai maininta. Jos itse ostaisin kiinteistöä niin haluaisin kuntotarkastuksen sanovan että kaikki on tiptop (mitä kukaan tarkastaja ei tietenkään sano omaa persustaan suojellakseen). Jos ei ole niin jäisi kaupat tekemättä. Kosteutta suihkutiloissa ja riskirakenne (ja vielä salaojien kuvauttamisen tarve) kuulostaa ihan riittäviltä syiltä perua kaupat, ellei näistä ole suullisesti tai muuten sovittu jotain tai kerrottu etukäteen ennen tarjousta. Aika vaikea nähdä että nämä eivät riittäisi syiksi. Postaus ei kerro että mikä oli se syy kaupasta irtautumiseen, mutta jos kuntotarkastus päätökseen vaikutti, niin kuulostaisi aika selvältä - sen takiahan se kuntotarkastus tehdään että saa varmuutta päätöksentekoon. Jos on täysin maallikko-ostaja, niin en usko että nykyajassa voi vaatia juuri minkäänlaista tietämystä kiinteistöistä. Että jos talossa on "aikakaudelle tyypillinen riskirakenne", mielestäni ostajan ei voi sitä olettaa tietäneen etukäteen.

Luulisi jotain oikeuden ennakkotapauksiakin tällaisesta löytyvän jos jaksaa etsiä.

Korostan että ihan omaa mutua ja ehkä riippuu mitä on oikeasti sovittu ja miten ehdot on muotoiltu (pelkkä "kuntotarkastus" on vähän huono ehto). Ja kohtuullista on tietenkin vähintään maksaa tuo kuntotarkastus kokonaisuudessaan tai puoliksi.

Noilla kriteereillä et saa ikinä ostettua yhtään taloa.

 

[Mikkos]

Noilla kriteereillä et saa ikinä ostettua yhtään taloa.

Ja toisaalta tommosilla kriteereillä ostavalle en myöskään myis yhtään taloa.

 

[Jerkkub]

Omaa taloa ostaessa tuli sellainen kuva että riskirakennetta ei käsitetä virheenä ellei sitä erikseen todeta sellaiseksi tutkimalla tarkemmin. Se ennemminkin on ostajalle vihje että tavara kannattaa tarkistaa tarkemmin ennen kauppaa, mutta ei ole virhe ennen kuin se sellaiseksi tulkitaan tarkemmissa tutkimuksissa.

Mutta entä tässä kans se jos ostaja ei ole ollut alunperin tietoinen kyseistä ”riskirakenteesta” ja jos tutkimukset pitäisi maksaa esim ostaja, niin eikö ostajalla ole silloin myös oikeus vetäytyä kaupasta jos hän ei halua tutkituttaa tarkemmin rakennetta lisäkustannuksien takia joista ei ollut tietoinen tarjouksen jättö hetkellä. Jos nyt sitten myyjä ei halua näitä kustannuksia maksaa.

 

[Boulder]

Riskirakenne ei ole mikään virhe. Esim. valesokkeli 80-luvun talossa on riskirakenne, mutta rakennettu ko. ajan määräysten mukaisesti.

 

[Oksa]

Niin oliko kiinteistön ostotarjous tehty määrämuotoisena esisopimuksena kaupanvahvistajan läsnäollessa tai MML:n palvelussa? Jos ei niin minkäänlainen sopimussakko tai 4 % korvaus ei tule kyseeseen, ainoastaan todelliset myyjälle syntyneet kulut voidaan vaatia korvattavaksi (ei myöskään välillisiä kuluja).

OP:n sähköinen allekirjoitus ei siis ole sama kuin maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelu joka on ainoa jossa tuollaisen esisopimuksen voi tehdä ilman kaupanvahvistajaa.

 

[Jerkkub]

Niin oliko kiinteistön ostotarjous tehty määrämuotoisena esisopimuksena kaupanvahvistajan läsnäollessa tai MML:n palvelussa? Jos ei niin minkäänlainen sopimussakko tai 4 % korvaus ei tule kyseeseen, ainoastaan todelliset myyjälle syntyneet kulut voidaan vaatia korvattavaksi (ei myöskään välillisiä kuluja).

OP:n sähköinen allekirjoitus ei siis ole sama kuin maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelu joka on ainoa jossa tuollaisen esisopimuksen voi tehdä ilman kaupanvahvistajaa.

Ainoastaan OP sähköinen allekirjoitus vahvistettu OP pankkitunnuksilla kotona ilman kenenkään muun läsnäoloa. Ja näin myös arvelin ettei nyt ainakaan voida vaatia tuota 4% korvausta.

 

[Oksa]

Ainoastaan OP sähköinen allekirjoitus vahvistettu OP pankkitunnuksilla kotona ilman kenenkään muun läsnäoloa. Ja näin myös arvelin ettei nyt ainakaan voida vaatia tuota 4% korvausta.

Maakaari
8 §
Korvaus kaupasta vetäytymisestä

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

--

Mulla ei ole mitään pätevyyttä näiden asioiden suhteen mutta olen itse viime vuonna ollut kiinteistökaupoilla ostajan roolissa ja selvittelin asiaa silloin. Jos välittäjä puhuu muuta niin yrittää ainoastaan kusettaa myyjän eduksi tai ei vain osaa.

Siihen en osaa sanoa pääseekö noilla lainan saannin ja kuntotarkastuksen ehdoilla pois korvausvastuusta jos niissä ei oikeasti ole mitään ongelmaa.

 

[SuperKilppari]

Noilla kriteereillä et saa ikinä ostettua yhtään taloa.

Ja toisaalta tommosilla kriteereillä ostavalle en myöskään myis yhtään taloa.

Tässä se pihvi - eri ostajilla ja myyjillä on eri kriteerit. Jos tarjous on tehty ehdollisena kuntotarkastukselle, niin melkein sanon että kaupasta voi vetäytyä millä tahansa kuntotarkastuksessa löytyvällä "vialla", oli se sitten riskirakenne tai pesutilojen kosteus, mikä tahansa mikä pelästyttää tai on ostajalle "uutta tietoa". Jossain varmaan menee raja, että ostajalta voi edellyttää jotain ymmärrystä, mutta noissa se tuskin on. (Ja myönnän että toivottavasti en joudu kiinteistöä koskaan ostamaan. Yhden asunto-osakkeen omistan pk-seudulta ja pian toisen.)

Todellisuudessa kannattaa varmaan käyttää se laina-kortti myös, eli jos pankki on antanut lainatarjouksen jollain kriteereillä (esim. marginaali 0,75%), niin "neuvottelee" sen niin, että pankki ei enää tulekaan vastaan, eli pyytää esim. marginaaliksi 0,30% jota pankki ei myönnä. Näillä korkotasoilla kaikki pankkilaina on kallista, ja jos puhutaan sadoista tuhansista, niin pienikin marginaaliero vaikuttaa paljon. Vähän kikkailua, mutta eipä sitäkään voi kukaan muu kuin ostaja määrittää, millainen laina omaan talouteen sopii.

Toivottavasti saadaan päivitys että miten asia sitten lopulta meni.

 

[SuperKilppari]

Ja jotta ei mene turhaksi väittelyksi omalta osalta, niin laitetaan yksi ostotarjoustarina ihan tuoreeltaan:

Tarjosin aika lailla 91% pyyntihinnasta Espoossa olevasta kerrostaloasunnosta, pyyntihinta n. 400 000 e. Parin neuvottelukierroksen jälkeen myyjän viimeinen tarjous oli n. 95%. Jäi kaupat tekemättä. Tuossa kohteessa oli pyyntihinta ehkä vähän paremmin arvioitu kuin monessa muussa, mutta ei riittänyt kantti tässä markkinassa tehdä kauppoja kun ei ollut ihan "täydellinen". Tuntuu että hinnat pk-seudulla alkavat tasaantua, vielä näkyy muutamia hinnanlaskuja ja sellaisia kohteita, joissa yksityinen myyjä on yrittänyt ensin itse mutta parin viikon päästä tulee sama kohde välittäjän kautta ja halvemmalla hinnalla. Näytöillä tuntuu olevan tilaa, olen usein ainoa tai toinen paikalla käynyt, ja parin kohteen osalta välittäjä oli hyvin aktiivinen ja soitteli perään tarjousta penäten. Tuntuu myös että esittelyt ovat vähentyneet juuri nyt, vissiin välittäjät ovat aloittaneet juhannuksen aikaisin.

Tuo EKP:n ensimmäinen koronlasku ei tainnut vauhdittaa kauppaa merkittävästi jos yhtään.

 

[Exotus]

Juu tuo EKP:n koronlasku oli kuitenkin sen verran odotettu signaali että se oli jo käytännössä "hinnoiteltu sisään" markkinan mielialaan. Koronlaskun tekemättä jättäminen olisi varmaan hyydyttänyt markkinan täysin, ja kaupan vauhdittamiseen olisi vaadittu isompi lasku tai lupaus seuraavasta laskusta heti lähitulevaisuudessa.

 

[j-o-r-e]

Kotikadulta havaintoja markkinatilanteesta. Jo aiemmin täällä mainittu vastapäinen talo edelleen myymättä (tuli myyntiin marraskuussa - 22). Nyt ilmesty "uudelleen" etuoveen. Välittäjä vaihtunut ja hintapyynti tippunut 20ke. Muuten ei ole omaan silmään osunut katsojia, eikä näyttöjä.

Toinen talo tuli n. kuukausi sit myyntiin. Muutama päivä sitten vaihdoin pari sanaa nykyisten omistajien kanssa. Kuulemma 5 näyttöä ollut ja 3ssa ollut katsojia, 2ssa ei. Heidän halu myydä on vaihtaa isompaan&halvempaan.

Hintapyyntien perusteella (ottaen huomioon 10-20ke alle pyynnin olevat tarjoukset) ollaan nyt aika samoissa hinnoissa, kuin mitä me maksettiin keväällä - 21 tästä. Sillon oli jo hinnat kovaa nousussa, mutta rakentaja oli kerennyt lyödä meille lukkoon hinnan juuri ennenkuin rakettinousu alkoi. Varsinaisella kaupanteko hetkellä oli nousubuumi menossa.

 

[Jerkkub]

Tässä se pihvi - eri ostajilla ja myyjillä on eri kriteerit. Jos tarjous on tehty ehdollisena kuntotarkastukselle, niin melkein sanon että kaupasta voi vetäytyä millä tahansa kuntotarkastuksessa löytyvällä "vialla", oli se sitten riskirakenne tai pesutilojen kosteus, mikä tahansa mikä pelästyttää tai on ostajalle "uutta tietoa". Jossain varmaan menee raja, että ostajalta voi edellyttää jotain ymmärrystä, mutta noissa se tuskin on. (Ja myönnän että toivottavasti en joudu kiinteistöä koskaan ostamaan. Yhden asunto-osakkeen omistan pk-seudulta ja pian toisen.)

Todellisuudessa kannattaa varmaan käyttää se laina-kortti myös, eli jos pankki on antanut lainatarjouksen jollain kriteereillä (esim. marginaali 0,75%), niin "neuvottelee" sen niin, että pankki ei enää tulekaan vastaan, eli pyytää esim. marginaaliksi 0,30% jota pankki ei myönnä. Näillä korkotasoilla kaikki pankkilaina on kallista, ja jos puhutaan sadoista tuhansista, niin pienikin marginaaliero vaikuttaa paljon. Vähän kikkailua, mutta eipä sitäkään voi kukaan muu kuin ostaja määrittää, millainen laina omaan talouteen sopii.

Toivottavasti saadaan päivitys että miten asia sitten lopulta meni.

Ilmoittelen miten asia lopulta meni kun oon jutuissa kaverin kans seuraavan kerran, odottelee nyt vielä virallista kuntokartoitus raporttia että tarkastaja saa sen tehtyä

 

[Hattu47]

Ilmoittelen miten asia lopulta meni kun oon jutuissa kaverin kans seuraavan kerran, odottelee nyt vielä virallista kuntokartoitus raporttia että tarkastaja saa sen tehtyä

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tarjoukseen se kuntotarkastus pitäisi määritellä, että Kuntotarkastuksessa löytyisi jotakin yllättävää tai sellaista mitä ei ole tullut tiedoissa esiin. Jos kaupan ehtona on lainalupas ja kuntotarkastus nii eikös se tarkoita sitä, että purkuehtona on se jos kuntotarkastusta ei tehdä tai ei saa lainaa.

 

[Jerkkub]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tarjoukseen se kuntotarkastus pitäisi määritellä, että Kuntotarkastuksessa löytyisi jotakin yllättävää tai sellaista mitä ei ole tullut tiedoissa esiin. Jos kaupan ehtona on lainalupas ja kuntotarkastus nii eikös se tarkoita sitä, että purkuehtona on se jos kuntotarkastusta ei tehdä tai ei saa lainaa.

kuntokartoitus oli ehtoihin ilmoitettu tismalleen näin : ” kuntokartoitus ( Mikäli tarkastuksessa jotain korjattavaa ilmenee niin tarjous joko raukeaa tai neuvotellaan hinnasta uudelleen sen mukaan millaisia korjauskustannukset tulisi mahdollisesti olemaan tarkastuksessa havaittuihin vikoihin )”

 

[Taneli-]

kuntokartoitus oli ehtoihin ilmoitettu tismalleen näin : ” kuntokartoitus ( Mikäli tarkastuksessa jotain korjattavaa ilmenee niin tarjous joko raukeaa tai neuvotellaan hinnasta uudelleen sen mukaan millaisia korjauskustannukset tulisi mahdollisesti olemaan tarkastuksessa havaittuihin vikoihin )”

Sano kaverillesi että jos ne mitä oikeasti havaittiin olivat:
"
kartoitus tehtiin eilen ja ei siinä nyt ilmeisesti mitään kovin erikoista ollut, kosteutta vähän suihkutiloissa mikä aika yleistä, keittiön alapohjasta kartoittaja oli sanonut että on nyky säädännöillä ”riskirakennetta” ei tarkemmin avannut asiaa. Myös salaojia kartoittaja suositteli kuvauttamaan että saa varmistuksen niiden täydestä toimivuudesta. Talo -07.
"
Niin toivottavasti oli mukana ja kysyi mitä tuo "riskirakenne" tarkoitti (siitä voi kysyä tarkennusta ja näkee sen sitten niistä papereista tietysti, luultavasti sitä että nykyisin rakennussäädökset määrittelevät että tarvisi tehdä erilailla kuin silloin).

Se että on vähän kosteutta sen korjaa sillä että kun ostaa talon ei esim. muutamaan viikkoon avaa hanoja, eli siellä on aina kosteutta kun mittaus tehdään eikä kukaan ala olemaan peseytymättä / käyttämättä vettä viikkoja tai kuukausia siksi että kaikki pintakosteus haihtuisi.

EDIT: lisäksi tuo salaojat, kannattaa katsoa millainen on maasto eli onko kallioista ja miten rakennettu. Jos korkealle ja maasto viettää alaspäin ei niiden salaojien puutekaan haittaa (nimimerkillä ei tässäkään yhtiössä niitä ole mutta ei tarvettakaan)

 

[allunteri]

Tässä taas hieman asuntoja katsellut. Tuli vastaan 80-luvun alun rivitalo, normaalisti jättäisin nämä välistä, mutta näytti ulkoisesti kuvissa niin hyvältä että vilkaisin. Ilmoituksessa mainitaan remonteista, että huoneistot purettu runkorakenteisiin saakka 2010-luvun alkupuolella ja uusittu kaikki pintarakenteet ja eristeet. Samalla uusittu LVIS kokonaisuudessaan. Samalla lisätty huoneistokohtaiset IVLTO (tämä jäi vähän auki mitä tarkoittaa, ilman vaihto lämmön talteenotolla?). Keittiö uusittu ja peruskorjausia tehty. Patolevyt, sadevesijärjestelmät ja salaojat asennettu. Vesikatto uusittu. Pari vuotta myöhemmin suoritettu tiivistyskorjauksia (lattioiden ja seinien väliset rajat tiivistetty. Palokatkot uusittu ja joitain pienempiä korjauksia/päivityksiä asuntoihin. Isompia remontteja ei pitäisi olla tiedossa.

80-luvun asuntoja olen vältellyt, kun tuntunut että niissä on niin suuri riski olla täysiä pommeja tai isoja remontteja nurkan takana. Mutta mites tämmöinen asunto, mikä on käytännössä rakennettu uusiksi reilu 10 vuotta sitten, mitäköhän kaikkia yllätyksiä tämmöisessä voi tulla jos vertaa vaikka vastaavaan 2010-luvun alkupuolen rivariin? Kaikki normaalit riskirakenteet (sokkeliongelmat, kattoremontit, vesiputket yms) uusittu, niin en omalla (rajallisella) talotietämyksellä keksi kuin huonosti tehdyt korjaukset riskiksi Ei tule loppuelämän asunnoksi, niin myyminen voi toki olla haastavampaa kuin tuollaisen 2010-luvun kohteen.

Ulkoisesti ja sisäisesti vastaa aika hyvin tuollaista normaalia 2010-luvun alkupuolen-puolenvälin rivaria. Erona, että on hieman isompi, löytyy todella iso vaatehuone (menis tehoneliöaikakaudella varmaan makuuhuoneesta ), yleisesti tiloissa sopivasti väljyyttä ja pihallakin on reilusti kokoa. Ei ole semmoista nykyajan "tehoneliöt" höpötystä vielä tämän suunnittelussa ollut mukana. Pitänee pyytää näytön järjestämistä, olisi ihan järkevän hintainen (ainakin vielä, tarjouskauppakohde) ja ok sijainnilla

 

[Taneli-]

Mutta mites tämmöinen asunto

Ensin ne yleisimmät riskirakenteet:
"
10 tyypillistä ongelmaa 1980-luvun talossa

• Puuttuva tai toimimaton salaojitus
• Aluskatteen epätiiveys ja kattoikkunat vesikatoissa
• Puutteellinen vedeneristys kosteissa tiloissa
• Valesokkelirakenteesta johtuvat alajuoksun kosteus/ homeongelmat
• Betonilaatan päälle puukoolatut lattiat
• Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät
• Maanvastaisten seinien sisäpuoliset lämmöneristykset kellarikerroksissa
• Puutteellinen ilmanvaihto
• Ikkunoiden ja ulko-ovien puutteellinen toimivuus tai tiiveys
• Ilmanvaihtoputkien puutteellinen eristys

"
- Katsoisin onko kellaritiloja, jos ei niin ne aikoinaan puuttuneet salaojitukset eivät välttämättä ole ongelma.
- Miten kasvillisuus / kukat / puskat / puut jne. onko ihan kiinni seinustassa vai metrin/parin väliä?
- Katsoisin myös millaiseen maastoon tuo on rakennettu. Eli onko kallioista maastoa, pääseekö vesi valumaan poispäin talosta vai onko pahimmillaan "kuopassa" ja vedet kertyvät talon ympärille aina kun lumet sulavat / vettä sataa.

- Miten katto? Onko pahimmillaan se alkuperäinen "hieno" tasakatto ehkä huopapinnoitteella ja muutama kupumallinen kattoikkuna (juu, voi näyttää kivalta ja jos esim. 2½ kerrosta antaa valoa huoneisiin mutta aika riskirakenne kuitenkin ja voi valuttaa vettä)?

Muutenkin ympäristö, onko miten lähellä keskustaa / muuta asutusta (mikä olisi tietysti bonus) mutta myös onko miten äänekäs ympäristö ja mahdolliset välillä tulevat haju & äänihaitat (onko vastapäätä baaria, koulua, lastentarhaa, junarataa sellutehdasta, kumi/rengas tehdasta, lentokenttää yms)
Siihen liittyen ympäröivät tontit ja kaavoitus, onko paljon kerros / vuokrataloja, onko virkistyskäyttöön varattuja tontteja missä ei asukkaita, onko esim. päättyvän kadun viimeinen asunto joka päättyykö esim. metsään/puistoon jne.

Itse kun katselin kämppää (juurikin 80-luvulla tehtyä rivarinpätkää) lueskelin tämän tyyppisiä juttuja:

1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti

Rakennuslehti selvitti, mitkä ovat 1970- ja 1980-luvun rivitalojen tyyppiviat. Osa niistä voi tehdä rakennuksen lähes korjauskelvottomaksi. Aikoinaan ongelmalliset tasakatot on yleensä jo korjattu.

www.rakennuslehti.fi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145067/Latva-Kayra_Tarja.pdf

Eli ihan katsomalla vaikka miten sisälle astuminen on toteutettu. Onko rappusia (itsellä kolmisen kappaletta), onko kellaria (ei ole tässä kokonaisuudessa), miten sisälattian pinta vs ulkona oleva maan pinta (tässä korotettu, huomaa hyvin esim. takapihan terassista mikä on "ilmassa" ja sille kohtaa nurmelta pienet portaat)? Samaten tietysti onko useampia kerroksia vaikka rivitalosta puhutaankin, silloin helposti (varsinkin jos on ns. 2½ kerrosta) se alin kerros on puolittain tai jopa kokonaan maan sisällä mistä tulee sitten ongelmia ja kulku sisälle rappusia "alaspäin".

Valesokkelista:
"
Valesokkelin tunnistaa helpoiten sokkelin yläpinnasta useita kymmeniä senttejä alempana olevasta ulko-ovesta.
"
Onneksi itselläni ei moista ole mutta aika yleinen tuo oli 70-80-luvun rakennuksissa.

Yksi mikä voi olla ongelma on radon, eli onko radon mittaus tehty? Maan alta tuleva ilmavuoto esim. Tampereella Pispalassa oli aika yleistä. Ei siis pelkästään se että asutaan "kalliolla kukkulan päällä" välttämättä riitä.

EDIT: jos on tiiliverhoiltu puurunkoinen rakennus niin kannattaa katsoa onko siihen jätetty ilmarakoja. Eli "putkenpätkiä" tiilimuurauksen väleihin. Niitä kuuluu näkyä.
Ikkunat ja ovet ovat sellaisia että ainakin ikkunat alkavat tulla tiensä päähän, se keskimääräinen käyttöikä on ehkä 30-50 vuotta ja ne kannattaa uusia jos ovat vielä alkuperäiset (sellaisiakin näkee, täällä uusittiin noin 4v sitten)

 

[Kissabussi]

Mites käytännössä tapahtuu osakekirjojen siirto / MML:n sähköiseen rekisteriin vienti asuntoa myydessä, kun kämpästä ei ole koskaan osakekirjoja painettu vaan oman asuntolainani panttina pankilla on pelkkä väliaikaistodistus? Taloyhtiön osakeluettelo on kyllä siirretty tuonne rekisteriin, mutta jos myyn kämpän niin miten noiden välaik. todistusten kanssa hoituu homma? Ostajan tehtävähän se rekisteröinti on hoitaa kai, mutta onko tässä riskiä että jomman kumman pankki vetää herneen nenään, kun ei ole fyysistä osakekirjaa eikä myöskään sähköistä rekisterimerkintää tällä hetkellä?

 

[Kvarkki]

Mites käytännössä tapahtuu osakekirjojen siirto / MML:n sähköiseen rekisteriin vienti asuntoa myydessä, kun kämpästä ei ole koskaan osakekirjoja painettu vaan oman asuntolainani panttina pankilla on pelkkä väliaikaistodistus? Taloyhtiön osakeluettelo on kyllä siirretty tuonne rekisteriin, mutta jos myyn kämpän niin miten noiden välaik. todistusten kanssa hoituu homma? Ostajan tehtävähän se rekisteröinti on hoitaa kai, mutta onko tässä riskiä että jomman kumman pankki vetää herneen nenään, kun ei ole fyysistä osakekirjaa eikä myöskään sähköistä rekisterimerkintää tällä hetkellä?

Nyt kyllä kuulostaa sellaiselta, että otas yhteyttä MML ja varmista, että kaikki on kunnossa. Todennäköisesti sinulla on joku väärinkäsitys jossain.

e: Korjattu tekstiä kun ei ole kiinteistö.

 

[Asuradj]

Ihan mielenkiinnolla kyselen. Ollaan etsimässä puolison kanssa omakotitaloa espoosta. Asuntomarkkina tilannetta ei oo kauheesti tullu seurattua.
Jos asunto hinta pyynti on esim 450ke, millä hinnalla lähtisitte antamaan ensimmäisen tarjouksen?

 

[Kissabussi]

Nyt kyllä kuulostaa sellaiselta, että otas yhteyttä MML ja varmista, että kaikki on kunnossa. Todennäköisesti sinulla on joku väärinkäsitys jossain.

e: Korjattu tekstiä kun ei ole kiinteistö.

Niin siis taloyhtiö lisättiin alkuvuodesta sinne huoneistotietojärjestelmään, mutta siinähän on se 10v aikaa rekisteröidä asunto-osakkeen omistus sinne (paitsi jos osake vaihtaa omistajaa, niin sitten tehtävä siinä yhteydessä). Haluutko avata miksi epäilet väärinkäsitystä?

 

[SuperKilppari]

Ihan mielenkiinnolla kyselen. Ollaan etsimässä puolison kanssa omakotitaloa espoosta. Asuntomarkkina tilannetta ei oo kauheesti tullu seurattua.
Jos asunto hinta pyynti on esim 450ke, millä hinnalla lähtisitte antamaan ensimmäisen tarjouksen?

Omakotitaloista en voi sanoa varmaksi, mutta kerrostaloasunnot Espoossa tuossa hintaluokassa -10% on itsellä se mistä ensimmäinen tarjous muodostuu. Yksi 500k asunto oli sellainen, että välittäjä vahvasti vihjasi, että 450k voisi olla aika lähellä myyjälle käyvää hintaa. Tässä tosin oli muutamia pakottavia syitä myyjän puolella ja halu tehdä kaupat nopeasti. Toinen myyjä 480k:n pyyntihinnalla ei halunnut edistää 440k:n tarjousta, eli eivät ihan veljeksiä ole asunnot ja pyyntihinnat. Tuolla ylempänä kerroin että yksi oma tarjous olisi mennyt läpi 5% miinuksella pyyntihinnasta, mutta en sitten itse siihen enää halunnut lähteä. Eli -10% on aika turvallinen aloitustarjous ja tuskin aiheuttaa myyjille mitään ihmeempää reaktiota. Jos myyjä haluaa myydä, niin keskustelu lähtee sitten siitä. Veikkaan että jotkut asuntosijoittajat tai muuten raaistuneet varmaan tekevät tarjouksia vieläkin suuremmalla prosentilla. Tässä markkinassa ostajia ei liiemmälti ole liikkeellä, joten myyjillä ei ole hirveästi varaa torpata yhtäkään oikeasti kiinnostunutta ostajaa ainakaan mielensäpahoittamisen vuoksi. Jos on välittäjä välissä, niin ei siinä liikaa tarvitse aristella muutenkaan, jos välittäjä tietää ettei myyjää kiinnosta liian alhainen tarjous, niin sitten asiaa ei viedä viralliseksi tarjoukseksi.

Eli jos pyyntihinta on 450k, niin aloittaisin itse 40x:llä. Varmaan voisi 39X:lläkin kokeilla, mutta omaan tyyliin sopii mieluummin aloittaa edes jostain "sinnepäin" olevasta ja sitten ankkuroitua siihen vahvemmin kuin tehdä alhainen alkutarjous ja sitten nostaa reilusti... Mutta tyylejä on monia.

Mutuna veikkaisin, että jos välittäjä/myyjä on laittanut pyyntihinnaksi 450k, niin hyväksyy tarjouksen jossain 420-429k välissä tyytyväisenä. 410-415k voi mennä läpi, mutta hammasta purren, ja varmasti kuukausia on pitänyt kulua myynti-ilmoituksen teon jälkeen.

 

[Asuradj]

Omakotitaloista en voi sanoa varmaksi, mutta kerrostaloasunnot Espoossa tuossa hintaluokassa -10% on itsellä se mistä ensimmäinen tarjous muodostuu. Yksi 500k asunto oli sellainen, että välittäjä vahvasti vihjasi, että 450k voisi olla aika lähellä myyjälle käyvää hintaa. Tässä tosin oli muutamia pakottavia syitä myyjän puolella ja halu tehdä kaupat nopeasti. Toinen myyjä 480k:n pyyntihinnalla ei halunnut edistää 440k:n tarjousta, eli eivät ihan veljeksiä ole asunnot ja pyyntihinnat. Tuolla ylempänä kerroin että yksi oma tarjous olisi mennyt läpi 5% miinuksella pyyntihinnasta, mutta en sitten itse siihen enää halunnut lähteä. Eli -10% on aika turvallinen aloitustarjous ja tuskin aiheuttaa myyjille mitään ihmeempää reaktiota. Jos myyjä haluaa myydä, niin keskustelu lähtee sitten siitä. Veikkaan että jotkut asuntosijoittajat tai muuten raaistuneet varmaan tekevät tarjouksia vieläkin suuremmalla prosentilla. Tässä markkinassa ostajia ei liiemmälti ole liikkeellä, joten myyjillä ei ole hirveästi varaa torpata yhtäkään oikeasti kiinnostunutta ostajaa ainakaan mielensäpahoittamisen vuoksi. Jos on välittäjä välissä, niin ei siinä liikaa tarvitse aristella muutenkaan, jos välittäjä tietää ettei myyjää kiinnosta liian alhainen tarjous, niin sitten asiaa ei viedä viralliseksi tarjoukseksi.

Eli jos pyyntihinta on 450k, niin aloittaisin itse 40x:llä. Varmaan voisi 39X:lläkin kokeilla, mutta omaan tyyliin sopii mieluummin aloittaa edes jostain "sinnepäin" olevasta ja sitten ankkuroitua siihen vahvemmin kuin tehdä alhainen alkutarjous ja sitten nostaa reilusti... Mutta tyylejä on monia.

Mutuna veikkaisin, että jos välittäjä/myyjä on laittanut pyyntihinnaksi 450k, niin hyväksyy tarjouksen jossain 420-429k välissä tyytyväisenä. 410-415k voi mennä läpi, mutta hammasta purren, ja varmasti kuukausia on pitänyt kulua myynti-ilmoituksen teon jälkeen.

Kiitos hyvästä vastauksesta. Lähdetään kokeilemaan näillä vihjeillä tarjouksia

 

[Sledge]

Väärä lanka!

 

[miloytyn]

Eli jos pyyntihinta on 450k, niin aloittaisin itse 40x:llä. Varmaan voisi 39X:lläkin kokeilla, mutta omaan tyyliin sopii mieluummin aloittaa edes jostain "sinnepäin" olevasta ja sitten ankkuroitua siihen vahvemmin kuin tehdä alhainen alkutarjous ja sitten nostaa reilusti... Mutta tyylejä on monia.

Mutuna veikkaisin, että jos välittäjä/myyjä on laittanut pyyntihinnaksi 450k, niin hyväksyy tarjouksen jossain 420-429k välissä tyytyväisenä. 410-415k voi mennä läpi, mutta hammasta purren, ja varmasti kuukausia on pitänyt kulua myynti-ilmoituksen teon jälkeen.

Jos olisin hinnoitellut pyyntihinnan kuta kuinkin realistisesti ja jos olisin valmis hyväksymään tuon 420-429 paikkeilla olevan hinnan, niin todennäköisesti en tekisi edes vastatarjousta 39x tarjouksesta.

 

[BongisKhan]

Ihan mielenkiinnolla kyselen. Ollaan etsimässä puolison kanssa omakotitaloa espoosta. Asuntomarkkina tilannetta ei oo kauheesti tullu seurattua.
Jos asunto hinta pyynti on esim 450ke, millä hinnalla lähtisitte antamaan ensimmäisen tarjouksen?

Monien kämppien hinnoissa on edelleen aika reilusti ilmaa ja varsinkin Espoon kämpät tuntuu olevan aivan järjettömän hintaisia suhteessa kämppien sijaintiin ja laatuun. Toisaalta jos jonkun juuri kämpän oikeasti haluaa ja epäilys on, että joku muukin haluaa, niin vanha viisaus on, että ainoa tapa varmistua sen saannista on tehdä tarjous heti ja maksaa se mitä pyydetään. Tai enemmänkin, jos joku toinen ehtii tarjoamaan ensin.

Sitten taas jos ei ole pakkomiellettä mihinkään tiettyyn kämppään, niin kannattaa tarjota niin paljon alakanttiin kuin kehtaa. Toki jos tarjous on ihan liian alhainen niin silloin välittäjä ei toki luultavasti pistä sitä edes eteenpäin, mutta kyllä joku kymmenen tai vielä viisitoistakin pinnaa alle pyynnin on ihan vielä "etiketin" mukaisia tarjouksia.

Ei ole Espoota, mutta itse asun yhdellä Vantaan "vähän paremmalla" alueella ja yhdellä naapurilla oli just 450k€ pyynti -2016 OKT kämpästä (150m2, maalämpö, muutenkin varsin fiksu ja siisti kämppä) ja kaupat syntyi heti ekan näytön jälkeen 405k€ hinnalla. En ole kyllä ihan ymmärrä miksi hän myi noin halvalla kun tarjouksia ilmeisesti tuli useampikin, eikä käsittääkseni myyjillä mitään isompaa hoppua ollut. Toisaalta demonstroi sitä, että aina kannattaa tarjota edes se alapallo, jos kämppä kiinnostaa.

 

[pokkus]

Ei ole Espoota, mutta itse asun yhdellä Vantaan "vähän paremmalla" alueella ja yhdellä naapurilla oli just 450k€ pyynti -2016 OKT kämpästä (150m2, maalämpö, muutenkin varsin fiksu ja siisti kämppä) ja kaupat syntyi heti ekan näytön jälkeen 405k€ hinnalla. En ole kyllä ihan ymmärrä miksi hän myi noin halvalla kun tarjouksia ilmeisesti tuli useampikin, eikä käsittääkseni myyjillä mitään isompaa hoppua ollut. Toisaalta demonstroi sitä, että aina kannattaa tarjota edes se alapallo, jos kämppä kiinnostaa.

Niin tai useampi tarjous oman kämpän myyntiehdolla ja sitten se yksi alhaisempi tarjous ilman kyseistä ehtoa niin se varmasti houkuttaa alhaisemmasta hinnasta huolimatta.

 

[BongisKhan]

Niin tai useampi tarjous oman kämpän myyntiehdolla ja sitten se yksi alhaisempi tarjous ilman kyseistä ehtoa niin se varmasti houkuttaa alhaisemmasta hinnasta huolimatta.

Jotain tämmöistä varmaan. Olivat ilmeisesti myös saaneet tinkaistua about saman verran seuraavasta kämpästään, niin ukko oli ihan tyytyväinen ja koki että meni kuitenkin aika +-0.

 

[Jerkkub]

Tässä se pihvi - eri ostajilla ja myyjillä on eri kriteerit. Jos tarjous on tehty ehdollisena kuntotarkastukselle, niin melkein sanon että kaupasta voi vetäytyä millä tahansa kuntotarkastuksessa löytyvällä "vialla", oli se sitten riskirakenne tai pesutilojen kosteus, mikä tahansa mikä pelästyttää tai on ostajalle "uutta tietoa". Jossain varmaan menee raja, että ostajalta voi edellyttää jotain ymmärrystä, mutta noissa se tuskin on. (Ja myönnän että toivottavasti en joudu kiinteistöä koskaan ostamaan. Yhden asunto-osakkeen omistan pk-seudulta ja pian toisen.)

Todellisuudessa kannattaa varmaan käyttää se laina-kortti myös, eli jos pankki on antanut lainatarjouksen jollain kriteereillä (esim. marginaali 0,75%), niin "neuvottelee" sen niin, että pankki ei enää tulekaan vastaan, eli pyytää esim. marginaaliksi 0,30% jota pankki ei myönnä. Näillä korkotasoilla kaikki pankkilaina on kallista, ja jos puhutaan sadoista tuhansista, niin pienikin marginaaliero vaikuttaa paljon. Vähän kikkailua, mutta eipä sitäkään voi kukaan muu kuin ostaja määrittää, millainen laina omaan talouteen sopii.

Toivottavasti saadaan päivitys että miten asia sitten lopulta meni.

Tämä selvisi nytten ja kaveri ei joutunut mitään kuluja kustantamaan myyjille / välittäjälle. Myyjät ymmärsivät tilanteen vaikka vähän olivat harmissaan mutta asunto taas myynnissä!

 

[allunteri]

Spoileri

Ensin ne yleisimmät riskirakenteet:
"
10 tyypillistä ongelmaa 1980-luvun talossa

• Puuttuva tai toimimaton salaojitus
• Aluskatteen epätiiveys ja kattoikkunat vesikatoissa
• Puutteellinen vedeneristys kosteissa tiloissa
• Valesokkelirakenteesta johtuvat alajuoksun kosteus/ homeongelmat
• Betonilaatan päälle puukoolatut lattiat
• Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät
• Maanvastaisten seinien sisäpuoliset lämmöneristykset kellarikerroksissa
• Puutteellinen ilmanvaihto
• Ikkunoiden ja ulko-ovien puutteellinen toimivuus tai tiiveys
• Ilmanvaihtoputkien puutteellinen eristys

"
- Katsoisin onko kellaritiloja, jos ei niin ne aikoinaan puuttuneet salaojitukset eivät välttämättä ole ongelma.
- Miten kasvillisuus / kukat / puskat / puut jne. onko ihan kiinni seinustassa vai metrin/parin väliä?
- Katsoisin myös millaiseen maastoon tuo on rakennettu. Eli onko kallioista maastoa, pääseekö vesi valumaan poispäin talosta vai onko pahimmillaan "kuopassa" ja vedet kertyvät talon ympärille aina kun lumet sulavat / vettä sataa.

- Miten katto? Onko pahimmillaan se alkuperäinen "hieno" tasakatto ehkä huopapinnoitteella ja muutama kupumallinen kattoikkuna (juu, voi näyttää kivalta ja jos esim. 2½ kerrosta antaa valoa huoneisiin mutta aika riskirakenne kuitenkin ja voi valuttaa vettä)?

Muutenkin ympäristö, onko miten lähellä keskustaa / muuta asutusta (mikä olisi tietysti bonus) mutta myös onko miten äänekäs ympäristö ja mahdolliset välillä tulevat haju & äänihaitat (onko vastapäätä baaria, koulua, lastentarhaa, junarataa sellutehdasta, kumi/rengas tehdasta, lentokenttää yms)
Siihen liittyen ympäröivät tontit ja kaavoitus, onko paljon kerros / vuokrataloja, onko virkistyskäyttöön varattuja tontteja missä ei asukkaita, onko esim. päättyvän kadun viimeinen asunto joka päättyykö esim. metsään/puistoon jne.

Itse kun katselin kämppää (juurikin 80-luvulla tehtyä rivarinpätkää) lueskelin tämän tyyppisiä juttuja:

1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti

Rakennuslehti selvitti, mitkä ovat 1970- ja 1980-luvun rivitalojen tyyppiviat. Osa niistä voi tehdä rakennuksen lähes korjauskelvottomaksi. Aikoinaan ongelmalliset tasakatot on yleensä jo korjattu.

www.rakennuslehti.fi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145067/Latva-Kayra_Tarja.pdf

Eli ihan katsomalla vaikka miten sisälle astuminen on toteutettu. Onko rappusia (itsellä kolmisen kappaletta), onko kellaria (ei ole tässä kokonaisuudessa), miten sisälattian pinta vs ulkona oleva maan pinta (tässä korotettu, huomaa hyvin esim. takapihan terassista mikä on "ilmassa" ja sille kohtaa nurmelta pienet portaat)? Samaten tietysti onko useampia kerroksia vaikka rivitalosta puhutaankin, silloin helposti (varsinkin jos on ns. 2½ kerrosta) se alin kerros on puolittain tai jopa kokonaan maan sisällä mistä tulee sitten ongelmia ja kulku sisälle rappusia "alaspäin".

Valesokkelista:
"
Valesokkelin tunnistaa helpoiten sokkelin yläpinnasta useita kymmeniä senttejä alempana olevasta ulko-ovesta.
"
Onneksi itselläni ei moista ole mutta aika yleinen tuo oli 70-80-luvun rakennuksissa.

Yksi mikä voi olla ongelma on radon, eli onko radon mittaus tehty? Maan alta tuleva ilmavuoto esim. Tampereella Pispalassa oli aika yleistä. Ei siis pelkästään se että asutaan "kalliolla kukkulan päällä" välttämättä riitä.

EDIT: jos on tiiliverhoiltu puurunkoinen rakennus niin kannattaa katsoa onko siihen jätetty ilmarakoja. Eli "putkenpätkiä" tiilimuurauksen väleihin. Niitä kuuluu näkyä.
Ikkunat ja ovet ovat sellaisia että ainakin ikkunat alkavat tulla tiensä päähän, se keskimääräinen käyttöikä on ehkä 30-50 vuotta ja ne kannattaa uusia jos ovat vielä alkuperäiset (sellaisiakin näkee, täällä uusittiin noin 4v sitten)

Kiitos kattavasta vastauksesta. Pitääpä perehtyä niin tietää mitä katsoa näytössä

 

[Kissabussi]

Mites käytännössä tapahtuu osakekirjojen siirto / MML:n sähköiseen rekisteriin vienti asuntoa myydessä, kun kämpästä ei ole koskaan osakekirjoja painettu vaan oman asuntolainani panttina pankilla on pelkkä väliaikaistodistus? Taloyhtiön osakeluettelo on kyllä siirretty tuonne rekisteriin, mutta jos myyn kämpän niin miten noiden välaik. todistusten kanssa hoituu homma? Ostajan tehtävähän se rekisteröinti on hoitaa kai, mutta onko tässä riskiä että jomman kumman pankki vetää herneen nenään, kun ei ole fyysistä osakekirjaa eikä myöskään sähköistä rekisterimerkintää tällä hetkellä?

Tähän olisin vielä kaivannut jeesiä jos joku asiasta tietävä on paikalla. Vai pitääkö mun kysellä pankista? Ylipäätään tähän kaupantekotilaisuuteen löytyy huonosti netistä ohjeita, kun kaikki on vaan tyyliin "välittäjä huolehtii tarvittavat asiakirjat" mutta kun ilman välittäjää pitäis myydä ja missään ei sanota mitä ne asiakirjat ovat...

 

[seppohovinhaamu]

Tähän olisin vielä kaivannut jeesiä jos joku asiasta tietävä on paikalla. Vai pitääkö mun kysellä pankista? Ylipäätään tähän kaupantekotilaisuuteen löytyy huonosti netistä ohjeita, kun kaikki on vaan tyyliin "välittäjä huolehtii tarvittavat asiakirjat" mutta kun ilman välittäjää pitäis myydä ja missään ei sanota mitä ne asiakirjat ovat...

Onko kyseessä uudiskohde, vai joku vanha kohde jossa osakekirja on kadonnut? Jos uudiskohde, niin rakennuttajan olisi pitänyt hoitaa osakekirjat kuntoon (eli kysele rakennuttajalta). Jos vanha kohde ja kadonnut osakekirja, se pitäisi mitätöidä käräjäoikeudessa ja siirtoa varten pitäisi väliaikaistodistuksen lisäksi olla käräjäoikeuden dokumentti siitä, että osakekirjaa ollaan mitätöimässä. Jomman kumman pankki vetää herneen noin sadan prosentin varmuudella nenään, jos pelkällä väliaikaistodistuksella yrittää.

 

[Kissabussi]

Onko kyseessä uudiskohde, vai joku vanha kohde jossa osakekirja on kadonnut? Jos uudiskohde, niin rakennuttajan olisi pitänyt hoitaa osakekirjat kuntoon (eli kysele rakennuttajalta). Jos vanha kohde ja kadonnut osakekirja, se pitäisi mitätöidä käräjäoikeudessa ja siirtoa varten pitäisi väliaikaistodistuksen lisäksi olla käräjäoikeuden dokumentti siitä, että osakekirjaa ollaan mitätöimässä. Jomman kumman pankki vetää herneen noin sadan prosentin varmuudella nenään, jos pelkällä väliaikaistodistuksella yrittää.

Vanha kohde tämä on, mutta silloin kun kauppa tehtiin niin mentiin väliaikaistodistuksella eikä siitä kummankaan pankki mitään nikotellut. Tai sitten olen ymmärtänyt jotain väärin.

Kuulostaa siltä että laitan omaan pankkiin kyselyä, että mikä paperi heidän mielestään heillä on holvissa jemmassa ja onko kaikki ok.

 

[iippoo]

Mistäs nykyään pk seudulla irtoilee parhaimpia marginaaleja? Nordeasta ja popista venaillaan nyt tarkempia tarjouksia, mutta mistä niitä semmoisia 0.3-0.4 oikein on saatu? (asuntolaina siis, koitetaan vaihtaa vähän isompi neliöiseen ettei tenavat hypi seinillä).

 

[chrisekh]

Danskesta kannattaa aina kysya.

 

[kjns]

Mistäs nykyään pk seudulla irtoilee parhaimpia marginaaleja? Nordeasta ja popista venaillaan nyt tarkempia tarjouksia, mutta mistä niitä semmoisia 0.3-0.4 oikein on saatu? (asuntolaina siis, koitetaan vaihtaa vähän isompi neliöiseen ettei tenavat hypi seinillä).

Siinä on aika monta muuttujaa mukana joten kannattaa kilpailuttaa ”kaikki” pankit koska painotukset pankkien välillä voi vaihdella ja sama henkilö(t) saada toisesta pankista paremmat ehdot kuin toisesta. Sitten kun on useampi tarjous niin vielä uutta kierrosta sisään.

Jos kuuluu (yhteisessä lainassa vähintään toinen) akavalaiseen liittoon niin Danskelta saa jo senkin perusteella marginaalia alas ja lainan nostokulut nollaan + alennusta päivittäispalveluista.

 

[mopnex]

Mistäs nykyään pk seudulla irtoilee parhaimpia marginaaleja? Nordeasta ja popista venaillaan nyt tarkempia tarjouksia, mutta mistä niitä semmoisia 0.3-0.4 oikein on saatu? (asuntolaina siis, koitetaan vaihtaa vähän isompi neliöiseen ettei tenavat hypi seinillä).

Jos joku toinen on saanut 0,3—0,4 väliin eri lähtökohdista, niin ei siitä voi suoraan verrata omaan tilanteeseen. Kuitenkin marginaaliin vaikuttaa niin moni tekijä tuon PK-seudun lisäksi.

Otatte vaan useita tarjouksia alkuun, ja niiden perusteella koittaa pyytää vielä parilta pankilta paremmat. Danske Bank tarjoaa tiettyjen liittojen jäsenille "alemman marginaalin" kuin samassa tilanteessa liittoon kuulumattomalle.

 

[iippoo]

Hyvä pointti tuo danske + liitto, ei suoraan sanottuna tullut mieleenkään. Täytyypä tsekata se vielä tarkemmin. No ensi viikolla varmaan viisampi ainakin nordean ja popin suhteen.

 

[kolistelija]

Dansken liittotarjouksessa oli ainakin muutama vuosi sitten alaraja marginaalille. Meillä marginaali oli normitarjouksessa sama kuin insinööriliiton lisällä, koska lisätarjouksella olisi mennyt "lasilattian" läpi.

 

[_pete_]

Hyvä pointti tuo danske + liitto, ei suoraan sanottuna tullut mieleenkään. Täytyypä tsekata se vielä tarkemmin.

Kun liittyy Suomen Osakesäästäjiin (20€ loppuvuoden jäsenmaksu), niin saa Danskelta asuntolainan ilman toimitus- tai järjestelypalkkiota ja saa muitakin etuja.

 

[Kvarkki]

Liittotarjouksessa oli kyllä nuo samat edut Danskella, jos eivät ole muuttaneet.

e: Joku vuosi sitten Dansken liittotarjouksen marginaali ei ollut kyllä mitenkään kilpailukykyinen. Ehkä väärä aluekin heille.

 

[kjns]

Ei tuo dansken liittoalennus marginaaliin mikään mahdottoman iso ollut, mutta kaikki on tietty kotiinpäin. Me saatiin joskus 5v sitten akava-marginaaliksi 0,42% ja ilman olis ollut 0,47%, molemmat luki tarjouksessa. Mukavaa tuossa oli toki sekin että järjestelypalkkio oli 0 eur suoraan ja tappelematta, ja muutenkin noiden kanssa sai homman hoidettua nopeasti ja suoraviivaisesti ilman säätöä.

 

[Grizzle]

Löytyi kiinnostava 90-luvun ok-talo. Ennen kuin menen toiselle näytölle ja alan tosissaan harkita tarjouksen tekemistä, haluaisin sulkea pois piilosokkelin mahdollisuuden. Omasta mielestä sitä ei ole, mutta en ole rakennusalan ammattilainen. Talo on rinteessä, ylärinteen puoli on mäen päällä. Aiheuttaako tuo millaisia riskejä?

Tässä pala leikkauskuvasta, sen perusteella varmaankin voi sanoa, onko talossa piilosolkkeli? Muitakin kommentteja rakenteesta saa antaa. Kellarikerroksessa on maanvastaisen seinän puolella sauna ja kh.

.

 

[Harvey]

Löytyi kiinnostava 90-luvun ok-talo. Ennen kuin menen toiselle näytölle ja alan tosissaan harkita tarjouksen tekemistä, haluaisin sulkea pois piilosokkelin mahdollisuuden. Omasta mielestä sitä ei ole, mutta en ole rakennusalan ammattilainen. Talo on rinteessä, ylärinteen puoli on mäen päällä. Aiheuttaako tuo millaisia riskejä?

Tässä pala leikkauskuvasta, sen perusteella varmaankin voi sanoa, onko talossa piilosolkkeli? Muitakin kommentteja rakenteesta saa antaa. Kellarikerroksessa on maanvastaisen seinän puolella sauna ja kh.

.

Leikkauksen perusteella ei ole kyseessä valesokkeli rakenne. Helpoiten valesokkelin tunnistaa ulko-ovelta, jos oven alareuna on alempana kuin sokkelin yläpinta on lähtökohtaisesti kyseessä valesokkeli. Kellarillisessa kohteessa olisin enemmän huolissani ja tarkkana kellarinseinien vedeneristyksestä ja miten ulkopuolen kallistukset/salaojat on toteutettu.

 

[iippoo]

"Koronmääräytymisjakso" - sanooko kellekään mitään?
Ihmettelen tässä paria ensimmäistä lainatarjousta ja Nordealla maksuerätaulukon kärjessä on ensimmäinen kuukaisi pelkkää korkoa. Teksteissä puhutaan "koronmääräytymisjaksosta", mutta minusta tuo kuulostaa kyllä yhdeltä ilmaiselta täyden lainan summan kk erältä pankin eduksi "koska koronmääräytymisjakso". Ainakaan popilla ei tuollaista taida olla, muista pankeista en tiedä.

Meinasin kyllä kysyä että mikäs maksu tämä on, meinaan jos on lainan nostokulu, "lainopilliset kulut" (?!) ja vähän ympäripyöreästi todettu että jotain muutakin saattaa olla + sitten tuollainen eka kk mikä ei lyhennä mitään - niin onhan tossa noita sivukuluja aika reilusti.

 

[uggeli]

"Koronmääräytymisjakso" - sanooko kellekään mitään?
Ihmettelen tässä paria ensimmäistä lainatarjousta ja Nordealla maksuerätaulukon kärjessä on ensimmäinen kuukaisi pelkkää korkoa. Teksteissä puhutaan "koronmääräytymisjaksosta", mutta minusta tuo kuulostaa kyllä yhdeltä ilmaiselta täyden lainan summan kk erältä pankin eduksi "koska koronmääräytymisjakso". Ainakaan popilla ei tuollaista taida olla, muista pankeista en tiedä.

Meinasin kyllä kysyä että mikäs maksu tämä on, meinaan jos on lainan nostokulu, "lainopilliset kulut" (?!) ja vähän ympäripyöreästi todettu että jotain muutakin saattaa olla + sitten tuollainen eka kk mikä ei lyhennä mitään - niin onhan tossa noita sivukuluja aika reilusti.

Se on se jakso mille korko lukittuu. Esimerkiksi 12kk euriborissa se on lainan nostopäivästä seuraavat 12kk jne.
Kysyt mitä siihen kuuluu, kyllä ne pystyy kertomaan sen ihan tarkasti. Muistaakseni jos jotain kuluja oli, niin ne ympättiin siihen ensimmäiseen maksuun.

 

[iippoo]

Se on se jakso mille korko lukittuu. Esimerkiksi 12kk euriborissa se on lainan nostopäivästä seuraavat 12kk jne.
Kysyt mitä siihen kuuluu, kyllä ne pystyy kertomaan sen ihan tarkasti. Muistaakseni jos jotain kuluja oli, niin ne ympättiin siihen ensimmäiseen maksuun.

Juu meinasin tässä kohta kirjoitella aikas paljonkin tarkentavia kysymyksiä - mutta lainojen järjestelykulut ja sitten nuo "lainopilliset kulut" on kyllä ihan eri kuluja kuin mikä se maksutaulukon ensimmäinen kk:n "koronmääräytymisjakso" joka olisi molemmissa lainoissa (ts uusi + yhden vanhan siirto). Tuo "koronmääräytymisjakso" eka kuukausi on selvästi ihan pelkkää korkoa molempien lainojen maksuerätaulukoissa, toisin kuin popin maksuerätaulukoissa, missä on alusta asti korkoa ja lyhennystä eikä mainintaa mistään "koronmääräytymisjaksoista".

Tosiaan ihan maalikko, mutta tulee fiilis että pankki koitaa vetäistä molemmista lainoista 1kk täyttä korkoa kutsumalla sitä ekaa kuukautta raflaavalla termillä. ...mutta katsotaan nyt sitten miten muut pankit hoitavat tämän, kun saan tarjouksia hieman lisää.

 

[uggeli]

Juu meinasin tässä kohta kirjoitella aikas paljonkin tarkentavia kysymyksiä - mutta lainojen järjestelykulut ja sitten nuo "lainopilliset kulut" on kyllä ihan eri kuluja kuin mikä se maksutaulukon ensimmäinen kk:n "koronmääräytymisjakso" joka olisi molemmissa lainoissa (ts uusi + yhden vanhan siirto). Tuo "koronmääräytymisjakso" eka kuukausi on selvästi ihan pelkkää korkoa molempien lainojen maksuerätaulukoissa, toisin kuin popin maksuerätaulukoissa, missä on alusta asti korkoa ja lyhennystä eikä mainintaa mistään "koronmääräytymisjaksoista".

Tosiaan ihan maalikko, mutta tulee fiilis että pankki koitaa vetäistä molemmista lainoista 1kk täyttä korkoa kutsumalla sitä ekaa kuukautta raflaavalla termillä. ...mutta katsotaan nyt sitten miten muut pankit hoitavat tämän, kun saan tarjouksia hieman lisää.

Ei ne mitään yritä vetää välistä.... Voit vähentää vaikka tuplasumman ekalla maksulla, jos niin pahalta tuntuu. Oppiipahan pankki sitten siinä kun laina-aika lyhenee kuukaudella... vai mitä.

 

[iippoo]

Ei ne mitään yritä vetää välistä.... Voit vähentää vaikka tuplasumman ekalla maksulla, jos niin pahalta tuntuu. Oppiipahan pankki sitten siinä kun laina-aika lyhenee kuukaudella... vai mitä.

Kuten sanoin, ammattilainen en ole, mutta kunnon konsulttina tajuan sen verran että jos yhdeltä pankilta tulee siisti maksutaulukko ja toisella vastaavasta puuttuu lyhennys ja ko kk:lle on annettu joku erikoisnimi, niin kyllä siinä mielenkiinto herää mistä on kyse.

Voihan se olla että antavat jonkun ihan järkiselityksen miksi on kuten on: Esim koska 1. kk on tod näk vajaa, niin ehkä siinä on joku erityiskäytäntö miten haluavat esittää sen ...Mutta sopimuspapereista en pääse perille mistä on kyse, eikä tosiaan nykyisellä pankilla ole mitään ongelmaa kirjata sitä taulukkoon järkevästi.

Sitten se pikku juttu, jos haluan raha-asiani jonnekin pankkiin siirtää, niin kyllä oletan että jostain mahdollisesta 2500€ "extra pikkukulusta" mainitaan suoraan, eikä jätetä asiaa sen varaan että löydänkö minä sen sieltä sopimuspapereista itse vai en. Maksan vaikka sitten isompaa marginaalia ja muita kustannuksia, kunhan oikeasti saan hyvää asiakaspalvelua, ilman että pitää erillinen lakimies ja tilinpitäjä palkata omaa etua varmistamaan -_-