• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sama ongelma on myös nyt, koska maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja ainut sote-alue joka kykeni säästöihin (Helsinki) saa siitä raippaa.
Alueita pitäisi vähentää, mutta alueille pitäisi antaa verotusoikeus. Muuten insentiivit ovat väärät.
Soteen menee x miljardia euroa verovaroja. Ne voivat tulla siihen maakunnan, valtion vai kunnan verokirstusta, mutta kansalaisilta kerättävää tai soteen uppoavaa rahamäärää se ei merkittävästi muuta. Näennäinen muutos kenellä se verotusoikeus on. Ihan kuten yhden veron laskeminen prosenttiyksiköllä ja toisen korottaminen. Tämä prosenttikikkailu ei pelasta valtiontaloutta eikä se pelasta soteakaan.
Ongelmana on liian monet alueet ja se, että on todella vaikeaa keskittää perusterveydenhuoltoa pois hevonpersealueilta.
Ongelmia on paljon enemmän kuin liian monet alueet. Liian isot alueet ja liian monet alueet ovat toki osa ongelmaa, mutta samaan aikaan hevonpersealueen yksikössä voi asiat olla paremmin kuin monella muulla mikäli siellä on tehty asioita oikein. Muutamia muita ongelmia:

Ihmiset nähdään osana jonoa, ei asiakkaina joita tulee palvella nopeasti ja laadukkaasti tarpeeseen vastaten vrt. yritysmaailma. Missä putiikissa viimeksi olet odottanut palvelua 5h? Rautakaupassa, pankissa tai asianajotoimistossa ei odotuteta aulassa koko päivää yhden ihmisen f2f-tapaamista varten vaan ohjataan asiakas sen luo jolla on aikaa ottaa vastaan. Näin tehdään myös yksityisellä lääkäriasemalla sekä työterveydessä. Moni ajaisi varmaan mielellään naapurikuntaan vapaalle lääkäriajalle 2h päähän kuin tulisi siihen omaan päivystykseen odottamaan 6h aulassa lapsen kanssa jolla on viidettä päivää 39°C kuume.

Monivaivaiset eläkeläiset tulevat lääkärille, joka käsittelee lyhyen vastaanoton aikana yhden vaivan ja lähettää potilaan äkkiä kotiin ilman jatkotutkimuksia tehokkuuden vuoksi. Eläkeläinen palaa pian uudelleen saman tai eri vaivan kanssa.

Lääkärit ja hoitajat käyttävät työaikaansa metatyöhön ja kirjaavat potilastietoja moneen eri järjestelmään samalla kun jonot kasvavat. Lähes 40 000 asukkaan kunnassa päivystyksessä lapsen kanssa istuminen on ankeinta mitä tiedän. Se vie helposti viidestä kuuteen tuntia, tuolit ovat epämukavat ja siellä on yksi lääkäri ottamassa yhdestä puoleentoista potilasta vastaan tunnissa kun tämä metatyö ottaa vartista puoleen tuntiin jokaisen potilaan välissä.

Sote-uudistuksen myötä palkatut sadat johtajat/päälliköt tekevät hallinnollista työtä joka ei vaikuta jonoihin mitenkään ja heidän bruttopalkkansa ovat tittelistä ja sote-alueesta riippuen 5-10 tonnia kuussa.
 
Olis kyllä positiivista jos tuotakin toimialaa saatas Suomeen. Itellä taskussa Mikroelektroniikan DI-paprut ja aika nihkeältä näytti alan hommat jo sillon 2010 kun valmistuin ja piti suunnata ihan toiselle alalle. Enpä olis kyllä uskonut, että tää ala joskus Suomessa vielä nostain päätään :eek: Pitääkö lähteä vielä alanvaihtoon
 
En keksinyt nyt parempaa paikkaa tälle, mutta koska uutinen koskee myös potentiaalisia työllisyyslukujen parantamisia niin menkööt.

MTV3 uutisoi että muutaman vuoden kuluttua Suomessa voisi olla tuhansia nykyistä enemmän työskentelemässä prosessoreiden suunnittelun ja muutoinkin valmistamisen parissa. Melko kovaa uutisointia, itselleni tuli täysin puskista että Suomella edes on tämänkaltaista osaamista, saati fasiliteetteja. Oikeastaan ainoa mistä olen ollut tieteoinen on kvanttitietokoneiden osalta, mutta se on vielä toistaiseksi melko pientä, vaikkakin tietenkin globaalisti ajatellen maailman huippua osaamisessa.

Kyllä tämä maa on täynnä yllätyksiä.

Jopa 15 000 uutta työpaikkaa – Suomen siruteollisuus kovassa nosteessa



Myös EU aikoo toimia:
EU aikoo vahvistaa omaa siruteollisuuttaan

Melko epärealistisia ennusteita. Suomesta on nimenomaan näiden asioiden koulutusta ajettu todella paljon alas n.vuosien 2008-2020 välillä ja tätä ei nopeasti saada korjattua, vaikka korjausliike on pari vuotta sitten aloitettu. Pulaa osaavasta työvoimasta on pahasti.

Ja itse siis olin yli 14 vuotta töissä Tampereen (teknillisellä) yliopistolla näiden juttujen kanssa tekemisissä, mm. koodaamassa työkalua jota voi käyttää prosessorisuunnittelussa ja opettamassa joillain kursseilla joita sitten lakkautettiin kun ajateltiin ettei Suomessa tarvita niin paljon rautasuunnitteluosaamista, ja nyt töissä Nokialla ja olen todennäköisesti tehokkaimman Suomessa suunnitellun prosessoriytimen pääsuunnittelija.

Valmistuksen suhteen tilanne taas on vielä toivottomampi, euroopan high-tech-siruvalmistus kuoli kun Globalfoundries putosi kisasta eikä oikein mitään järkevää keinoa sen elvyttämiseen ole. Tehtaat maksaa miljardeja tai kymmeniä miljardeja ja lisäksi tarvittaisiin osaaminen jota ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Sehän tuossa on, että kerran menetettyä osaamista on vaikea saada takaisin kovin lyhyellä aikavälillä ja jos Kiinakin on valmistusteknologiassa pahasti jäljessä parhaita jenkkitehtaita ja TSMC:tä, niin Eurooppa lähtisi kehittämään sitä vielä isommalta takamatkalta - tosin ainakin alkuun ilman pakotteiden ja vientirajoitusten painolastia. Joten kysymys on ehkä enemmän siitä, löytyykö sellaisia pääomia millä lähteä kilpailemaan, löytyykö nöyryyttä heittää suuri osa kaikesta höttötieteilystä ja grifteritutkimuksesta menemään, sekä panostamaan mittavasti koviin luonnontieteisiin ja koulutustason laadun, vaatimustason ja tulosten järjestelmälliseen parantamiseen seuraavat 20 vuotta.
 
Sehän tuossa on, että kerran menetettyä osaamista on vaikea saada takaisin kovin lyhyellä aikavälillä ja jos Kiinakin on valmistusteknologiassa pahasti jäljessä parhaita jenkkitehtaita ja TSMC:tä, niin Eurooppa lähtisi kehittämään sitä vielä isommalta takamatkalta - tosin ainakin alkuun ilman pakotteiden ja vientirajoitusten painolastia. Joten kysymys on ehkä enemmän siitä, löytyykö sellaisia pääomia millä lähteä kilpailemaan, löytyykö nöyryyttä heittää suuri osa kaikesta höttötieteilystä ja grifteritutkimuksesta menemään, sekä panostamaan mittavasti koviin luonnontieteisiin ja koulutustason laadun, vaatimustason ja tulosten järjestelmälliseen parantamiseen seuraavat 20 vuotta.
Spoiler: Ei löydy.

