Kuolevatko suomalaiset sukupuuttoon? Keskustelua väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan

[pulatunnus]

Niin, siksi sanoinkin että avioliitto on juridinen sopimus. Ainoa järkevä syy nykyihmiselle mennä naimisiin.

Asiaan liittyen taitaa olla merkityksellistä, perheen perustamisen kynnys lapsineen on alempi, tai luulisi olevan alempi avioliitossa. Siillä sopimusella on merkitystä. Mutta tärkeää ajatalle se nimenomaan juridisena sopimuksena avioehtoineen.

Se sitten toinen asia voisiko lainsäätäjät miettä jotain parempaa "sopimuspohjaa".

 

[Mikkos]

Asiaan liittyen taitaa olla merkityksellistä, perheen perustamisen kynnys lapsineen on alempi, tai luulisi olevan alempi avioliitossa. Siillä sopimusella on merkitystä. Mutta tärkeää ajatalle se nimenomaan juridisena sopimuksena avioehtoineen.

Se sitten toinen asia voisiko lainsäätäjät miettä jotain parempaa "sopimuspohjaa".

Jos rationaalisesti ajattelee niin kyllä, mutta ei avioliitto ole enää mikään lapsiselviö kuten aikoinaan.

 

[Mestaritonttu]

Ylellä on nyt iso kampanja menossa "väestökatoon" liittyen. Johtuu tietysti Keskisarjan röyhkeästä avauksesta, hän julkesi tuoda esiin väestönvaihdon TOTENA elikkä ei siis natsien salaliittoteoriana, joten jokin vastaus oli odotettavissa. Tästä päätellen kohta vasemmisto siirtyy siihen vaiheeseen jossa väestönvaihto myönnetään, mutta sen hyödyllisyys perustellaan sitten tuolla "väestökadolla".

 

[pulatunnus]

Jos rationaalisesti ajattelee niin kyllä, mutta ei avioliitto ole enää mikään lapsiselviö kuten aikoinaan.

Ei ole, mutta onko se avioliiton puute , tiedostamaton tai tiedostettu syy siihen että lapsellisen perheen perustaminen lykkääntyy. Avioliitossa se kynnyksen luulisi olevan alempi.

Tosin mikä prosentti pareista tiedostaan avioliiton merkityksen, tärkeyden. kannata sitä että luotaisiin uusi parempi sopimuspohja, samalla tuli paremmin tietoisuuteen sen merkitys.

 

[10YG]

Omalla kylällä ns kyläkoulujen suurin rommausmäärä tapahtui jo -70 luvun alussa. Silloin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien vuoksi käyttöönotettuja ns oikeita pikkukouluja lopetettiin kerta rysäysellä yli kymmenen. ~15ke asukkaan kunnassa oli ennen lopettamis rysäystä 27 koulua. Silloiset koulut olivat sijoitettuna kyliin suurinpiirtein näköyhteyden sisälle toisistaan kun jalkaisin ne oppilaat niihin taivalsivat. Sen jälkeen joka vuosikymmenellä lopetettiin kouluja ryppäissä että ennen koko kunnan lakkauttamista jäljellä oli 6 ala-astetta.

Nyt muutaman kuntaliitoksen jälkeen isommalla asukasmäärällä on 12 ala-astetta, huomattavasti suurempina yksiköinä kylläkin kuin nuo entisaikojen 27kpl.

Tulevaisuus noille 12 ala-asteelle on armoton, koko kaupunkiin on neuvolan tietojen mukaan tänä vuonna 2025 syntymässä <110 lasta. Tuo määrä ei millään elätä kaikkia 12 alakoulua, joten tiukkaa poliittista vääntöä ja asukkaiden itkuraivareita odotettavissa taas ihan lähitulevaisuudessa. Maalaiskylä kun menettää kyläkoulun ohella sen pienenkin toivon pilkahduksen ns paremmasta tulevaisuudesta.

Hyvää pohdintaa.
Hesarissa on juttu, jossa arvellaan asuntomarkkinoiden tulevaisuutta Suomessa:

HS Visio | Perityt asunnot eivät enää kelpaa – Asuntomarkkinat mullistuvat 2040-luvulle mennessä

Asuntomarkkinat muuttuvat, kun vanhimmat ikäluokat poistuvat keskuudestamme ja väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin. HS Visio esitti viisi väitettä Suomen asuntomarkkinoista 2040-luvulla.

www.hs.fi

Väite 1: Valtion taseessa on valtava määrä asuntoja, kun ihmiset eivät ota syrjäseutujen perintöjä vastaan​

Iso kuva asuntomarkkinoilla on ollut jo pitkään selvä. Nuoremmat suomalaiset muuttavat kasvukeskuksiin, kuten Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Kaupungit kasvavat myös maakunnissa. Yli 70-vuotiaiden ikäluokka onkin ehkä viimeinen, joka asuu ympäri Suomea.
Mikäli ihmettä ei tapahdu, kaikilla syrjäseudun pienillä paikkakunnilla ei ole enää asuntomarkkinoita 2040-luvulla. Markkinat kun vaativat toimiakseen myös kysyntää.

Pidän tätä uskottavana. Suomi kaupungistuu siitä huolimatta, että esimerkiksi Kepu ei sitä halua tai edes tajua sen tapahtuvan.

 

[Grazer]

Pidän tätä uskottavana. Suomi kaupungistuu siitä huolimatta, että esimerkiksi Kepu ei sitä halua tai edes tajua sen tapahtuvan.

Suomen valtio vei lapsiperheen oikeuteen ja hävisi

Nainen toivoi, että maanviljelys hänen kotitilallaan jatkuu. Jutun hävinnyt valtio joutuu maksamaan yli 30 000 euron oikeudenkäyntikulut.

www.iltalehti.fi

Tähän asti valtio on aina hanakasti pitänyt kiinni oikeudestaan perintöön, jos vain on ollut pienikin tilaisuus yrittää päästä osingoille. Nyt on kuulunut jo soraääniäkin jos tilanne onkin toisinpäin, eli perilliset vapaaehtoisesti luopuvat perinnöstä valtion hyväksi, mutta sukutilan tai Helsingissä sijaitsevan kalliin asunnon sijasta perinnöksi onkin tulossa peruskorjausikäinen kerrostalo-osake taantuvalta paikkakunnalta.

Tämäkin asunto päätyi omistajan kuoltua valtiolle, koska muuta perijää ei ollut – määrät hurjassa kasvussa

Perintöjä päätyy valtiolle ja kunnille, jos perijää ei ole tai jos hän kieltäytyy. Viime vuonna näin kertyi ennätysmäiset 63 miljoonaa euroa. Vierailimme perintöasunnossa.

yle.fi

Ongelmapesiä on siis sysätty valtion hoidettavaksi?
– Näin voisi sanoa. Valtion perimysjärjestelmää ei ole tarkoitettu tällaiseen, kun perillisiä on kerran olemassa, Vallioniemi sanoo.

Pääkirjoitus | Kun väki vähenee, niin pidot pahenevat

Suomen väestökehitys etenee hitaasti kohti hyvinvointivaltion tuhoa. Puolueet keskittyvät silti suojelemaan omia poliittisia etujaan.

www.hs.fi

Aika hyvä pääkirjoitus, mutta itse olisin kirjoittanut vielä vähän pontevammin

Ilman työperäistä maahanmuuttoa Suomen talous näivettyy, vanhusten hoiva heikkenee ja hyvinvointivaltion perusta rapautuu.

Ongelma vaan on siinä, että Suomen korkea verotus, kielivaatimukset, kankea byrokratia ja korkea hintataso saavat oikeat huippuosaajat karttamaan tätä maata. Samalla taas avokätinen sosiaaliturva vetää puoleensa "huippuosaajia" kuten somalialaisia koneinsinöörejä. Tähän kun lisää sen, että jotakuinkin kaikki puolueet persuja lukuunottamatta tulkisevat perustuslain 19. pykälää niin, että se tarkoittaa sosiaaliturvan tarjoamista tarvittaessa koko maailmalle, niin eihän lopputuloksena voi olla kuin hyvinvointivaltion rapautuminen.

Toisin kuin keskusta haaveilee, lähipalveluja ei voi haja-asutusalueilla säilyttää vanhassa laajuudessaan. Kouluihin ei riitä koululaisia, eikä kattavia terveyspalveluita voi olla kaikissa kunnissa. Vastuullinen poliitikko kertoo tämän, kun seuraavien vaalien alla aletaan esitellä puolueiden ja ehdokkaiden vaaliteemoja. Loputtomat tulonsiirrot keskuksista maaseudulle ovat kaivoon kannettua vettä.

Tähän tilanteeseen on sopeuduttava. Lähipalvelun loppuminen ei välttämättä tarkoita palvelun loppumista. Terveyspalveluita voi saada esimerkiksi terveyspalvelubussista. Lähisairaala voi tarjota huonompaa hoitoa kuin ison keskuksen sairaala, jonne kyllä pääsee halutessaan.

Selvää on, että mennyt aika, jolloin monissa maaseutukunnissa/taajamissa oli koulu, terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotto, nimismies, mahdollisesti apteekki plus muut yhteiskuntaan olennaisesti kuuluvat palvelut kuten kauppa, pankki, posti ja huoltoasema, ei enää palaa ellei kaupunkiin muuttanut väki palaa takaisin maaseudulle ja maa muutu taas agraariyhteiskunnaksi. Eikä tarvitsekaan vaan olisi syytä hyödyntää esimerkiksi keksintöä nimeltä auto, jolla nämä palvelut voidaan nykyään viedä ihmisten luo. Ja toki hommaa helpottaa sekin, että toisin kuin vielä 50 vuotta sitten, nykyään useimmilla maaseudulla asuvilla on auto. Kunhan vain poliitikot pitäisivät huolta, että autolla liikkuminen pysyy edes jotenkin kohtuuhintaisena.

Toisin kuin vasemmisto tuntuu kuvittelevan, hyvinvointivaltio ja julkinen sektori eivät ole synonyymeja. Jos joku yksityinen yrittäjä on niin uskalias, että tarjoaa haja-asutusalueilla vaikkapa terveyspalveluita, hänelle kannattaa levittää eteen punainen matto.

Nykyinen byrokratia ja sääntely huomioiden se levitettävä matto on yleensä piikkimatto. Ja jos sattuu käymään niin että julkinen toimija ei toistuvista vaatimuksista huolimatta velvoitteitaan täytä ja sitten yksityinen taho sen omalla kustannuksellaan korjaa, palkkioksi haukutaan ja uhataan vahingonkorvauksilla, kuten siinä taannoisessa soratien lanausjupakassa.

Suomen heikko väestökehitys ei ole uusi ilmiö. Ongelma on siinä, että politiikan tarjonta rakennettiin hyvinä aikoina jatkuvan kasvun varaan. Äänestäjille myytiin tulevaa hyvää, ja visioiden päälle rakennettiin menoautomaatteja, joiden tulot kuitataan tulevaisuudessa.

Nyt kun kehitys ja visiot pettävät, politiikka ei osaa perääntyä vanhoista asemistaan. Hyvinvointivaltiolta puuttuu pakki. Tärkeintä on luetella, mistä ei ainakaan luovuta. Kun riittävän moni sanoo näin, silloin luovutaan hyvinvointivaltiosta.

Tämä on juurikin nykytilanteen ongelma kun moderni yhteiskunta on rakennettu periaatteella että talous kasvaa koko ajan vähintään inflaation verran ja väkimäärä kasvaa tai pysyy vähintään ennallaan. Nyt kun tullee käymään niin, että väkimäärä kääntyy laskuun, niin se peruutusvaihde on vaan löydettävä.

Halla-aho sen sanoi jo 15 vuotta sitten. Pysyviä, haitallisia ratkaisuja ei kannata tehdä tilapäisten ongelmien korjaamiseksi.

Hirveä työvoimapula

Tämänhetkinen elinajanodote on n. 80 vuotta. Suuret ikäluokat, requiescant in pace, kuolevat pois seuraavien 10-20 vuoden aikana. Tilapäisten ongelmien korjaamiseksi ei välttämättä kannata tehdä ratkaisuja, joiden seuraukset ovat a) suurelta osin kielteisiä ja b) pitkäaikaisia ja peruuttamattomia.

Mitä vanhusten hoivaan tulee, niin siitä voi tulla muutaman vuosikymmenen pituinen ongelma, kun myöhemmin syntyneet pienemmät ikäluokat joutuvat huolehtimaan aiemmista, suuremmista ikäluokista, mutta sekin korjaantuu/tasoittuu sitten. Aivan kuten koulutusala ja terveydenhoitoala joutuivat sotien jälkeen sopeutumaan 1945-1949 syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Siitäkin selvittiin vaikka aikalaiskertomusten mukaan lujilla oltiin välillä.

Ongelmaa helpottaa terveydenhuollon teknologian ja kaiken muunkin teknologian kehitys, mutta toisaalta hankaloittaa se, että liian monella nykyihmisellä ei ole minkäänlaista kiinnostusta pitää huolta terveydestään. Popcorni maistuu ja kalja haisee hyvälle. Yli 16-vuotiaista suomalaisista 59,5 prosenttia on ylipainoisia ja 26,8 prosenttia lihavia. Jos termit eivä ole tuttuja, niin ylipainoisuus on sitä että on hiukan liikaa massaa, kuten varmaan monella. Lihavuus tarkoittaa suomeksi sanottuna läskiä. Tai jotkut kutsuvat sitä myös kehopositiivisuudeksi.

 

[Cluuduli]

Suomen valtio vei lapsiperheen oikeuteen ja hävisi

Nainen toivoi, että maanviljelys hänen kotitilallaan jatkuu. Jutun hävinnyt valtio joutuu maksamaan yli 30 000 euron oikeudenkäyntikulut.

www.iltalehti.fi

Tähän asti valtio on aina hanakasti pitänyt kiinni oikeudestaan perintöön, jos vain on ollut pienikin tilaisuus yrittää päästä osingoille. Nyt on kuulunut jo soraääniäkin jos tilanne onkin toisinpäin, eli perilliset vapaaehtoisesti luopuvat perinnöstä valtion hyväksi, mutta sukutilan tai Helsingissä sijaitsevan kalliin asunnon sijasta perinnöksi onkin tulossa peruskorjausikäinen kerrostalo-osake taantuvalta paikkakunnalta.

Tämäkin asunto päätyi omistajan kuoltua valtiolle, koska muuta perijää ei ollut – määrät hurjassa kasvussa

Perintöjä päätyy valtiolle ja kunnille, jos perijää ei ole tai jos hän kieltäytyy. Viime vuonna näin kertyi ennätysmäiset 63 miljoonaa euroa. Vierailimme perintöasunnossa.

yle.fi

Pääkirjoitus | Kun väki vähenee, niin pidot pahenevat

Suomen väestökehitys etenee hitaasti kohti hyvinvointivaltion tuhoa. Puolueet keskittyvät silti suojelemaan omia poliittisia etujaan.

www.hs.fi

Aika hyvä pääkirjoitus, mutta itse olisin kirjoittanut vielä vähän pontevammin

Ongelma vaan on siinä, että Suomen korkea verotus, kielivaatimukset, kankea byrokratia ja korkea hintataso saavat oikeat huippuosaajat karttamaan tätä maata. Samalla taas avokätinen sosiaaliturva vetää puoleensa "huippuosaajia" kuten somalialaisia koneinsinöörejä. Tähän kun lisää sen, että jotakuinkin kaikki puolueet persuja lukuunottamatta tulkisevat perustuslain 19. pykälää niin, että se tarkoittaa sosiaaliturvan tarjoamista tarvittaessa koko maailmalle, niin eihän lopputuloksena voi olla kuin hyvinvointivaltion rapautuminen.


Selvää on, että mennyt aika, jolloin monissa maaseutukunnissa/taajamissa oli koulu, terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotto, nimismies, mahdollisesti apteekki plus muut yhteiskuntaan olennaisesti kuuluvat palvelut kuten kauppa, pankki, posti ja huoltoasema, ei enää palaa ellei kaupunkiin muuttanut väki palaa takaisin maaseudulle ja maa muutu taas agraariyhteiskunnaksi. Eikä tarvitsekaan vaan olisi syytä hyödyntää esimerkiksi keksintöä nimeltä auto, jolla nämä palvelut voidaan nykyään viedä ihmisten luo. Ja toki hommaa helpottaa sekin, että toisin kuin vielä 50 vuotta sitten, nykyään useimmilla maaseudulla asuvilla on auto. Kunhan vain poliitikot pitäisivät huolta, että autolla liikkuminen pysyy edes jotenkin kohtuuhintaisena.


Nykyinen byrokratia ja sääntely huomioiden se levitettävä matto on yleensä piikkimatto. Ja jos sattuu käymään niin että julkinen toimija ei toistuvista vaatimuksista huolimatta velvoitteitaan täytä ja sitten yksityinen taho sen omalla kustannuksellaan korjaa, palkkioksi haukutaan ja uhataan vahingonkorvauksilla, kuten siinä taannoisessa soratien lanausjupakassa.


Tämä on juurikin nykytilanteen ongelma kun moderni yhteiskunta on rakennettu periaatteella että talous kasvaa koko ajan vähintään inflaation verran ja väkimäärä kasvaa tai pysyy vähintään ennallaan. Nyt kun tullee käymään niin, että väkimäärä kääntyy laskuun, niin se peruutusvaihde on vaan löydettävä.

Halla-aho sen sanoi jo 15 vuotta sitten. Pysyviä, haitallisia ratkaisuja ei kannata tehdä tilapäisten ongelmien korjaamiseksi.

Hirveä työvoimapula

Mitä vanhusten hoivaan tulee, niin siitä voi tulla muutaman vuosikymmenen pituinen ongelma, kun myöhemmin syntyneet pienemmät ikäluokat joutuvat huolehtimaan aiemmista, suuremmista ikäluokista, mutta sekin korjaantuu/tasoittuu sitten. Aivan kuten koulutusala ja terveydenhoitoala joutuivat sotien jälkeen sopeutumaan 1945-1949 syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Siitäkin selvittiin vaikka aikalaiskertomusten mukaan lujilla oltiin välillä.

Ongelmaa helpottaa terveydenhuollon teknologian ja kaiken muunkin teknologian kehitys, mutta toisaalta hankaloittaa se, että liian monella nykyihmisellä ei ole minkäänlaista kiinnostusta pitää huolta terveydestään. Popcorni maistuu ja kalja haisee hyvälle. Yli 16-vuotiaista suomalaisista 59,5 prosenttia on ylipainoisia ja 26,8 prosenttia lihavia. Jos termit eivä ole tuttuja, niin ylipainoisuus on sitä että on hiukan liikaa massaa, kuten varmaan monella. Lihavuus tarkoittaa suomeksi sanottuna läskiä. Tai jotkut kutsuvat sitä myös kehopositiivisuudeksi.

Nuo Halla-ahon ajatukset eivät toimi, väestöpyramidin mukaan ne oikeasti pienemmät ikäluokat ovat sitten joskus 1990-luvulla. Sinne asti mennään aika isoilla ikäluokilla, eli vanhusten hoitoon tarvitaan aika pysyviä toimenpiteitä.

Suomen väestö – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Pete88]

Tekee mieli ottaa kantaa joka kohtaan, olen kaikissa kohdissa osittain tai täysin samaa mieltä. Välttääkseni saman toistoa useiden rivien verran tartun vain tähän loppuosaan, jossa minusta suurin ongelman siemen.

Äitien panos on merkittävä ja hirveän moni nuori nainen haluaa välttää sen koska ydinperheet ovat ahdasmielisille, miesten ja naisten työt vanhanaikainen ajattelumalli, kotiäidit naisvihaa, avoimet suhteet, only fans, uusioperheet, päihteet ja muu hedonismi kuuluu kaikille. Osa miehistä ei halua isäksi koska lapsiperhearki vie aikaa videopelaamiselta jota ei aikuinen ihminen pysty aina vähentämään vaikka olisi ihmisestä kyse. Nuori ihminen ei halua heittää elämäänsä hukkaan tylsien aikuisten vastuiden kanssa vaan nauttia joka hetki juuri siitä mitä haluaa juuri sillä hetkellä tehdä. Tämän tietysti osa mahdollistaa pakollisella pahalla eli palkkatyöllä, mutta osa on siitäkin epäinhimillisestä riistosta päässyt eroon. Työttömyys vapauttaa lukisi porttipielissä jos saisi nykyihminen valita.

Tunnistan tuon epäkypsyyden lähes kaikkialla ympärilläni kun vertaan vanhempieni sukupolven elämänarvoihin ja elämäntapaan. Minun lapsuudessani keskiverto aikuinen ihminen oli sellainen joka oli saanut kosketuksensa työelämään alle täysi-ikäisenä, hankki lapset ja rakensi kodin parikymppisenä, hallitsi monia taitoja kuten siivous, ruoanlaitto, metsästys, kalastus, talonrakennus, auton korjaaminen, pihatyöt, monilla oli palkkatyö sekä sivutulona yrittäminen jne. Ylipäätään esim. lama 90-luvulla sai monet ihmiset ahkeriksi ja yritteliäiksi, monilta ikävä kyllä meni kaikki mikä ei ollut heistä riippuvaista.

Nyt on tyypillistä että aikuisella ihmisellä on kolmikymppisenä vuokrakämppä täynnä viihde-elektroniikkaa, harrastaa irtosuhteita, wolttaa usein ruokansa, ei lapsia, ei ehkä yhtään pitkäaikaista kypsää parisuhdetta takana, masentaa, ahdistaa ja mielenterveys sitä ja tätä. Pariskunnilla on omat ystävät ja omaa aikaa ja lapset saavat kasvaa ruutuaikariippuvaisiksi mikä tekee heistä sosiaalisesti vajavaisia, käytöshäiriöisiä ja myöhemmällä iällä yhä useampi on narsistinen, väkivaltainen tai muuten täysin epäsopiva sivistyneeseen yhteiskuntaan. Heiltä on puuttunut vanhempien läsnäolo ja läheisyys, empatiakykyä ei ole näytetty ja opetettu eikä ole opetettu selviämään ongelmakohdista itse. Ennen lapset juoksi, hyppi ja kyykisteli, haki kavereita kotiovelta leikkimään. Nyt yhteistä aikaa vietetään kavereiden kanssa whatsappissa hauskojen giffien selailussa. Lapsille sanottiin että kyllä se siitä, ymmärrän että on paha mieli mutta se menee ohi. Nyt espoolaisäiti vastustaa lakiperäistä koulun kännykkäkieltoa koska 15-vuotias ahdistuu päivittäin niin että tämän pitää saada lähettää äidilleen viesti sen sijaan että teinille opetettaisiin tunteidenhallintaa. Ei voi kuin ihmetellä mikä on tuollaisen teinin elämänhallintakyky aikuisena.

Kaikki menee päin helvettiä koska asiat on liian hyvin ja silti vaan keskitytään pehmentämään pudotuksia koko ajan. Kaikesta tehdään kaikille niin pirun helppoa ja mukavaa, että vastoinkäymisiä ei opita hallitsemaan ja pääsemään niistä yli. Aikuinen ihminen masentuu ja menettää elämänhalunsa kun toinen aikuinen ihminen ei enää halunnutkaan asua sen kanssa, vaikka kumpikaan ei ole toisesta enää välittänyt enempää kuin vieraasta kämppiksestä. Viisivuotias ahdistuu (lue: kiukustuu, vittu se on eri asia) kun älylaite otetaan pois ja äiti ei enää tiedä mitä tehdä. Vanhemman tehtävä on aiheuttaa lapselle ihan helvetisti pahaa mieltä kaikissa elämänvaiheissa, että se lapsi on valmis elämään omillaan aikuisena. Muuten siitä tulee yhtä munaton luovuttaja ja ruikuttaja kuin vanhemmistaan.

Tässä on kyllä monen monta kohtaa, joista olen täysin samaa mieltä.

Sinänsä on nähdäkseni väärin soimata nykyistä nuorisoa tai nuorempia aikuisia siitä, että he toimivat niin kuin toimivat. Kuten monessa asiassa, myös tässä ne lähtökohdat elämälle on asetettu jo lapsuudessa sen aikaisissa vaatimuksissa elämään. Aika paljon arjessa tulee vastaan 80-luvun lopulla tai 90-luvulla syntyneitä ihmisiä, jotka eivät ole edes siinä kolmenkympin korvilla saaneet oikein kunnolla elämästä kiinni, vaan kuvaavampaa on ehkä, että eletään vielä niitä varhaisaikuisuuden totuttuja elämäntapoja. Miehillä tähän voi liittyä pelaamista tai joitakin muita harrastuksia, naisilla ehkä enemmän sosiaalisia tapahtumia ja matkustelua. Kummankin sukupuolen yhdistävänä tekijänä on kuitenkin tietynlainen vastuunoton ja sitoutumisen karttaminen, joka voi läpileikata koko oman elämän. Tämä voi näkyä haluttomuutena sitoutua parisuhteeseen (esim. konsepti, että aina on jossain joku parempi tai pelätään, että valitsemalla jonkun voi myöhemmin katua valintaansa), haluttomuutena ottaa asuntolainaa (sehän pitää maksaa joskus pois) ja threadin teeman mukaisesti haluttomuutena hankkia lapsia (vaikka parisuhde olisikin), koska lapsen hankinta lienee yksiä eniten vastuunottoa ja sitoutumista vaativa valinta elämässä.

Argumentteja sitoutumattomuudelle ja vastuunoton karttelulle voi sitten kysyä keneltä tahansa ja aiheita riittää: ilmastonmuutos, turvattomuus, työttömyyden pelko, näköalattomuus, ahdistus ja masennus... Toki yksittäiset teemat voivat olla joidenkin ihmisten elämässä erittäin valideja ja ajankohtaisia. Mutta esimerkiksi lapsettomuuden valitseminen ilmastonmuutokseen vedoten ja samalla täysin estottomasti matkustelu ja vähät välittäminen ympäristöstä ja päästöistä ei kuitenkaan parasta kuvaa henkilöstä anna. Tämä toki nyt vain karrikoituna esimerkkinä.

En kuitenkaan koskaan ole suositellut lasten hankintaa oikeastaan yhtään kenellekään, ennen kuin on perinpohjaisesti tutkinut itseään ja mahdollisuuksiaan tarjota lapselle sen mitä hän tarvitsee. Lasten hankinta (muistuttaisin kuitenkin, että kaikki eivät lapsia saa, vaikka haluaisivatkin) on erittäin vastuuta ja sitoutumista vaativa päätös, joka vaikuttaa koko loppuelämääsi. Kaikilla ei valitettavasti sellaiseen resursseja ole, vaikka halua olisi. Enkä tarkoita tällä välttämättä edes taloudellisia resursseja, vaan inhimillisiä. Näin ollen lasten saanti ei pitäisi olla mikään vahinko tai itsestäänselvyys, vaan vakaata harkintaa koskeva päätös.

Itselläni on lapsia. Oliko minulla säännölliset tulot, oma asunto tai edes varmuus omasta tulevaisuudestani, kun sain ensimmäisen lapseni? Ei ollut. Ajattelin vain, että asioilla on tapana järjestyä. Elämä on riskinottoa ja sitoutumista sekä vastuunottoa myös niissä tilanteissa, missä tehty valinta voi kostautua. Mutta jos karttaa kaikkea vastuuta ja pelkää vääriä valintoja, sitten kyllä jää elämä elämättä.

 

[Sikatiiker]

En kuitenkaan koskaan ole suositellut lasten hankintaa oikeastaan yhtään kenellekään, ennen kuin on perinpohjaisesti tutkinut itseään ja mahdollisuuksiaan tarjota lapselle sen mitä hän tarvitsee. Lasten hankinta (muistuttaisin kuitenkin, että kaikki eivät lapsia saa, vaikka haluaisivatkin) on erittäin vastuuta ja sitoutumista vaativa päätös, joka vaikuttaa koko loppuelämääsi. Kaikilla ei valitettavasti sellaiseen resursseja ole, vaikka halua olisi. Enkä tarkoita tällä välttämättä edes taloudellisia resursseja, vaan inhimillisiä. Näin ollen lasten saanti ei pitäisi olla mikään vahinko tai itsestäänselvyys, vaan vakaata harkintaa koskeva päätös.

Tämä. Lähisuvussakin on ollut niitä ihmisiä jotka ei onneksi hankkineet lapsia - ja niitä joiden ei olisi pitänyt hankkia. Noh, kait niitä joka suvusta löytyy addikteja, mielenterveysongelmaisia, rikollisia jne jne. Asetit sanasi hyvin: "mahdollisuuksiaan tarjota lapselle sen mitä hän tarvitsee". Sillä lapsen kasvattaminenhan on toki palkitsevaa ja ihmisellä on siihen joitain itsekkäitäkin syitä - tai ainakin mielikuvia jotka lisäävät myönteistä suhtautumista lastentekoon - mutta suurimmaksi osaksi vanhemmuuden ydin on epäitsekkyys ja kaikkea muuta kuin sitä mitä vanhempi siitä saa. Keskiössä on se mitä lapsi saa ja se, että lapsi oppisi tekemään hyviä päätöksiä omassa elämässän. Enkä pysty selittämään edes itselleni miksi mietin lasten parasta ja pyrin sen asettamaan oman edun edelle. Lienee pakko uskoa johonkin sisäänrakennettuun mekanismiin, kait evoluutiosta tai mistä lie ylhäältä peräisin tai sekä että.

Itselläni on lapsia. Oliko minulla säännölliset tulot, oma asunto tai edes varmuus omasta tulevaisuudestani, kun sain ensimmäisen lapseni? Ei ollut. Ajattelin vain, että asioilla on tapana järjestyä. Elämä on riskinottoa ja sitoutumista sekä vastuunottoa myös niissä tilanteissa, missä tehty valinta voi kostautua. Mutta jos karttaa kaikkea vastuuta ja pelkää vääriä valintoja, sitten kyllä jää elämä elämättä.

Vähän sama juttu, paskalla palkalla väliaikaisessa työssä tuumin etten koskaan rikastu enkä nuorru. Kaksi lasta myöhemmin on elämä paremmassa jamassa kuin uskalsin toivoa sekä taloudellisesti, fyysisen ja henkisen jaksamisen että onnellisuuden mittareilla. Toivoton pessimistikin saattaa näköjään tarttua tilaisuuteen josta tulee jotakin.

E: suomalaisuuden säilymisen suhteen ei ehkä hyvältä näytä pitkässä juoksussa, mutta itsekseni vaalin sitä maailman parhaana kansallisuutena sillä olen sen saanut isältä pojalle ja pyrin ojentamaan soihdun isältä pojalle myös eteenpäin.