Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.
Märkätilojen lattialämmityksiin.
 
Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.
Kai sun täytyy joku keinokuorma hommata, ei kai siinä muukaan auta?

Tai sitten Isompi akusto jolla treidaa pörssisähköhintojen mukaan ja syöttää ne tarpeen vaatiessa tyhjäksi ennen aurinkoista päivää ja sääennuste lupaa hyviä paneelituottoja.

Riippuen paneeliston koosta, 10kWh:kin voi riittää pitkälle, mutta isolla paneelistolla tarvinnee kesällä jopa useampia kymmeniä kWh:ta.

Tämä strategia tietty kusahtaa jos tulee kesäisin päiviä jolloin on miinushintaa vuorokausia putkeen.
 
Joillain inverttereillä onnistuu myös tuotannon rajoittaminen, jos ei halua osallistua talkoisiin.
 
Voisikohan maalämpökaivoa lämmittää ylimääräisellä energialla? Ja olisikohan tuosta pitkällätähtäimellä jotain hyötyä?
Minulla on maalämmössä maaviileä eli periaatteessa vie lämpöä takaisin kaivoon. En tiedä onko kaikissa mutta ainakin nidellä on ohivirtaussäädin eli lämmitys ja viilennys voivat yhtä aikaa olla päällä. Teoriassa lattiasta voisi puskea lämpöä ja viilennyskone veisi sen takaisin. Mutta hyötysuhde on alle 100 ja pumpun käyttöiät yms niin ei kannata.

Minulla on paneeleja 2,7 kw, mutta aurinkoisenä päivänä poreallas on jo puolenpäivän aikaan 39 astetta ja muualle ei oikein saa varastoitua. Onko tässä pakko suunnata uima-allas tai akkukauppaan
 
Kai sun täytyy joku keinokuorma hommata, ei kai siinä muukaan auta?

Tai sitten Isompi akusto jolla treidaa pörssisähköhintojen mukaan ja syöttää ne tarpeen vaatiessa tyhjäksi ennen aurinkoista päivää ja sääennuste lupaa hyviä paneelituottoja.

Riippuen paneeliston koosta, 10kWh:kin voi riittää pitkälle, mutta isolla paneelistolla tarvinnee kesällä jopa useampia kymmeniä kWh:ta.

Tämä strategia tietty kusahtaa jos tulee kesäisin päiviä jolloin on miinushintaa vuorokausia putkeen.
15kwh akku löytyy tällä hetkellä, suurempaa ei oo oikein järkevää hommata kun tuolla menee jo yöt ilman ostosähköjä.

Huawein Emma kyllä osaa aika hyvin jo ennustella tulevat kuormat ja hintojen mukaan latailee akkuja ja purkaa / estää ylituotannot kun ei ole kannattavaa myydä.

Mitä enemmän dataa kerätty sitä paremmin ennusteet ja säädöt toimii.

1748450265735.png
 
Voisikohan maalämpökaivoa lämmittää ylimääräisellä energialla? Ja olisikohan tuosta pitkällätähtäimellä jotain hyötyä?
Olen tuumaillut myöskin tätä ja törmäsin äsken kandidaatintyöhön jossa on käsitelty samaa asiaa. Työn sivulta 16 löytyy kuvaaja, jonka mukaan energiakaivon lämmittämisestä on hyötyä matalilla kaivon syvyyksillä, mutta syvillä kaivoilla hyötyä ei enää olisi (paitsi mahdollisesti jos kaivoja on useampi lähekkäin). Työssä käsitellään aurinkopaneelien sijasta aurinkokeräimiä, mutta kuitenkin sama perusidea varastoida kesällä energiaa porakaivoon.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/han...d=44D28975BFF18E9475A23A73AD457898?sequence=4
 
Olen tuumaillut myöskin tätä ja törmäsin äsken kandidaatintyöhön jossa on käsitelty samaa asiaa. Työn sivulta 16 löytyy kuvaaja, jonka mukaan energiakaivon lämmittämisestä on hyötyä matalilla kaivon syvyyksillä, mutta syvillä kaivoilla hyötyä ei enää olisi (paitsi mahdollisesti jos kaivoja on useampi lähekkäin). Työssä käsitellään aurinkopaneelien sijasta aurinkokeräimiä, mutta kuitenkin sama perusidea varastoida kesällä energiaa porakaivoon.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/han...d=44D28975BFF18E9475A23A73AD457898?sequence=4
Keräin ja paneli on kuitenkin melko eri asia, vaikka teho tulee samasta lähteestä. Kaikki on eriä, tekniikka,laitteisto, kaikki..
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
Kopi putkipidin/kiinnikkeitä suosittelen
 
Kiitos ajatuksista. Täytyy pohtia, nouseeko suojaputki tarpeettoman korkealle kattopinnasta. Tarkoitus on kuitenkin ujuttaa kaapelointi harjatiilen alta aivan kattopinnasta.
Kuinka pitkä veto? Omalle katolle ovat kiinnittäneet paneelikiskoon ja sitten ei ole välissä kiinnikkeitä. En tiedä onko edes kiinni yläpäästä ylätiilen alla
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
Ite laitoin 32mm JAPPin ihan pannalla päälimmäiseen tiileen propaten tosta missä 2 tiiltä päällekkäin. Toinen pää sit paneelien kiinnityskiskoon. Tukeva tuli.

Screenshot_20250608_215140_Gallery.jpg
 
Ite laitoin 32mm JAPPin ihan pannalla päälimmäiseen tiileen propaten tosta missä 2 tiiltä päällekkäin. Toinen pää sit paneelien kiinnityskiskoon. Tukeva tuli.

katso liitettä 1546756
Hyvännäköinen tuo läpivienti aluskatteen välistä! Edelleen korpee, että ammattimiehet tekivät alustatteeseen reiän, jonka sitten "tiivistivät" sikamassalla ja sitkoteipillä
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
Minä laitoin vilpen tiilikattoläpiviennin (joka mahtui omassa tapauksessa paneelien alle) niin ei tarvinnut vetää tuollaista putkea. Aurinkopaneelien johdinten kiinnityksestä - kaapelikiinnikkeet - Aurinkovirta.fi
 
Suunnitelmissa autokatoksen katolle n. 60m2 alkaa kasaamaan paneeleja.
Voisi olla hyvä olla laajennettavissa myös akkukäyttöön tulevaisuudessa, home assistant hallinta ja automaatiot pakollisia.

Mikä nyt olisi hinta-laatusuhteeltaan järkevin invertteri tämmöiseen tarpeeseen?
Kärkkäisellä näyttäisi olevan growatit isossa alessa, menisikö esim. tuommoisella?

Edit:
Kommentteja näistä:

Onko niin että tuo tukee vain growatin omaa akustoa?
Akkulataus valmius (yhteensopiva Growatt ARK XH-akkujärjestelmän kanssa)

Vai saako tarvittaessa jonkun muunkin vastaavan?

Paneeleita mahtuu ehkä 18 (3 riviin 6 kpl)


Screenshot_20250613_063013_Chrome.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Nyt näyttää kärkkäisellä olevan paneeleitakin saldoilla, eikö tämä ole ihan ok tuohon hintaan?

Pikaisella katsauksella en ainakaan itse löytänyt suomesta paneelitarjousta, jossa saisi enemmän watteja per euro.

Johonkin osittain varjossa olevaan epäoptimaalliseen sijaintiin harkitsisin uutta ja kalliimpaa Longin X10 -mallia, mutta jos tulee varjottomaan paikkaan katolle, niin kannattanee kytätä tarjousten perään. Teknologian puolesta minulla on semmoinen mielikuva, että PERC<TOPCon<HPBC 2.0. Jos heikomman hyötysuhteen paneeleita tarvitsee useamman, niin kiinnitysosien kustannukset kannattanee myös huomioida vertailussa.
 
Pikaisella katsauksella en ainakaan itse löytänyt suomesta paneelitarjousta, jossa saisi enemmän watteja per euro.

Johonkin osittain varjossa olevaan epäoptimaalliseen sijaintiin harkitsisin uutta ja kalliimpaa Longin X10 -mallia, mutta jos tulee varjottomaan paikkaan katolle, niin kannattanee kytätä tarjousten perään. Teknologian puolesta minulla on semmoinen mielikuva, että PERC<TOPCon<HPBC 2.0. Jos heikomman hyötysuhteen paneeleita tarvitsee useamman, niin kiinnitysosien kustannukset kannattanee myös huomioida vertailussa.
Kiitos kommentista, nämä meni tilaukseen. 8kw invertteri + 18 paneelia 1850€

Tulee melkolailla varjottomalle paikalle, yhden puun kaadan vielä tieltä pois
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
Itsellä on ollut muutaman vuoden Oriman Easy Railien kanssa katolla 14 paneelia. Toimii hyvin. Ei ole ollut mitään … takaiskuja.
Juurikin konesaumakatossa siis itsellä paneelit.
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
En Raloksen Nanorailistä löydä muuta huonoa kun hinta, ja kehno pakkaus kuljetukseen sekä hidas lähetys. Muuten todella toimiva ja nätisti koneistetut osat.
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
Kannattaa lukea tämä myös päätöksenteon tueksi:
 
Kyselin täältä parisen kuukautta sitten ajatuksia aurinkopaneelikentän laajentamisesta aamuauringon suuntaan. (Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?)

Paneelikenttää on nyt laajennettu viiden paneelin verran idän suunnan kattolappeelle. Asensin järjestelmän itse aurinkopaneeleita ja kaapelivetoja myöden ja puolituttu sähkömies kävi tämän viikon keskiviikkona käymässä hieman toista tuntia kytkemässä kaapelit paneeleihin, DC-turvakytkimelle ja invertteriin. Käyntinsä yhteydessä hän teki myös tarvittavat käyttökokeet ja mittaukset.

Heti seuraava päivä, eli 26.6. oli meillä melko lailla aurinkoinen päivä. Päivällä alueen yli liikkui pilvilauttoja, mutta muuten päivä oli kirkas ja aurinkoinen. Näin ollen uusien paneelien vaikutus näkyi heti asennusta seuraavana päivänä.

Alla on invertterin hallintasivuilta kahdesta päiväkohtaisesta näkymästä kuvakäsittelyssä yhdistetty kuvaaja päiväkohtaisista tuotannoista. Keltaisella on uusien paneelien kanssa oleva tuotanto ja sinisellä on vanhan järjestelmän mukainen tuotanto parin viikon takaa, kun meille osui täysaurinkoinen päivä ilman pilviä.

Tiivistettynä vielä järjestelmä:
Invertteri 3,0 kW
Paneeliteho ennen laajentamista 3,75 kW
Paneeliteho laajentamisen jälkeen 5,75 kW

Aamupäivälle tuli tuotantoa hyvin lisää, mikä olikin tavoite. Kuvaajasta näkee hienosti, miten invertteri on pullonkaulana n. 6 tuntia, eli jokunen kilowattitunti menee sitä kautta hukkaan. Hieman ihmetyttää mitä aamulla tapahtuu klo 6-8.30, kun vanhalla järjestelmällä tuotanto on ollut suurempaa, kuin laajennetulla kentällä, vaikka molemmat päivät olivat mielestäni aamulla yhtä kirkkaita, ns. täysaurinkoisia ilman minkäänlaista pilvivarjostumaa. Miten lisäpaneelit voisivat vähentää tuotantoa. Tämä toki selviää paremmin useampien päivien käyttökokemuksen kautta, kun aurinkoisia aamuja tulee lisää.

1751128024532.png
 
Viimeksi muokattu:
Kyselin täältä parisen kuukautta sitten ajatuksia aurinkopaneelikentän laajentamisesta aamuauringon suuntaan. (Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?)

Paneelikenttää on nyt laajennettu viiden paneelin verran idän suunnan kattolappeelle. Asensin järjestelmän itse aurinkopaneeleita ja kaapelivetoja myöden ja puolituttu sähkömies kävi tämän viikon keskiviikkona käymässä hieman toista tuntia kytkemässä kaapelit paneeleihin, DC-turvakytkimelle ja invertteriin. Käyntinsä yhteydessä hän teki myös tarvittavat käyttökokeet ja mittaukset.

Heti seuraava päivä, eli 26.6. oli meillä melko lailla aurinkoinen päivä. Päivällä alueen yli liikkui pilvilauttoja, mutta muuten päivä oli kirkas ja aurinkoinen. Näin ollen uusien paneelien vaikutus näkyi heti asennusta seuraavana päivänä.

Alla on invertterin hallintasivuilta kahdesta päiväkohtaisesta näkymästä kuvakäsittelyssä yhdistetty kuvaaja päiväkohtaisista tuotannoista. Keltaisella on uusien paneelien kanssa oleva tuotanto ja sinisellä on vanhan järjestelmän mukainen tuotanto parin viikon takaa, kun meille osui täysaurinkoinen päivä ilman pilviä.

Tiivistettynä vielä järjestelmä:
Invertteri 3,0 kW
Paneeliteho ennen laajentamista 3,75 kW
Paneeliteho laajentamisen jälkeen 5,75 kW

Aamupäivälle tuli tuotantoa hyvin lisää, mikä olikin tavoite. Kuvaajasta näkee hienosti, miten invertteri on pullonkaulana n. 6 tuntia, eli jokunen kilowattitunti menee sitä kautta hukkaan. Hieman ihmetyttää mitä aamulla tapahtuu klo 6-8.30, kun vanhalla järjestelmällä tuotanto on ollut suurempaa, kuin laajennetulla kentällä, vaikka molemmat päivät olivat mielestäni aamulla yhtä kirkkaita, ns. täysaurinkoisia ilman minkäänlaista pilvivarjostumaa. Miten lisäpaneelit voisivat vähentää tuotantoa. Tämä toki selviää paremmin useampien päivien käyttökokemuksen kautta, kun aurinkoisia aamuja tulee lisää.

1751128024532.png
Veikkaan aamua hajasäteilyksi, eli pientä pilviharsoa ajanut auringon sivuten
 
Kyselin täältä parisen kuukautta sitten ajatuksia aurinkopaneelikentän laajentamisesta aamuauringon suuntaan. (Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?)

Paneelikenttää on nyt laajennettu viiden paneelin verran idän suunnan kattolappeelle. Asensin järjestelmän itse aurinkopaneeleita ja kaapelivetoja myöden ja puolituttu sähkömies kävi tämän viikon keskiviikkona käymässä hieman toista tuntia kytkemässä kaapelit paneeleihin, DC-turvakytkimelle ja invertteriin. Käyntinsä yhteydessä hän teki myös tarvittavat käyttökokeet ja mittaukset.

Heti seuraava päivä, eli 26.6. oli meillä melko lailla aurinkoinen päivä. Päivällä alueen yli liikkui pilvilauttoja, mutta muuten päivä oli kirkas ja aurinkoinen. Näin ollen uusien paneelien vaikutus näkyi heti asennusta seuraavana päivänä.

Alla on invertterin hallintasivuilta kahdesta päiväkohtaisesta näkymästä kuvakäsittelyssä yhdistetty kuvaaja päiväkohtaisista tuotannoista. Keltaisella on uusien paneelien kanssa oleva tuotanto ja sinisellä on vanhan järjestelmän mukainen tuotanto parin viikon takaa, kun meille osui täysaurinkoinen päivä ilman pilviä.

Tiivistettynä vielä järjestelmä:
Invertteri 3,0 kW
Paneeliteho ennen laajentamista 3,75 kW
Paneeliteho laajentamisen jälkeen 5,75 kW

Aamupäivälle tuli tuotantoa hyvin lisää, mikä olikin tavoite. Kuvaajasta näkee hienosti, miten invertteri on pullonkaulana n. 6 tuntia, eli jokunen kilowattitunti menee sitä kautta hukkaan. Hieman ihmetyttää mitä aamulla tapahtuu klo 6-8.30, kun vanhalla järjestelmällä tuotanto on ollut suurempaa, kuin laajennetulla kentällä, vaikka molemmat päivät olivat mielestäni aamulla yhtä kirkkaita, ns. täysaurinkoisia ilman minkäänlaista pilvivarjostumaa. Miten lisäpaneelit voisivat vähentää tuotantoa. Tämä toki selviää paremmin useampien päivien käyttökokemuksen kautta, kun aurinkoisia aamuja tulee lisää.

1751128024532.png
Et saa ikinä just samanlaista aamua, ni yhden päivän vertaaminen ei auta, tarveet pidemmän jakson josta katsoa ja sillonkin sää voi olla kovinkin erinlainen..
Ja itse haluisin länteen ennemin laajentaa, jotta saisin pidemmälle iltaan tehoja
 
Veikkaan aamua hajasäteilyksi, eli pientä pilviharsoa ajanut auringon sivuten
Tarkoitatko, että 13.6, kun paneelikenttiä on ollut vain yksi länteen, hajasäteily on lisännyt paneelikentän tuotantoa. 26. päivä, kun kenttiä on ollut kaksi, niin tällaista hajasäteilytilannetta ei ole ollut.
 
Ja voihan toi leikkaantuminen tulla kans jos ollu liian aurinkoista ja inu alkaa kyykkää ko ei kestä enää tota ylikuormaa ja käy kuumana, mulla kävi kans inulla niin ko tuuletin sano sopimuksen irti, oli polvillaan ko tuottoa tarpeeksi (ei yli inun rajan ees)
 
Ja voihan toi leikkaantuminen tulla kans jos ollu liian aurinkoista ja inu alkaa kyykkää ko ei kestä enää tota ylikuormaa ja käy kuumana, mulla kävi kans inulla niin ko tuuletin sano sopimuksen irti, oli polvillaan ko tuottoa tarpeeksi (ei yli inun rajan ees)
Hyvä tietää. Täytyy seurata tilannetta, kuinka invertteri käyttäytyy tulevina aurinkoisina päivinä.
 
Et saa ikinä just samanlaista aamua, ni yhden päivän vertaaminen ei auta, tarveet pidemmän jakson josta katsoa ja sillonkin sää voi olla kovinkin erinlainen..
Ja itse haluisin länteen ennemin laajentaa, jotta saisin pidemmälle iltaan tehoja
Ei, en tietenkään saa kahta samanlaista aamua. Tiedän sen, että seuranta pitää tehdä pidemmällä aikajänteellä. Nyt on ollut lounaisessa Suomessa sen verran pilvistä ja sateista, että yksittäisten päivien vertailu ei ole ollut mitenkään mahdollista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
280 836
Viestejä
4 830 398
Jäsenet
78 144
Uusin jäsen
Monskunen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom