Kahvihifistely

-mutta on myös niin että jos juo paljon kahvia vaikka mutteripannulla, ja on ostanut 250g tiiliskiviä, niin se jauhatus vanhenee, mutta niin tekee ne pavut siinä kilon pussissakin. Lisäksi se kilon pussi voi olla maannut jo kaupassa vaikka kuinka kauan kun papuina harvemmat ostaa. Eli ei automaattisesti juo tuoretta jos jauhaa itse.
Jos tuoretta kahvia haluaa, niin silloin tietysti kannattaa suosiolla tilata/noutaa pavut pienpaahtimoilta.

Sitten, jos juo esim. litran verran suodatinkahvia päivässä, niin eipä se kilon pussikaan parissa viikossa ehdi vanheta. Eikä se pahemmin vanhene, vaikka joisi puolet vähemmänkin. Tiiliskivikahvi tietysti vanhenee hyvin pian sen jälkeen, kun se on avattu.

Espressoa itselläni menee keskimäärin yksi tuplaespresso per päivä, joten kilon pussista riittää noin pariksi kuukaudeksi. Silloin papuja kannattaa säilyttää pakastimessa ja ottaa niitä sieltä vain tarpeen mukaan. Pakastimessa kahvi säilyy vähintään puoli vuotta tuoreena, todennäköisesti paljon pidempäänkin, mutta sen pidempää säilytystä ei taideta olla pahemmin tutkittu. Siitäkin on turha olla huolissaan, että sen kahvipaketin avaamisesta huoneenlämmössä ja takaisin pakkaseen laittamisesta olisi jotain haittaa. Ei ole, kunhan toimii tehokkaasti. Jos sitä murehtii, niin jotkuthan pakkaavat pavut valmiina sopivan kokoisina satseina pakastimeen.

Jotkut sitten kuulemma säilyttävät kahvia jääkaapissa. Sitä ei suositella makuvirheiden vuoksi. Pakastin on sen sijaan toimiva ratkaisu.

Kyllähän Osku tietysti nämä vanhana ristrettolaisena tiesikin. ;)
 
Tuossa gurun pitkä oppimäärä kahvin säilyttämisestä:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5uT5_IWWb00
:)

Hoffalla on ihan hyviä pointteja, mutta ilmeisesti hänen oletusarvonaan on se, että kaikilla on yhtä vanhanaikainen pakastin kuin hänellä itselläänkin. 😉

Nykymaailmassa monissa länsimaisissa kodeissa on jo no-frost-pakastin, joissa on varsin tehokas kosteudenpoisto. Joskus vuosia sitten (ja näköjään vieläkin) suositeltiin vahvasti sitä, että kahvipussukan ilmaventtiili kannattaa esim. teipata kiinni. Itse en sitä enää modernin pakastimen kanssa harrasta, koska juuri silloinhan tuo Hoffankin esiintuoma ongelma (omalla käytännölläni) voisi tulla toteen. Itse kun laiskuuttani en viitsi annostella kahvia pienempiin annoksiin, vaan otan sitä aina siitä samasta pussukasta, jossa se on toimitettukin. Niissä kun on aina venttiili, jota kautta kosteus pääsee poistumaan ja pakastin hoitelee loput. Jos pussiin pääsee kosteutta kahvia otettaessa ja se venttiili on teipattu, niin silloin se kosteus ei pääse poistumaan, vaikka pakastimessa olisi kuinka tehokas kosteudenpoisto. Toki, jos annostelee kahvit käyttövalmiiksi satseiksi pakkaseen, niin silloin teippaamista (tai muuten toteutettua ilmatiiviyttä) ei ole ainakaan mitään erityistä syytä vältellä.

Joskus vuosia sitten toimin tietysti itsekin toisin, kun kotona oli vielä vanha pakastin. Nykyiseen pakastimeen kosteutta eikä jäähileitä pääse kertymään, kuten ei myöskään kahvipakettien sisälle. Se ei siis ole enää mikään ongelma. Ennen vanhaan otin yleensä aina varttikilon pakkauksen kerrallaan huoneenlämpöön, jolloin siitä riitti noin viikon verran. Siinä ajassa tuore(pakastettu) kahvi ei pääse hapettumaan liiaksi. Hoffan olennaisin pointti (imho) oli se, että jos kahvi ei ole tuoretta paahtoa, niin eipä sitä enää pakastaminen mitenkään pelasta.
 
Ensimmäiseksi papukahviksi valikoitui NewYork, sitä on vielä mutta tarttui mukaan tarjouksesta Singapore sekä Napoli (19.11 & 20.11 paahdettu) mitkä pääsivät pakastimeen odottamaan käyttöönottoa.

Kahvit.jpg
 
Hifistelystä kaukana, mutta tänään ostetussa Juhla Mokassa on valmistuspvä 11.12.2025. Varmaan siitä riippuvaista kuin paljon sitä menee missäkin kaupassa. kuin tuoretta sattuu saamaan.
 
Tullut kesän alkupuolelta asti hierottua espressoa Cafelat Robotilla + Kinun käsimyllyllä. Diggaillut kyllä, tulee melko vähän tehtyä pour-over kahveja nykyään, mukavan suklaisia shotteja saa tuolla. Itse en ole mikään kova kahvinjuoja, menee ehkä kuppi tai kaksi päivään.

Alkuun tuli aika hapokkaita suoritteita, mutta toistojen myötä tulee tehtyä nykyään vähän alhaisemmissa 6-8 bar paineissa ja shotit on paljon kliinimpiä.

Nyt menossa joku Creman keskitumma paahto (House Blend).
 
Mistä itse aloin miettimään että JOS hankin jonkun myllyn sekä kahvinpapuja ehkei kannata heti investoida useita tuhansia euroja jos alle 100€ pärjää myös ja toivottavasti maistaa jotain eroa nykyiseen tilanteeseen missä helposti voi jopa useamman kuukauden käyttää samaa pussia kahvia jolloin se maku tuntuu hieman väljähtyvän vaikka jauhetta jääkaapissa säilyttäisikin. Tuohon ehkä itse jauhamalla voisi saada parannusta? Jos sitten vaikka säilyttäisi niitä papuja jääkaapissa ja jauhaisi sen verran kuin käyttää silloin kun käyttää.
Jos uuttelee kahvinsa jollain muulla laitteella kuin kunnollisella espressokeittimellä (vs. Krupsit yms painefitteri-pseudoespressokeittimet), niin ei ainakaan siihen ensimmäiseen myllyyn kannata (ainakaan ensi alkuun) mitään suuria summia laittaa. Joka tapauksessa iso hyppäys parempaan otetaan siinä vaiheessa, kun siirrytään valmisjauhatuksesta papuihin. Tässä vaiheessa on toki hyvä muistaa, että toisinaan kahvimyllyinä myytävät silppurit eivät ole myllyjä. Mylly jauhaa, ei leikkaa.

Wilfat on useaan otteeseen todettu jauhtauslaadultaan hyviksi kotikäytössä, kuten myös reilun sadan, tai parinsadan euron ns. 'paremmat käsimyllyt'. No, monilla niistä paremmista käsimyllyistä voi sitten kyllä tehdä sitä ehtaa espressohjauhtatustakin. Itselläni esimerkiksi kun toinen espressokeitin on sellainen jouseton käsinpumpattava 50-luvun vintagekeitin, niin sen kanssa tykkään myös käyttää 55mm: kartioterillä varustettua käsimyllyä, kun se jotenkin sopii siihen mindsettiin. Ei siinä hommassa muutenkaan niin kiire silloin voi olla.

Se tulla aiemmassa videossa nähty EK43-mylly on tietystikin tarkoitettu ammattikäyttöön, joten ei sitä ehkä kotikäyttöön kannata kovin vakavissaan harkitakaan. Eikä se edes kokonsa puolesta moneen kerrostalokeittiöön - ainakaan yläkaappien alle - mahtuisikaan. Hinta liikkuu Suomessa jossain kolmen tonnin kieppeillä, mutta siinä maksetaan (toki myös erinomaisesta jauhatuksesta) erityisesti siitä, että sillä voi jauhaa vähintään satoja kiloja päivässä. Noita käyttävät joidenkin hifistelykahviloiden lisäksi myös pienpaahtimot, joissa jauhatustarve on ihan eri luokkaa kuin kahviloissa - ja sellaisessa käytössä joku Wilfa ei kestäisi kovin montaa päivää. Wilfathan ovat olleet Verkkokauppa.comin palautetuimpien laitteiden joukossa useita vuosia. Oneksi niissä ainakin ennen oli pitkä takuuaika.

EK43 on suosittu myös siksi, että se jauhaa esim. tuplaespresson verran papuja muutamassa sekunnissa. Kiireisessä kahvilassa sillä on iso merkitys ruuhka-aikana. Mahlkönigillä on toki myös muita, suurelle yleisölle tuntemattomia lähinnä suodatinkarkeus-myllyjä, joita ammattilaiset käyttävät. Kaikille on ominaista se, että ne ovat aika isoja mötiköitä, kuten esim. Guatemala. Isoille paahtimoille nekään eivät kuitenkaan riitä, joten tottakai on myös esim. DK27, jotka jauhavat sellaiset 300kg/h esim. Juhla Mokkaa suomalaisillekin tuttuihin tiiliskivipaketteihin. Sekin on vähän overkilliä kotikäyttöön. 😉
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 122
Viestejä
5 040 875
Jäsenet
80 843
Uusin jäsen
Jarno1900

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom