Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Asun ensimmäistä kertaa elämässäni asunnossa, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys (jonka toiminnasta en ymmärrä juuri mitään), ja kuvassa sen jakotukki. Jakotukissa merkinnät vasemmalta oikealle PH, MH, MH, OH, KH, OH ja MH. Asunnosta löytyy termostaatit olohuoneesta, ja kolmesta makuuhuoneesta. Muutama (todennäköisesti) tyhmä kysymys tästä tuli mieleen:

1. Ilmeisesti jokaisesta termostaatista tulee piuha yhteen noista ylemmän rivin RBM mutikoista? Minkähän takia noita on tuossa 5 kappaletta, kun termostaatteja asunnossa on vain 4? Lisäksi mietin, miksi noita OH piirejä mahtaa olla kaksi, kun olohuone on hyvin pieni, avokeittiön kanssa yhteistä tilaa.

2. Pesuhuoneen lattia tuntuu hieman viileältä omaan makuun, ja pesuhuoneesta ei termostaattia löydy. Ilmeisesti ainoa keino säätää tätä on suoraan jakotukista? Hieman hämmentää nuo jakotukin merkinnät PH ja KH. Olettaisin tuon PH:n meinaavan pesuhuonetta, koska siitä tuo RBM säätömutikka puuttuu. Tiedä sitten mitä tuo KH meinaa, toki se voisi tarkoittaa kylpyhuonetta myös. Tuossa KH:n yläpuolella toisaalta lukee vain K, joka taas voisi meinata keittiötä. Keittiön seinässä ei kuitenkaan ole omaa termostaattia.

3. Tuossa alemmalla rivillä on jokaisen piirin kohdalla tuo asteikko 1-5. Mitä tämä indikoi? Virtausta, veden määrää?

Kiitos jos joku jaksaa selittää tyhmälle näitä. Varmaan nämä selviäisi helpoiten, jos olisi piirrustukset tallessa jossa nuo lämmityspiirit näkyvät, mutta niitä ei nyt tähän hätään ole saatavilla.

PXL_20260322_064300045.jpg
Lähdetään avainsanasta "asunnossa", eli asut taloyhtiössä? Silloin nuo säädöt pitäisi mennä taloyhtön kautta, ei esim. osakkaan kannata niitä räpätä.
Samassa tilassa saattaa olla monta piiriä, paristakin syystä. Putkille on annettu maksimipituus (painehäviö kasvaa liian isoksi), ulkoseinä saattaa tarvita oman jatkuvasti kiertävän piirin (varsinkin jos on terassi/parvekovea tai isoja ikkunoita).
Jos tilassa (esim. avokeittiö+oh) on monta piiriä niin ihan loogista että niitä ohjataan yhdellä termostaatilla.
Tässä tapauksessa PH on pesuhuone, iso K (kolmas vas) on keittiö, ehkä aluksi vahingossa laitettu h-kirjain mutta sitten tajuttu asia ja isonnettu tuota K-kirjainta ja selvyyden vuoksi laitettu myös toiseen jakotukkiin.
Asteikko paluujakotukissa on virtausmittari, samassa venttiilissä on myös piirikohtainen säätö, tuon valkoisen korkin alla mitkä puuttuu kahdesta piiristä. Noissa vaan ruoste tuppaa sotkea tuon virtausmittarin että niitä on hankala lukea.
Mitä tarkoittaa "hieman viileältä"? lämmön tunne kun on subjektiivista. Oletko mitannut kylppärin lattian lämpötilan?
Kokonaisuudesta puuttuu näkyviltä vielä syöttölinjan linjasäätöventtiili.
Ja semmoinen asia, noita säätöjä ei todellakaan aleta tekemään keväällä, ihan sama onko omk vai osake, vaan talvella kun kun on pakkasta.
 
Onko jotain kikkaa millä saisi pesualtaan hanan irroitettua? Se kiinnitysmutteri on melko syvässä poterossa enkä viitsisi mitään hana-avainta yhden mutterin irroituksen takia hankkia. Tuonne ei taida oikein mikään papukaijapihti tms oikein yltää. Sinänsä pesualtaalla ei ole väliä, saa vaikka hajotakin, Sortti-asemalle sitä olisin viemässä. Kierrätysohjeessa vaan oli maininta että hana pitäisi irroittaa altaasta.
Riippuu valmistajasta mikä kiinnitysmutteri siellä on mutta esim. pitkällä hylsyllä saattaa saada irti.
 
Onko jotain kikkaa millä saisi pesualtaan hanan irroitettua? Se kiinnitysmutteri on melko syvässä poterossa enkä viitsisi mitään hana-avainta yhden mutterin irroituksen takia hankkia. Tuonne ei taida oikein mikään papukaijapihti tms oikein yltää. Sinänsä pesualtaalla ei ole väliä, saa vaikka hajotakin, Sortti-asemalle sitä olisin viemässä. Kierrätysohjeessa vaan oli maininta että hana pitäisi irroittaa altaasta.
pitkä hylsy, holkkiavain, tai vaan vasaralla lavuaari paskaksi. Sortti-asemalle roikotat allasta hanasta posliinilaarin päällä ja vasaralla allas paskaksi laariin ja hana metalli laariin.
 
Lähdetään avainsanasta "asunnossa", eli asut taloyhtiössä? Silloin nuo säädöt pitäisi mennä taloyhtön kautta, ei esim. osakkaan kannata niitä räpätä.
Samassa tilassa saattaa olla monta piiriä, paristakin syystä. Putkille on annettu maksimipituus (painehäviö kasvaa liian isoksi), ulkoseinä saattaa tarvita oman jatkuvasti kiertävän piirin (varsinkin jos on terassi/parvekovea tai isoja ikkunoita).
Jos tilassa (esim. avokeittiö+oh) on monta piiriä niin ihan loogista että niitä ohjataan yhdellä termostaatilla.
Tässä tapauksessa PH on pesuhuone, iso K (kolmas vas) on keittiö, ehkä aluksi vahingossa laitettu h-kirjain mutta sitten tajuttu asia ja isonnettu tuota K-kirjainta ja selvyyden vuoksi laitettu myös toiseen jakotukkiin.
Asteikko paluujakotukissa on virtausmittari, samassa venttiilissä on myös piirikohtainen säätö, tuon valkoisen korkin alla mitkä puuttuu kahdesta piiristä. Noissa vaan ruoste tuppaa sotkea tuon virtausmittarin että niitä on hankala lukea.
Mitä tarkoittaa "hieman viileältä"? lämmön tunne kun on subjektiivista. Oletko mitannut kylppärin lattian lämpötilan?
Kokonaisuudesta puuttuu näkyviltä vielä syöttölinjan linjasäätöventtiili.
Ja semmoinen asia, noita säätöjä ei todellakaan aleta tekemään keväällä, ihan sama onko omk vai osake, vaan talvella kun kun on pakkasta.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Tästä selvisi oikeastaan kaikki mitä halusin tietää. En ole lattian lämpötilaa kylppäristä mitannut, mutta ihan normi huonelämpömittarilla mitattuna kovilla pakkasilla kylppäri oli muutaman asteen muuta kämppää viileämpi. Nyt plussa kelien tultua toki tasaantunut eikä eroa enää juuri huomaa. Olkkari/avokeittiö tilassa on yksi seinä käytännössä pelkkää ikkunaa, joten kuulostaa ihan loogiselta että ulkoseinällä sitten varmaan on oma piirinsä. Ja tosiaan taloyhtiö kyseessä, rivitalo-asunto. Pitänee ottaa ensi talvena isännöitsijään yhteyttä ja pyytää tarkastamaan tuo kylppärin säätö kohdalleen. Eikö nyrkkisääntönä ole, että pesuhuoneen tulisi aina olla hieman muuta asuntoa lämpimämpi?
 
Riippuu valmistajasta mikä kiinnitysmutteri siellä on mutta esim. pitkällä hylsyllä saattaa saada irti.

pitkä hylsy, holkkiavain, tai vaan vasaralla lavuaari paskaksi. Sortti-asemalle roikotat allasta hanasta posliinilaarin päällä ja vasaralla allas paskaksi laariin ja hana metalli laariin.
Siellä on yksi sellainen varmaan joku 30mm+ mutteri (kokoa en tiedä kun on nyt 10km päässä) koko höskän ympärillä, hana joku 80-luvun Oras todennäköisesti.

No, tuo allas hanoineen Sorttiin ja vasaralla allas paskaksi varmaan tulee tehtyä ellen yhtäkkiä keksi muuta keinoa.
 
Muutimme vähän aikaa sitten ja mulla tulee autotalliin kylmä vesi kupariputkea pitkin. Se menee pinta-asennuksena autotallin kattoa pitkin. Kannattaisiko se eristää tuon matkan mitä se menee kattoa pitkin? Onkohan tuo kupariputki sitten 12mm vai 15mm. Käykö siihen esim. tämä? Miten noiden kannakointien kohdalta sitten eristys tapahtuu? Se on tollasilla "varrellisilla" putkikiinnikkeillä kiinni katossa.
Kannattaako tähän lähteä, antaako se mitään lisäarvoa jos eristän?
 
Muutimme vähän aikaa sitten ja mulla tulee autotalliin kylmä vesi kupariputkea pitkin. Se menee pinta-asennuksena autotallin kattoa pitkin. Kannattaisiko se eristää tuon matkan mitä se menee kattoa pitkin? Onkohan tuo kupariputki sitten 12mm vai 15mm. Käykö siihen esim. tämä? Miten noiden kannakointien kohdalta sitten eristys tapahtuu? Se on tollasilla "varrellisilla" putkikiinnikkeillä kiinni katossa.
Kannattaako tähän lähteä, antaako se mitään lisäarvoa jos eristän?
Mitä meinasit sillä saavuttaa? Jos autotalli on pakkasella niin putki on jäässä oli se eristetty tai ei. Jos autotalli on lämpimänä niin putki on sula, oli eristetty tai ei. Eristys voi ehkä auttaa hetken kauemmin pitämään sulana jos lämpimän tallin ovi unohtuu auki pakkasella pidemmäksi aikaa, mutta silloinkin vaarassa on ensimmäisenä alempana olevat putket eikä katto...
 
Kylmävesiputken eristys hyödyttää siinä että silloin se ei kondensoi ja tiputa vettä. Jos sen haluaa tehdä kunnolla niin solukumikourun saumat liimataan tai teipataan solukumiteipillä. Eristeen alku- ja loppupää liimataan putkeen kiinni. Kannakereiät tiivistetään silikonikitillä.
Jos käyttö on vähäistä tai putken alla ei ole mitään tärkeää niin ei maksa vaivaa.
 
Kylmävesiputken eristys hyödyttää siinä että silloin se ei kondensoi ja tiputa vettä. Jos sen haluaa tehdä kunnolla niin solukumikourun saumat liimataan tai teipataan solukumiteipillä. Eristeen alku- ja loppupää liimataan putkeen kiinni. Kannakereiät tiivistetään silikonikitillä.
Jos käyttö on vähäistä tai putken alla ei ole mitään tärkeää niin ei maksa vaivaa.
Juu ei ole alla mitään kun lattia. Eli en siis tee mitään...
 
Pakkasten aikaan hajosi mökin kylmän saunan Oras Optima suihkuhana.
Nyt pitäisi ostaa tilalle vipuhana, joko Oras Safira 1072 tai Oras 1871G Vega. Vegassa on ekopainike, jolla rajoitetaan lämpöä ja veden virtausta, mutta voiko sillä olla merkitystä pakkaskestävyyteen? Hanat näyttävät melko samanlaisilta, mutta Safira on ilman ekonappia ja on halvempi.
 
Pakkasten aikaan hajosi mökin kylmän saunan Oras Optima suihkuhana.
Nyt pitäisi ostaa tilalle vipuhana, joko Oras Safira 1072 tai Oras 1871G Vega. Vegassa on ekopainike, jolla rajoitetaan lämpöä ja veden virtausta, mutta voiko sillä olla merkitystä pakkaskestävyyteen? Hanat näyttävät melko samanlaisilta, mutta Safira on ilman ekonappia ja on halvempi.
Ei ole vaikutusta mihinkään kestävyyteen. kahvassa on vain ns muovinen stoppari jonka voi ohittaa kahvan nappia painamalla.

Ei mikään hana kestä pakkasta jos on vedet sisällä. Jää laajetessaan rikkoo mitä rikkoo.
 
Ei ole vaikutusta mihinkään kestävyyteen. kahvassa on vain ns muovinen stoppari jonka voi ohittaa kahvan nappia painamalla.

Ei mikään hana kestä pakkasta jos on vedet sisällä. Jää laajetessaan rikkoo mitä rikkoo.
Aikoinaan saunassa oli vipuhana, se ei tykännyt huonoa pienistä pakkasista, kunhan muisti jättää vivun yläasentoon.
 
Aikoinaan saunassa oli vipuhana, se ei tykännyt huonoa pienistä pakkasista, kunhan muisti jättää vivun yläasentoon.
Ei nyt ihan auennut että onko saunasta vedet poikki ja hana tyhjä vai hana vuotamassa kokoajan. Tai onko pikkupakkanen ulkona vai onko sauna itsestään pakkasen puolella.Mutta edelleen pätee että jos on vedet sisällä niin yleensä hajoaa jäätyessään.

vipuhana on helpompi laskea tyhjäksi kuin termostaattihana jossa on takaiskut.
 
Ei nyt ihan auennut että onko saunasta vedet poikki ja hana tyhjä vai hana vuotamassa kokoajan. Tai onko pikkupakkanen ulkona vai onko sauna itsestään pakkasen puolella.Mutta edelleen pätee että jos on vedet sisällä niin yleensä hajoaa jäätyessään.

vipuhana on helpompi laskea tyhjäksi kuin termostaattihana jossa on takaiskut.
En huomannut mainita, siis sulut kiinni ja hana auki.
Sauna ollut pakkasen puolella, varsinkin jos ollaan oltu pois useampi päivä. Muutenkin vesijohdot paukkuneet torpassa useamman kerran, viimeksi -24.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
303 626
Viestejä
5 145 499
Jäsenet
82 378
Uusin jäsen
ccsmo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom