Niin itsellä tässä ei ole kyse mistään laihduttamisesta, vaan tavasta elää. Saatan esimerkiksi kompensoida arjessa kaloreita, joita syön hyvinkin mielelläni joskus muulloin. Toisaalta en myös yleisellä tasolla etsikään elämääni mitään ruoka-aineita mitä voisi syödä volyymillisesti maksimimäärän mahdollisimman pienillä kaloreilla.Ihmetyttää tämä puhe siitä, kuinka tarvitsee sietää nälkää. Ihan kuin lukisi jotain anorektikkojen keskustelupalstaa. Järkevän laihduttamisen ei tarvitse perustua nälän sietämiseen. Ihan tavallisella lautasmallilla saa vatsan täyteen ilman liikakaloreita.
Jos olen lähdössä esimerkiksi juoksemaan, vaikka perus lenkin 15-20km maastoon, niin tankkaan hiilareita ennen ja jälkeen juoksun. Välillä tulee vedettyä vielä paljon pidempiä lenkkejä ja "nautiskeltua" vauhtikarkkeja tai maltoa/vitargoa juostessa.
Eli en tosiaan etsi mitään taikatemppua, jolla ei tarvitsisi sietää nälkää. Vaan siedän sitä oikein mielelläni, jos tiedän olevani vaikka muutaman päivän reissussa missä syön mitä huvittaa.
Eli homman ensimmäinen pointti oli se, kenenkään lihavan ei tarvitse itkeä nälkäänsä ja valittaa, kun on niin vaikeeta, moni laihakin voi kokea nälkää. Vai onko se nyt niin, että laihalla ja lihavalla on eri tuntuinen nälkä?
Toinen pointti oli se, jonka selkeästi jotkut ymmärsikin, että ihmisten pitäisi hallita oma mielensä, jotta nälän tullen voisi toimia normaalisti, vaikka seuraavat 8 tuntia ja syödä sitten vasta jotain järkevää ja mitä on suunnitellut syövänsä.
Tämä perustuu juuri tähän, mutta vähän eri tvistillä. Eli jos kulutus on 1600 kcal päivässä ja jonain päivänä haluaa syödä 3700 kcal, niin pysyäkseen "nolla"-tilanteessa tämä 2100 kcal on vaan joko kulutettava tai jätettävä syömättä muina päivinä.Enemmänhän tää kai perustuu johonkin mielihyväkeskukseen ja sen tyydyttämiseen kuin varsinaiseen nälkään.