Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Yleensä jostain ihmeen syystä suurin osa ihmisistä ei katso ns. mitään eroa vuokra vs omistustontin välille. Mutta paljonko on vuokra-aikaa vielä jäljellä?

Koska sen loputtua jos sitä ei syystä X pystytä / saa / haluta jne. uusia niin:
Tontin omistaja velvoittaa purkamaan ja siirtämään kiinteistön jos haluaa tontin omaan käyttöön. Mikä menee siis rakennuksen omistajan omasta pussista ja tähänkin on tietysti säädökset eikä riitä että vedät ns. paskan palamaan tai tarjoat sitä palokunnalle että polttakaa pois ja harjoitelkaa...

Taas tuo kohta että kylpyhuoneen seinien kohdalla (ja viemärin) todetaan kosteutta ei ole mitään uutta tai outoa. Voit pyytää erikseen että tehdään porausta kaakeleihin ja jos mitään outoa (kosteutta ja sienikasvustoa tms) ei ilmene ostat kämpän (sekä uusit pesuhuoneen minkä kaakeleissa nyt reikiä)
Kaupungin tontti ja lunastetaan pois kun seuraavan kerran tulee mahdolliseksi. Siis mikäli kyseinen kiinteistö ostetaan.
Se onkin erikoinen asia, että monet eivät tosiaan katso mitään arvoa omalle tontille, vaikka sehän se yleensä ainakin pk-seudulla on arvokkain osuus kiinteistöä.

Mitään erillisiä tutkimuksia en ala pyytämään. Lyön koko kopin alas ja rakennan uuden.
Tätäkin vain pitää miettiä tarjousta tehdessä.
 
Yleensä jostain ihmeen syystä suurin osa ihmisistä ei katso ns. mitään eroa vuokra vs omistustontin välille. Mutta paljonko on vuokra-aikaa vielä jäljellä?

Koska sen loputtua jos sitä ei syystä X pystytä / saa / haluta jne. uusia niin:
Tontin omistaja velvoittaa purkamaan ja siirtämään kiinteistön jos haluaa tontin omaan käyttöön. Mikä menee siis rakennuksen omistajan omasta pussista ja tähänkin on tietysti säädökset eikä riitä että vedät ns. paskan palamaan tai tarjoat sitä palokunnalle että polttakaa pois ja harjoitelkaa...

Taas tuo kohta että kylpyhuoneen seinien kohdalla (ja viemärin) todetaan kosteutta ei ole mitään uutta tai outoa. Voit pyytää erikseen että tehdään porausta kaakeleihin ja jos mitään outoa (kosteutta ja sienikasvustoa tms) ei ilmene ostat kämpän (sekä uusit pesuhuoneen minkä kaakeleissa nyt reikiä)
Meidän tontin vuokrasopimuksessa ainakin lukee, että jos vuokrasopimusta ei uusita vuokranantajan taholta, niin vuokranantaja on velvollinen lunastamaan rakennukset. En tiedä missä tuollaista purkamisvelvollisuutta vaaditaan, jos ei nyt sitten kyse ole jostain yksityisen puolen vuokranantajan sopparista, missä voi olla tietty mitä tahansa.
 
En tiedä missä tuollaista purkamisvelvollisuutta vaaditaan, jos ei nyt sitten kyse ole jostain yksityisen puolen vuokranantajan sopparista, missä voi olla tietty mitä tahansa.
monissa varsinkin vanhemmissa sopimuksissa voi olla jopa että pitäisi "maisemoida entiselleen" mikä voi olla mielenkiintoinen projekti on alussa ollut jotain kalliota mitä räjäytelty että saatu tehtyä tasainen alusta ja mitä kaikkea on jouduttu tontille vetämään vuosikymmenten ja satojen aikana...
 
monissa varsinkin vanhemmissa sopimuksissa voi olla jopa että pitäisi "maisemoida entiselleen" mikä voi olla mielenkiintoinen projekti on alussa ollut jotain kalliota mitä räjäytelty että saatu tehtyä tasainen alusta ja mitä kaikkea on jouduttu tontille vetämään vuosikymmenten ja satojen aikana...
Kieltämättä aika haastavalta kuulostaa. Ei meilläkään ihan tuore vuokrasopimus ole, mutta toisaalta ei täysin antiikkinenkaan. Ehkä noissa on neuvotteluvaraa, jos uudemmissa sopimuksissakaan ei moista vaadita, koska aika pahaksi voi tuo entisöinti mennä :) Lunastuksen pyytäminen voi olla sitten hankalampi paikka.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kenelläkään kokemusta vanhoista ns. vuokrataloista, jotka noin 10v iässä eli oletettavasti takuiden loppumisen jälkeen pistetty kokonaisuudessaan myyntiin? Osui omaan vahtii yksi moinen Helsingissä ja näytön perusteella ollaan hyvinkin kiinnostuneita. Hieman kuitenkin arveluttaa kuinka iso riski tuo voi sitten kuitenkin olla ainakin nykyisessä tilanteessa, jossa asunnot eivät kovin hyvin käy kaupaksi oikein missään.

Nykyinen tilanne on kutakuinkin se, että kolmasosa asunnoista on myyty, muutoin edelleen asustelee vuokralaisia ja kämpät menevät myyntiin jahka vuokralaiset häipyvät. Useampi toki jo tyhjillään ja ne laitettu myyntiin. Ideaalitilanteessahan nuo kun vaihtuvat kaikki omistusasunnoiksi, niin talo on siinä missä muutkin. Vaan mitäpä jos näin ei käy, eivätkä saa myytyä. Takaisin vuokralle? Pyyntejä alas? Miten tämä vaikuttaa osakkeenomistajiin? Ei varmaan mitenkään, vaan mitäs jos menee omistava taho konkkaan?

Kaipa tämä on tälläistä omaa pohdintaa ilman varsinaista kysymystä.
Kannattaa ainakin ensin tarkistaa löytyykö tietoa onko tietoa 2v takuuajan tarkastuksista ja 10v vastuuajan tarkastuksista. Jos talon omistaja ja urakoitsija on samasta konsernista tai samaa uskonlahkoa, nuo on todennäköisesti jätetty tekemättä. Sinänsä talon rakennuttaminen, pitäminen vuokralla ja myyminen yksittäisinä asuntoina on ihan validi sijoitusstrategia eikä siihen itsessään liity mitään erityistä vilunkia. Omistavan tahon konkurssi ei ole mikään maailmanloppu niin kauan kuin heidän omistamat asunnot ovat suurin osa vuokrattuina. Vuokrien maksu jatkuisi konkurssipesälle ja konkurssipesä jatkaisi vastikkeiden maksua.
Yleensä jostain ihmeen syystä suurin osa ihmisistä ei katso ns. mitään eroa vuokra vs omistustontin välille. Mutta paljonko on vuokra-aikaa vielä jäljellä?

Koska sen loputtua jos sitä ei syystä X pystytä / saa / haluta jne. uusia niin:
Tontin omistaja velvoittaa purkamaan ja siirtämään kiinteistön jos haluaa tontin omaan käyttöön. Mikä menee siis rakennuksen omistajan omasta pussista ja tähänkin on tietysti säädökset eikä riitä että vedät ns. paskan palamaan tai tarjoat sitä palokunnalle että polttakaa pois ja harjoitelkaa...

Taas tuo kohta että kylpyhuoneen seinien kohdalla (ja viemärin) todetaan kosteutta ei ole mitään uutta tai outoa. Voit pyytää erikseen että tehdään porausta kaakeleihin ja jos mitään outoa (kosteutta ja sienikasvustoa tms) ei ilmene ostat kämpän (sekä uusit pesuhuoneen minkä kaakeleissa nyt reikiä)
Ei asuinrakennuksissa ole tuollaista velvollisuutta purkaa kiinteistöä vuokrasopimuksen päättyessä. Se on vapaa-ajan asumusten ja liikerakennusten tonttien juttuja. Aiemmin ihmiset eivät osanneet erottaa omaa tonttia vuokratontista. Nyt taas näitä vääriä tietoja rummutetaan niin paljon, että kukaan ei uskalla ostaa vuokratontillista kohdetta.
 
Kannattaa ainakin ensin tarkistaa löytyykö tietoa onko tietoa 2v takuuajan tarkastuksista ja 10v vastuuajan tarkastuksista. Jos talon omistaja ja urakoitsija on samasta konsernista tai samaa uskonlahkoa, nuo on todennäköisesti jätetty tekemättä. Sinänsä talon rakennuttaminen, pitäminen vuokralla ja myyminen yksittäisinä asuntoina on ihan validi sijoitusstrategia eikä siihen itsessään liity mitään erityistä vilunkia. Omistavan tahon konkurssi ei ole mikään maailmanloppu niin kauan kuin heidän omistamat asunnot ovat suurin osa vuokrattuina. Vuokrien maksu jatkuisi konkurssipesälle ja konkurssipesä jatkaisi vastikkeiden maksua.
Tämä olikin hyvä, laitoin kyselyä menemään. Ei nimittäin ainakaan suoraan lukenut missään mitä on tehty ensimmäisen 10v aikana tai onko tehty ollenkaan.
 
Kyllä asunto-osakkeen myyjät pitävät tiukasti kiinni hinnoistaan pääkaupunkiseudulla. Olen pitkään myynnissä olleista kohteista tarjonnut 4-20 prosenttia alle pyyntihinnan ja kauppoja ei ole tullut. Toki asunnot ovat hyvillä sijainneilla ja sinänsä haluttuja, mutta eivät tässä markkinassa ole liikkuneet. Myyjien ajatus lienee, että joskus ne liikahtavat, mutta toki sitä odotellessa voivat miestäni joutua vuosiakin odottamaan. Välittäjät kertovat, kuinka Matti osti tämän asunnon v. 2020 näin ja näin korkealla hintaa tai kuinka tästä asunnosta joku sai myytyä yksittäisen asunnon vielä parikin vuotta sitten näin korkealla hinnalla. Jälkeenpäin vain huomaa, kuinka korkeita hintoja aikanaan maksettiin esim. vuokratontilla olevasta huonopohjaisesta uudesta kolmiosta, nyt ostajat ovat tarkempia myös pohjasta, materiaaleista jne. Toki Hesarista sai lukea, että yksiöt liikkuisivat 10 pinnaakin alle pyyntihintojen. Olen myös seuraillut pitkään valmiina olleiden myymättömien asuntojen tarjontaa ja rakennusyhtiöt eivät taida vieläkään merkittäviin hinnanalennuksiin suostua. Markkina on sinänsä ostajalle otollinen, koska saa rauhassa pohtia vaihtoehtoja ja hinnat ovat hieman tippuneet, mutta mutta harvalla myyjällä pakkorakoa edelleenkään ja nykyistä markkinahintaa yhtään edullisempia on vaikea löytää.
 
Kertoo osittain ettei työmarkkina oikeasti ole niin heikko kuin tilastot kertoo. Tarkennuksena vielä, että niiden osalta, joilla ylipäätään on mahdollisuus ostaa asunto.

Ihmisten on edelleen asuttava jossakin ja isompien asuntojen vuokraaminen on myös kallista eikä niitä ole pk-seudulla liikaa tarjolla. Mitä sitä suotta alkaa pakkomyymään jos ei ole kiire. Sinällään ymmärtää myyjiäkin ettei tuollaisiin 20% tinkaamisiin kannata tarttua kerran kohteetkin hyvillä sijainneella.
 
Kyllä asunto-osakkeen myyjät pitävät tiukasti kiinni hinnoistaan pääkaupunkiseudulla. Olen pitkään myynnissä olleista kohteista tarjonnut 4-20 prosenttia alle pyyntihinnan ja kauppoja ei ole tullut. Toki asunnot ovat hyvillä sijainneilla ja sinänsä haluttuja, mutta eivät tässä markkinassa ole liikkuneet. Myyjien ajatus lienee, että joskus ne liikahtavat, mutta toki sitä odotellessa voivat miestäni joutua vuosiakin odottamaan.
Noin se suunnilleen menee. Tavallisena velallisena ei huvita myydä vanhaa asuntoa halvalla, kun ei jäisi kunnollista käsirahaa seuraavaan. Jos on toiveissa maltillinen "upgrade", eikä pakkoa myydä, niin jää helposti paikoilleen. Erityisesti tällä hetkellä, kun kuluttaminen on varovaista ja tulevaisuudennäkymät epävarmoja.
 
Itse ajattelen, että tämä on se uusi normaali. Isommissa asunnoissa hyvillä sijainneilla tulee aina vastaan se hinta. Hyvin harvalla on noita varaa ostaa. Pelkällä lainalla se on lähes mahdotonta, kun korot ovat helposti kilon kuussa. Tuohon päälle lyhennys, yhtiövastike/asumisen kulut ja eläminen, niin saakin olla rapsakat tulot molemmilla, että kaikesta selvitään.
Se 200k - 300k on nyt uusi suosikki. Sillä saat sen 2+1 asuttavan vanhan kerrostalo luukun jostain ja selviät lainasta, vastikkeesta + muista kuluista.

Ei itsellenikään olisi varaa nyt hakea sitä lainaa, minkä yli vuosikymmen sitten otin, vaikka tulot onkin ylimmässä desiilissä. Pelonsekaisesti sitten mietin, että kenellä on tämä varaa ostaa, jos tilanne dramaattisesti muuttuu ja joutuu myymään? Vai olenko omien ajatusten uhri ja joudun jonkun 20% tinkimään?
 
Mitäs olette mieltä seuraavanlaisesta tilanteesta?

Kyseessä on omakotitalokohde Turun seudulla, josta puolisoni kanssa kiinnostuimme. Kohde on happamoitunut myyntisivustoilla jo 9 kk ajan, eikä tietääkseni hintaa ole laskettu kertaakaan.

Jo ensisoitolla ja täysin aiheesta kysymättä välittäjä alkoi heittelemään ilmaan tonnin tarkkuudella hintoja, joita talosta voisi ajatella tarjoavan. Mainitsi myös heti, että kohteesta on joku toinen kiinnostunut, jonka kanssa heillä on jotain "teknisiä haasteita". Kielimuurista ainakin mölisi jotain. Kertoi, että kaupankäynti toisen kiinnostuneen kanssa etenee, mutta meidän ei olisi tarpeen kiirehtiä tämän takia. Mainitsin puhelimessa välittäjälle, ettei meillä ole oman asunnon myyntirasitetta, vaan olemme rahan kanssa liikkeellä.

Parin päivän päästä puhelusta, kävimme katsomassa kohdetta. Silloin välittäjä taas aiheesta edes kysymättä heitteli erilaisia hinta-arvioita ilmaan. Muisti taas mainita "toisesta kiinnostuneesta", jonka kanssa asiat etenevät. Oli myös "unohtanut", että meillä ei ole tarvetta myydä omaa asuntoa. Kysyi teennäisen oloisesti, että "minkäslainen se teidän myytävä asuntonne on". Korosti myös, että myyjällä ei ole kiirettä, eikä ole väliä tuleeko ehdoton vai myyntiehdollinen tarjous.

4 päivää näytön jälkeen teimme tarjouksen kohteesta. Tarjouksen teon yhteydessä välittäjä kertoi, että toinen kiinnostunut olisi tulossa katsomaan kohdetta vielä saman päivän aikana. Tarjoamamme hinta oli n. 9,5 % alle pyynnin ja ehtoina oli kuntotarkastus ja lainansaanti, sillä emme olleet vielä maininneet kohteesta pankille. Tarjoukseen laitoimme voimassaoloajaksi pari päivää ja jäimme odottelemaan myyjän vastausta. Odotimme saavamme ainakin vastatarjouksen, mutta emme kuulleetkaan mitään. Tarjous umpeutui ja välittäjä kertoi, että myyjä jatkaa toisen ostajan kanssa. Välittäjä ei osannut sanoa mitään siitä, miksi myyjä oli jättänyt tekemästä vastatarjouksen. Kuulemma toista tarjoustakaan ei oltu kohteesta saatu.

Haiseeko tämä jonkun muunkin mielestä kusetukselta? Voiko tällainen touhu jotenkin sopia välittäjän pelikirjaan? Kyseessä on pitkän linjan välittäjä, jolla on paljon kohteita ja ilmeisesti kauppakin käy. Miten välittäjä ei muka voi tietää 9 kk myynnin jälkeen, että millainen tarjous kannattaisi tehdä? Kaikki nuo hänen heittämänsä hinta-arviot ainakin olivat täyttä hölynpölyä. Tarina toisesta ostajasta myös haisee. Tuntuu, että ihan sama miten hapan kohde on kyseessä niin aina mukamas on joku toinen kiinnostunut, joka hengittää niskaan.

Kohde kiinnostaa meitä oikeasti ja haluaisimme saada kaupat aikaiseksi. Kiinnostus ei kuitenkaan ole sen tasoista, että haluaisimme ehdoin tahdoin mennä välittäjän virittämään ansaan. Olemme kaikessa kanssakäymisessä välittäjän kanssa pyrkineet olemaan mahdollisimman neutraaleja.
 
Voin rehellisesti sanoa että välittäjän suusta tulee kohteessa kuin kohteessa sanat "tästä on toinenkin kiinnostunut". Ja juuri nyt, vaikka talo onnu sen vuoden myynnissä eikä ole liikkunut eikä hintaa laskettu.
 
Voi myös olla että myyjän mielestä tuo 9,5 % on sellainen lähtö ettei vaan jaksa keskustella, ainakaan nopealla aikataululla. Kiirehän tuohon ei ole vastata jos ei sitä aio hyväksyä? Välittäjähän sanoi ettei ole mitään kiirettä myydä ja voi kai hyvin olla että toisen ostajan kanssa on ollut keskustelua vastaavasta tarjouksesta?
 
Välittäjän kanssa keskustelut on aina vähän sellasia, että kun ei tiedä mikä on kusetusta/puolivalhetta/unohtamista/saamattomuutta/osaamattomuutta/unameit niin ei oikein voi luottaa mihinkään. Jos asioi myyjän kanssa suoraan niin harva heistä on sellasia ammattikusettajia, viimeistään kehonkielestä jo osaa tulkita asioita ja yleensä puhutaan totta.
 
Itse en kyllä taloa ostaessa jaksanut mietiskellä mitään välittäjän psykologioita, vaan tein tarjouksen jolla olen valmis ostamaan ja se sitten joko menee läpi tai ei. Aivan sama sinänsä mikä se selitys mahtaa olla. Välittäjähän on palvelemassa molempia osapuolia ja varmasti hakee omalla ammattitaido(ttomuude)lla sitä parasta hintaa. Konstit on monet.

Voihan se olla, että myyjät on todenneet että "voit ehdottaa summaa X, sillä voitaisiin jo hyväksyäkin", ja olette tarjonneet niin paljon alakanttiin ettei välittäjä tai myyjä ole nähnyt tarpeelliseksi aloittaa hintakeskustelua.

Näin muilla elämänaloilla olen itse parhaat rahat saanut kohteista sillä etten ole tehnyt mitään vastatarjouksia. Yleensä tilanne on vielä ollut sellainen etten ole kohdetta varsinaisesti halunnut myydä, ellei se satu menemään jollain tuurilla käytännössä lappuhinnalla. No näissä tapauksissa on sitten käynyt juuri niin että joku on ihan väkisin halunnut se kohteen ostaa ja maksanut siitä sitten käytännössä lähes pyynnin.

Ts. voihan se myyjäpariskunta olla sitä mieltä että laitetaan myyntiin ja katsotaan meneekö hyvällä rahalla, muuten ei myydä.

Nämä asiat on välillä niin pienestä kiinni, ettei se vaadi välttämättä muuta kuin sen, että myyjäpariskunta loukkaantuu "paskasta tarjouksesta" ja isäntä totetaa että myyvät mieluummin vaikka nepalilaisille 50% halvemmalla, kuin sille mulkulle suomalaiselle.

Skenaarioitahan voi keksiä melkein loputtomiin :D
 
Hankitte pankkilupauksen ja teette saman tarjouksen ilman rahoitusehtoa. Markkina ei varsinaiisesti ole kuuma tällä hetkellä. Kannattanee sanoa välittäjälle, että jos tähän ei reagoida, niin se on siinä sitten. Turhan mihinkään hupimyyjään on jumittua. 10% alle tarjous on kuitenkin vielä ihan normaalia tasoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 015
Viestejä
5 114 284
Jäsenet
81 728
Uusin jäsen
Arvidos

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom