• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Ilmastonmuutostoimet ovat tieteenvastaisia, koska ne eivät ole sovellettavissa käytäntöön. Ne eivät toteudu luonnossa siten kuin yliopiston luennon hurmoksessa voisi haluta. Trumpin vastavoiman myötä väittäisin, että -80 luvulta asti jatkunut väärä kehitys on tullut tiensä päähän. Jäljellä on vain tyypilliset suunnitelmatalouden hedelmät. Tuhoutuneet kyvyt, lama, velka, poliittinen hajaannus.
Nyt on kyllä niin sellainen mielikuvituslause että mitä ihmettä. Siis esimerkiksi eri energiantuotantomuotojen lisääminen on tieteenvastaista? Ja -80 luvulla alkanut kehitys? Hädin tuskin 2010-luvulta alkaen ollaan aidosti yritetty tehdä mitään ilmaston eteen ja voi argumentoida tehdäänkö vieläkään. Ja "suunnitelmatalous"...

Energiasta on prof Vaclav Smil paljon kirjoittanut. Fossiilisista ei niin helposti päästä, vaikka meilläkin jo sähkö on aika puhdasta. Fossiilisia tarvitaan sähkön lisäksi etenkin teräksen, sementin, ammoniakin (lannoitteet) ja muovien valmistukseen. Sitten on lukuisa määrä pienempiä kohteita, pitkän matkan kuljetukset, tilojen lämmitys, alumiini jne..
Fossiilisia ei varsinaisesti "tarvita" koska monet teollisuuden- ja kemian prosessit (teräs, ammoniakki, muovin valmistus) voidaan tehdä teoriassa päästöttömiksi vetyjohdannaisten avulla, minkä takia monella maalla on kunnianhimoiset tavoitteet vedyn tuottamisen suhteen.

Sanon 'teoriassa', koska tällä hetkelle elektrolyysillä tuotettu vety ei ole taloudellisesti kannattavaa ja useat lupaavat teknologiat vaativat kehitystä; esim. PEM:ssä pitäisi luopua platinan käytöstä materiaalina, jos tuosta halutaan aidosti monistettava ja edullinen teknologia (ja taisi joku niistä elektrolyysiteknologioista tarvita jopa iridiumia katalyyttinä).

Mutta pointtina, että käytännön tasolla fossiilisia itsessään ei tarvita mainitsemissasi valmistusprosesseissa ja ne voidaan kyllä korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla. Se vaan ei ole taloudellisesti kannattavaa (vielä vuosiin? Vuosikymmeniin?).
 
Fossiilisia ei varsinaisesti "tarvita" koska monet teollisuuden- ja kemian prosessit (teräs, ammoniakki, muovin valmistus) voidaan tehdä teoriassa päästöttömiksi vetyjohdannaisten avulla, minkä takia monella maalla on kunnianhimoiset tavoitteet vedyn tuottamisen suhteen.

Sanon 'teoriassa', koska tällä hetkelle elektrolyysillä tuotettu vety ei ole taloudellisesti kannattavaa ja useat lupaavat teknologiat vaativat kehitystä; esim. PEM:ssä pitäisi luopua platinan käytöstä materiaalina, jos tuosta halutaan aidosti monistettava ja edullinen teknologia (ja taisi joku niistä elektrolyysiteknologioista tarvita jopa iridiumia katalyyttinä).

Mutta pointtina, että käytännön tasolla fossiilisia itsessään ei tarvita mainitsemissasi valmistusprosesseissa ja ne voidaan kyllä korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla. Se vaan ei ole taloudellisesti kannattavaa (vielä vuosiin? Vuosikymmeniin?).
Niin, eikö tuo nyt ole itsestään selvää.

Mittakaava on vain valtava kun sähkö on vain noin 20% kaikesta energian kulutuksesta.
 
Niin, eikö tuo nyt ole itsestään selvää.

Mittakaava on vain valtava kun sähkö on vain noin 20% kaikesta energian kulutuksesta.

On, muissa tarpeissa fosiilisten käyttö korvataan puhtaalla sähköllä, siitä johtuu sähkönkulutuksen/tuotannon isot kasvuennusteet. Korvataan niitä fosiiliseja muillakin tavoin kuin sähköllä, ei korvaava mutta tarvetta vähentävää on pidempään ollut energiatehokkuuden parantaminen. siihen perustuu se että vaikka joissain alueilla rakennettu uutta fosiilipohjaista voimalaa ym huomattavasti, niin hiilipäästöt eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.

Listalla oli haasteellisia kustannus kriittisiä hiilipäästäjiä joiden vähäpäästöisten ratkasujen kehitys alkutekijöissä.

Joissain tuotteissa jaloisteissa missä fosiilisia raaka-aineita, niin tärkeää kai se että prosessi saadaan vähänpäästöiseksi, jos hiili pysyy sitoutuneena lopputuotteessa niin se ei kai ilmaston kannalta ongelma.
 

Tutkijoiden varoitus: Kriittisen tärkeän AMOC-merivirran romahdus ei ole enää epätodennäköistä


Nämä mallit osoittavat, että käännekohta, joka tekee AMOCin romahduksesta väistämättömän, saavutetaan todennäköisesti muutaman vuosikymmenen sisällä, mutta itse romahdus voi tapahtua vasta 50–100 vuoden kuluttua.
Tutkimus osoitti, että jos hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan, 70 prosenttia malleista johti romahdukseen, kun taas keskitason päästötaso johti romahdukseen 37 prosentissa malleista. Jopa alhaisten tulevien päästöjen skenaariossa AMOCin romahdus tapahtui 25 prosentissa malleista.

Tämä on sellainen mielenkiintoinen asia, josta on ollut kaikesta huolimatta vaikea löytää dataa ja tietoa. Vaikka sateliittidataa merivirtojen vahvuuksista on varmuudella vasta n. 20 vuoden ajalta, muilla keinoilla on tutkittu myös merivirtojen vahvuuksia jo vuosisatojen ja tuhansien aikajanalla. Eli sateliitit eivät ole ollut ainoa keino saada dataa.

Valitettavasti kyllä kaikki tutkimukset viittaavat siihen että iso muutos on tulossa. Mua ei edes helpota se tieto etten enää edes ole kohta elävien kirjoissa, sillä maailma tulee kuitenkin muuttumaan radikaalisti olinpa elossa eli en. 100-200 vuoden sisällä täysin mahdollista että myös britteinsaaret ovat talvisin jään ympäröimiä. Tämähän ei sinänsä ole ongelma, jäänmurtajat ovat jo keksitty. Mutta mitä tuollaisen muutoksen aikaansaava ilmiö tarkoittaisi vaikkapa Suomen maataloudelle, en halua edes ajatella. Todennäköisesti oltaisiin yli 80 prosenttisesti riippuvaisia muun maailman ruuantuotannosta. Laajemminkin koko pohjoiseuroopalle pahimmillaan koko elämäntapa on uhattuna.

Kymmenet tutkijat varoittivat poliitikkoja yhteisessä lausunnossaan häiriöistä merivirtojen voimakkuuksissa, jo häiriintyminen aiheuttaa ongelmia mutta uhkana on myös totaalinen pysähtyminen. Mutta kuinka todennäköistä tämä uhkakuva on?

Haastattelussa ilmastotutkija ja ICOSIn tuleva johtaja vastaamassa juuri tähän kysymykseen.


AMOC, mikä AMOC?

Haastattelu on pitkä mutta sitäkin syväluotaavampi, ja kannattaa kuunnella mikäli yhtään aihepiiri kiinnostaa sillä tietoa tulee sen verran että heikompa hirvittää. ICOS on eurooppalainen kasvihuonekaasujen tutkimuslaitos johon kuuluu 16 euroopan valtiota.

Yksi ilmoille heitetyistä tiedonjyväsistä oli vaikkapa se, että vaikka P-Atlantin merivirta pysähtyisi, tarkoittaisi se sitä että lämpöä alkaisi menemään johonkin toiseen suuntaan, tai ilmiö käynnistyisi ajan myötä jossain aivan muulla alueella. Merivirrat ovat eräitä maailman voimakkaimpia lämmön/kylmän liikuttajia ja säätelijöitä, ja suuressa kuvassa lämpötila aina pyrkii tasaantumaan. Eli tästäkin syystä muutokset voivat olla jotain täysin mullistavia ja odottamattomia.
 
Viimeksi muokattu:
Joku aika sitten LUKE:n laskelmat kohauttivat kun toivat esiin laskelmansa: sen mukaan Suomen metsät toimisivat päästölähteinä.

Nyt, uusimmat laskelmat näyttävät toisin ja Suomen metsät ovat kuin ovatkin hiilinielu.

Kun aiempien tietojen mukaan metsä oli juuri ja juuri päästölähde, uusien tietojen mukaan se on sittenkin pieni hiilinielu, Mikola kertoo.

Uusimpaan laskelmaan on saatu tarkempaa tietoa Suomen puuston biomassasta, kun aiemmat laskelmat ovat olleet arvioiden varassa.
 
Joku aika sitten LUKE:n laskelmat kohauttivat kun toivat esiin laskelmansa: sen mukaan Suomen metsät toimisivat päästölähteinä.

Nyt, uusimmat laskelmat näyttävät toisin ja Suomen metsät ovat kuin ovatkin hiilinielu.


Uusimpaan laskelmaan on saatu tarkempaa tietoa Suomen puuston biomassasta, kun aiemmat laskelmat ovat olleet arvioiden varassa.
Höpsis. Kaikki Luken laskelmat ovat arvioita ja "mitatut" tiedot ovat laskelmassa vain höysteenä. Tässä uudessa laskelmassa ei ole saatu mitään sen tarkempaa tietoa mistään - kunhan on vain muutettu laskentatapaa hieman.

Suurimmat heitot tulevat ojitettujen soiden laskelmista, jotka perustuvat täysin yhden tutkimuksen (Alm et al 2023 "A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland") tulokseen ja siinä esitettyyn malliin. Olen ladannut tuon tutkimuksen ja sen Python-analyysikoodin; kyseiseen malliin syötetään jonkin verran "mitattua" dataa, mutta olennaisin tekijä on lämpötila, joka vakioimalla kaikki muu data muuttuu merkityksettömäksi. Eli käytännössä Luken malli esittää, että lämpötilan nousu nostaa päästöjä. Ja kun Suomen poliitikot eivät voi vaikuttaa lämpötilan mitenkään, ovat Luken tulokset täysin päättäjien kontrollin ulkopuolella.

Tuossa uutisessa sanotaan: "Uusissa laskelmissa on käytetty entistä tarkempia tietoja turvemetsissä kasvavista puista. Käytännössä puiden oksistossa, neulasissa ja juurissa on hieman enemmän biomassaa kuin aiemmin on tiedetty". Nyt kuitenkin Alm et alin perusteella noilla mainituilla asioilla ei ole kuin pyöristysvirheen arvoinen vaikutus lopputulokseen - vain sillä lämpötilalla on todellista vaikutusta.

Alm et al 2023:
 
Viimeksi muokattu:
ovat Luken tulokset täysin päättäjien kontrollin ulkopuolella
Avaahan tätä vähän. Siis päättäjien pitäisi saada päättää millaisia tuloksia saadaan? Millä lähteillä ja miksi? Onko se jotenkin Luken syy jos tutkimustulokset osoittavat että lämpötila on suurin tekijä päästöjen suhteen? Vai mikä se logiikka tässä nyt on.

Jos ainot peruste tehdä arvioita päästötilanteesta on se että tutkimustuloksia pitää olla paljon taustalla, niin silloin käytettäisiin 10-20v vanhoja menetelmiä. Mutta miksi ihmeessä niin tehtäisiin, jos on jo uutta tietoa siitä että ne eivät pidä paikkaansa?

Ylipäänsä alkaa haista tämä analysointi jos ainot perustelu moittia ilmastonmuutokseen liittyviä asioita on tiedemaailma ja sen metodit. "Mitatut tiedot", "tieteelliset metodit" jne, tätä samaa höttöä kun ei löydy mitään järjellisempää kritisoitavaa.
 
Avaahan tätä vähän. Siis päättäjien pitäisi saada päättää millaisia tuloksia saadaan? Millä lähteillä ja miksi? Onko se jotenkin Luken syy jos tutkimustulokset osoittavat että lämpötila on suurin tekijä päästöjen suhteen? Vai mikä se logiikka tässä nyt on.

Jos ainot peruste tehdä arvioita päästötilanteesta on se että tutkimustuloksia pitää olla paljon taustalla, niin silloin käytettäisiin 10-20v vanhoja menetelmiä. Mutta miksi ihmeessä niin tehtäisiin, jos on jo uutta tietoa siitä että ne eivät pidä paikkaansa?

Ylipäänsä alkaa haista tämä analysointi jos ainot perustelu moittia ilmastonmuutokseen liittyviä asioita on tiedemaailma ja sen metodit. "Mitatut tiedot", "tieteelliset metodit" jne, tätä samaa höttöä kun ei löydy mitään järjellisempää kritisoitavaa.
Tässä Alm et al-paperissa on lämpötilan ja "päästöjen" suhde mallinnettu kahtena kesänä muutamassa paikassa. Mitään pidempiaikaista seurantaa biomassan kertymisestä ei ole tässä paperissa tehty ja mallin toimivuutta käytännön ympäristössä ei siis olet todistettu. Luke siis käytännössä syöttää malliin uuden lämpötiladatan joka vuosi ja "päättelee" sen pohjalta päästöjen kehittyneen johonkin suuntaan.

Koko idea, että Suomen luonnon / metsien toimimista "päästölähteenä" seurataan ja otetaan mukaan tarkasteluun on päätön. Ja aivan erityisesti se on sitä, koska Luken mallin mukaan se ei ole Suomen poliitikkojen käsissä.
 
Tässä on kyllä hyvä esimerkki siitä, miten tullaan selvästi oman alan ulkopuolelta puhumaan isolla auktoriteetilla asioista, joista ei kuitenkaan ihan hirveän paljoa ymmärretä.

Höpsis. Kaikki Luken laskelmat ovat arvioita ja "mitatut" tiedot ovat laskelmassa vain höysteenä. Tässä uudessa laskelmassa ei ole saatu mitään sen tarkempaa tietoa mistään - kunhan on vain muutettu laskentatapaa hieman.

Suurimmat heitot tulevat ojitettujen soiden laskelmista, jotka perustuvat täysin yhden tutkimuksen (Alm et al 2023 "A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland") tulokseen ja siinä esitettyyn malliin.

Ojitettujen turvemaiden uusi laskentamenetelmä otettiin käyttöön jo pari vuotta sitten, joten tuo nyt julkistettu ennakkotulos ei liity sen käyttöönottoon millään tavalla. Turvemaiden laskenta ei myöskään "perustu" Alm et al. juttuun, vaan siinä ainoastaan kuvataan laskennat. Laskenta perustuu aiemmissa tutkimuksissa tehtyihin mittauksiin ja niiden perusteella tehtyihin lineaarimalleihin.

Olen ladannut tuon tutkimuksen ja sen Python-analyysikoodin; kyseiseen malliin syötetään jonkin verran "mitattua" dataa, mutta olennaisin tekijä on lämpötila, joka vakioimalla kaikki muu data muuttuu merkityksettömäksi.
Ootkin astetta kovempi lataaja, kun samalla R-koodikin muuttuu Pythoniksi. :D

Laskentaan syötetään kyllä aika paljonkin ihan mitattua dataa: elävän puuston biomassa ja pohjapinta-ala, kuolleen puuston biomassa, kasvukauden lämpötila, turvemaametsien ja turvekangastyyppikohtainen pinta-ala, jotka kaikki vaikuttavat ihan suoraan laskentatulokseen.

Eli käytännössä Luken malli esittää, että lämpötilan nousu nostaa päästöjä. Ja kun Suomen poliitikot eivät voi vaikuttaa lämpötilan mitenkään, ovat Luken tulokset täysin päättäjien kontrollin ulkopuolella.

Eli pitäisikö Luken tutkijoiden sitten esittää, että lämpötila ei nosta ojitettujen turvemaiden päästöjä, vaikka kaikki mittausaineisto ja sen perusteella tehdyt laskelmat viittaavat siihen? Varsinkin kun tulokset ovat vielä ihan täysin linjassa sen kanssa, mitä biogeokemian erittäin hyvin tunnettujen perusmekanismien perusteella voisi odottaa?

Se on kyllä sinänsä totta, että päättäjät eivät lämpötilalle mitään mahda, eikä niitä turvemetsiä enää ojittamattomiksi saa, mutta se ei varsinaisesti ole Luken tutkijoiden ongelma. Olipa koko päästölaskennan järkevyydestä tai järjettömyydestä mitä mieltä tahansa, niin Luken tutkijat eivät myöskään ole se taho, joka meidät tähän nykyiseen laskentakehikkoon on kansainvälisin sopimuksin sitonut, vaan meidän päättäjämme. Tutkijat pyrkivät ainoastaan laskemaan ne asiat, jotka YK:n ja EU:n raportointi vaatii, parasta tieteellistä ymmärrystä ja aineistoa hyödyntäen, tutkimuksen eettisiä perusteita noudattaen.

Tuossa uutisessa sanotaan: "Uusissa laskelmissa on käytetty entistä tarkempia tietoja turvemetsissä kasvavista puista. Käytännössä puiden oksistossa, neulasissa ja juurissa on hieman enemmän biomassaa kuin aiemmin on tiedetty". Nyt kuitenkin Alm et alin perusteella noilla mainituilla asioilla ei ole kuin pyöristysvirheen arvoinen vaikutus lopputulokseen - vain sillä lämpötilalla on todellista vaikutusta.

Sulla menee tässä nyt puurot, vellit ja naapurin kissanruoatkin iloisesti sekaisin. Tässä kun aiheena oli se, että uusimmassa ennakkolaskennassa metsämaa olikin täpärästi nielun puolella, kun edellisessä varsinaisessa lähetyksessä ne olivat hieman päästön puolella. Tämä ei edelleenkään liity tuohon ojitettujen turvemaiden laskennan uudistukseen, vaan siihen, että nyt uusimmassa ennakossa PUUSTON biomassamallit uudistuivat, koska on saatu uusia mittaustuloksia, joiden perustella voidaan entistä tarkemmin ennustaa puuston biomassan määrää. Tämä uusi mittausdata tuli pääasiassa turvemetsien puista, joista oli aiemmin vähemmän mittauksia.

Nyt kun kaikki metsämaata koskevat laskennat on ajettu uusiksi uutta puustodataa ja biomassamalleja käyttäen, lopputulos oli, että metsät ovatkin täpärästi nielun puolella. Toki kokonaisepävarmuudet huomioiden tulos ei ole sinänsä muuttunut miksikään.


Tässä Alm et al-paperissa on lämpötilan ja "päästöjen" suhde mallinnettu kahtena kesänä muutamassa paikassa. Mitään pidempiaikaista seurantaa biomassan kertymisestä ei ole tässä paperissa tehty ja mallin toimivuutta käytännön ympäristössä ei siis olet todistettu. Luke siis käytännössä syöttää malliin uuden lämpötiladatan joka vuosi ja "päättelee" sen pohjalta päästöjen kehittyneen johonkin suuntaan.

Koko idea, että Suomen luonnon / metsien toimimista "päästölähteenä" seurataan ja otetaan mukaan tarkasteluun on päätön. Ja aivan erityisesti se on sitä, koska Luken mallin mukaan se ei ole Suomen poliitikkojen käsissä.

Sitä mittausdataa on kyllä kymmenistä erilaisista paikoista ympäri Suomea. Edellinen laskenta perustui tasan kahteen mittaukseen Keski-Suomesta, niin siihen nähden parannus on kyllä huima. Lisää dataa on myös alettu keräämään, mutta tuollainen kenttätyö on lähtökohtaisesti varsin hidasta ja ennen kaikkea kallista, joten datan määrä tulee mittauspohjaisessa laskennassa aina olemaan varsin rajoitettu, koska kaikkea ei voi mitata koko ajan. Vaihtoehtona on jonkinlainen proesessipohjainen mallinnus, mutta siinä on sitten omat ongelmansa.

Se on totta, että mittausten perusteella hajotuskomponentissa lämpötila on ylivoimaisesti merkittävin tekijä, mutta tämä on odotettavissa koska kyseessä on mikrobitoiminta ja se tuppaa olemaan aika lineaarisesti lämpötilariippuvaista, ainakin äärialueiden ulkopuolella. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli yhtälöstä. Se toinen puoli on karikesyöte, joka perustuu ihan Valtakunnan metsien inventoinnin mittauksiin, jotka osoittavat, että puuston karikesyöte on lakannut kasvamasta ja paikoitellen alkanut jopa vähenemään. Eli kun hajotus jatkaa kohoavien lämpötilojen myötä kasvuaan, mutta puustosta maaperään kertyvän hiilen määrä pysyy samana, niin lopputuloksena on se, että maaperästä vapautuu enemmän hiiltä kuin sinne sitoutuu, eli se on "päästö".

Voidaan toki lähteä myös siitä, että VMI:kin on vaan jotain humpuukia ja viisivuotiskausittain mitattujen n. 60 000 koealan puut on systemaattisesti ja tahallaan mitattu väärin, koska Luken vihervassaritutkijat haluaa ajaa Suomen konkursiin, että voidaan myydä koko paska Klaus Schwabin avaruusliskojuutalaisille tms.
 
Edellinen vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, eli lähtien vuodesta ~1850. Tämän lisäksi odotetaan että 1,5 asteen ylitys suhteessa esiteolliseen aikaan tulee tapahtumaan jo tällä vuosikymmenellä, eli huomattavasti aikaisemmin kuin aikaisemmin on spekuloitu. Voisi kait sanoa, että lämpenemisen tahti on ollut yllättävän nopsaa.


Tämän lisäksi merien koralliriutat eli ne vedenalaiset elämän lähteet ovat käytännössä laajasti saaneet ennusteissa kuolemantuomion. Siis käytännössä tuhoa on jo tapahtunut vähän liikaa, ja lpppujen laajojen alueiden kuolema on vain ajan kysymys ihmisen toimien seurauksena.
 
Ojitettujen turvemaiden uusi laskentamenetelmä otettiin käyttöön jo pari vuotta sitten, joten tuo nyt julkistettu ennakkotulos ei liity sen käyttöönottoon millään tavalla. Turvemaiden laskenta ei myöskään "perustu" Alm et al. juttuun, vaan siinä ainoastaan kuvataan laskennat. Laskenta perustuu aiemmissa tutkimuksissa tehtyihin mittauksiin ja niiden perusteella tehtyihin lineaarimalleihin.
Missä tämän Alm et alin korvannut menetelmä on kuvattu ja miksi ylipäätään Luken menetelmiä ei ole avoimesti kuvattu ja saatavilla? Yritin jo muutama kuukausi sitten saada tietopyynnöllä tiedot miten tuo Luken laskelma on tarkemmin tehty, mutta Luke kieltäytyi sitä toimittamasta.
Ootkin astetta kovempi lataaja, kun samalla R-koodikin muuttuu Pythoniksi. :D
Sori, käytän sekä Pythonia että R:ää molempia ja en muistanut kumpaa tässä käytettiin. Olen koodannut R:llä ilmastoaiheisia analyysikoodeja noin 5 vuoden ajan.
Laskentaan syötetään kyllä aika paljonkin ihan mitattua dataa: elävän puuston biomassa ja pohjapinta-ala, kuolleen puuston biomassa, kasvukauden lämpötila, turvemaametsien ja turvekangastyyppikohtainen pinta-ala, jotka kaikki vaikuttavat ihan suoraan laskentatulokseen.
Jälleen kerran: Missä laskentamenetelmä on yksityiskohtaisesti kuvattu, jotta ei tarvitse arvailla mikä Alm et al-paperin tai vastaavien relevanttisuus on?
Eli pitäisikö Luken tutkijoiden sitten esittää, että lämpötila ei nosta ojitettujen turvemaiden päästöjä, vaikka kaikki mittausaineisto ja sen perusteella tehdyt laskelmat viittaavat siihen? Varsinkin kun tulokset ovat vielä ihan täysin linjassa sen kanssa, mitä biogeokemian erittäin hyvin tunnettujen perusmekanismien perusteella voisi odottaa?
Ei; ongelma tässä on se, että JOS se johtuu (käytännössä vain ja ainoastaan) lämpötilasta, niin on täydellisen järjetöntä yrittää jotenkin hallita tätä poliitikkojen toimesta. Suomen poliitikot eivät pysty lämpötilaa hallitsemaan. Toiseksi; kun katsotaan todellista maailmaa, niin mitä etelämmässä ollaan, sitä suurempia biomassa on soille kertynyt. En siis osta tuota "lämpötila nostaa päästöjä"-päätelmää.

Se on kyllä sinänsä totta, että päättäjät eivät lämpötilalle mitään mahda, eikä niitä turvemetsiä enää ojittamattomiksi saa, mutta se ei varsinaisesti ole Luken tutkijoiden ongelma. Olipa koko päästölaskennan järkevyydestä tai järjettömyydestä mitä mieltä tahansa, niin Luken tutkijat eivät myöskään ole se taho, joka meidät tähän nykyiseen laskentakehikkoon on kansainvälisin sopimuksin sitonut, vaan meidän päättäjämme. Tutkijat pyrkivät ainoastaan laskemaan ne asiat, jotka YK:n ja EU:n raportointi vaatii, parasta tieteellistä ymmärrystä ja aineistoa hyödyntäen, tutkimuksen eettisiä perusteita noudattaen.
Se "ei ole Luken tutkijoiden ongelma", mutta se, että Luken lukuja käytetään ikään kuin niillä olisi jotain relevanttisuutta Suomen ym
Sulla menee tässä nyt puurot, vellit ja naapurin kissanruoatkin iloisesti sekaisin. Tässä kun aiheena oli se, että uusimmassa ennakkolaskennassa metsämaa olikin täpärästi nielun puolella, kun edellisessä varsinaisessa lähetyksessä ne olivat hieman päästön puolella. Tämä ei edelleenkään liity tuohon ojitettujen turvemaiden laskennan uudistukseen, vaan siihen, että nyt uusimmassa ennakossa PUUSTON biomassamallit uudistuivat, koska on saatu uusia mittaustuloksia, joiden perustella voidaan entistä tarkemmin ennustaa puuston biomassan määrää. Tämä uusi mittausdata tuli pääasiassa turvemetsien puista, joista oli aiemmin vähemmän mittauksia.

Nyt kun kaikki metsämaata koskevat laskennat on ajettu uusiksi uutta puustodataa ja biomassamalleja käyttäen, lopputulos oli, että metsät ovatkin täpärästi nielun puolella. Toki kokonaisepävarmuudet huomioiden tulos ei ole sinänsä muuttunut miksikään.
Tarkka data ja laskentamenetelmä on saatavilla - mistä?
Sitä mittausdataa on kyllä kymmenistä erilaisista paikoista ympäri Suomea. Edellinen laskenta perustui tasan kahteen mittaukseen Keski-Suomesta, niin siihen nähden parannus on kyllä huima. Lisää dataa on myös alettu keräämään, mutta tuollainen kenttätyö on lähtökohtaisesti varsin hidasta ja ennen kaikkea kallista, joten datan määrä tulee mittauspohjaisessa laskennassa aina olemaan varsin rajoitettu, koska kaikkea ei voi mitata koko ajan. Vaihtoehtona on jonkinlainen proesessipohjainen mallinnus, mutta siinä on sitten omat ongelmansa.
Viite tutkimukseen, kiitos!
Se on totta, että mittausten perusteella hajotuskomponentissa lämpötila on ylivoimaisesti merkittävin tekijä, mutta tämä on odotettavissa koska kyseessä on mikrobitoiminta ja se tuppaa olemaan aika lineaarisesti lämpötilariippuvaista, ainakin äärialueiden ulkopuolella. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli yhtälöstä. Se toinen puoli on karikesyöte, joka perustuu ihan Valtakunnan metsien inventoinnin mittauksiin, jotka osoittavat, että puuston karikesyöte on lakannut kasvamasta ja paikoitellen alkanut jopa vähenemään. Eli kun hajotus jatkaa kohoavien lämpötilojen myötä kasvuaan, mutta puustosta maaperään kertyvän hiilen määrä pysyy samana, niin lopputuloksena on se, että maaperästä vapautuu enemmän hiiltä kuin sinne sitoutuu, eli se on "päästö".
Alm et al-paperissa karikesyöte oli pyöristysvirhe verrattuna lämpötilan vaikutukseen. Sillä ei ollut kerrassaan mitään vaikutusta kokonaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Edellinen vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, eli lähtien vuodesta ~1850. Tämän lisäksi odotetaan että 1,5 asteen ylitys suhteessa esiteolliseen aikaan tulee tapahtumaan jo tällä vuosikymmenellä, eli huomattavasti aikaisemmin kuin aikaisemmin on spekuloitu. Voisi kait sanoa, että lämpenemisen tahti on ollut yllättävän nopsaa.


Tämän lisäksi merien koralliriutat eli ne vedenalaiset elämän lähteet ovat käytännössä laajasti saaneet ennusteissa kuolemantuomion. Siis käytännössä tuhoa on jo tapahtunut vähän liikaa, ja lpppujen laajojen alueiden kuolema on vain ajan kysymys ihmisen toimien seurauksena.
Tuosta uutisesta poimittua: "Korallien haalistumisia on ollut aiemminkin. Vuosina 1998, 2010, 2014-2017, 2023-2025 on nähty maailmanlaajuisia korallien haalistumisia."

Kyllä niitä haalistumisia on tapahtunut paljon aikaisemminkin (käytännössä kaikkien kovien El Ninojen yhteydessä kautta aikain; mm. 1982/83 El Ninon yhteydessä) - aikaisemmin vain ei ketään kiinnostanut. Tieteellinen koralliriuttojen seuranta alkoi vasta 1980-luvulla. Ja aina nämä koralliriutat ovat toipuneet haalistumisesta.

Eräässä tutkimuksessa (en nyt jaksa etsiä sitä tähän hätään) oli kairattu koralleja ja tutkittu haalistumisia satojen vuosien taakse noiden kairausten perusteella; tutkimuksessa löydettiin haalistumisia joka vuosikymmenteltä ainakin satojen vuosien taakse.

Vuoden 1982 haalistumisesta:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
298 068
Viestejä
5 078 857
Jäsenet
81 442
Uusin jäsen
kehistysjesse

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom