Jos yhtään lukee noita "AMOC romahtaa"-papereita, niin niiden skenaariot ovat suorastaan harhaisia. Eräskin olisi vaatinut AMOCin romahtamiseen Grönlannin sulamisen useampaan kertaan. Ei - Grönlannin pieni sulaminen ei mitään AMOCia romauta ja tilannetta ei muuta näiden harhaisten tutkimusten nostaminen julkisuuteen säännöllisin väliajoin.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Ilmastonmuutos
- Keskustelun aloittaja -SD-
- Aloitettu
Lähteenä sinä?
Yhtä uskottavaa kuin se skenaario että golfvirta pysähtyy kokonaan 10 vuoden sisällä.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 12 611
Sään ääri-ilmiöihin tulee varautua ja ylipäätään muutoksiin. Ei ole kysymys pelkästä lämpötilasta, vaan myös kosteuskuormasta. On oletettavaa, että rakennusten kosteuskuorma kasvaa.
Viilentymistä ei olla vielä havaittu, silti sähköjärjestelmä kovilla. Se viestii muista ongelmista, kuin ilmastonmuutoksesta.
Tulee se kummelit sketsiohjelma mieleen kun lukee tätä ajatusvirtaa ja ideoita täällä.
- Liittynyt
- 23.07.2023
- Viestejä
- 2 807
Oikeus on määrännyt Alankomaat toimiin ilmaston lämpenemisen takia: Bonaire kuuluu Alankomaihin siirtomaahistoriansa takia, ja vaikka sijaitseekin Karibianmerellä oikeus katsoi Alankomaiden olevan osaltaan syyllisiä pikkusaaren ilmastokärsimyksille.
yle.fi
Bonairen saarella on sietämättömän kuuma – tuomioistuin pakotti Alankomaat toimiin
Tuomioistuimen mukaan Alankomaiden ilmastosuunnitelmat eivät ota riittävästi huomioon Karibianmeren saaren tilannetta. Jutusta voi tulla ennakkotapaus.
yle.fi
Menetellään varmaan kuten oikeudessa lopulta päätetään, kuten oikeusvaltiossa tupataan tehdä.
- Liittynyt
- 23.07.2023
- Viestejä
- 2 807
Näin kyllä.
Toisaalta näen tässä huonoakin ja pidän tuomiota osin anti-demokraattisena, josta en välttämättä pidä niin hirveän paljon.
Tuomio nimittäin hämärtää lainsäädännöllisen tahon ja tuomiovallan rajoja, jos ihan oikeasti - kuten näyttää - valtion on aloitettava toimet oikeuden määräyksen perusteella.
Kuitenkin millä tahansa valtiolla on aina olemassa sekin vaihtoehto että pyyhkii takamusta säädöksillä ja sopimuksilla, lopulta jopa laki nähdään vain hidasteena. Enkä kyllä pidä yhtään tuostakaan vaihtoehdosta.
Se on totta että ilmastopositiivisia toimia tulee tehdä, mutta liian tiukat aikataulut näissä sysäävät populismiin taipuvaiset kansanrivit äänestämään jotain ihan täyshörhöä.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 12 611
Samoin kuten muuten kansainvälusen oikruden rikkomisessa. Ei niissä käytetä väkivaltaa kuin pahimmissa tapauksissa. Pakotteet olisi ehkä pahinta.
Voisiko suomalaiset hakea korvauksia Suomen valtiolta, kun täällä on talvisin liian kylmä?Oikeus on määrännyt Alankomaat toimiin ilmaston lämpenemisen takia: Bonaire kuuluu Alankomaihin siirtomaahistoriansa takia, ja vaikka sijaitseekin Karibianmerellä oikeus katsoi Alankomaiden olevan osaltaan syyllisiä pikkusaaren ilmastokärsimyksille.
Bonairen saarella on sietämättömän kuuma – tuomioistuin pakotti Alankomaat toimiin
Tuomioistuimen mukaan Alankomaiden ilmastosuunnitelmat eivät ota riittävästi huomioon Karibianmeren saaren tilannetta. Jutusta voi tulla ennakkotapaus.
Ihan älytöntä pelleilyä taas, miten hemmetissä Alankomaat voi vaikuttaa mihinkään sääolosuhteisiin maapallolla?
Riittääkö, jos Alankomaat maksaa riittävästi "ilmastomaksuja" niin sääolosuhteet muuttuu paremmiksi?
Missä tuossa uutisessa lukee, että Alankomaiden pitäisi vaikuttaa sääolosuhteisiin tai maksaa ilmastomaksuja?
