Keskustelua autotalleista ja autokatoksista

[Reivn]

Yksi selitys on että harkkoperustus ei ole vaaterissa ja on kiiloilla oijottu alajuoksu vaateriin ja välit täytetty uretaanilla.Kuvista kun ei oikein selviä mitä kaikkea tuo kötös pitää sisällään ylöspäin mentäessä.

Jep. Mutta jos tuossa ei harkot ole vaaterissa, niin ei siellä ole koko laattakaan sitten tasassa kun harkot laitettu ilmeisesti laatan päälle. Itelläkin tuossa harrastetilassa heitti sokkeli, 10m matkalla noin 3cm yläpinnassa viettoa. Ei kuitenkaan tullu mieleen lähteä tasaamaan sitä millään palikoilla ja uretaanilla, vaan alajuoksu laitettiin kierretangoilla tiukasti kiinni sokkeliin, ja vietto korjattiin runkopuiden pituutta säätämällä niin, että yläjuoksu tuli vaateriin.

 

[phetu]

Siitä se kai sitte lähtee. Jos huomenna repis toisen puolen auki. Sen verran ruosteessa ruuvit, että ennemmin särkee bitsit ja muut avaimet tuossa nii parempi vaa sorkkaraudalla irti.

Jännä kans tuo alajuoksun alue ku siellä on uretaania. Tavallaan tekis mieli purkaa seinät kokonaan auki, mutta se taas lois painetta lisätä seinäpaksuutta tuon sokkelin verran ja tuplata seinien villamäärä. Noh, katsotaan nyt saako tälle talvea edes villoja yläpohjaan saati ilppiä talliin.

Kuva on otettu juurikin kuvailemastasi kohdasta. Itsekin tuota avopuolisolle äänen ihmettelin, että mikähän homma tämäki on. Mutta en toistaiseksi ole syvemmälle mennyt tutkimaan. Ehkä tuista pitäisi ottaa kipsilevyä seinästä pois, jotta näkisi kunnolla miten tuo runko yms on tehty. Naapuri tiesi kertoa, että jotkut virolaiset tuon on käyny pykäämässä kasaan 10 vuotta sitten.



Samaa ehdin miettiä.



Oletus on noin, että on ollut alun alkujaan kylmä katos, ja sitten on tullut alkuperäiselle omistajalle ns. pakko myydä talo ja meitä edeltävä omistaja on sitten vaatinut oman kauppansa ehdoksi tallin luvat kuntoon, jolloin tuo on viety tuohon nykyiseen muotoonsa. Itse veikkaan, että ns. kiireellä viety homma maaliin ja kaupat lukkoon. Siihen sitten lumiset autot ja huono ilmanvaihto niin tässä ollaan.

Mutta eipä sillä rakennustarkastaja sanoi, että kyllä tämä vielä pelastettavissa on. Ehkä tuossa nyt alkaa muodostua se isoin ongelma eli kivijalka/sokkeli plus ulkovuorauksen ilmarako. Minkälaisen prosessin niiden korjaaminen sitten vaatii ja miten nopealla aikataululla niitä on korjattava niin ei toistaiseksi mitään tietoa.

Viritys on kyllä sitä tasoa, että kannattaisi vain reklamoida myyjää, jos vielä ei ollut tehty. Kannattaako oikeuteen mennä tappelemaan, jos ei mene läpi, tuskin, mutta onhan tuo nyt aivan selvästi rakennettu väärin eikä vastaa suunnitelmia.

 

[jonesky12345]

Joo mä kyllä reklamoisin myyjää asiasta, kerta tuossa on niin monta kuvien vastaista asiaa ja koko runko on alajuoksun osalta perustettu joillekin kiilapaloille ja uretaanille kaiken muun lisäksi.

Tossa vois hyvinkin käydä niin (riippuen koko kiinteistön kauppasummasta toki) että myyjä tulisi tossa sen verran usealla tuhatlappusella vastaan, että tossa sais levyttää sisäpinnat uusiksi ja tehdä tuulensuojalevytyksen ja paneloinnin myös. Rahaahan tollaseen operaatioon ei tuhottomasti pala jos ottaa työtaakan itselleen.

 

[jjasco]

Joo no myyjää en ole asian suhteen vielä lähestynyt siinä mielessä, että se tietäisi mitä olen nyt tekemässä eli ei tiedä asiasta mitään. Teen sen varmaan kuitenkin lähiaikoina, koska tänään tuli tuo rakennustarkastuksen raportti ja siinä nyt ei tietysti ole tuota alajuoksun hommaa kun ei se liene tuossa rakennuksessa se ongelmakaan tällä hetkellä, enkä sitä paikalle siitä syystä ede pyytänyt saati, että paikat olisi ollut niin auki, että tuonne olisi nähnyt. Noh raportti tuli ja sen kertoma on lyhykäisyydessään:

Lattian betonilaatasta mitattiin kohonneita kosteusarvoja (115 - 130) lähes kauttaaltaan. Puurakenteissa havaittiin myös kosteuden aiheuttamaa puurakenteen vaurioitumista ja levyjen sisäpinnalla näkyvää mikrobikasvustoa. Katon osalta sisäverhouksessa havaittavissa kosteuden tiivistymisestä johtuvia kosteusjälkiä. Korkeasta sisäilman kosteudesta johtuen sisäverhouksesta sekä puurakenteista mitattiin korkeita kosteusarvoja. Puu- ja levyrakenteet 20-28 paino-%.

Toimenpidesuositukset:

1. Autotalliin toimivan ilmanvaihdon järjestäminen.
2. Kosteusvaurioituneiden pintarakenteiden poistaminen seinien alaosista ja näkyvän mikrobikasvuston poistaminen homepesulla tai levyjen uusiminen. Sisäpuolisten levyrakenteiden maalaaminen.
3. Lämmityskaudella autotalliin lämmityksen järjestäminen esim. ilmalämpöpumpun avulla.
4. Yläpohjaan lämmöneristyksen lisääminen.

Ja tyyppi joka kävi niin on kyllä pätevä ja asiansa osaava kaveri, puhui asioista suoraan. Huomasin, että kauhisteli tilannetta alkuun, mutta sanoi, että tämä on vielä pelastettavissa tässä kohtaa. Hyvä, että kävi niin tietää nyt melko selvästi mitä tehdä jatkon suhteen. Tietysti tuon alajuoksun kans arvelluttaa koska jos koko mökki makaa nyt tuollaisten puupalikoiden varassa, ei taida olla hyvä juttu ja kauhee homma varmaan korjata. Ihmettelinki jo alkuun noita tallin nurkkien avoimuutta ja kuten moni täällä, mutta alajuoksu on tuolla ulkolaudoituksen alla oikeaoppisesti piilossa mutta näkyvät osat onkin noita palikoita.

Hyviä ehdotuksia reklamointiin tallin suhteen ja miten tai millaisella summalla myyjä voisi mahdollisesti osallistua. Oikeuteen tämän kanssa tuskin tarve tai edes jaksa lähteä.

Tänään avasin toisen puolen sokkelista, se oli inasen parempi ku toinen puoli, mutta ruuvit umpiruosteessa joten sorkkaraudalla lankut irti sokkelista.

 

[kajakkivajakki]

Tietysti tuon alajuoksun kans arvelluttaa koska jos koko mökki makaa nyt tuollaisten puupalikoiden varassa, ei taida olla hyvä juttu ja kauhee homma varmaan korjata. Ihmettelinki jo alkuun noita tallin nurkkien avoimuutta ja kuten moni täällä, mutta alajuoksu on tuolla ulkolaudoituksen alla oikeaoppisesti piilossa mutta näkyvät osat onkin noita palikoita.

Tuohon nyt sen verran, että runkorakenne tehdään yleisesti ihan käytännön syistä tuolla 600mm jaolla eli lämmöneristys ja levyjaolla. Se on katolta tuleville kuormille täysin ylimitoitettu varsinkin kun se vielä yleenä ripulaudoituksilla/levytyksillä nyrjähdystuetaan. Rakenne toimisi täysin ilman alajuoksuakin, mutta rakentaminen on vain paljon helpompaa kun sellainen sieltä löytyy

Tuo kiila/talla systeemi siis ei varsinaisesti vaikuta yhtään mitään siihen miten rakennus kantaa "oikeasti". Se ei tuosta tule mihinkään muuttumaan tulevienkaan vuosikymmenien aikana kun ei nytkään ole antautunut.
Yhtä idioottivarma olisi ratkaisu että lisäisi kiilat jokaisen runkotolpan kohdalle. Mutta ei voi ymmärtää mitä rakentajan päässä on liikkunut kun sen noin on toteuttanut.

Jokatapauksessa oikeaoppinen korjaushan tuossa on, että ulkoverhouspaneli puretaan, Lisätään tuulensuojalevyt, tehdään ristikoolaus, pudotetaan ulkoverhous kivijalan yläpinnan alapuolelle. Lisäksi kun höyrynsulun olemassaolosta ei satavarmutta ole jokapaikassa niin sisäverhouslevyt poistetaan. Samalla eristepaksuutta voi lisätä sisäpuolelle vaakakoolauksella. Betonilaatasta oletettavasti puuttuvaa lämpökatkoa nyt on suht mahdotonta tehdä (siis ei mikään nyt ole mahdotonta, mutta hyötyyn nähden kustannustehokkaasti), kun se nyt ei näy kuin hieman lisääntyneenä lämmityskustannuksena.

 

[jjasco]

Tuohon nyt sen verran, että runkorakenne tehdään yleisesti ihan käytännön syistä tuolla 600mm jaolla eli lämmöneristys ja levyjaolla. Se on katolta tuleville kuormille täysin ylimitoitettu varsinkin kun se vielä yleenä ripulaudoituksilla/levytyksillä nyrjähdystuetaan. Rakenne toimisi täysin ilman alajuoksuakin, mutta rakentaminen on vain paljon helpompaa kun sellainen sieltä löytyy

Tuo kiila/talla systeemi siis ei varsinaisesti vaikuta yhtään mitään siihen miten rakennus kantaa "oikeasti". Se ei tuosta tule mihinkään muuttumaan tulevienkaan vuosikymmenien aikana kun ei nytkään ole antautunut.
Yhtä idioottivarma olisi ratkaisu että lisäisi kiilat jokaisen runkotolpan kohdalle. Mutta ei voi ymmärtää mitä rakentajan päässä on liikkunut kun sen noin on toteuttanut.

Jokatapauksessa oikeaoppinen korjaushan tuossa on, että ulkoverhouspaneli puretaan, Lisätään tuulensuojalevyt, tehdään ristikoolaus, pudotetaan ulkoverhous kivijalan yläpinnan alapuolelle. Lisäksi kun höyrynsulun olemassaolosta ei satavarmutta ole jokapaikassa niin sisäverhouslevyt poistetaan. Samalla eristepaksuutta voi lisätä sisäpuolelle vaakakoolauksella. Betonilaatasta oletettavasti puuttuvaa lämpökatkoa nyt on suht mahdotonta tehdä (siis ei mikään nyt ole mahdotonta, mutta hyötyyn nähden kustannustehokkaasti), kun se nyt ei näy kuin hieman lisääntyneenä lämmityskustannuksena.

No joo eipä tuo nyt tuosta ole mihinkään romahtamassa noiden tallojen tjsp takia.

Mikähän tuossa nyt olisi se ns. oikea marssijärjestys, jos nyt en talvea vasten ole alkamassa purkamaan ulkovuorausta enkä usko, että ensi kesänäkään se vielä tapahtuu. Puhallusvilla katolle ekaksi vaikka ei tallia lämpimäksi tulevana talvena saisikaan? Vai toisinpäin ILP -> villat? Lähteäkö suoraan vaihtamaan ns. homehtuneet levyt vai onko tuosta homepesusta hyötyä jos tuohon maalin vetää sisäpuolelle? Ja jos levyt käyttää sisäpuolelta irti niin eikös tuota seinämä vahvuutta kannata samalla kasvattaa tuon sokkelin verran sisäänpäin, jolloin seiniin saa lisää eristystä? Lähinnä tuo nyt, että mitä alan talvea vasten tekemään kun ei siellä autoa tai muutakaan sisätiloissa käytettävää tavaraa tulevana talvena säilytetä tuon hajun takia.

 

[kajakkivajakki]

No kuten jo aiemmin useammankin toimesta todettu niin ainakaan lämpöä ei kannata tuonne alkaa enemmissä määrin laittamaan ennenkuin ne puhallusvillat on siellä välikatolla, nyt kun se muovi siellä on rakenteellisesti aivan väärässä paikassa kun tallia lämmittää.

Noissa kuvissa näkyvät aivan lahonneet lattianrajassa olevat puut oletkin jo poistanut. Viimeisimmissä kuvissa näkyvä alajuoksuun kiinnitetty 2x2 näyttää olevan aivan terve eli kuin juuri eilen siihen laitettu eli ainakaan se ei enää ole kosteuskuorman alla ole ollut.

Tuo ilmanvaihdon lisääminen on myös nyt ollut ihan oikea ratkaisu. Kasvustot tarvitsevat kosteutta, se on se niiden yksi päävaatimus ja tilan kosteuden alentaminen on lähtökohtaisesti aina oikea ratkaisu.

Voithan homepesulla pestä nuo näkyvät pinnat ja tarkkailla tulevatko takaisin ja poistuuko haju jo niillä tehdyillä toimenpiteillä.

 

[jjasco]

No kuten jo aiemmin useammankin toimesta todettu niin ainakaan lämpöä ei kannata tuonne alkaa enemmissä määrin laittamaan ennenkuin ne puhallusvillat on siellä välikatolla, nyt kun se muovi siellä on rakenteellisesti aivan väärässä paikassa kun tallia lämmittää.

Noissa kuvissa näkyvät aivan lahonneet lattianrajassa olevat puut oletkin jo poistanut. Viimeisimmissä kuvissa näkyvä alajuoksuun kiinnitetty 2x2 näyttää olevan aivan terve eli kuin juuri eilen siihen laitettu eli ainakaan se ei enää ole kosteuskuorman alla ole ollut.

Tuo ilmanvaihdon lisääminen on myös nyt ollut ihan oikea ratkaisu. Kasvustot tarvitsevat kosteutta, se on se niiden yksi päävaatimus ja tilan kosteuden alentaminen on lähtökohtaisesti aina oikea ratkaisu.

Voithan homepesulla pestä nuo näkyvät pinnat ja tarkkailla tulevatko takaisin ja poistuuko haju jo niillä tehdyillä toimenpiteillä.

Joo, rakennustarkastaja arveli, että suurin hajun lähde saattaisi olla kostea lattialaatta. Siitä en tiedä sitten miten hyvin tuollainen haju tunkeutuu gyprocin läpi, mutta kaikki villat mihin olen päässyt käsiksi ei haise tuolle, tai ainakaan talliolosuhteissa en saa hajua niistä sen lisäksi, että tuoksuvat villalle ja eivät ole ainakaan käsikosteita.

Täytynee varmaan alkaa kyselemään paikalliselta selluvillalta tarjousta tuonne yläpohjaan ja jos samalla laittaisivat samaa tavaraa talonkin yläpohjaan lisää, ellei tuo nyt sitten tule halvemmaksi itse levittää tuonne. Luukku on sen verran pieni, että säkkiä tuonne ei kokonaisuudessaan saa jotta pääsisi kaatamaan sisällön paikalleen.

Kaikki sokkelin ympäriltä irroitetut gyprocit on jo tosiaan lentäneet jätteeseen ja puut menneet piipun kautta pihalle (sisälle tuodessa ne haisi juuri siltä itseltään mikä tallissakin haisee, ja jos ei muuta hyvää tuosta ollut niin ainakin 2 pesällistä puuta olen niistä polttanut.

 

[Reivn]

No joo eipä tuo nyt tuosta ole mihinkään romahtamassa noiden tallojen tjsp takia.

Mikähän tuossa nyt olisi se ns. oikea marssijärjestys, jos nyt en talvea vasten ole alkamassa purkamaan ulkovuorausta enkä usko, että ensi kesänäkään se vielä tapahtuu. Puhallusvilla katolle ekaksi vaikka ei tallia lämpimäksi tulevana talvena saisikaan? Vai toisinpäin ILP -> villat? Lähteäkö suoraan vaihtamaan ns. homehtuneet levyt vai onko tuosta homepesusta hyötyä jos tuohon maalin vetää sisäpuolelle? Ja jos levyt käyttää sisäpuolelta irti niin eikös tuota seinämä vahvuutta kannata samalla kasvattaa tuon sokkelin verran sisäänpäin, jolloin seiniin saa lisää eristystä? Lähinnä tuo nyt, että mitä alan talvea vasten tekemään kun ei siellä autoa tai muutakaan sisätiloissa käytettävää tavaraa tulevana talvena säilytetä tuon hajun takia.

ILP menee hukkaan, jos eristystä ei laiteta ensin kuntoon. Ite laittasin eristyksen ja ilmanvaihdon ensin, sitten Ilp kun hajuasia ratkeaa jotta tiedät johtuuko se rakenteista, ja jos johtuu niin saatko sen pois purkamatta koko hökkeliä.

Edit. Jos tarkastaja ehdotti, että haju voi tulla lattiasta, niin kannattaa kaivaa hieman reunalta maita ja katsoa onko siellä sepeliä, hiekkaa vai multaa kun pääset laatan alareunan korkeuteen. On hyvin mahdollista, että sinne on jätetty laatan alle jotain orgaanista, esimerkiksi ihan perusmaata, joka nyt sitten nousee hajuna kostean laatan läpi. Ilmanvaihdon tehostamisen "pitäisi" helpottaa jos tuosta kyse. Toivottavasti ei, koska ongelman pysyvä ratkaisu on vaikeampaa.

 

[kajakkivajakki]

Joo, rakennustarkastaja arveli, että suurin hajun lähde saattaisi olla kostea lattialaatta. Siitä en tiedä sitten miten hyvin tuollainen haju tunkeutuu gyprocin läpi, mutta kaikki villat mihin olen päässyt käsiksi ei haise tuolle, tai ainakaan talliolosuhteissa en saa hajua niistä sen lisäksi, että tuoksuvat villalle ja eivät ole ainakaan käsikosteita.

Täytynee varmaan alkaa kyselemään paikalliselta selluvillalta tarjousta tuonne yläpohjaan ja jos samalla laittaisivat samaa tavaraa talonkin yläpohjaan lisää, ellei tuo nyt sitten tule halvemmaksi itse levittää tuonne. Luukku on sen verran pieni, että säkkiä tuonne ei kokonaisuudessaan saa jotta pääsisi kaatamaan sisällön paikalleen.

Kaikki sokkelin ympäriltä irroitetut gyprocit on jo tosiaan lentäneet jätteeseen ja puut menneet piipun kautta pihalle (sisälle tuodessa ne haisi juuri siltä itseltään mikä tallissakin haisee, ja jos ei muuta hyvää tuosta ollut niin ainakin 2 pesällistä puuta olen niistä polttanut.

Rautakauppiailta saa puhallusvillakonetta vuokralle, jolloin toinen syöttää koneeseen eristettä ja toinen letkulla välikatolla sitä putkella truuttaa paikoilleen. Mutta tuo on oikeasti niin PERSEESTÄ olevaa hommaa, että jos ei aivan kengännauhabudjetilla ole matkassa niin kannattaa maksaa jollekin muulle että tekee sen työn. Ja varmasti osaa sen homman paremmin kuin sinä ensikertalaisena.

Ja nuo mädäntyneet puumateriaalit jotka olet jo hävittänyt, niistä on taastusti lähtenyt tilaan "tuoksua".