Etanoli RE85

[MrAatu]

Etanolianturin ilo on se että ne kylmäkäynnistyksen rikastukset menee oikein. Anturin kanssa voi myös täysin tyhjään tankkiin laittaa aivan toista ainetta.

Lambda kun vaatii aina käyvän auton eli se auto pitää saada käyntiin ja sen pitää oppia pitkiin säätöarvoihin ennen kuin käynnistyksessä ja kiihdytykses tulee oikeat seokset. Tätähä se auton opettaminen etanolillekin on ollut. Jos menet etatolille oppineen auton ecun resetoimaan et tahdo saada sitä käyntiin millään jollet auta bensalla.

Kaikkein halvin auto mode sarja mitä tutkinut lisää ruiskutusta lähelle rajaa minkä verran auto pystyy oppimaan lambdalla laihemmalle laittaan bensalla ilman varoitusta. Etanolilla puolestaan menee lähelle maksimirikastuksen rajaa. Tuo on hankala käynnistää kylmänä ja resetoinnin jälkeen ei lähde sit kirveelläkään käyntiin etanolilla kun liian laihalla sille ja liian vähän rikastustakin. Näissä sarjois oli usein nappi jolla sai sit vaihtaa bensa/etanoli/auto tilal et sai pelaan tuollaises tilanteessa.

Eli kunnolla toimiakseen molemmilla tarvitaan se anturi eikä tule yllätyksiä jos tyyliin akku pääsee tyhjäksi ja ecu resetoituu. Eikä tarvi huolehti paljonko olikaan tankis ja mitä. Ja nyky asematiheyksillä jollei halua samaan sähköautomaiseen asemien etsimiseen niin molemmilla toiminta on se ainut mitå edes ajatteleb.

 

[Termos]

Etanolianturin ilo on se että ne kylmäkäynnistyksen rikastukset menee oikein. Anturin kanssa voi myös täysin tyhjään tankkiin laittaa aivan toista ainetta.

Lambda kun vaatii aina käyvän auton eli se auto pitää saada käyntiin ja sen pitää oppia pitkiin säätöarvoihin ennen kuin käynnistyksessä ja kiihdytykses tulee oikeat seokset. Tätähä se auton opettaminen etanolillekin on ollut. Jos menet etatolille oppineen auton ecun resetoimaan et tahdo saada sitä käyntiin millään jollet auta bensalla.

Periaatteessa juurikin noin, mutta käytännössä asia ei ole noin mustavalkoinen.

Olen ajellut pelkällä softalla biopoweriksi muunnetulla Saabilla reilu 160tkm/7 vuotta, pääsääntöisesti etanolilla. Akkua on tietty vuosien varrella jouduttu irroittamaan moneenkin otteeseen, ecua on resetoitu syystä+toisesta ja lambda-anturikin on vaihtunut "lennosta" uuteen (akunkenkä irti ja viinaa tankissa). Bensa-adaptaatiolla käynnistetty viinalla ja päinvastoin.

Koskaan ei ole ollut ongelmaa auton käynnistyvyyden kanssa, mutta toki kirjoitan vain tämän meidän auton kokemuksista.

 

[Sakkez]

Ei Saabikaan hyvin osaa käyntiin lähteä täysin bensa-adaptaatiolla jos viinaa on tankissa. Jonkun aikaa joutuu starttailemaan että tekee pakkoadaptaation. Näin ainakin silloin kun on flashannut uuden softan ecuun. Kerran käynnistelin noin, mutta sen jälkeen vaihtanut etanoliprosentin sinne päin ennen ensimmäistä käynnistystä Techilla.

 

[breez]

Saabin ecu kirjoittaa flashiin etanoliadaptaatioarvon eikä siksi ole ongelmia irrotella akkua tms. Uutta softaa laittaessa onkin hyvä laittaa valmiiksi arvo sen mukaan mitä tankista löytyy, jos mahdollista.

 

[valexi]

etanolissa on myös se, että sitä voidaan tarvittaessa valmistaa paikallisesti. Tai lähes paikallisesti. Suomessa myytävä Re85 valmistetaan Ruotsissa, eli lähellä. Jää aikamoinen kuljetusketju pois.

Pensaapa tehdään Suomessa. Jää aikamoinen kuljetusketju pois.

Naantalin jalostamo – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Supadog]

Pensaapa tehdään Suomessa. Jää aikamoinen kuljetusketju pois.

Naantalin jalostamo – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Suomessa toimii tällä hetkellä neljä St1:n Etanolix®-laitosta sekä yksi kotitalouksien ja kauppojen biojätteistä etanolia valmistava Bionolix®-laitos. Vuonna 2016 Kajaaniin valmistuu ensimmäinen sahanpurua bioetanolin raaka-aineena hyödyntävä Cellunolix®-tuotantolaitos


Kyllä se etanoli ihan suomessa myös tehdään.

 

[MrAatu]

Tämäkin suunnitelma tällä hetkellä palaneen pigmenttitehtaan paikalle..

Sahanpurusta bioetanolia ja biokaasua liikennekäyttöön – alan suurinta tuotantolaitosta Suomessa suunnitellaan Poriin

BioEnergo suunnittelee ruotsalaiseen teknologiaan pohjautuvaa biokonversiolaitosta Poriin. 150 miljoonan euron tehdas aloittaisi tuotantonsa 2023.

yle.fi

BioEnergo suunnittelee ruotsalaiseen teknologiaan pohjautuvaa biokonversiolaitosta Poriin. 150 miljoonan euron tehdas aloittaisi tuotantonsa 2023.

Laitoksen raaka-aineena olisi sahojen sivuvirtoina syntyvää puupurua ja kuoriketta.

Laitos tuottaisi päätuotteenaan bensiiniin sekoitettavaa bioetanolia noin 25 000 tonnia vuodessa. Sivutuotteena syntyisi biokaasua noin 15 000 autolle.

Mielenkiintoinen sivutuote laitoksella olisi ligniini, jota se tuottaisi kiinteässä muodossa peräti 78 000 tonnia vuodessa. Kansanomaisesti ligniini on liimaa, jota voitaisiin käyttää sidosaineena monissa erilaisissa ratkaisuissa.

BioEnergon visioissa ligniiniä voisi käyttää esimerkiksi sidosaineena tienpäällystyksessä.
– Bitumi ja ligniini ovat molekyylirakenteeltaan hyvin samanlaisia. Niitä yhdistämällä saadaan vihreää asfalttia.

Suomessa muhii jättipotti – tehdas eristi puusta aineen, josta voi tehdä ympäristöystävällisiä maaleja ja liimoja

Metsäyhtiö Stora Enso jalostaa ligniinijauhetta Sunilan tehtaassa Kotkassa.

yle.fi

Ligniinin käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, uskoo Stora Enso. Yhtiön mukaan ligniinillä voi korvata fossiilisia fenoleita, joita käytetään maalien ja liimojen valmistuksessa. Fenoliliimoja on yleisesti käytössä esimerkiksi vanereissa ja puulevyliimoissa.

Mikä sit lopulta oliskaan päätuote ja sivutuote. Öljystä pois vieviä molemmat, ja aluetta joka voi olla metsäteollisuuden yksi tulevaisuuden perushaara Suomessa.

 

[Bapsu]

Pensaapa tehdään Suomessa. Jää aikamoinen kuljetusketju pois.

Naantalin jalostamo – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Nussitaan nyt sen verran pilkkua että se öljy tuskin tulee suomesta.

 

[Pepo]

Käytättekö pykälää isompaa lämpönumeroa (viileämpää) sytytystulppaa RE85 kanssa?

Ajattelin seuraavaksi hankkia hienot iridiumit,
NGK BPR6EIX tai BPR7EIX,
tai Denso IW20TT ,sille ei isompaa lämpönumeroa ole, pitäisi tyytyä IW22 jossa ei ole Twin Tip

 

[MrAatu]

Käytättekö pykälää isompaa lämpönumeroa (viileämpää) sytytystulppaa RE85 kanssa?

Ajattelin seuraavaksi hankkia hienot iridiumit,
NGK BPR6EIX tai BPR7EIX,
tai Denso IW20TT ,sille ei isompaa lämpönumeroa ole, pitäisi tyytyä IW22 jossa ei ole Twin Tip

Eri valmistajalla on eri päin noi numerot.

Käytän Boschin kaasulle olevia iridium tulppia 6 ja joskus 7 arvolla. Suositus bensalla on se Denson 20 ja NGK 6. Kärkiväli valmiiksi pienempi etanolia varten. Lämpöarvo taulukon mukaan käytännössä lähes sama kun Boschista kyse.

Muunnostalukoista löydät vaikka mitä malleja lisää joissa lähinnä eroa valmiin kärkivälin koossa. Etanolilla kärkiväliä voi olla hyvä vähän pienentää että saa isompivirtaisen rajumman kipinän. Se puolestaan lyhentää vähän tulppien ikää.

 

[Pepo]

Eri valmistajalla on eri päin noi numerot.

Käytän Boschin kaasulle olevia iridium tulppia 6 ja joskus 7 arvolla. Suositus bensalla on se Denson 20 ja NGK 6. Kärkiväli valmiiksi pienempi etanolia varten. Lämpöarvo taulukon mukaan käytännössä lähes sama kun Boschista kyse.

Muunnostalukoista löydät vaikka mitä malleja lisää joissa lähinnä eroa valmiin kärkivälin koossa. Etanolilla kärkiväliä voi olla hyvä vähän pienentää että saa isompivirtaisen rajumman kipinän. Se puolestaan lyhentää vähän tulppien ikää.

Jaa että sittenkin sama lämpöarvoiset kuin bensalla.

Ajattelin tuota Denson Iridium TT:tä kun se on ekana tuolla listassa (uusin malli/paras?) ja siinä kehutaan nopeammasta kipinästä ja polttoaineen säästöstä tavalliseen iridiumiin verrattuna.




edit. eFlexfuelin esitteessä sanotaan:

Mitkä sytytystulpat etanolille?
Voit käyttää auton normaalia sytytystulppatyyppiä myös etanolilla. Jos
käytät pelkästään RE85/E85-polttoainetta, voit vaihtaa lämpöarvoltaan
asteen kylmemmät sytytystulpat.

Voit vaihtaa. Mutta ei sanota onko se parempi vai samantekevää

 

[Super Hessu]

Käytättekö pykälää isompaa lämpönumeroa (viileämpää) sytytystulppaa RE85 kanssa?

Ei ole mitään syytä, jos ei tee muita muutoksia. Ei se etanolilla kuumempana käy.

 

[MrAatu]

Ei ole mitään syytä, jos ei tee muita muutoksia. Ei se etanolilla kuumempana käy.

Pikemminkin kylmempänä. Jo isommat ruiskutusmäärät jäähdyttää muun lisäksi.

En ole löytänyt tuolle kylmemmälle tulpalle mitään järkisyytä tai lähdettä. Välil miettinyt onko siinä mennyt numeroinnit sekaisinkin vai onko vaan jostain äärimmilleen viri kiihdytysvehkeistä vedettyjä päätelmiä.

Pysyyhän noi tulpat puhtaampana etanolilla kuin bensalla. Ettei ne tarvi niin kuumana käydä pysyäkseen puhtaana. Ja puhtaana pysyminen juuri on miksi tiettyjä lämpöarvoja käytetään. Eli ne kylmemmät tulpat voi toimia ihan hyvin likaantumatta etanolilla, mutta onko siitä käytännössä mitään hyötyä normaalissa käytössä jossa ei nakutusta tarvi muutenkaan pelätä korkeamman oktaanin myötä.

.

 

[bindi]

Audi S4 B5 BKR7EIX, sama valinta sekä bensalle että etanolille. Käsittääkseni vasta viritysasteen muututtua radikaalisti (>500hv) mietitään tulpan lämpöarvon vaihtamista.

 

[Bapsu]

Purimpa konevikasen 9-3 tuossa, saabin 2.0t koneella. Silmään pisti yltäpäältä tervassa olevat suuttimet, jokaisen päässä mustaa mössöä aimo läjä. Liekö laihalle päässyt ja hajottanut koneen.

Tervautumisesta täällä kokemuksia?

 

[valexi]

Oisko kumiletkut/tiivisteet, jos eivät ole olleet yhteensopivia viinan kanssa? Alkanut liukenemaan polttoaineen sekaan ja jämähtänyt railiin/suuttimiin?

 

[Super Hessu]

Purimpa konevikasen 9-3 tuossa, saabin 2.0t koneella. Silmään pisti yltäpäältä tervassa olevat suuttimet, jokaisen päässä mustaa mössöä aimo läjä. Liekö laihalle päässyt ja hajottanut koneen.

Tervautumisesta täällä kokemuksia?

Tämä nousee aina välillä keskusteluissa esille. Ongelmaksi on veikattu E85 polttoaineen vaihtelevaa laatua ja joidenkin suutinmallien taipumusta tapahtuneelle.

Helpoin ratkaisu on ajaa välillä bensalla, joka puhdistaa suuttimet.

 

[Tellervo]

Eiks toi tervan muodostuminen suuttimiin ollut ennen E85:n alkuaikoina ongelma. Silloinhan kai varsinaisilla flexifuel- (tai ainakin biopower-)autoilla piti suosituksen mukaan ajaa joka neljäs tankillinen bensalla. Tuon jälkeen E85:n koostumukseen on tullut muutos ja suuttimet on pääosin pysynyt puhtaina.

 

[Bapsu]

Eiks toi tervan muodostuminen suuttimiin ollut ennen E85:n alkuaikoina ongelma. Silloinhan kai varsinaisilla flexifuel- (tai ainakin biopower-)autoilla piti suosituksen mukaan ajaa joka neljäs tankillinen bensalla. Tuon jälkeen E85:n koostumukseen on tullut muutos ja suuttimet on pääosin pysynyt puhtaina.

En tiedä. Itse olen lasottanut 80tkm pelkällä viinalla omalla saapilla vailla ongelmaa, mutta kieltämättä alkaa kutkuttaa tilanteen tarkastaminen varanvuoksi.

 

[Super Hessu]

Turhaan mitään avaa jos ei ihan mielenkiinnosta.
Vähän matkaa päästelee puhtaalla bensalla, jos asia askarruttaa.

 

[Super Hessu]

Olen ajanut yhteensä noin 150tkm RE85:llä GA14DE moottorisella Nissanilla, toki satunnaisesti on tullut tankattua bensaakin ja nyt kun on ollut edullisempaa kuin etanoli.
Kerran kuulin pakoputken päästä tupsauttelua, jonka jälkeen tankkasin tankillisen bensaa.
Tästä nyt ainakin kolme vuotta, eikä ole enää toistanut.

 

[Bapsu]

Turhaan mitään avaa jos ei ihan mielenkiinnosta.
Vähän matkaa päästelee puhtaalla bensalla, jos asia askarruttaa.

Mulla 3-4k kierroksilla antaa nopsaan kaasua niin nykäsee kerran ennenkun veto alkaa. Normaaliajossa tai kaasupohjassa ei ikinä ongelmaa.

T7 tuntien asiat tarkistaa mieluummin etu kuin jälkikäteen...

 

[Sepek]

Saab 9-5:llä ajeltu 10v ilman ongelmia. Välillä normaali bensiiniä. Etanoli pesee, bensa voitelee?

 

[Tellervo]

Saab 9-5:llä ajeltu 10v ilman ongelmia. Välillä normaali bensiiniä. Etanoli pesee, bensa voitelee?

Suunnilleen noin se menee. Jotkut suosittelee että nykyään olisi voitelun kannalta hyvä vaikka puoli tankkia bensaa puolen vuoden - vuoden välein. Tai vaihtoehtoisesta käyttää samalla syklillä red line si-alcoholia.

 

[Super Hessu]

Suunnilleen noin se menee. Jotkut suosittelee että nykyään olisi voitelun kannalta hyvä vaikka puoli tankkia bensaa puolen vuoden - vuoden välein.
Tai vaihtoehtoisesta käyttää samalla syklillä red line si-alcoholia.

Ei, vaan suuttimien puhdistuksen vuoksi. Bensiini on paljon tehokkaampi liuotin kuin E85.

 

[Sepek]

Ja miksi pyydetään etanolipäivityksen jälkeen puhdistamaan öljysihti öljypohjasta?

 

[Kosamiitti]

Suomessa toimii tällä hetkellä neljä St1:n Etanolix®-laitosta sekä yksi kotitalouksien ja kauppojen biojätteistä etanolia valmistava Bionolix®-laitos. Vuonna 2016 Kajaaniin valmistuu ensimmäinen sahanpurua bioetanolin raaka-aineena hyödyntävä Cellunolix®-tuotantolaitos


Kyllä se etanoli ihan suomessa myös tehdään.

Lisäksi tuon naantalin öljyjalostamon kapasiteetti on yks kärpäsen paska verrattuna Fortumin kilpilahden jalostamoon...

 

[Super Hessu]

Ja miksi pyydetään etanolipäivityksen jälkeen puhdistamaan öljysihti öljypohjasta?

Jos on ajettu liian pitkillä öljynvaihtoväleillä tai huonolaatuisilla öljyillä, on moottoriin muodostunut karstaa.
E85 kaasuuntuu huonommin kuin bensiini, joten sitä joutuu kylmässä moottorissa öljyn joukkoon enemmän kuin bensiiniä.
E85 on parempi liuotin kuin moottoriöljy, joten se saattaa irroittaa karstaa. Jos öljysihti tukkeutuu karstasta, on se käyttäjävirhe,
valmistajan virheellinen huolto-ohje tai moottorissa oleva rakenteellinen vika, ei etanolin syytä. Kerran kun moottori on puhdas,
E85 ei sitä uudelleen karstaa.

Saa korjata.

 

[Sepek]

ex Saabissa pidin vaihtovälinä 10tkm, sihti putsattu sekä Bio-muunnoksen, että turbon vaihdon jälkeen. Kilometrejä tulee n 10tkm/v eli ei paljon. Saab on edelleen pihassa ja harjoittelen Audilla.

 

[Super Hessu]

Oliko siellä sihdissä karstaa? Ajoin Nissanilla eka ~130tkm (100tkm pohjilla) vain bensalla 10tkm öljynvaihtovälein suodatin mukaan lukien.
Ei ole näkynyt karstaa öljyn seassa, sihdissä mitä öljypropun reiästä näkee tai venttiilikoneistossa, mitä öljykorkin reiän kautta näkee.
Enempää ei ole ollut tarve tutkia. Öljynvaihto täyssynteettisen öljyn ja suodattimen kanssa maksaa sen ~20€, joten ihan mielellään vaihtelee.

Turbohan aiheuttaa öljylle lisärasitusta lämmön muodossa?

 

[Sepek]

Ei ollut, kunhan pelottelivat. Turbo olisi hajonnut jokatapauksessa, se kuuluisa Garret (1-500000km). Joo, suodatin maksaa 10€, Öljyt + vaihto jotain ja tulpat 16€. Halvimmat huollot, mitä Saabille voi tehdä. Ja maksaa ne myös Audille.

 

[Bapsu]

Lisätään muistutus 9-3/9-5 t7 öljypohjasta kun ajettu pari tankillista viinalla:

Karsta ei viinalla ajessa ole leikin asia ja paljon ajettuun (itse vetäisin rajaksi esimerkiksi 100tkm MUTU) koneeseen viinan työntäminen voi johtaa ylläoleviin seurauksiin, riippuen koneen huohotuksen ja muun paskanpoisto osaston toimintakyvystä. Eli kyseessä ei ole pelottelu vaan aiheellinen uhka ko. koneella ja kuten saappifoorumia lukemalla selviää, liian monta konetta on ajettu paskaksi laiminlyödyn imusihdin tarkastuksen suhteen. Saabin t7 on pahimpia karstamyllyjä mitä pallolta löytää, eli kyseessä on pahimman luokan esimerkki, mutta valveutunut on asiasta syytä olla, oli autossa mikä tahansa mylly. Jos viinalla ajaa niin karstaa ei jälkikäteen synny, eli yksi putsaus riittää.

 

[hede]

Joutsan abc 5.7. Onhan tuossa eroa 50snt 98:siin...

 

[Fyrry]

Kellään tietoa kulutuserosta/L 98/95?

 

[Jan11]

Kellään tietoa kulutuserosta/L 98/95?

E85 ja E9510 laskennallinen energiasisällön ero on 28%.
Mutta todellinen ero riippuu tietysti sun autosta, ajotavasta, maantie- ja kaupunkiajon suhteesta, talvi- ja kesäajon suhteesta.
Itsellä kirjanpidon mukaan ero on vähän laskennallista pienempi, mutta tankatessa teen yksinkertaisesti vertailun niin, että lasken E85 hinta * 1,28 ja vertaan E95 hintaan.
(Esim. tuolla @hede postaaman kuvan Joutsassa E85 1,28*0,949=1,214 vrt 95E10 1,385 todellakin kannattaa tankata etanolia.)

 

[Super Hessu]

Näyttää hinta jälleen kääntyneen etanolin eduksi.

 

[Tellervo]

Kellään tietoa kulutuserosta/L 98/95?

Ei ole, koska ero on sen verran pieni, ettei sitä oikein luotettavasti saada mitattua todellisissa olosuhteissa.

Energiasisällössä on 2 %:n ero eli periaatteessa kulutusero pitäisi olla samaa luokkaa, mutta muuttujia on paljon.

 

[Termos]

Jep. Ainakin meidän 290 heppaiseksi piristetyllä 9-5 bensa-Saabilla tuo kulutusero kuittaa aika tarkkaan polttoaineen hintaeron. Ysikasia siihen on tullut tankkailtua.

 

[Formica]

Tulevaisuuden näkymiä tarjoaa ST1:n Anttonen:
- Biopolttoaineisiin ei riitä raaka-aineet maailmassa.
- Skaalautuva ratkaisu on power-to-x, eli synteettiset polttoaineet, jotka valmistetaan uusiutuvalla energialla.

St1:n Mika Anttonen uskoo nyt vain yhteen skaalautuvaan energiaratkaisuun: ”Tieto lisää tuskaa”

Hybriditalous yhdistää puheen taloudesta, videon ja podcastin. Jaakko Lindgrenin ja Eero Vassisen haastattelussa on St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. Puheenaiheina on tietysti energiateollisuus ja ilmastonmuutos.

www.kauppalehti.fi

Luulen että hän on ihan oikeassa näissä kommenteissaan - RE85:n ja biodieselin tekoon ei riitä materiaalia. Minusta on hienoa, että Anttonen kertoo avoimesti julkisuudessa näkemystä tulevaisuudesta, eikä vaan pyöri piilossa kabineteissa. Toki pitää muistaa että bensakauppiaana Anttosen näkemys on varmaankin värittynyt, sillä suora sähköautoilu vie häneltä tulot.

 

[Jan11]

Tulevaisuuden näkymiä tarjoaa ST1:n Anttonen:
- Biopolttoaineisiin ei riitä raaka-aineet maailmassa.
- Skaalautuva ratkaisu on power-to-x, eli synteettiset polttoaineet, jotka valmistetaan uusiutuvalla energialla.

St1:n Mika Anttonen uskoo nyt vain yhteen skaalautuvaan energiaratkaisuun: ”Tieto lisää tuskaa”

Hybriditalous yhdistää puheen taloudesta, videon ja podcastin. Jaakko Lindgrenin ja Eero Vassisen haastattelussa on St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. Puheenaiheina on tietysti energiateollisuus ja ilmastonmuutos.

www.kauppalehti.fi

Luulen että hän on ihan oikeassa näissä kommenteissaan - RE85:n ja biodieselin tekoon ei riitä materiaalia. Minusta on hienoa, että Anttonen kertoo avoimesti julkisuudessa näkemystä tulevaisuudesta, eikä vaan pyöri piilossa kabineteissa. Toki pitää muistaa että bensakauppiaana Anttosen näkemys on varmaankin värittynyt, sillä suora sähköautoilu vie häneltä tulot.

Biopolttoaineet on välimallin väliaikainen ratkaisu.

Lappeenrannan yliopiston tutkijat tuota Power-to-X:ää on pitäneet esillä. Ja käsittääkseni kokeiluja jo on.
Vielä hieman enemmän scifiä on, että P2X-ratkaisulla nähdään potentiaalia myös ratkaista maailman ruoantuotannon ongelmat: etsinnässä on solu, joka käyttää ravinnokseen vetyä ja hiilidioksidia, ja joka kasvaa ja tuottaa vaikka proteiinia ravinnoksi samaan tapaan kuin proteiinikasvit.

 

[baggio]

Riippumatta tulvatko vai eivätkö biopolttoaineet tule ratkaisemaan globaalia autoilutarvetta, niin minua etanoliautoilijana kiinnostavampi kysymys olisi, onko bioetanoliksi käyttäminen ja tislaaminen järkevä tapa uusiokäyttää joka tapauksessa olemassaolevaa ja koko ajan enemmän syntyvää(?) biojätettä, tai onko ympäristöystävällisempää ajella 80% bioetanolilla kuin bensalla johon laki on pakottanut 10 % tuota etanolia.

Tähän vastatakseen pitäisi osata pohtia ainakin olisiko suomalaisen bioetanolin raaka-aineille ympäristön näkökulmasta parempaa käyttöä, paljonko tähän raaka-aineeseen perustuvaa tuotantopotentiaalia on, miten lainsäädäntö sekoitevelvoitteineen ja verokohteluineen kehittyy, ja millainen kysyntävaikutus etanoliautoilijalla sitten on tähän kokonaiskuvioon.

"Vihreän sähkön" kohdalla jos ostat "vihreää sähköä" niin lyhyellä tähtäimellä valinnalla ei ole pahemmin merkitystä, koska teollisuus ostaa "loput sähköt" joka tapauksessa, mutta pidemmällä aikavälillä massojen kasvava kulutuskysyntä tietysti on kannustanut sähköntuottajia investoimaan uusiutuvien tuotantoon. Sähkönkin suhteen kokonaisuus tuntuu vaikeasti hahmotettavalta ja bioetanolissa muuttujia on mielestäni vielä enemmän.

 

[Tellervo]

Epäilen, että suurimman osan kuluttajista vihreys loppuisi niin sähkössä kuin auton polttoaineessa siinä kohtaa, kun vihreydestä pitäisi maksaa lisää. Nythän etanolilla on halvempaa ajella kuin bensalla ja ilmastosähköä tarjotaan monista sähköyhtiöistä ilman fossiilista vaihtoehtoa. Täysfossiilisähköä ei taida saada mistään sähköyhtiöstä ja tiedän vain yhden sähköyhtiön, jolta löytyy kokonaan uusiutumaton sähkötuote: ydinsähkö.

Asiaa voidaan tarkastella myös nykyisin saatavilla olevia fossiilisia kalliimpia biopolttoaineita tarkastelemalla. Näitä ovat auton polttoaineina biodiesel ja biokaasu. En ole myyntilukuja tutkinut, mutta epäilen suurimman osan dieselin tankkaajista valitsevan halvemman fossiilisen vaihtoehdon, vaikka viereisestä pistoolista saisi biodieseliä. Samoin epäilen, että suurin osa tankkaa kaasuautoonsa halvempaa maakaasua biokaasun sijaan.

Oma arvaukseni on, että tulevaisuudessa autot liikkuvat joko hyvin erilaisilla käyttövoimilla tai sitten pääosin sähköllä. Ensimmäiseen vaihtoehtoon voi hyvinkin sisältyä bioetanolia, etanolidieseliä ja biokaasua ja sähköä. Toinen vaihtoehto edellyttää sen tosiasian ymmärtämistä, että jokaisen omistusautolla ei ole tarvetta tehdä lapinmatkaa yhdellä latauksella. Eli omalla 100-200 km rangen omistussähkärillä päivittäiset ajot ja vuokratulla hybridi-/polttis-/x-autolla lapinmatka. Polttiksen tankkiin tietysti menee jotain biopohjaista, kun fossiiliset on kulutettu loppuun.

 

[Jan11]

Epäilen, että suurimman osan kuluttajista vihreys loppuisi niin sähkössä kuin auton polttoaineessa siinä kohtaa, kun vihreydestä pitäisi maksaa lisää. Nythän etanolilla on halvempaa ajella kuin bensalla ja ilmastosähköä tarjotaan monista sähköyhtiöistä ilman fossiilista vaihtoehtoa. Täysfossiilisähköä ei taida saada mistään sähköyhtiöstä ja tiedän vain yhden sähköyhtiön, jolta löytyy kokonaan uusiutumaton sähkötuote: ydinsähkö.

Asiaa voidaan tarkastella myös nykyisin saatavilla olevia fossiilisia kalliimpia biopolttoaineita tarkastelemalla. Näitä ovat auton polttoaineina biodiesel ja biokaasu. En ole myyntilukuja tutkinut, mutta epäilen suurimman osan dieselin tankkaajista valitsevan halvemman fossiilisen vaihtoehdon, vaikka viereisestä pistoolista saisi biodieseliä. Samoin epäilen, että suurin osa tankkaa kaasuautoonsa halvempaa maakaasua biokaasun sijaan.

Oma arvaukseni on, että tulevaisuudessa autot liikkuvat joko hyvin erilaisilla käyttövoimilla tai sitten pääosin sähköllä. Ensimmäiseen vaihtoehtoon voi hyvinkin sisältyä bioetanolia, etanolidieseliä ja biokaasua ja sähköä. Toinen vaihtoehto edellyttää sen tosiasian ymmärtämistä, että jokaisen omistusautolla ei ole tarvetta tehdä lapinmatkaa yhdellä latauksella. Eli omalla 100-200 km rangen omistussähkärillä päivittäiset ajot ja vuokratulla hybridi-/polttis-/x-autolla lapinmatka. Polttiksen tankkiin tietysti menee jotain biopohjaista, kun fossiiliset on kulutettu loppuun.

Voi olla. Olihan tuossa itselläkin puoli vuotta painia siitä, tankatakko bensaa vai etanolia. Syksyn ja alkutalven E9510 oli täällä päin Suomea hinnaltaan edullisempaa kuin E85*1.28. Nyt toki korona-ajan etanoli on ollut taas taloudellisestikin kannattavaa.
Vihreästä sähköstä kyllä on koko ajan joutunut maksamaan enemmän. Onneksi se ero on ollut suhteellisen pieni.

En keskimääräisestä kuluttajasta tiedä, mutta itsellä on tässä hieman ollut harkinnassa sellainen välimuoto, että ostaisi Hybridin, vaikka Toyota Priuksen tai Honda Insightin tai Civic hybridin ja laittaisi sen etanolille vaikkei sitä muutoskatsastettua saakaan.
Ainakin eflexfuel-sivujen mukaan nämä on yhteensopivia.

Edit: Priuksia toki on niin vanhojakin, että saisi muutoskatsastettuakin.

 

[Tellervo]

Aika marginaalista se vihreästä sähköstä enemmän maksaminen on. Katsoin nyt kilpailuttajan kautta 24 kk sopimuksia (sähkön hinta alhaalla, kannattaa tehdä pitkä määräaikainen soppari):
Random-alkuperäsähkö Väreeltä: 4,64 snt/kWh, 0e/kk (alkuperä: uusiutuvat, fossiiliset ja ydinvoima)*
Uusiutuva energia Vattenfallilta: 4,65 snt/kWh, 0e/kk (alkuperä: vesivoima)

Hinnassa ei siis mitään käytännön eroa ole, mutta vertailu on vähän hankalaa, kun hinnat muuttuvat päivittäin.

*2018 Väreen myymän sähkön alkuperä jakaantui seuraavasti: uusiutuvat 35 %, fossiiliset 29 %, ydinvoima 36 %. Tästä sähköasiasta voidaan mennä vääntämään haluttaessa sähköenergian hinta -ketjuun

Itse en ole oikein innostunut laittamaan flexfuel-sarjaa oikeastaan mihinkään autoon sen vuoksi, että pelkään bensapumpun yms. osien hajoavan etanolin vaikutuksesta. Tietysti jos kyseisestä automallista (esim. saabit) on paljon hyviä kokemuksia etanolilla ajamisesta, niin siinä tapauksessa en näe ongelmaa. Omiin ajoihin joku ladattava hybridi olisi varmasti paras, mutta hankintahinta nousee kynnyskysymykseksi.

 

[Jan11]

Aika marginaalista se vihreästä sähköstä enemmän maksaminen on. Katsoin nyt kilpailuttajan kautta 24 kk sopimuksia (sähkön hinta alhaalla, kannattaa tehdä pitkä määräaikainen soppari):
Random-alkuperäsähkö Väreeltä: 4,64 snt/kWh, 0e/kk (alkuperä: uusiutuvat, fossiiliset ja ydinvoima)*
Uusiutuva energia Vattenfallilta: 4,65 snt/kWh, 0e/kk (alkuperä: vesivoima)

Hinnassa ei siis mitään käytännön eroa ole, mutta vertailu on vähän hankalaa, kun hinnat muuttuvat päivittäin.

*2018 Väreen myymän sähkön alkuperä jakaantui seuraavasti: uusiutuvat 35 %, fossiiliset 29 %, ydinvoima 36 %. Tästä sähköasiasta voidaan mennä vääntämään haluttaessa sähköenergian hinta -ketjuun

Itse en ole oikein innostunut laittamaan flexfuel-sarjaa oikeastaan mihinkään autoon sen vuoksi, että pelkään bensapumpun yms. osien hajoavan etanolin vaikutuksesta. Tietysti jos kyseisestä automallista (esim. saabit) on paljon hyviä kokemuksia etanolilla ajamisesta, niin siinä tapauksessa en näe ongelmaa. Omiin ajoihin joku ladattava hybridi olisi varmasti paras, mutta hankintahinta nousee kynnyskysymykseksi.

Joo, eipä tuossa isommin vääntämistä ole, pienihän tuo ero on näemmä juuri tällä hetkellä. Kun itse kilpailutin viimeksi sopimuksia keväällä, ero oli vielä pikkuisen suurempi (3.97/kWh vrt. n. 4.24 snt/kWh, molemmissa 0€ kk-maksu, ja juuri samainen palvelu). Mutta hyvin pieni anyway.

Meillä on -99 1.4 almera ja 2006 1.6 focus etanolilla. yht. yli 150 tuhatta etanolikilsaa noilla takana, kummassakaan ei vielä ole ollut mitään ongelmia.
Almeran kanssa vaan alkaa olla joka katsastukseen joku paikka hitsauteuttavaksi, niin sillä tekis mieli vaihtaa se pois.
Mun budjetti on 5-7 tuhatta (haluan käteiskaupan ilman rahoituksia), se on käytännössä se valinta mulla silloin 140-180 tuhatta ajettu bensahybridi tai 100-150 tuhatta ajettu tavallinen diesel + sen mukana vuosittaiset käyttövoimaverot maksettavaksi.
Plugariin mulla ei oo varaa.

 

[Super Hessu]

Asiaa voidaan tarkastella myös nykyisin saatavilla olevia fossiilisia kalliimpia biopolttoaineita tarkastelemalla. Näitä ovat auton polttoaineina biodiesel ja biokaasu. En ole myyntilukuja tutkinut, mutta epäilen suurimman osan dieselin tankkaajista valitsevan halvemman fossiilisen vaihtoehdon, vaikka viereisestä pistoolista saisi biodieseliä. Samoin epäilen, että suurin osa tankkaa kaasuautoonsa halvempaa maakaasua biokaasun sijaan.

Eikö biokaasu ole kuitenkin halvempaa kuin bensiini..?

Biovelvoite kasvaa koko ajan ja sitä sekoitetaan myös fossiilisen sekaan:

Suomessa hyväksyttiin helmikuussa lakimuutos, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteessä myydystä polttoaineesta nostetaan asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Velvoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia.

"Ilmasto ei näillä pelastu, mutta pykälät täyttyvät" – Kestävistä biopolttoaineista tulee kova pula, mutta tehtaita on rakenteilla vasta kourallinen

Sähköautojen määrän kovakaan kasvu tai dieselautojen käyttökiellot eivät muuta kotimaisten biopolttoaineiden tehdassuunnitelmia.

www.aamulehti.fi

 

[Jan11]

Eikö biokaasu ole kuitenkin halvempaa kuin bensiini..?

Biovelvoite kasvaa koko ajan ja sitä sekoitetaan myös fossiilisen sekaan:

"Ilmasto ei näillä pelastu, mutta pykälät täyttyvät" – Kestävistä biopolttoaineista tulee kova pula, mutta tehtaita on rakenteilla vasta kourallinen

Sähköautojen määrän kovakaan kasvu tai dieselautojen käyttökiellot eivät muuta kotimaisten biopolttoaineiden tehdassuunnitelmia.

www.aamulehti.fi

Kaasuasemaverkosto ei vieläkään oo sinnepäinkään, kun tullaan pois Etelä-Suomesta. Esim. täällä susirajalla ei ole kaasuasemia. Ja kaasuautoissa on myös usein vaan joku 15-20 litran bensatankki, ellei ole jälkiasennusvehje.
Etelä-Suomessa jos asuisi, niin käytetty kaasuauto Ruotsista ja se kiinteähintainen alennus-kk-tankkausdiili ekaksi vuodeksi gasumilta olisi itsellä aivan selvä ratkaisu.

Sekoitevelvoitteen ongelma on, että Anttoselle on ihan se ja sama paljonko menee bioetanolina ja paljonko bensan seassa, koska ainoa mittari on, että jos myyt x määrän bensaa, pitää myydä y määrä etanoliaSe meneekö RE85:na vai 95/98 seassa on merkityksetöntä.

Tämä on ollut lainsäätäjän tahto. Jos lainsäätäjällä olisi ollut halu edistää juuri etanoliautoilua, olisi re85:na myytävälle bioetanolille voinut antaa jonkinlaisen sitä suosivan kertoimen e9510 / e98 sekoitukseen käytettyyn verrattuna.
Suomessa kuitenkin katsottiin, että sekoitevelvoite itsessään on pääasiallinen ohjauskeino.

Se on oikeasti hyvä kysymys, riittääkö Suomessa tarpeeksi raaka-ainetta biopolttoaineille (biojätteet, leipomojätteet, panimoteollisuuden jätteet, teollisuuden sivuvirrat).
Samoin se, saisiko näistä biopolttoaineiden lähtömateriaaleista valmistettua jotain vaikuttavuudeltaan vielä suurempaa, kuin polttoaineella saa.

Sellainen muutos on tulossa vielä tämän vuoden aikana, että etanolimuutosten kevennetyn muutoskatsastusmenettelyn rajaa siirretään vuodesta 2007 vuoteen 2009.

 

[Kidov]

Tässä kuva 400tkm ajetun V6 2.8 4motion Passatin öljysihdistä, kun ajoa etanolilla takana 10tkm.



Ostin kyseisen Passatin purkuautoksi syksyllä, mutta päädyin katsastamaan sen ja samalla muutoskatsastin etanolille tukirahojen takia. Muunnos onnistui moottoriohjauksen adaptaatiotarvoja muuttamalla Unisettings ohjelmalla. Ajoin vaihtelevilla seoksilla etanolilla noin 10tkm ennen auton purkua. Kylmäkäynnistysrikastuksen nostaminen adaptaatiokanavan kautta ei toiminut, joten auto piti aina lämmittää lohkolämmittimella ennen ajoa ulkolämpötilan ollessa alle +15c. Alemmissa lämpötiloissa vaati useamman startin ja pakkasella tuskin olisi edes käynnistynyt, jos tankissa puhdasta E85. Kylmäkäynnistys parani huomattavasti sekoittamalla 10-20% 95E10 polttoainetta sekaan. Long term fuel trim pysyi sallituissa vaiheluväleissä ja ajoin viimeiset 3tkm. ennen purkua puhtalla E85:lla.

 

[Tellervo]

Joo, eipä tuossa isommin vääntämistä ole, pienihän tuo ero on näemmä juuri tällä hetkellä. Kun itse kilpailutin viimeksi sopimuksia keväällä, ero oli vielä pikkuisen suurempi (3.97/kWh vrt. n. 4.24 snt/kWh, molemmissa 0€ kk-maksu, ja juuri samainen palvelu). Mutta hyvin pieni anyway.

Meillä on -99 1.4 almera ja 2006 1.6 focus etanolilla. yht. yli 150 tuhatta etanolikilsaa noilla takana, kummassakaan ei vielä ole ollut mitään ongelmia.
Almeran kanssa vaan alkaa olla joka katsastukseen joku paikka hitsauteuttavaksi, niin sillä tekis mieli vaihtaa se pois.
Mun budjetti on 5-7 tuhatta (haluan käteiskaupan ilman rahoituksia), se on käytännössä se valinta mulla silloin 140-180 tuhatta ajettu bensahybridi tai 100-150 tuhatta ajettu tavallinen diesel + sen mukana vuosittaiset käyttövoimaverot maksettavaksi.
Plugariin mulla ei oo varaa.

Focus (ja Fordit yleensä) taitaakin olla melkein valmiita etanolille. Eikös niitä ole tehtaaltakin tullut flexifueleina? Itse tutkin joskus Boran soveltuvuutta muutokselle ja muutaman foorumikeskustelun perusteella boran/golfin/octavian bensapumppu ei ainakaan kestä kuin ehkä kaksi tankillista viinaa. Toki pumpun voi vaihtaa, mutta tuntuu jo vähän liian suurelta operaatiolta.

Eikö biokaasu ole kuitenkin halvempaa kuin bensiini..?

Biovelvoite kasvaa koko ajan ja sitä sekoitetaan myös fossiilisen sekaan:

On halvempaa, mutta jos on kaasuauto, niin vaihtoehtona on myös biokaasua halvempi maakaasu. Käytännössä käsittääkseni täysin samaa ainetta, mutta alkuperä on eri. Vantaan Petikon aseman hinnat:
biokaasu 0,917 €
maakaasu 0,724 €

Sellainen muutos on tulossa vielä tämän vuoden aikana, että etanolimuutosten kevennetyn muutoskatsastusmenettelyn rajaa siirretään vuodesta 2007 vuoteen 2009

Mielenkiintoista, voi olla muuntotuki tarjolla Oli tästä jossain jo mustaa valkoisella?

 

[Jan11]

Focus (ja Fordit yleensä) taitaakin olla melkein valmiita etanolille. Eikös niitä ole tehtaaltakin tullut flexifueleina? Itse tutkin joskus Boran soveltuvuutta muutokselle ja muutaman foorumikeskustelun perusteella boran/golfin/octavian bensapumppu ei ainakaan kestä kuin ehkä kaksi tankillista viinaa. Toki pumpun voi vaihtaa, mutta tuntuu jo vähän liian suurelta operaatiolta.


On halvempaa, mutta jos on kaasuauto, niin vaihtoehtona on myös biokaasua halvempi maakaasu. Käytännössä käsittääkseni täysin samaa ainetta, mutta alkuperä on eri. Vantaan Petikon aseman hinnat:
biokaasu 0,917 €
maakaasu 0,724 €


Mielenkiintoista, voi olla muuntotuki tarjolla Oli tästä jossain jo mustaa valkoisella?

Joo, spostilistalta sain tiedon.

Etanolikonversioiden muutoskatsastuksen vuosimallirajoitteeseen odotettavissa muutoksia

Nykyinen vuosimallirajoite etanolikonversioiden kevyelle muutoskatsastukselle on pian muuttumassa. Tällä hetkellä etanolikonvertoitujen autojen muutoskatsastamista on säännelty niin, että vain ennen 1.1.2007 ensirekisteröidyt autot on mahdollista muutoskatsastaa kevyellä menettelyllä, jossa lähipäästöt todetaan normaalin vuosikatsastuksen yhteydessä. Tätä uudemmilta autoilta vaaditaan muutoskatsastusta varten testilaitoksen todistus päästöistä muutoskatsastusta varten.

Traficomilta on kuitenkin näillä näkymin syyskuun alussa tulossa uusi määräys ajoneuvojen muuttamisesta. Tässä määräyksessä kevyen menettelyn vuosimallirajoite siirtyisi ennen 1.9.2009 ensirekisteröityihin autoihin. Vielä ei ole täysin varmaa, että tuleeko määräys voimaan syyskuussa vai myöhemmin. Määräys on kytketty ajoneuvolain uudistusprosessiin ja sen aikataulut ja lainsäädäntösuunnitelmat vaikuttavat määräyksen voimaanastumiseen ratkaisevasti. Oletettavaa on, että määräys tulisi voimaan vuoden loppuun mennessä.

Etanoliautoilijat ry keskustelee tällä hetkellä Traficomin kanssa etanolikonversioiden muutoskatsastuksen kehittämisestä konversioita tukevaan suuntaan. Traficom teetätti tänä keväänä tutkimuksen liikenteen lähipäästöistä, jossa etanoliautoilu todettiin pääsääntöisesti vähäpäästöiseksi. Myös tältä saralta on odotettavissa tuloksia mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Yhdistys tiedottaa tästä kun asiat etenevät siihen malliin, että tiedämme milloin etanoliautoilijat voivat odottaa helpotuksia sääntelyyn

Oikein hyvää kesää!

Vilhartti Hanhilahti
Toiminnanjohtaja
Etanoliautoilijat Ry