- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Tämä on nimenomaan se jota itte suosin jos on tarvetta dual bootille. Pysyy hommat simppelinä kun jokainen OS on omalla asemallaan ja niillä on oma EFI partitio.
Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista
Tämä on nimenomaan se jota itte suosin jos on tarvetta dual bootille. Pysyy hommat simppelinä kun jokainen OS on omalla asemallaan ja niillä on oma EFI partitio.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Jos luet tarkkaan niin en vastannut alkuperäiselle kysyjälle vaan komppasin kommentia grubista.
Sitäpaitsi, pilkunviilaamosta päivää, systemd-boot ei ole bootloader, se on pelkkä UEFI boot manager eikä tee mitään muuta kun näyttää konffitun valikon tarjolla olevista EFI binaareista eikä edes kykene boottaaman mitään mikä ei ole suoraan UEFIn bootattavisa. Antaa vaan kätevästi tekstitiedostoissa olevat konffit efimuuttujien sijaan.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Bootloader, boot manager samaa huttua.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 72
Nyt sain ainakin kerran bootattua Windowsiin Grubin valikosta tuolta löytyvillä ohjeilla:
Of course I have a backup! - Grub2 menuentry for Windows 10 UEFI
I had some troube setting this up, because most of the google hits that come up are for older windows versions, which are using the old MBR/non-UEFI method, show examples for grub1, outdated, or just plain wrong.
ihaveabackup.net
Eli viittaus Windowsin EFI-osioon UUID:llä toimi. Tämmönen menuentry grubin valikossa oman osion UUID:llä:
menuentry 'Windows 10' {
search --fs-uuid --no-floppy --set=root D464-A236
chainloader (${root})/EFI/Microsoft/Boot/bootmgfw.efi
}
Ihme, miten googlella ja tekoälyllä löytyy vaan enimmäkseen toimimattomia ohjeita ja sitten jostain joku random-sivulta googlella löytyy toimivat ohjeet tämmöiseen.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 545
Jos Ubuntua kaipaa, niin PopOS on ihan pätevä korvike ja jos peleihin suuntautuu enemmän, niin Nobara (Fedora) on aika suosittu sillä saralla. Kaveri on pyöritellyt Manjaroa pelikoneessaan jo pari+ vuotta, kun ei halunnut asentaa Win10:ä.
Vaikka en noista mitään tiedä niin tuntuvat löytyvän suoraa PopOS sovellus jakelusta.
Muutenkin PopOS on aika selkeäkäyttöinen.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
Kysytään näin päin että miksi ei olisi järkeä? Onko jotain vikaa yms. mikä epäilyttää?
Ne hemmetin snapit ja niiden aggressiivinen pakotus. Eihän sillä väliä ole jos rauta jaksaa vääntää mutta itsellä on alla aina niin vanhaa paskaa että jonkun loop-device-hässäkän hallinnointi syö puolet sen vähäisestä väännöstä, ei hyvä. Voihan sen kitkeä pois juurineen mutta silloin pitää jo tykätä Ubuntusta muuten kovasti. Vähemmällä pääsee kun asentaa Popin - tai Tuxedon jos tykkää Plasmasta enemmän. Molemmat toimivat peliraudan ja -softan kanssa. Jos Popin meinaa asentaa niin nVidian omistajana kannattaa muistaa ladata nVidia-spesifinen ISO.
Itse asiassa tämäkin viesti on kirjoitettu poppikoneella. Vanha Elitebook Folio 1040 G1 i5-4310U:lla, 8 gigalla ja 250-gigaisella SSD:llä. Toimii oikein mallikkaasti hyötyhommissa ja ikivanhoissa peleissä Lutriksen kanssa. On tuolla nurkissa jotain uudempaa ja parempaakin ehkä jossain mutta jotenkin tämä aina palaa käyttöläppäriksi.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
En nyt niin asiaan oo perehtynyt mutta eikö noi snapit ala olemaan kohta kaikissa distroissa? uudemmissa ainakin. Riippuu tietysti käytöstä, kyllä tuolla vanhalla Lenovo T420, i5-2520m, 8gigaa muistia ja 256 ssd, Ubuntu 22.04 pyörii. Enimmäkseen surffi käytössä tosin vain. Sama Ubuntu pyörii uudemmassakin läppärissä ja vanhassa pöytäkoneessa, onkohan joku i5-4670, joka telkkarissa ihan streemien pyöritykseen. Itse en jaksa alkaa testaileen hirveesti eri Distroja, Ubuntu ollu versiosta 16 asti käytössä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Canonical sitä tuputtaa pääasiassa, sattuneesta syystä kun on taas yksi palikka Canonicalin NIH historiassa.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 4 725
Ensimmäistä launchia ne vähän hidastaa (vähän pakkauksesta riippuen), eikö niiden muuten pitäisikin toimia 'natiivia' vastaavalla nopeudella?
Kyllähän ne on joka paikassa mutta yleensä niitä ei pakoteta niin aggressiivisesti muissa distroissa. Ubuntussa snapit menevät kaiken edelle. Koetapa asentaa vaikka aptilla komentoriviltä joku kikkare, joka löytyy sekä snappina että repoista. Arvaa kumpi tulee oletusarvoisesti.. Lisäksi, jos kitket snapit ubuntussa pois juurineen, niin odotapa vaan seuraavaa päivitystä. Sitkeä kuin voikukka pihassa.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Eniten niissä ärsyttää kun alkaa df:ssä rivit kasvamaan kun rupeaa looppia olemaan loopin perään. Ja sitähän ei auta että uusi versio kun jostain snäppi kikkareesta asentuu niin vanha revisio jää pyörimään systeemiin.
Ihan vitun paska keksintö.
Tuon lisäksi itseäni ärsyttää se että ne koneet mihin Linuxia asennan ovat yleensä joko ikivanhoja ja siten vähätehoisia tai sitten laarinpohjimmaisesta paskaraudasta kasaan valettuja läppäreitä jotka eivät jaksaneet Windowsia edes tehtaalta lähtiessään. Eli heikkotehoisia. Linuxilla niistä tulee käyttökelpoisia - paitsi buntuilla, joissa niiden vähät resurssit menevät niiden looppien pyörittämiseen. Jos tehoa riittää eikä snappien pakotus haittaa niin ei kai siinä, antaa mennä vaan. Snappien ideahan on sinänsä oikein hyvä, mutta toteutus paikoin ontuu ja jotenkin itse vierastan nimenomaan pakottamista. Miksen muka itse voisi päättää haluanko nauttia Firefoxini snppina vai natiivina?
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 4 725
Ei tuohon mene resursseja. Ne on vain mountteja?
32-gigainen eMMC on resurssi vaikkakin melko olematon
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 646
Siksi, koska et maksa distron ylläpitäjälle perinteisen Firefox-paketin ylläpidosta. Tällöin Canonicalin vaakakupissa painaa enemmän heidän omat intressinsä kuin sinun preferenssisi. Canonicalin työmäärä vähenee, kun heidän tarvitsee jatkossa tuottaa Firefoxistaa vain snap-jakelua. Pienemmän ylläpitovaivan lisäksi myös Firefoxia koskevien bugitikettien määrä vähenee, kun Firefox ajetaan aina vakioidussa ympäristössä (kun taas perinteisessä mallissa Firefoxia ympäröivät kirjastot jne. saattavat olla ihan missä tahansa tilassa, mikä voi aiheuttaa softan kaatuilua tms. hajoamisia, mistä syntyy vaikeasti selvitettäviä bugitikettejä).
Käyttäjälle snapeista on ainakin kaksi selkeää hyötyä:
- Softassa olevien tietoturvahaavoittuvuuksien seurausten vakavuus pienenee, kun softalla ei ole vapaata pääsyä koko järjestelmään, vaan softan pääsy on rajattu sitä ympäröivän containerin avulla. Tämä on erityisen merkityksellistä juuri selaimien, sähköpostiohjelmien jne. osalta, joilla käsitellään mahdollisesti epäluotettavalta taholta tulevaa dataa.
- Saat softista helposti uusimman tai jonkun muun haluamasi version käyttöön riippumatta siitä, missä syklissä softaa ympäröivä käyttöjärjestelmä päivittyy.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Palataampa asiaan sitten kun Canonical saa myytyä muillekin distroille oman räpellyksensä erinomaisuuden. Ai niin, mutta käytännössä koko törky pyörii Canonicalin itsensä hallinnoiman (suljetun) Snap Storen ympärillä. Mahtaa jäädä tämä uusi maailma Ubuntun kuplaan?
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
Hymm, eikös tuo ole jo käytössä lähes kaikissa uusissa Distroissa, vai mitä tarkoitat?
Juu, on, siten että halutessasi voit asentaa snappeja, flatpakeja ja mitänäitänyton. Ubuntu pakottaa siihen. Rautarajoitusten takia en itse halua käyttää niitä vaan asennan mieluummin repoista natiivina. Tai jopa käännän itse lähdekoodista.
Onhan niillä kyllä siinä mielessä minunkin käutössäni paikkansa että niillä voin nopeasti katsoa ja kokeilla miten joku softa toimii ja jos se sopii siihen mitä haluan tai tarvitsen niin sitten repoista aitoa tavaraa. Ja jos joskus päädyn asentamaan jonkun immutable distron niin silloin todennäköisesti siinä instanssissa niitä käyttäisinkin. Silloinkin se olisi oma valinta, jonka itse tekisin tietoisesti. Aivan kuten nyt olen päättänyt olla käyttämättä niitä olemalla käyttämättä Ubuntua ja sen johdannaisia jotka pakkosyöttävät niitä.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
vastasin lähinnä tuohon " Mahtaa jäädä tämä uusi maailma Ubuntun kuplaan? " että on jo muissakin distroissa tarjolla ja käytössä, vaikka ei pakoteta. Mutta äkkiä katsottuna on oletuksena päällä melko monessa distrossa
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Joissakin on, joissakin ei. Joissakin on pelkkä flatpak tarjolla oletuksena, osassa jopa molemmat. Molemmat saa halutessaan mihin tahansa.
Mutta kuten jo ylempänä mainittiin avainsanat. Ainoastaan Ubuntu tunkee Crapejaan silmät ja suut täyteen.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
Niin, vastaus oli tuohon sun eka väittämään josta sai ainakin sen käsityksen että ei edes käytetä muualla kuin Ubuntussa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Joka oli vastaus väittämään että tämä sonta olisi tulevaisuutta. Varmasti siellä Ubuntu-kuplassa onkin, kuten tässä on jo tullut todettua useampaan otteeseen.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
No meneepä nyt tunteisiin. Aivan sama mikä käyttis on alla niin yhtä koville ottaa kaikki muutokset ja uudistukset. Mutta saa olla mun puolesta, kukaanhan ei pakota käyttämään.
Ja tuo muiden dissaaminen kuplassa olemisesta kertoo jo että on turha jatkaa yhtään enempää
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Näyttäisi menevän?
Niin, Ubuntu-kupla on se mikä ympäröi Canonicalia. Se missä asiat nähdään aina tietyllä tavalla ja joka tehdään Ubuntuissa ilman että vaihtoehtoisia tapoja halutaan tuoda helposti tarjolle. Canonicalilla on visio joka on pakko totetuttaa muista välittämättä. Vähän niinkuin Applen maalaisserkku.
Jos ylipäätään kokee oman distron arvostelun henkilökohtaisena hyökkäyksenä, niin kannattaa ehkä vetää vähän happea.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 15 606
Eiköhän kummankin kanta tullut sitten jo selväksi...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 154
Obi-Lan
¯\_(ツ)_/¯
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 394
Ainakin aikaisemmin noille Surfaceille ollut ihan omat kernelit ja patchit. Muistelen että niissä oli jotain minkä takia niitä ei olla saatu mainline kerneliin.
GitHub - linux-surface/linux-surface: Linux Kernel for Surface Devices
Linux Kernel for Surface Devices. Contribute to linux-surface/linux-surface development by creating an account on GitHub.github.com
Päivitin laitteen firmwaret Windows / Windows Updaten kautta. Oletettavasti UEFI päivittyi, koska kaikki grubia käyttävät distrot lakkasivat boottamasta. Ilmeisesti muilla tulee samaa ja toistaiseksi ainoa keino olisi rollbackata uefi bios vanhempaan versioon, mutta se näytti hankalalta operaatiolta niin päätin rajoittua systemd:tä käyttäviin distroihin.
Kokeilin PopOS ja OpenSuse Tumbleweediä surface-linux kernelin kanssa ja OpenSusessa suspend/sleep lähti toimimaan surface-kernelillä vaikka se on pikkaisen vanhempi (ylläpitäjä ei vissiin jaksa kovin usein päivitellä). Erikoisuutena vehje ei herää näppiksen paineluun mutta kun käyttää kannen kiinni ja auki niin herää niin kuin pitää. Eli tämä on kombo jolla nyt toistaiseksi menen tämän kanssa.
Surfacen näppäimistö ja touchpad on kai muutenkin vähän erikoisempi viritys. Se ei toimi suoraan bootissa eli ei pysty kirjoittamaan levynsalauksen salasanaa. Tuota varten piti dracutilla lisätä initramfs:ään kasa surfacen moduleita.
Käsittääkseni perinteisessä S3 suspendissa firmis hoitaa nukkumisen, mutta "low-power S0 idle"/s2idle/modern standbyssä käyttis pysyy käynnissä, sen pitäisi vaan sammutella kaikki epäolennaiset laitteet ja mennä minimivirta tilaan puhelimen tavoin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Tarkoittaako tämä nyt sitä että canonical kun ei ole onnistunut kehittämään toimivaa paketinhallintaa, niin sitten on pitänyt väkertää tämmöinen kikotin? Omat kokemukset dpkg/apt maailmasta on toki yli 10 vuoden takaa, mitä nyt vähän WSL:ssä on paketteja asentanut, mutta silloin aikoinaan loppui noihin härveleihin into kun sai koko paskan ihan solmuun muutamaan kertaan.
Ainakaan Fedorassa en ole saanut koskaan kirjastoja "ihan mihin tahansa tilaan" koska rpm pitää kirjaa kaikesta ja kaikki pakettien asentamat tiedostot voidaan tarkistaa että mätsääkö hässi.
Ja näitä konttihärveleitä alkaa olla vähän liikaa jo. On dockeria ja... lista on pitkä
No ei. Kyllä minä Fedoraan sen ihan itse asensin. Itseasissa voisin poistaa sen nyt kun näyttää siltä että spotify on vihdoin saanut chrome castin toimimaan myös windows clientissa. Joskus vuosia sitten se ei toiminut windowsissa, mutta linuxissa toimi, joten mulla oli linuxiin spotify asennettuna jota pystyi taas käskemään windowsista.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
Tarkennan vähän oli huonosti muotoiltu, mahdollista saada lähes kaikkiin.
Ei liity JiiPee:n viestiin:
Ja kun nyt tuntuu että täällä ollaan sitä mieltä että olen joku Ubuntu fani ja tuon snap storen puolesta puhuja, niin ei. Alunperin kysyin mikä Ubuntussa on vikana, vastaus oli snapit. Sen jälkeen vain olen kommentoinut että onhan toi snap käytössä muillakin Distroilla. Asia joka tuntuu olevan kovin herkkä joillekkin. Käytän Linuxia, enimmäkseen Ubuntua, mutta ei mua kiinnosta mikä paketin hallinta siellä on käytössä kunhan toimii.
Niin kauan kuin muistan, on Linux-maailmassa kaikki ollut herkkää joillekin ja kauheat riidat milloin mistäkin mitättömästä asiasta, koska se oma mielipide vaan on ainoa oikea. Ei kai niitä distrojakaan olisi ziljoonia ellei näin olisi. Kivahan se on, että asioihin suhtaudutaan tunteella, mutta välillä varsin raskasta.
Itse käyttelen sekä Ubuntua että Red Hatin sukulaisia enkä itsekään välitä mikä paketinhallinta palvelimessa on, kunhan se toimii. Ja aina on toiminut.
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 646
Joo, saa aina kaivaa popcornit esiin tällaisissa keskusteluissa, joissa vahvan mielipiteen omaavat harrastelijat alkavat vääntää sitä ainoaa oikeaa näkökantaansa.
Olen tehnyt työtä aiemmin UNIX- ja sittemmin Linux-palvelinjärjestelmien parissa kymmeniä vuosia ja tottunut työskentelemään erilaisten alustojen kanssa. Jokaisessa distrossa/paketinhallinnassa/container-teknologiassa/jne. on omat hyvät ja huonot puolensa, enkä pysty niitä lineaariseen paremmuusjärjestykseen laittamaan. Viime vuosina aktiivikäytössä on ollut RHEL, CentOS, Rocky Linux, Debian, Ubuntu ja Alpine Linux, jotka ovat kaikki minusta hyviä. Osin paremmuus riippuu spesifisestä käyttötarkoituksesta.
Palvelinpuolellahan melkein kaikki uusi tehdään nykyään kontteihin (tyypillisimmin Kuberneteksen päälle), joten kehityskulku, jossa työpöytäsovelluksetkin jaellaan kontteina, seuraa tavallaan sitä. Siitä seuraa hyviä ja huonoja puolia. Paras alkaa vähitellen totutella asiaan...
Aikalailla samoilla linjoilla, jokaisessa distrossa ja paketinhallinnassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itsekin töissä näpräilen aika monen linuxin parissa. Töissä taitaa olla ajossa ainakin Arch, Debian, Ubuntu, Centos, Oracle ja Suse, ehkä jotain muutakin ja kotona Debiania ja Ubuntua pääsääntöisesti mytta taitaa joukossa olla Alpinea ja jotain muutakin.
Kaikkien kanssa tuilee toimeen mutta itse tykkään eniten debian-pohjaisista distroista. Ennen olin enemmän kallellaan RedHat-leiriin mutta joskus ehkä reilu 10v sitten oli muutamien koneiden kanssa sen verran tappelua sen kanssa että tuli omissa jutuissa vaihdettua debian-pohjaisiin ja sillä tiellä ollaan.
Snapit minusta vaikuttaa olevan ratkaisu eri ongelmaan kuin miten niitä nyt yritetään ubuntun puolesta tunkea ja tällainen ei lisää minun luottamusta canonical firmaa ja heidän päätöksentekoaan kohtaan.
Snappien helppous on varmaan totta mutta ei distro valmistajalle vaan kolmansille osapuolille. Jos joku hikipaja haluaa tarjota uutta ohjelmointityökalua niin he haluavat hallita sen ympäristöä distroista riippumatta. Tähän snap voisi sopia mutta canonical taitaa haluta pitää ohjat liian paljon käsissään.
Jos taas ajatellaan distrovalmistajaa niin en oikein ymmärrä jos he haluavat tarjota 10000 erilaista applikaatiosoftaa niin haluavatko he ylläpitää näille jokaiselle erilaista kirjastoympäristöä ja onko tämä nyt jotenkin helppoa. Ihan perinteisellä tavalla distroa tehdessä päivitetään kirjastoja kokonaisuutena kaikille 10000 applikaatiolle samanlaisena ja minusta tämä kuulostaa siltä tavalta joka minimoi työmäärän. Snap pitäisi siis olla jonkinlainen lisä jolla tarjotaan niitä harvoja applikaatioita jotka ei sovi kokonaisympäristön kanssa päivitettäväksi. Just niinkuin kaikki muut distrot paitsi Ubuntu näitä snappeja käyttää. Muut distrot siis toimivat minun nähdekseni järkevästi ja Ubuntu ei toimi järkevästi.
Minä en myöskään suhtaudu mitenkään uskonnollisesti mihinkään distroon. Mulla on desktop käytössä Mint-Cinnamon ja serverissä Ubuntu. Nykyään uudemmille koneille en ole laittanut dualboottia vaan käytän Windows11 peruskäyttiksenä ja ajan Linuxeja hyper-v virtuaalikoneissa joita on yleensä pyörimässä kaksi. Toisesssa on työjutut+tärkeät asiat ja toisessa henkilökohtaiset satunnaisasiat. Lisäksi voin hyppiä windows sovellusikkunoihin jos työ vaatii windows applikaatiota ja näin kaikki toimii minusta erittäin joustavasti paremmin kuin dualboottaamalla. Ainoa ongelma on windows-koneen fyysiset levyt joita on hankala käyttää linux virtuaalikoneista käsin. Tähän on rakaisu että tallennukset tehdään NASsille ja hyvin toimii.
Käytin pitkään OpenSusea kunnes 15 vuotta sitten vaihdoin Minttiin kun silloin Opensuse vaikutti luopuvan yksityisasiakkaitten tukemisesta ja keskittyvän yritysasiakkaisiin. Siihen maailmanaikaan Ubuntu vaikutti olevan sekoilemassa tarkotuksena yhdistää desktop ja mobiili Ui:n yhdeksi tyhmentäen desktop UI samaksi kuin mobiili-UI tavalla joka vaikutti olevan silloin muotijuttu josta ei koskaan tullut mitään koska se oli tyhmä idea. Täältä asti on minulla ollut epäluottamus canonicalin toiminnan järkevyyteen ja pelkästään se että joku juttu on canonicalin oma uusi juttu ei toimi minulle perusteena hypätä siihen kelkkaan.
Snappien helppous on varmaan totta mutta ei distro valmistajalle vaan kolmansille osapuolille. Jos joku hikipaja haluaa tarjota uutta ohjelmointityökalua niin he haluavat hallita sen ympäristöä distroista riippumatta. Tähän snap voisi sopia mutta canonical taitaa haluta pitää ohjat liian paljon käsissään.
Jos taas ajatellaan distrovalmistajaa niin en oikein ymmärrä jos he haluavat tarjota 10000 erilaista applikaatiosoftaa niin haluavatko he ylläpitää näille jokaiselle erilaista kirjastoympäristöä ja onko tämä nyt jotenkin helppoa. Ihan perinteisellä tavalla distroa tehdessä päivitetään kirjastoja kokonaisuutena kaikille 10000 applikaatiolle samanlaisena ja minusta tämä kuulostaa siltä tavalta joka minimoi työmäärän. Snap pitäisi siis olla jonkinlainen lisä jolla tarjotaan niitä harvoja applikaatioita jotka ei sovi kokonaisympäristön kanssa päivitettäväksi. Just niinkuin kaikki muut distrot paitsi Ubuntu näitä snappeja käyttää. Muut distrot siis toimivat minun nähdekseni järkevästi ja Ubuntu ei toimi järkevästi.
Minä en myöskään suhtaudu mitenkään uskonnollisesti mihinkään distroon. Mulla on desktop käytössä Mint-Cinnamon ja serverissä Ubuntu. Nykyään uudemmille koneille en ole laittanut dualboottia vaan käytän Windows11 peruskäyttiksenä ja ajan Linuxeja hyper-v virtuaalikoneissa joita on yleensä pyörimässä kaksi. Toisesssa on työjutut+tärkeät asiat ja toisessa henkilökohtaiset satunnaisasiat. Lisäksi voin hyppiä windows sovellusikkunoihin jos työ vaatii windows applikaatiota ja näin kaikki toimii minusta erittäin joustavasti paremmin kuin dualboottaamalla. Ainoa ongelma on windows-koneen fyysiset levyt joita on hankala käyttää linux virtuaalikoneista käsin. Tähän on rakaisu että tallennukset tehdään NASsille ja hyvin toimii.
Käytin pitkään OpenSusea kunnes 15 vuotta sitten vaihdoin Minttiin kun silloin Opensuse vaikutti luopuvan yksityisasiakkaitten tukemisesta ja keskittyvän yritysasiakkaisiin. Siihen maailmanaikaan Ubuntu vaikutti olevan sekoilemassa tarkotuksena yhdistää desktop ja mobiili Ui:n yhdeksi tyhmentäen desktop UI samaksi kuin mobiili-UI tavalla joka vaikutti olevan silloin muotijuttu josta ei koskaan tullut mitään koska se oli tyhmä idea. Täältä asti on minulla ollut epäluottamus canonicalin toiminnan järkevyyteen ja pelkästään se että joku juttu on canonicalin oma uusi juttu ei toimi minulle perusteena hypätä siihen kelkkaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 646
Tähän liittyen sellainen kommentti, että siirryin itse juuri vastikään työläppärilläni Windows + Linux Virtualboxissa -yhdistelmästä kokeilemaan Windows 11 + WSL2 -yhdistelmää. Olin joskus aiemmin kokeillut vanhaa WSL:ää enkä ollut siihen oikein tyytyväinen, joten palasin takaisin käyttämään Virtualboxia Linuxin ajoalustana. Hyper-V:täkin kokeilin joskus, mutta Virtualbox tuntui itselleni kätevämmältä.
Täytyy sanoa, että tämä Windows 11 + WSL2 -kombo on viimein sellainen, että sen kanssa on miellyttävää työskennellä. Vanhempi WSL emuloi Linux-kerneliä, mutta tämä uudempi WSL2 ajaa taustalla oikeaa Linux-kerneliä, joten emuloinnista aiheutuvia huonouksia/vikoja ei enää esiinny.
Lisäksi hienona yllätyksenä oli se, että tuolla voi ajaa X11- ja Wayland-softia ilman mitään säätämistä. WSL2:n promptista voi ajaa graafisen sovelluksen ja sen ikkuna ilmestyy Windows-ikkunoiden joukkoon. Oikein positiivinen yllätys.
Tiedostojen käyttö ristiin rastiin Windowsin ja Linuxin kesken toimii myös hyvin.
Ainoa ärsyttävä bugi on ollut se, että WSL2:ssa menee kello pois ajasta läppärin ollessa sleepissä. Siihen oli useita workaroundeja bugitiketillä. Laitoin systemd-timesyncd:n ajoon Linuxin puolelle, minkä jälkeen ongelma poistui.
Olen ennen muinoin ollut aika Microsoft-vastainen, mutta viime aikojen kehityskulku, jossa Microsoft itse mahdollistaa entisen "vihollisleirin" käyttöjärjestelmän käytön, tuntuu hyvältä. Kannattaa siis kokeilla WSL2:ta joskus, jos ei ole sitä vielä tehnyt.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 2 586
Microsoft mahdollistaa jotta sekä Linuxia että Windowsia tarvitsevat eivät hyppäisi peruuttamattomasti Linuxin kelkkaan. Onkohan tämä se embrace- vaihe Microsoftin epäpyhässä strategiakolminaisuudessa?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Eiköhän tässä olla jo extendissä menossa...
Obi-Lan
¯\_(ツ)_/¯
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 394
Eikös Snap ja Flatpak tee samaa asiaa, Snapit on Canonicalin työstämä ja Flatpak RedHat&co? Jotain hyviä asioita huomannut, että Flatpakissa voi olla tuoreempi versio vs pakettimanageri ja esim. Chromiumin sai asennettua Flatpakin kautta mediakodekkeineen eli ei tarvinnut rupeta virittämään mitään 3rd party media codec repoja (opensuse). Vaikuttaisivat parantavan käyttäjän elämää ainakin vähän isompien softien kanssa kun depency hell on leivottu imagen sisään.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Joo ja tais olla vielä joku kolmaskin kikotin. Tämähän se on juuri linux puolen kirous (toisten mielestä siunaus) kun jokainen haluaa tehä jotain omaa juttua niin sitten kaikki on pirstaloitunutta.
Ainakaan Fedorassa out of the box ei flatpak löydä kovinkaan paljoa softaa. Pitäisi flathub repo lisätä niin sitten alkaisi löytyä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Periaatteessa sama toiminnallisuus, joitakin löytyy. Yksi huomionarvoinen on se että vaikka ehkä osa Flatpakin kehittäjistä saa palkkansa Red Hatilta, niin se on kokonaan avoin ja kuka tahansa voi flatpak-repon pystyttää. Snapit pyörivät storen ympärillä, joka taas on Canonicalin hallinnoima suljettu (myös koodiltaan) "kauppa". Ei ole tullut vastaan kolmannen osapuolen vastaavaa.
Canonical perinteisesti liittänyt avoimiin projekteihinsa CLA vaatimuksen. Snapin tapauksessa näin ei (ehkä) ole, ei kiinnosta tarpeeksi tutkia, mutta tämä suljettu store lienee uudempi tapa rajata avoimuutta.
AppImage on ainakin samansuuntainen.
- Liittynyt
- 04.11.2018
- Viestejä
- 632
Mistäs voisi lähteä purkamaan kun yhteys Raspberryyn (Bullseye) RealVNC:n kautta onnistuu vain 320x200 resoluutiolla? Xrandr mukaan maksimiresoluutio olisi 7620x7680, mutta jos tätä koittaa muuttaa vaikka xrandr -s 1920x1080, tulee herja "size not found in available mode", huolimatta mitä resoluutiota yrittää tarjota. Joku riippuvuus tässä on siihen, jos on kytketty erillinen näyttö HDMIn kautta. Tällöin resoluutio etäyhteydenkin kautta näyttää ihan fiksulta. What do?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Vaikuttaa hyvältä!
Osaisitko sanoa, Minkähän appin tuohon LibreELEcille mahtaisi saada synkkaamaan iPhonen kuvat pc:n kovalevylle?
Oliko kyseessä siis ihan PC rautaa vai joku arm pohjainen systeemi?
Toi synkkaus wifin yli on aiemmin onnistunut vain maksullisilla softilla tai joskus muistaakseni ainoa ilmainen softa on ollut VLC, juu luit oikein VLC. Normaalisti siis video/audio siirto, mutta ainakin aiemmin VLC:llä pystyi myös siirtämään suoraan mitä tahansa tiedostoja.
joo ihan pc, tuollainen minisforum amd:n prossulla.
kiitos, täytyy tutkia ja myös vlc. Luulisi että tällaista olisi moni tarvinnut.
Tuohon käy siis oikeastaan sitten mikä vaan distro. Jos siis haluat valmiiksi vähän enemmän esimerkiksi multimedia ominaisuuksia, niin joku Ubuntu pohjainen voisi olla myös ihan ok. Itselle LibreELEC täysin vieras, mutta toki siitäkin näyttää Intel/AMD buildi löytyvän, joten sen puolesta varmasti toimii. Seuraava kysymys varmaan onkin kerneli, että millä configilla se on käännetty.
Edit: perutaanpas sittenkin omat puheet, tämä olikin Kodiin pohjautuva eli tehty juuri multimedia käyttöön.
Yleensä Apple käyttäjät käyttää vain mäkkiä ja Applen cloudia, joten todellisuudessa ei välttämättä löydy loputonta määrää käyttäjiä, jotka haluaisi kuvia synkata Linuxiin. Nopea Googlaus näytti, että monelle on kelvannut/riittänyt USB kaapelin yli tallennus. iOS on tehty tarkoituksella mahdollisimman suljetuksi systeemiksi. Ei ole tietenkään Applen etu, jos joku synkkaa kuvansa omalle Linux PC:lle, eikä heidän cloudiin.
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa ihan hyvältä viritykseltä. Itsellä on iCloud firman kortilla maksettuna, niin ei ole tullut säädettyä mitään synkkausta aikoihin, vaikka Linuxia siis käytän pöytäkoneissa ja servereissä, Applen rautaa sitten kannettavassa muodossa (läppäri, puhelin ja kello).
Uutiset
-
Apple esitteli vuodelle 2026 päivitetyn iPad Airin
4.3.2026 18:23
-
Apple julkaisi vuosien odotuksen jälkeen uudet Studio Displayn ja Studio Display XDR:n
3.3.2026 23:21
-
Apple julkaisi M5-sukupolven MacBook Airin ja M5 Pro- ja Max-piireillä varustetut MacBook Prot
3.3.2026 22:39
-
Apple julkaisi uudet tehokkaammat M5 Pro- ja M5 Max -järjestelmäpiirit
3.3.2026 21:55
-
Qualcomm julkisti Snapdragon Wear Elite -alustan puettaviin laitteisiin
3.3.2026 00:41
Uusimmat viestit
-
-
-
Keskustelu: Poliittiset ja yhteiskunnalliset meemit- Viimeisin: Erkki_erikeepperi