Uutisessa sanotaan:
"Sen mukaan hallitus ei ole ryhtynyt ”oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin” toimenpiteisiin suojellakseen saaren asukkaita ilmastonmuutokselta. [...] ilmastonmuutos on tehnyt saaresta sietämättömän kuuman ja kuivan, mikä on vaikuttanut niin viljelyksiin kuin saarelaisten terveyteen."
Jos Alankomaat on vaikka säätänyt lain, joka velvoittaa maata vähentämään päästöjä x-prosenttia vuosittain tai lain, jonka mukaan asukkaiden ruuansaanti tulee taata, ja sitten jättänyt lakeja noudattamatta, mitä epäselvää siinä on?
No onko Alankomaat määrännyt itselleen tuollaiset lait?
Tuossa uutisessa asias on ainakin niin ympäripyöreästi uutisoitu. Saarella on liian kuuma -> Alankomaan vika.
Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change
A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.
apnews.com
Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.
Tässä tarkennetaan Ylen lyhyesti mainitsemaa asiaa, eli oikeus antoi 18 kuukautta aikaa kirjata sitovat päästövähennystavoitteet lakiin, kuten ne kansainväliset sopimukset (joihin Alankomaat on liittynyt) velvoittavat.
Kiitos lisäselvityksestä.
Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change
A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.
Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.
Tässä tarkennetaan Ylen lyhyesti mainitsemaa asiaa, eli oikeus antoi 18 kuukautta aikaa kirjata sitovat päästövähennystavoitteet lakiin, kuten ne kansainväliset sopimukset (joihin Alankomaat on liittynyt) velvoittavat.
Toimiikohan tuossa se, että Alankomaat vaan irtautuu sopimuksesta?
Tai sitten tekevät suunnitelmat ja sopivilla itse keksimillään laskelmilla osoittavat myöhemmin kuinka tavoitteisiin päästiin tai sitten hyvät syyt ettei niihin päästy.
Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change
A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.
Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.
Mitkä niistä ovat mahdottomia saavuttaa ja miksi ne ovat irrallaan todellisuudesta, olisiko antaa esimerkkejä? Ja omituisesti länsimaiden päästöt ovat merkityksettömiä, mutta Aasian maiden ei? Emmekö jaakaan samaa ilmastoa?
Vai onko viestisi vain tyypillistä sormien osoittelua ilman sen kummempaa sisältöä. "Ei me, vaan ne muut." Jotain löpinää taloudenkin uhraamisesta, kun tiedämme, että uusiutuva energiantuotanto lisääntyy jo puhtaasti markkinavetoisesti.
Analysis: China’s CO2 emissions have now been flat or falling for 18 months - Carbon Brief
China’s carbon dioxide (CO2) emissions were unchanged from a year earlier in the third quarter of 2025, extending a flat or falling trend that started in March 2024.
www.carbonbrief.org
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 129
Veditkö tuon ihan stetsonista?
Ainoa iso alue jonka CO2 -päästöt ovat yhä reippaassa kasvussa on Intia. Edes Trumpin "Drill Baby Drill" -USA ei enää kasvata päästöjään merkittävästi (Trump teki pienen kuprun hyvään laskutrendiin). Eikä Intia varmaan halua tuossa leikissä jäädä pidemmän päälle jalkoihin, eiköhän sielläkin tuulimyllyä ja aurinkopaneelia pistellä aika reippaaseen tahtiin tulevaisuudessa.
Tutkiiko eri maiden päästöjä joku kansainvälinen puolueeton komitea vai luotetaanko noissa laskennoissa pelkästään maiden omiin laskelmiin?Mitkä niistä ovat mahdottomia saavuttaa ja miksi ne ovat irrallaan todellisuudesta, olisiko antaa esimerkkejä? Ja omituisesti länsimaiden päästöt ovat merkityksettömiä, mutta Aasian maiden ei? Emmekö jaakaan samaa ilmastoa?
Vai onko viestisi vain tyypillistä sormien osoittelua ilman sen kummempaa sisältöä. "Ei me, vaan ne muut." Jotain löpinää taloudenkin uhraamisesta, kun tiedämme, että uusiutuva energiantuotanto lisääntyy jo puhtaasti markkinavetoisesti.
Analysis: China’s CO2 emissions have now been flat or falling for 18 months - Carbon Brief
China’s carbon dioxide (CO2) emissions were unchanged from a year earlier in the third quarter of 2025, extending a flat or falling trend that started in March 2024.
Vähän niinkuin nyt pinnalla oleva keskustelu suomen metsien olevan päästöjä muodostavia metsiä, kun muualla ne ovat päästöjä sitovia metsiä.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 456
YK:lle tehtävän kasvihuonekaasutaseraportoinnin perusominaisuuksia on, että eri maiden tutkijat tarkastavat ristiin toistensa laskelmia joka vuosi. Isommat muutokset laskennoissa käydään tietysti erityisen tarkasti läpi. Tämän lisäksi Suomella ja muilla on EU-mailla on vielä tarkemmat EU:n erityistarkastukset parin vuoden välein.
Missä muualla? Kun katsoo maankäyttösektorin nielukehitystä halki koko EU:n, niin aika harvassa maassa nielut olisivat ainakaan merkittävästi kasvussa. Ruotsissakin maankäyttösektori on viimeisessä 15 vuodessa menettänyt 30 miljoonaa tonnia nielujaan, eli saman verran kuin Suomessa on ikinä edes ollut. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kasvattanut maankäyttösektorin nieluaan. Tämä johtuu siitä, että Tanska on pitkäjänteisesti ja isolla rahalla metsittänyt turvemaalla sijaitsevia peltomaitaan (kaadettuaan ensin kaikki metsänsä).
Lähde: Eurostat
Kiitos erittäin avaavasta viestistä.YK:lle tehtävän kasvihuonekaasutaseraportoinnin perusominaisuuksia on, että eri maiden tutkijat tarkastavat ristiin toistensa laskelmia joka vuosi. Isommat muutokset laskennoissa käydään tietysti erityisen tarkasti läpi. Tämän lisäksi Suomella ja muilla on EU-mailla on vielä tarkemmat EU:n erityistarkastukset parin vuoden välein.
Missä muualla? Kun katsoo maankäyttösektorin nielukehitystä halki koko EU:n, niin aika harvassa maassa nielut olisivat ainakaan merkittävästi kasvussa. Ruotsissakin maankäyttösektori on viimeisessä 15 vuodessa menettänyt 30 miljoonaa tonnia nielujaan, eli saman verran kuin Suomessa on ikinä edes ollut. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kasvattanut maankäyttösektorin nieluaan. Tämä johtuu siitä, että Tanska on pitkäjänteisesti ja isolla rahalla metsittänyt turvemaalla sijaitsevia peltomaitaan (kaadettuaan ensin kaikki metsänsä).
Lähde: Eurostat
Vielä olisi kiinnostavaa tietää mistä nämä laskelmiin saatavat arvot saadaan.
kaikessa laskennassa ja tilastoinnissa voi helposti käydä näin: "Vale, emävale, tilasto"
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 456
Kaikki laskenta lähtee IPCC:n vuonna 2006 julkaisemasta oppaasta (ja sen parista myöhemmästä lisäosasta), joka antaa laskentaohjeet kaikille päästöluokille, joita YK:lle vuosittain tehtävässä raportoinnissa vaaditaan. IPCC:n raamattu antaa tutkimukseen perustuvia arvoja, lähtötietoja ja peruslaskentamenetelmän kaikille laskennoille, mutta kannustaa kaikkia maita kehittämään omaan toimintaympäristöönsä ja paikalliseen tutkimukseen perustuvia laskelmiaan. Laskennat arvotetaan: tier 1 - IPCC:n peruskertoimet ja menetelmät, tier 2 - yleensä IPCC:n perusmenetelmät mutta paikallisiin oloihin muokatut kertoimet ja kultastandardi tier 3 - kokonaan paikalliseen tutkimukseen perustuva laskenta, sisältää usein yksityiskohtaista mallinnusta, paikkatietodataa yms.
Erittäin karkeasti laskenta menee jokseenkin niin, että ensin Suomessa / ilmastoltaan samanlaisessa maassa tehdyissä tutkimuksessa mitataan, että jostain tietystä maankäytöstä (pelto, metsämaa tms.) aiheutuu tällaiset ja tällaiset hiilivaikutukset per pinta-alayksikkö. Sitten asiantuntemuksen perusteella valitaan/yhdistellään edustavimmat mittaustulokset eri tutkimuksista ja tämä on sitten se kansallinen "päästökerroin". Sitten arvioidaan kuinka paljon Suomessa on kyseistä maankäyttöä ja kerrotaan tämä pinta-ala tuolla "päästökertoimella" ja Bob on sun eno. Jos mitään paikallista tutkimusta aiheesta ei ole, niin IPCC:n raamatusta löytyy joku peruskerroin ilmastovyöhykeittäin ja sitten mennään sillä.
Aluksi suurin osa maista käytti noita peruskertoimia, mutta sitä mukaa kun paikallista tutkimusta, osaamista ja laskentaa kehitettiin, varsinkin kehittyneissä maissa on on pikkuhiljaa otettu käyttöön on parempia ja tarkempia laskelmia. YK/IPCC kannustaa siihen, että erityisesti tärkeimmät päästö/nieluluokat pitäisi laskea mahdollisimman korkealla tierillä. Suomessa valtaosa merkittävimmistä laskennoista on tier 3 - tasolla, mutta ruotsalaiset käyttävät ojitetuilla turvemaillaan IPCC:n tier 1 peruskertoimia, jotka ovat selvästi korkeampia kuin Suomen kansalliset kertoimet (eli isommat päästöt per hehtaari). Toisaalta Ruotsissa on paljon vähemmän ojitettu soita kuin Suomessa.
Huomionarvoista on myös se, että aina kun laskentaa muutetaan, koko aikasarja lasketaan alusta (eli vuodesta 1990) asti kokonaan uusiksi. Toisin sanoen, jos joku kaunis päivä uusi tutkimustieto tarpeeksi vakuuttavasti osoittaa, että Suomen metsämaalla nykyisin käytettävät päästökertoimet on arvioitu väärin, laskenta päivitetään vastaamaan uusinta tutkimusta, vanhat luvut heitetään kokonaan romukoppaan ja siitä eteenpäin Suomen metsät eivät sitten ole ikinä päästölähde olleetkaan.
Lukelta erinomainen blogi.
www.luke.fi
Muutama nosto
Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset osoittavat, että Suomen metsät ovat vuodesta 1990 lähtien sitoneet 1,3 miljardia tonnia hiilidioksidia puuston ja maaperän hiilivarastoihin. Tämä hiilensidonta on ollut seurausta metsähoitotoimenpiteiden paranemisesta ja vajaatuottoisten metsien uudistamisesta, ja osaltaan myös soiden ojittamisen tuottamasta puuston lisäkasvusta.
Fossiilisia raaka-aineita ja metsiä käsitellään päästölaskennassa eri tavoin. Fossiilisten polttoaineiden tuotantomaissa raportoidaan pelkästään tuotannon päästöt, kun taas itse käytöstä syntyvät päästöt kirjataan kuluttajamaille. Metsien kohdalla logiikka on päinvastainen: puun korjuun välittömät vaikutukset metsien hiilitaseeseen näkyvät heti tuotantomaan maankäyttösektorilla, mutta puutuotteiden ja bioenergian hyödyt realisoituvat käyttäjämaille, joille puutuotteet ja puuenergia ovat päästöttömiä ja niiden vaikutus näkyy esim. fossiilisten päästöjen vähenemisenä kuluttajamaissa.
Tämä asetelma on erityisen epäedullinen puuta vieville maille, kuten Suomelle ja Ruotsille, ja vääristää kuvaa metsätalouden todellisesta roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Ilmastopolitiikan harha
www.luke.fi
Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset osoittavat, että Suomen metsät ovat vuodesta 1990 lähtien sitoneet 1,3 miljardia tonnia hiilidioksidia puuston ja maaperän hiilivarastoihin. Tämä hiilensidonta on ollut seurausta metsähoitotoimenpiteiden paranemisesta ja vajaatuottoisten metsien uudistamisesta, ja osaltaan myös soiden ojittamisen tuottamasta puuston lisäkasvusta.
Fossiilisia raaka-aineita ja metsiä käsitellään päästölaskennassa eri tavoin. Fossiilisten polttoaineiden tuotantomaissa raportoidaan pelkästään tuotannon päästöt, kun taas itse käytöstä syntyvät päästöt kirjataan kuluttajamaille. Metsien kohdalla logiikka on päinvastainen: puun korjuun välittömät vaikutukset metsien hiilitaseeseen näkyvät heti tuotantomaan maankäyttösektorilla, mutta puutuotteiden ja bioenergian hyödyt realisoituvat käyttäjämaille, joille puutuotteet ja puuenergia ovat päästöttömiä ja niiden vaikutus näkyy esim. fossiilisten päästöjen vähenemisenä kuluttajamaissa.
Tämä asetelma on erityisen epäedullinen puuta vieville maille, kuten Suomelle ja Ruotsille, ja vääristää kuvaa metsätalouden todellisesta roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 456
Lukelta erinomainen blogi.
Muutama nostoIlmastopolitiikan harha
Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset osoittavat, että Suomen metsät ovat vuodesta 1990 lähtien sitoneet 1,3 miljardia tonnia hiilidioksidia puuston ja maaperän hiilivarastoihin. Tämä hiilensidonta on ollut seurausta metsähoitotoimenpiteiden paranemisesta ja vajaatuottoisten metsien uudistamisesta, ja osaltaan myös soiden ojittamisen tuottamasta puuston lisäkasvusta.
Fossiilisia raaka-aineita ja metsiä käsitellään päästölaskennassa eri tavoin. Fossiilisten polttoaineiden tuotantomaissa raportoidaan pelkästään tuotannon päästöt, kun taas itse käytöstä syntyvät päästöt kirjataan kuluttajamaille. Metsien kohdalla logiikka on päinvastainen: puun korjuun välittömät vaikutukset metsien hiilitaseeseen näkyvät heti tuotantomaan maankäyttösektorilla, mutta puutuotteiden ja bioenergian hyödyt realisoituvat käyttäjämaille, joille puutuotteet ja puuenergia ovat päästöttömiä ja niiden vaikutus näkyy esim. fossiilisten päästöjen vähenemisenä kuluttajamaissa.
Tämä asetelma on erityisen epäedullinen puuta vieville maille, kuten Suomelle ja Ruotsille, ja vääristää kuvaa metsätalouden todellisesta roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Tähän kaksi huomiota:
1) On tosiaan tietyllä tavalla vähän epäreilua, että "kisa" on hiilitaseissa, eikä varastoissa, koska Suomella on kyllä edelleen valtavat hiilivarastot, vaikka tase onkin hetken kehittynyt vähän huonommin. Toisaalta iso varasto tarkoittaa väistämättä myös sitä, että pienetkin prosentuaaliset muutokset voivat aiheuttaa todella isoa heittelyä absoluuttisissa taseissa. Vrt. 2000 euroa kuussa tienaavan palkka putoaa 5% vs. 200 000 euroa tienaavan palkka putoaa saman prosenttiluvun verran.
2) Tuo huomio fossiilisen ja bioenergian eri kohtelusta pitää sinänsä paikkansa, mutta koskee ainoastaan maiden välistä tuontia ja vientiä. Kyllä Suomen laskennassa huomioidaan pitkäaikaisten puutuotteiden hiilivarasto, mutta ainoastaan kotimaisten tuotteiden osalta. "Epäreiluus" tulee tosiaan siitä, että jos puu kaadetaan Suomessa, se lasketaan välittömäksi hiilipäästöksi Suomen inventaariossa, vaikka se tosiasiassa vietäisiin vaikka Ruotsiin ja päätyisi osaksi sata vuotta seisovaa hirsitaloa.
En jaksa uskoa, etteikö laskentaraamin laatijat olisi huomanneet tätä epäkohtaa, joten oma teoriani sille, miksi systeemi on tuollainen, on pessimistinen reaalipolitiikka. Jos fossiilisten kanssa siirryttäisiin tuotantoperusteiseen laskentaan nykyisen kulutuspohjaisen sijasta, se tarkoittaisi että esim. Saudi-Arabian päästöksi laskettaisiin kaiken sen tuottamaan öljyn päästöt sillä hetkellä kun se tuotetaan, riippumatta milloin ja missä päin planeettaa se tosiasiassa poltetaan. Tämä olisi tietysti siinä mielessä mahtava homma, että se loisi voimakkaat kannustimet tuottaa vähemmän öljyä, samaan tapaan kuin tuotantoperusteinen laskenta kannustaa vähentämään metsien hakkuita, ja tasoittaisi pelikentän sitten kaikkien loppukäyttäjien osalta.
Ongelma on lähinnä siinä, että Saudi-Arabiaa ja valtaosaa muista maailman öljyntuotantomaista ei kiinnosta paskaakaan ovatko heidän laskennalliset päästönsä x, 10x vai 10000x. Joten kulutuspohjainen laskenta on ainoa tapa, millä fossiilisen energian vähentämiselle saadaan minkäänlaisia kannustimia.
Uutiset
-
Windows Central: Microsoft miettii uudelleen Windowsin tekoälystrategiaa
5.2.2026 09:00
-
Kiinalaisen Loongsonin 3B6000-prosessori pääsi länsimaiseen testiin
5.2.2026 08:57
-
Intelin julkaisi uudet Xeon 600 -sarjan työasemaprosessorit
5.2.2026 08:45
-
Mozilla antaa käyttäjille täyden hallinnan Firefoxin tekoälyominaisuuksista
4.2.2026 22:12
-
AMD julkaisi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tuloksen
4.2.2026 22:00