Mitään merkkejä ei ainakaan ole..
 
Sehän tuossa on, että kerran menetettyä osaamista on vaikea saada takaisin kovin lyhyellä aikavälillä ja jos Kiinakin on valmistusteknologiassa pahasti jäljessä parhaita jenkkitehtaita ja TSMC:tä, niin Eurooppa lähtisi kehittämään sitä vielä isommalta takamatkalta - tosin ainakin alkuun ilman pakotteiden ja vientirajoitusten painolastia. Joten kysymys on ehkä enemmän siitä, löytyykö sellaisia pääomia millä lähteä kilpailemaan, löytyykö nöyryyttä heittää suuri osa kaikesta höttötieteilystä ja grifteritutkimuksesta menemään, sekä panostamaan mittavasti koviin luonnontieteisiin ja koulutustason laadun, vaatimustason ja tulosten järjestelmälliseen parantamiseen seuraavat 20 vuotta.
Vahva veikkaus:
Tähän panostetaan älyttömästi rahaa, resursseja ja päälle pumpataan järjettömät määrät kaikkea ilmastohömppää ja muuta skeidaa.
Toiminta saadaan pyörimään rajusti negatiivisena 5v, jonka jälkeen kaikki myydään kiinalaisille/venäläisille lähes ilmaisiksi, jonka jälkeen toiminnasta siivotaan kaikki hömppä (ilmatotoimet, woke...) pois ja tästä tulee kiinan uusi kultavuosien nokia.
 
Melko epärealistisia ennusteita. Suomesta on nimenomaan näiden asioiden koulutusta ajettu todella paljon alas n.vuosien 2008-2020 välillä ja tätä ei nopeasti saada korjattua, vaikka korjausliike on pari vuotta sitten aloitettu. Pulaa osaavasta työvoimasta on pahasti.

Ja itse siis olin yli 14 vuotta töissä Tampereen (teknillisellä) yliopistolla näiden juttujen kanssa tekemisissä, mm. koodaamassa työkalua jota voi käyttää prosessorisuunnittelussa ja opettamassa joillain kursseilla joita sitten lakkautettiin kun ajateltiin ettei Suomessa tarvita niin paljon rautasuunnitteluosaamista, ja nyt töissä Nokialla ja olen todennäköisesti tehokkaimman Suomessa suunnitellun prosessoriytimen pääsuunnittelija.

Valmistuksen suhteen tilanne taas on vielä toivottomampi, euroopan high-tech-siruvalmistus kuoli kun global foundries putosi kisasta eikä oikein mitään järkevää keinoa sen elvyttämiseen ole. Tehtaat maksaa miljardeja tai kymmeniä miljardeja ja lisäksi tarvittaisiin osaaminen jota ei ole.
Eurooppa on tainnut lihottaa itsensä niin pahoin, ettei meillä kannata enää valmistaa mitään. Suunnitteluosaamista on monella alalla painotettu jo pitkään ja siihen suomalainen insinöörityö teknisillä aloilla monin paikoin kulminoituu. Kun on suunniteltu, tilataan rojut Kiinasta, laitetaan hintoihin 30% läskiä väliin ja lähdetään toteuttamaan 5-15 kertaa kalliimmalla työvoimalla johon voi käytännössä kouluttaa vaikka pultsarin kuukaudessa ja ne tekijät on silti kuluttaneet koulun penkkiä peruskoulun jälkeen sen 3-6 vuotta minimissään voidakseen tehdä sitä työtä.

Ainoa suomalainen teollisuuden alojen menestysresepti taitaa edelleen olla se kaverukset autotallissa nollabudjetilla väsäämässä jotain kellon ympäri ja palkkaamassa siihen koulutettavia mukaan joista tehdään uusia huippuosaajia. Senkin tuloksena pitää olla niin high-end tuote että se Kiinasta tilatulla raudalla lyö kilpailijat laudalta.
Sehän tuossa on, että kerran menetettyä osaamista on vaikea saada takaisin kovin lyhyellä aikavälillä ja jos Kiinakin on valmistusteknologiassa pahasti jäljessä parhaita jenkkitehtaita ja TSMC:tä, niin Eurooppa lähtisi kehittämään sitä vielä isommalta takamatkalta - tosin ainakin alkuun ilman pakotteiden ja vientirajoitusten painolastia. Joten kysymys on ehkä enemmän siitä, löytyykö sellaisia pääomia millä lähteä kilpailemaan, löytyykö nöyryyttä heittää suuri osa kaikesta höttötieteilystä ja grifteritutkimuksesta menemään, sekä panostamaan mittavasti koviin luonnontieteisiin ja koulutustason laadun, vaatimustason ja tulosten järjestelmälliseen parantamiseen seuraavat 20 vuotta.
Suomalainen insinööriosaaminen oli joskus kova sana. Viimeistäänkin Nokian puhelinbuumin alkumetreiltä saakka Suomessa valmistettujen tuotteiden verokuorma sekä suomalainen palkkakehitys on mennyt koko ajan vaan kalliimpaan suuntaan niin ettei meillä taida enää muunlaiseen valmistukseen olla rahkeita kuin 200€ verkka-asuihin ja 100€ vauvan pipoihin.

Sitten kun keskiverto suomalainen tekee sen 200€ eteen töitä suunnilleen pari työpäivää niin ei ole pelkoa että niitä verkkareita tai vauvan pipoja saataisiin myytyä miljoonien eurojen edestä ellei osu joku miljoonan seuraajan kv-julkkis paikalle tekemään niistä verkkareista somepostausta kv-asiakkaiden kannalta juuri oikeaan aikaan.
 
Jos katsotaan EU:n tilintarkastustuomioistuimen raporttia nykyisestä tilanteesta, niin kovasta tahdosta huolimatta ollaan pahasti jäljessä sirutuotannossa:
“Ala kehittyy huimaa vauhtia ja geopoliittinen kilpailu on kovaa. Olemme tällä hetkellä huomattavasti jäljessä kunnianhimoisten tavoitteidemme edellyttämästä kehitysvauhdista. Tavoite asetettiin korkealle, 20 prosenttiin, ja sen saavuttaminen vaatisi, että noin nelinkertaistaisimme tuotantokapasiteettimme vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellä vauhdilla emme kuitenkaan pääse lähellekään tavoitetta. Euroopan on kyettävä kilpailemaan, ja Euroopan komission olisikin arvioitava pitkän aikavälin strategiansa uudelleen todellisen tilanteen pohjalta”.
Panostukset vs. kilpailijat EU:ssa pientä.
Komission osuus sirusäädöksen arvioidusta 86 miljardin euron rahoituksesta vuoteen 2030 mennessä on vain viisi prosenttia (4,5 miljardia euroa). Loppuosan odotetaan tulevan jäsenvaltioilta ja teollisuudelta. Suurimmat globaalit valmistajat ovat budjetoineet investointeihin 405 miljardia euroa pelkästään kolmen vuoden (2020–2023) jaksolle. Tähän verrattuna sirusäädöksen panos jää niukaksi.
Euroopan komission heinäkuussa 2024 julkaisemassa ennusteessa(opens in new window) arvioidaan, että valmistuskapasiteetin odotetusta merkittävästä kasvusta huolimatta EU:n kokonaisosuus globaalista arvoketjusta nousee vain hieman nopeasti kasvavilla markkinoilla, 9,8 prosentista vuonna 2022 vain 11,7 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä näyttää että nämä vähäiset panostukset sirutuotannosta menevät esim. Saksaan, jonne ainakin Intel ja TSMC nyt investoi ja rakentaa tuotantoa.

En tiedä miten näitä investointeja saataisiin Suomeen.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä näyttää että nämä vähäiset panostukset siruntuotannosta menevät esim. Saksaan, jonne ainakin Intel ja TSMC nyt investoi ja rakentaa tuotantoa.
Saksassa voi olla tohon joustavuutta enemmän kuin meillä. Siellähän laskettiin takavuosina palkkoja kun meillä on vaihtoehdot olleet jo pitkään joko korottaa tai olla korottamatta palkkoja.
En tiedä miten näitä investointeja saataisiin Suomeen.
Taannuttamalla itsemme Euroopan "kehitysmaaksi", jossa voidaan maksaa työvoimalle pitkästi alle kymppi tunnilta tai sitten korvaamalla tuotantorobotiikan ylläpito ja työnjohtokin roboteille/tekoälylle.

Käytännössä siinä missä Soralla saa täyspitkän leffan 2000€:lla miljoonien dollarien Hollywood-budjettien sijaan (joo, ei se laatu vielä ole riittävä korvaamaan Hollywood-tuotantoa, paino sanalla vielä), niin johtajien pitäisi pystyä käynnistämään täysin automatisoitu tehdas ilman palkkakustannuksia että tuotantokustannuksissa kilpaileminen olisi Euroopassa mahdollista. Toki investointikustannukset voivat olla vähän isot.
 
Erittäin iso sotekustannusten noususta johtuu Suomessa siitä että terveyspalveluiden hintoja ei ole mitenkään reguloitu kuten lähes kaikialla muualla EU:ssa. Googletelkaapa huviksenne yksityisten lääkärikäyntien hintoja eri maissa. Suomessa hinnat on moninkertaiset muihin EU-maihin verrattuna.
Epäilen että mainostavat asiakkaan maksamaa omavastuuta, loput rahat tulevat maasta riippuen joko yhteiskunnalta tai lakisääteisestä sairausvakuutuksesta eivätkä näy asiakkaalle.
 
Taannuttamalla itsemme Euroopan "kehitysmaaksi", jossa voidaan maksaa työvoimalle pitkästi alle kymppi tunnilta tai sitten korvaamalla tuotantorobotiikan ylläpito ja työnjohtokin roboteille/tekoälylle.

Käytännössä siinä missä Soralla saa täyspitkän leffan 2000€:lla miljoonien dollarien Hollywood-budjettien sijaan (joo, ei se laatu vielä ole riittävä korvaamaan Hollywood-tuotantoa, paino sanalla vielä), niin johtajien pitäisi pystyä käynnistämään täysin automatisoitu tehdas ilman palkkakustannuksia että tuotantokustannuksissa kilpaileminen olisi Euroopassa mahdollista. Toki investointikustannukset voivat olla vähän isot.
En välttämättä allekirjoita tätä. Suomalainen perusmentaliteetti on vähän sellainen Sulo Wilén-tyyppinen "vain halvin on kyllin hyvää"-ajattelu. Sen takia ensisijainen kilpailukyvyn nostaja meillä tuntuukin olevan halpuuttaa kaikkea ja yrittää puristaa olemassa olevasta viimeisetkin sentit ulos. Ja sillä päästään vain tiettyyn pisteeseen asti, mutta jos koskaan ei uskalleta tehdä investointia ja muuttaa mitään epäonnistumisen pelossa, niin sitten se onkin vähän sellaista kilpailua pohjalle päätymisestä.

Jos investointia halutaan tänne, niin nähdäkseni pitäisi varmistaa seuraavat asiat:
- ennakoitava ja kustannusrakenteeltaan, sääntelyn yms. puolesta ystävällinen toimintaympäristö
- riittävä määrä osaavaa työvoimaa sekä koulutusputket, mistä sitä tulee lisää
- olosuhteet toimitusketjujen luomiseen
- logistiikka

Meidän osalta oikeastaan kaikki noista vaatisivat kehittämistä. Ts. pelkkä työvoiman hinta ei ole se ratkaiseva, eikä meidän tapauksessa mielestäni läheskään merkittävin tekijä investointien esteenä. Jos haluttaisiin tehdä oikein pitkäjänteisesti, niin pitäisi päättää joitankin painopistealueita minkä koulutusta ja osaamista pyrittäisiin haalimaan, priorisoimaan ja kehittämään kaikin mahdollisin tavoin (vaikka sitten kiinalaisten tavalla, "minkä nuorena varastaa sen vanhana omistaa..."). Sitä kautta voisi olla mahdollisuus kehittää jonkinlaista kilpailuetua, mutta se menee siinä määrin vastoin tasapäiden paratiisin perusideaa missä kenenkään ei sovi olla toista parempi ettei meillä taida löytyä sellaista poliittista kykyä tehdä sellaista päätöstä.
 
Missään kehittyneessä länsimaassa ei ole sellaista tilannetta, missä valtio voisi yksinkertaisesti pestä kätensä kaikesta terveydenhoitoon liittyvästä, oli sen hoidon järjestäjätaho mikä tahansa. Sellaisen markkinointi edes vaihtoehtona on älyllistä epärehellisyyttä.

Jos skaalaetu on mielestäsi ihan valtava, niin näytä toki missä nykyinen sote on sitten ne säästöt tehnyt sillä skaalaedulla? Ja selitä miksi se näyttää markkinapuheista huolimatta ainoastaan kasvattavan menoja samalla kun palvelutasoa ajetaan alas. Kaikki tehokkuus ei suinkaan asu isoissa yksiköissä.
Yksi säästömuoto on kiellettyä tämän vuoden loppuun asti. Sotealueittten on pakko vuorata kaikki ne kuntien omistamat kiinteistöt joissa edellisen systeemin sote toimi. Ilmeisesti nyt ollaan valmiita luopumaan isosta osasta ja neuvottelemaan hinnat uusiksi niistä missä jatketaan.

 
Valmistuksen suhteen tilanne taas on vielä toivottomampi, euroopan high-tech-siruvalmistus kuoli kun Globalfoundries putosi kisasta eikä oikein mitään järkevää keinoa sen elvyttämiseen ole. Tehtaat maksaa miljardeja tai kymmeniä miljardeja ja lisäksi tarvittaisiin osaaminen jota ei ole.
Varmaan ensiaskel olisi jonkunmoisen osaamisen rakentaminen pitkäjänteisesti ja mahdollisesti jonkunlainen tulli/tuki jotta joku sitä eurorautaakin käyttäisi. Tyhjästä on vaikeaa alkaa muulla tavoin tekemään kun tuotteet ja valmistus ei ole kilpailukykyisiä ilman että niitä tuetaan tavalla tai toisella.

Joka tapauksessa aika pitkäjänteinen ja vaikea taival, aina toki pidempi ja vaikeampi mitä pidempään aloitusta lykätään eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
uomalainen insinööriosaaminen oli joskus kova sana. Viimeistäänkin Nokian puhelinbuumin alkumetreiltä saakka Suomessa valmistettujen tuotteiden verokuorma sekä suomalainen palkkakehitys on mennyt koko ajan vaan kalliimpaan suuntaan niin ettei meillä taida enää muunlaiseen valmistukseen olla rahkeita kuin 200€ verkka-asuihin ja 100€ vauvan pipoihin.
Insinöörityö on toki kallista, mutta minusta aika iso kysymys on se että uusinnetaanko sitä insinööriosaamista vai ei. Niistä 90- luvun nokiavuosistakin alkaa olemaan jo 30 vuotta aikaa ja moni on eläköitynyt. Mikä lienee suomalaisen insinöörikoulutuksen taso tänäpäivänä?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
292 372
Viestejä
5 003 783
Jäsenet
80 255
Uusin jäsen
urlpo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom