Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Linuxeissa on ilmeisesti monesti sellainen "ominaisuus", että Bluetooth-kuuloke toimii kuulokkeina hyvällä laadulla, mutta jos on setti eli myös mikrofoni, niin laatu on huono. Riippuen siitä, kumpaa moodia haluaa käyttää, tämä pitää ainakin Linux Mintissä siis käydä itse vaihtamassa joka kerta?

Onko tässä eroja eli distrojen välillä tai onko olemassa joku parempi softa, jonka siihen voisi laittaa väliin, joka toimisi paremmin?
Itselläni ainakin Bluetooth-headset vaihtaa ihan automaattisesti moodia sen mukaan mitä niiden kanssa teen. Esimerkiksi jos kuuntelen jotain nettiradiota tai katselen youtubea, kuulokkeet ovat stereomoodissa mutta esimerkiksi kun liityn teams-kokoukseen, kuulokkeet vaihtavat monoääni + mikrofoni -moodiin. Teams-paltsun jälkeen kun laitan taas vaikka videon pyörimään tai nettiradion takaisin päälle niin luurit vaihtavat taas automaattisesti stereomoodiin. Stereomodessa äänenlaatu on ehkä aavistuksen parempi kuin silloin kun on mono+mikki käytössä. Itselläni käytössä xubuntu ihan oletusääniasetuksilla eli en ole tuon suhteen mitään virityksiä tehnyt.
 
Itselläni ainakin Bluetooth-headset vaihtaa ihan automaattisesti moodia sen mukaan mitä niiden kanssa teen. Esimerkiksi jos kuuntelen jotain nettiradiota tai katselen youtubea, kuulokkeet ovat stereomoodissa mutta esimerkiksi kun liityn teams-kokoukseen, kuulokkeet vaihtavat monoääni + mikrofoni -moodiin. Teams-paltsun jälkeen kun laitan taas vaikka videon pyörimään tai nettiradion takaisin päälle niin luurit vaihtavat taas automaattisesti stereomoodiin. Stereomodessa äänenlaatu on ehkä aavistuksen parempi kuin silloin kun on mono+mikki käytössä. Itselläni käytössä xubuntu ihan oletusääniasetuksilla eli en ole tuon suhteen mitään virityksiä tehnyt.
Ja nimenomaan luurit kiinni Bluetoothilla eikä headsetin omalla mokkulalla esim.? Voiko kuulokemalli vaikuttaa, nämä ei Plantronicsit eivät mielestäni sitä automaattisesti tee...
 
Ja nimenomaan luurit kiinni Bluetoothilla eikä headsetin omalla mokkulalla esim.? Voiko kuulokemalli vaikuttaa, nämä ei Plantronicsit eivät mielestäni sitä automaattisesti tee...
Toimii samalla tavalla sekä suoraan koneen bluetoothilla että Jabran donglella. Itse tosin käytän tuota donglea kun nuo luurit tuntuu välillä muuten sekoilevan jos ovat suoraan koneen bt:ssa kiinni.
 
Onko tosiaan niin että intelin i5-6200U ei jaksa pyörittää 4k30 youtube videota linux mint firefoxilla? Onhan tuossa kuitenkin 520 näyttis intelin quick sync tuettuna, vai onko youtuben VP9 se ongelma? Jopa 1080p60 droppaa frameja. Mielestäni kyllä windows 10:llä pyöri.

Kokeiltu eri asetuksia firefoxissa rautakiihdytys asetuksen suhteen ja kokeiltu myös lisäosaa joka pakottaa X264/5 moodiin youtuben. käyttiksen asennuksessa kysytyt codecit on myös asennettu.

Kokeilin Shotcut:lla tunnistaa ni ainakin löysi encode kiihdyttimet. Mutta mites decode? Onko jotain työkalua/komentoa millä noita tuettuja dekoodereita vois tunnistaa? Oheisen taulukon mukaan VP9 pitäs olla "tuettuna" (Partially-accelerated decoding on Linux only).


Voi toki olla että aikaa kultaa muistoja läppärin suorituskyvystä kun kaivoin sen usean vuoden jälkeen naftaliinista testakseni miten onnistuisi linuxin käyttö päivittäisessä käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Komennolla vainfo näkee mitä kodekkeja rautakiihdytys tukee. Samoin firefoxin sivulla about:support näkee kodekit, joita firefox purkaa rautakiihdytyksellä.

Kuvakaappaus - 2025-10-29 13-43-27.png
 
Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows ja toinen kone jossa on sellainen käyttis joka toimii sillon kun sitä tarvitsee. Alkuun ongelma vaan on se että kaikki ohjelmat joita käytän taitaa olla windows ohjelmia. Joku ratkasu on löydyttävä koska ei tästä tule mitään kun vuodesta menee viikkoja siihen kun joutuu koko ajan ruuvaamaan jotain oikuttelevaa käyttistä sillon kun sen toivoo toimivan.. Joskus aiemmin käytin Ubuntua varakoneena.. Sama se nyt minkä ottaa kuhan nuo tärkeimmät ohjelmat toimii
 
Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows ja toinen kone jossa on sellainen käyttis joka toimii sillon kun sitä tarvitsee. Alkuun ongelma vaan on se että kaikki ohjelmat joita käytän taitaa olla windows ohjelmia. Joku ratkasu on löydyttävä koska ei tästä tule mitään kun vuodesta menee viikkoja siihen kun joutuu koko ajan ruuvaamaan jotain oikuttelevaa käyttistä sillon kun sen toivoo toimivan.. Joskus aiemmin käytin Ubuntua varakoneena.. Sama se nyt minkä ottaa kuhan nuo tärkeimmät ohjelmat toimii
Mitä nää tärkeimät´Windows-ohjelmat on? Aja VM:ssä joko suoraan tai Winboatin läpi?
 
Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows ja toinen kone jossa on sellainen käyttis joka toimii sillon kun sitä tarvitsee. Alkuun ongelma vaan on se että kaikki ohjelmat joita käytän taitaa olla windows ohjelmia. Joku ratkasu on löydyttävä koska ei tästä tule mitään kun vuodesta menee viikkoja siihen kun joutuu koko ajan ruuvaamaan jotain oikuttelevaa käyttistä sillon kun sen toivoo toimivan.. Joskus aiemmin käytin Ubuntua varakoneena.. Sama se nyt minkä ottaa kuhan nuo tärkeimmät ohjelmat toimii
Onko tahtotila että Windows ja Linux majailevat eri koneilla? Minulla on useammassa koneessa Windows ja Linux rinnakkain, jos on tarpeeksi levytilaa molemmille.

Käytän nykyisin Windowsia ja Linuxia aika tasapuolisesti sekä työ- että varsinkin kotikäytössä, joissakin koneissa (läppäreissä) katson paremmaksi ajaa vain Linuxia esim. jos on vanhempi kone jossa vain 4GB RAM tms. eikä muutenkaan sellaista käyttöä kuten pelaaminen joka Windowsia erityisesti "tarvitsisi".

Ruuvailua tulee molemmissa, vähän eri skenaarioissa. Kaikkein ikävintä on jos googlaan ohjeita miten saada jokin asia Windowsissa kohdilleen, ohjeissa neuvotaan lisäämään uusia avaimia jonnekin Windows-rekisterin syövereihin ja luomaan niille jokin DWORD32-arvo... Ei yhtään sen helpompaa kuin Linuxin tunkkaaminen, ja varsin usein nuo Windowsin ohjeet myös happanevat nopeasti eli puoli vuotta sitten tehty ohje ei toimi enää uusimmassa Windows Feature Updatessa tms.

Linuxissa puolestaan olen esim. yrittänyt saada yhdellä tuoreella OpenSUSE-asennuksella NVidian näyttöajureita toimimaan, parien eri ohjeiden mukaan menty ja nykytilanne tuntuu olevan työpöydän tahmaisuuden perusteella että mitään rautakiihdytystä ei tällä hetkellä ole. Toimi itseasiassa paremmin ennenkuin aloin tehdä ajurien asennuksia mutta halusin vain varmistaa että on NVidian omat tehokkaammat ajurit käytössä eikä hitaammat ja bugisemmat Nouveau-ajurit.
 
Onko tosiaan niin että intelin i5-6200U ei jaksa pyörittää 4k30 youtube videota linux mint firefoxilla? Onhan tuossa kuitenkin 520 näyttis intelin quick sync tuettuna, vai onko youtuben VP9 se ongelma? Jopa 1080p60 droppaa frameja. Mielestäni kyllä windows 10:llä pyöri.

Kokeiltu eri asetuksia firefoxissa rautakiihdytys asetuksen suhteen ja kokeiltu myös lisäosaa joka pakottaa X264/5 moodiin youtuben. käyttiksen asennuksessa kysytyt codecit on myös asennettu.

Kokeilin Shotcut:lla tunnistaa ni ainakin löysi encode kiihdyttimet. Mutta mites decode? Onko jotain työkalua/komentoa millä noita tuettuja dekoodereita vois tunnistaa? Oheisen taulukon mukaan VP9 pitäs olla "tuettuna" (Partially-accelerated decoding on Linux only).


Voi toki olla että aikaa kultaa muistoja läppärin suorituskyvystä kun kaivoin sen usean vuoden jälkeen naftaliinista testakseni miten onnistuisi linuxin käyttö päivittäisessä käytössä.
Voi johtua Firefoxistakin. Voit ripata videon ja soittaa mpv:llä ja katsoa, onko droppia. Youtuben voinee myös pakottaa tarjoamaan jotain vanhempaa koodekkia jos vp9-tuki ei ole riittävä. Skylakessa taitaa vp9 olla osittainen. Voi myös olla että emolevyyn saa vaihdettua Kaby Lake CPU:n, jossa on koko tuki.
 
Voi myös olla että emolevyyn saa vaihdettua Kaby Lake CPU:n, jossa on koko tuki.
Voi olla että n. parin satasen SER-läppäriin prossun vaihtaminen ei ole sen arvoista pelkkien videokodekkien vuoksi, vaikka olisikin sen luokan tekijämies että BGA paketoidun prossun vaihto sujuisi.
 
Minulla on pikku dell optiplex koneessa lubuntu 24.04 LTS. Kone toimii muuten varsin hyvin mutta bt-hiiri takkuilee jos laitan jonkun videon pyörimään ja vien hiiren kursorin siihen videosoittimen alueelle. Langallinen usb hiiri ei takkua..

Videolla tarkoitan koneella olevaa videota. Youtube ja selaimen videot toimii.

Mitähän osais tehdä?

Edit: Taisi ratketa seur ohjeella:

screen.jpg

 
Viimeksi muokattu:
Voi olla että n. parin satasen SER-läppäriin prossun vaihtaminen ei ole sen arvoista pelkkien videokodekkien vuoksi, vaikka olisikin sen luokan tekijämies että BGA paketoidun prossun vaihto sujuisi.

Joo ei tosiaan kannata, vanhaan opiskelun aikaseen läppäriin asensin kokeeks ton linuxin vähän sillä silmällä että missä nää nykypäivänä menee käytettävyydeltään vs windows. Jos vaikka pitäs porukoille/tutuille antaa mielipidettä linuxin toimivuudesta ns taviskäytössä.

Asennuksesta törmäsin heti ensimmäiseen ongelmaan. Ei suostunut asennuksen jälkeisen bootin jälkeen boottaamaan edes usb tikulta. Ongelma oli koneen UEFI biossissa, mistä piti siivota vanhat UEFI kirjaukset pois, että mahtu uus bootloaderi sinne. Esim tätä ei oikeein missään asennusdokumentaatiossa mainita riittävän selvästi, vaikka varmasti tulee aika monelle eteen jos windows läppäriin meinaa linuxin tunkkaa windowsin tilalle. Pitäisi siis ennen asennusta asettaa biosista uefi ns asennustilaan.
 
Joo ei tosiaan kannata, vanhaan opiskelun aikaseen läppäriin asensin kokeeks ton linuxin vähän sillä silmällä että missä nää nykypäivänä menee käytettävyydeltään vs windows. Jos vaikka pitäs porukoille/tutuille antaa mielipidettä linuxin toimivuudesta ns taviskäytössä.

Asennuksesta törmäsin heti ensimmäiseen ongelmaan. Ei suostunut asennuksen jälkeisen bootin jälkeen boottaamaan edes usb tikulta. Ongelma oli koneen UEFI biossissa, mistä piti siivota vanhat UEFI kirjaukset pois, että mahtu uus bootloaderi sinne. Esim tätä ei oikeein missään asennusdokumentaatiossa mainita riittävän selvästi, vaikka varmasti tulee aika monelle eteen jos windows läppäriin meinaa linuxin tunkkaa windowsin tilalle. Pitäisi siis ennen asennusta asettaa biosista uefi ns asennustilaan.
Tiedätkö, voiko Uefi-valikon "siivota" asennuksen jälkeen vai meneekö Linuxin asennus pilluuksiin? Mulla näkyy siellä nyt sekä Windows että Linux, vaikka poistin ennen Linuxin asennusta osiot levyltä kokonaan. Lisäksi aiempi Windows 10 oli Legacy boottina asennettu, eli Uefi-jäänne lienee joltain läppärin edelliseltä omistajalta?
 
Tiedätkö, voiko Uefi-valikon "siivota" asennuksen jälkeen vai meneekö Linuxin asennus pilluuksiin? Mulla näkyy siellä nyt sekä Windows että Linux, vaikka poistin ennen Linuxin asennusta osiot levyltä kokonaan. Lisäksi aiempi Windows 10 oli Legacy boottina asennettu, eli Uefi-jäänne lienee joltain läppärin edelliseltä omistajalta?
Listalta voi poistaa tavaraa Linuxin puolelta. Tyyliin komennolla efibootmgr saa listan boot entryistä, efibootmgr -b X -B jossa X on edelliseltä listalta entryn heksadesimaalilukema.

Lista on siis muotoa

Bash:
Boot0000 jokunimi
Boot0ABC jokumuunimi

Eli jälkimmäisen saa poistettua efibootmgr -b ABC -B.
(Parametrit ulkomuistista, kannattaa varmistaa)
 
En yleensä mainoksiin lankea, mutta viime aikoina Micro$oft on niin tarmolla tuonut esiin Linuxin hyviä puolia, että päätin pistää fedoran päähän ja pingviiniä koneeseen.

Ennakko pelkojen sijaan, asennus vaiheessa vaikeinta oli saada näytönohjain irti, että pääsin käsiksi m.2 liitäntöihin ja sain uuden 2TB lätkän kiinni. Käyttis itse sujahti sisään ilman ongelmia ja kaikki vain toimi (jopa FiiO:n DAC/AMP joka Windowsilla tarvitsee erilliset ajurit). Pienen ihmettelyn jälkeen sain Steaminkin asennettua ja muutaman pelin testattua... ja edelleen kaikki toimii.

Ongelmia varmasti tulee ennemmin kuin myöhemmin, mutta pitää nyt kokeilla ainakin vuoden loppuun asti selvitä tällä ja katsoa sitten onko Linux tullut jäädäkseen.
 
Minulle vaikeinta tuntuu Linuxissa olevan NVidia-ajureiden asentaminen. Yleensä kyse on vain siitä että pitää löytää oikeat ja ajantasaiset ohjeet omalle distrolleen, kun ne vaan on löytänyt eli mitkä komennot tarkalleen pitää ajaa, eihän se sitten ole vaikeaa. Paitsi jos on SecureBoot päällä ja pitää seuraavassa koneen buutissa ennättää vastata "MOK key enrollment" kyselyihin.

Kaikkein vähiten olen NVidia-ajureiden kanssa joutunut tappelemaan Linux Mint:ssä. Siinä homma tuntuu menevän ihan vaan että asenna Mint, ja sitten käy vaihtamassa graafisesta työkalusta että käyttää NVidian omia ajureita hitaampien ja bugisempien perus-Nouveau ajureiden puolesta. Kai siinäkin tuli joku MOK key enrolment kysely buutissa, jos on SecureBoot päällä?

Nyt vähän tappelen NVidia-ajureiden kanssa OpenSUSE:ssa. Nyt löysin ohjeet jotka väittävät olevansa ne ohjeet OpenSUSE:lle joita tulee seurata, saas nähdä.

Vähän kenkkumaisessa tilanteessa juuri nyt, ensin tuoreesti asennetussa OpenSUSE:ssa oli ilmeisesti nouveau-ajurit ja sinänsä kaikki tuntui toimivan (en koittanut pelejä), sitten aloin joidenkin foorumiohjeiden mukaisesti asentaa NVidia omia oajureita ja nyt olen tilanteessa että jos NVidia "discrete graphics" on pakotettu päälle, näen OpenSUSE:ssa vain tyhjän työpöydän jossa ei ole mitään valikoita tai ei ilmesty ikkunoita. Vähän kuin se olisi toissijainen näyttö ja oikea desktop tulee jollekin toiselle näytölle;, mutta kun ei ole mitään ulkoista näyttöä edes kiinni. Vaihtamalla että läppäri voi käyttää myös sisäistä integroitua AMD grafiikkapiiriä, tulee sentään valikotkin näkyviin. Saas nähdä asennanko OpenSUSE alusta että varmasti lähtee taas tyhjältä pöydältä, ja asennan NVidia uusien ohjeiden mukaan.

Pitäisi tietenkin ensin ymmärtää ihan perusteetkin, esim. minulle on vielä epäselvää mitä kaikkia eri NVidia-ajureita edes on, ja mitä niistä tulisi käyttää? Harmaa käsitykseni nyt on:

- Tuoreesti asennetussa Linuxissa on aluksi asennettuna ns. nouveau-ajurit, jotka ovat muiden kuin NVidian tekemät open source-ajurit NVidia GPU:lle. Sopivat peruskäyttöön mutta esim. peleissä ovat hitaammat ja saattavat aiheuttaa virheitä grafiikkaan, verrattuna NVidian omiin ajureihin.

- NVidian omissa ajureissa on kaksi eri vaihtoehtoa? Eli jotkut "open"-ajurit, ja sitten NVidia-proprietary ajurit?`Vai ovatko nuo molemmat NVidian omien ajurien eri komponentteja, open ja proprietary osuus?

Jos koneessa on Intelin tai AMD GPU, sitten ei ole mitään ongelmaa koska niille tulee open source-ajurit jakeluissa suoraan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kannattaa huomata että nuo vanhat ajurit (ei siis nvidia-open) ovat nykyään "maintenance" moodissa, eli niihin taitaa tulla enää lähinnä jotain turvapätsejä ja korjauksia. Jos on tarpeeksi uusi kortti (eli 16XX ->) niin siirtyminen nvidia-open ajureihin on suositeltavaa.

Ei ole itsellä ollut (eikä tule) nvidiaa koneeseen, niin ei ole kokemuksia noista asennusongelmista. Me pultataan suoraan noi meidän imageihin niin ne ovat heti asennuksessa ja sen jälkeen suoraan käytettävissä.
 
Tämä viittaa kernelimoduuliin, asiaa selitetty nvidian ajureiden readmessä
Ok, luin läpi, ei tietty ihan vielä avautunut. Eli on kernel moduuleita jotka ovat joko proprietary tai open (Turing tai uudemmilla suositellaan käytettäväksi open, vanhemmilla ilmeisesti pakko käyttää proprietary?), ja siitä erillisenä on "user space components" joka sitten on jotain...

Myönnän etten edes tiedä onko GPU;ni "Turing tai uudempi".. RTX 3080 mobiiliversio, mikä lie Turing tai Einstein generaatio? Ja mistä näen mitkä ajurit tai kernel moduulit on nyt asennettu, onko open vai closed vai nouveau.

No kunhan löydän toimivat ohjeet asennukseen niin ei minun tarvinne edes ymmärtää. Sama kuin Windowsissa, joko luotan että Windowsin itse asentamat NVidia-ajurit ovat tarpeeksi hyvät, tai sitten käyn hakemassa NVidialta jonkin ajuripaketin jota GPU:lleni siellä listataan ja asennan. En mieti mikä kernel moduuli tai user space component siinä lienee ja onko GPU Turing vai mikä.
 
Ei pidä paikkaansa.
Noh ehkä tuo oli vähän väärin sanottu mutta kutakuinkin näin

"After a final Game Ready Driver release in October 2025, GeForce GPUs based on Maxwell, Pascal, and Volta architectures will transition to receiving quarterly security updates for the next three years (through October 2028). Our support lifetime for these GPUs reaches up to 11 years, well beyond industry norms.
Also, we're extending Windows 10 Game Ready Driver support for all GeForce RTX GPUs to October 2026, a year beyond the operating system's end-of-life, to ensure users continue to receive the latest day-0 optimizations for new games and apps."


Teksti nyt windows ajurien osalta mutta sama pätee Linux-puoleen.

open drivereita nyt kannattanee muutenkin käyttää uudemmilla korteilla (16XX).

Meiltäkin vain Bazzite jatkaa noiden vanhojen korttien tukemista, meidän muut versiot tiputti jo legacy-drivereiden imaget pois.
 
Noh ehkä tuo oli vähän väärin sanottu mutta kutakuinkin näin

"After a final Game Ready Driver release in October 2025, GeForce GPUs based on Maxwell, Pascal, and Volta architectures will transition to receiving quarterly security updates for the next three years (through October 2028). Our support lifetime for these GPUs reaches up to 11 years, well beyond industry norms.
Also, we're extending Windows 10 Game Ready Driver support for all GeForce RTX GPUs to October 2026, a year beyond the operating system's end-of-life, to ensure users continue to receive the latest day-0 optimizations for new games and apps."


Teksti nyt windows ajurien osalta mutta sama pätee Linux-puoleen.

open drivereita nyt kannattanee muutenkin käyttää uudemmilla korteilla (16XX).

Meiltäkin vain Bazzite jatkaa noiden vanhojen korttien tukemista, meidän muut versiot tiputti jo legacy-drivereiden imaget pois.
Niin, Maxwell, Pascal ja Volta arkkitehtuuri siirtyi legacy-ajureiden puolelle, ja tällä ei ole mitään tekemistä open ja proprietary kernelmoduulien tuen tai tukemattomuuden kanssa.
 
Niin, Maxwell, Pascal ja Volta arkkitehtuuri siirtyi legacy-ajureiden puolelle, ja tällä ei ole mitään tekemistä open ja proprietary kernelmoduulien tuen tai tukemattomuuden kanssa.
Jepjep, pointti kuitenkin oli että nuo ajurituki ”loppuu” ja jos kortti tarpeeksi uusi niin kannattaa siirtyä open ajureihin.

Monet tarjoaa edelleen vakiona noita legacy ajureita, valitettavasti
 
Olen jonkin verran pudonnut kehityksen vauhdista, kun ei ole ehtinyt seuraamaan Linux puolta aktiivisesti, mutta joko nvidia-open ajureilla toimii erikseen asennattava CUDA esim PyTorchin kanssa?

Fedora 43 päivittyi aamulla ongelmitta 42:n päälle läppärissä, KDE 6.5.1 näytti myös tulleen samalla heitolla.
 
Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows
Winboat laitetaan Linux-koneeseen ja siellä on virtuaali-Windows, josta ohjelmien ikkunat tulevat suoraan Linuxiin. Tämä temppu tehdään sillä Linuxissa ajettavalla xfreerdp rootless etähallinta-softalla. Winboat on aikamoinen möykky kyllä, joten jos haluaa niin ajaa virtuaali-Windowsia jollakin muulla haluamallaan tavalla tai jopa eri koneessa, ja sitten ottaa pääasiallisen Linux-koneen ruudulle sen esim. Excelin ikkunan xfreerdp:llä. Kokeilin asiaa mutta tuo xfreerdp ei ole ehkä ihan vielä valmis "tuotantoon". Mutta kun se joskus tulee paremmaksi, niin omaan koneeseen tulee joku Linux ja Win11 pyörii virtuaalisena taustalla.
 
Niin, Maxwell, Pascal ja Volta arkkitehtuuri siirtyi legacy-ajureiden puolelle, ja tällä ei ole mitään tekemistä open ja proprietary kernelmoduulien tuen tai tukemattomuuden kanssa.
Turingissa kortille tuli GSP (GPU System Processor) -- kai joku RISC -- jolle voi offloadata joitain operaatioita (pois CPU:lta).
Ajuri lataa bootissa GSP:lle firmiksen. "Open" versiot ajureista vaativat GSP:n. Siksi ne eivät tue Turingia vanhempia sukupolvia.

"Proprietary"-versioissa firmiksen voi jättää lataamatta, eli GSP:n pois käytöstä. Niihin ei tule tukea Blackwell tai uudemmille.
On pari toimintoa, jotka löytyvät ainoastaan proprietary-versiosta ja siinäkin vain kun GSP on kytketty pois.
Vastaavasti GSP:n kanssa, varsinkin open-versioissa, lienee jotain uudempia (ja lisää tullee).

Proprietary 580 on ilmeisesti se josta "legacy"-haara eriytyy, eli johon kolmen vuoden kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat.

---

Distro voi tarjota mukavuuden vuoksi jonkun tai joitakin ajuriversioita. Jos tarjoaa enemmän kuin yhden, joku niistä on oletus/suositeltu.
Onko se aivan kaikille paras? Tuskin.

Olen jonkin verran pudonnut kehityksen vauhdista, kun ei ole ehtinyt seuraamaan Linux puolta aktiivisesti, mutta joko nvidia-open ajureilla toimii erikseen asennattava CUDA esim PyTorchin kanssa?
NVidia suosittelee nimenomaan open-versiota kaikille kynnelle kykeneville ja halunnee myydä Blackwell-piirejä AI-kansalle.
Se tuskin onnistuu jollei CUDA toimi.
 
NVidia suosittelee nimenomaan open-versiota kaikille kynnelle kykeneville ja halunnee myydä Blackwell-piirejä AI-kansalle.
Se tuskin onnistuu jollei CUDA toimi.
Lähinnä tuossahan oli siis se, että CUDA paketit on yhä suljettua poropietaria ja ainakin vuosi sitten oli ongelmia, ellei käytössä ollut myös suljettu ajuri. Ilmeisesti on sitten saatu toimimaan avoimen ajurin kanssa?
 
Lähinnä tuossahan oli siis se, että CUDA paketit on yhä suljettua poropietaria ja ainakin vuosi sitten oli ongelmia, ellei käytössä ollut myös suljettu ajuri. Ilmeisesti on sitten saatu toimimaan avoimen ajurin kanssa?
Ei ne -open ajurit ole yhtään sen avoimempia kuin aikaisemmatkaan, ne vaan juttelee sille kernelissä olevalle avoimelle palikalle. Eli se ajuripuoli on edelleen suljettua poropietaria, vain se kernelissa oleva blopi on ns avointa kamaa.
 
Jos koneessa on Intelin tai AMD GPU, sitten ei ole mitään ongelmaa koska niille tulee open source-ajurit jakeluissa suoraan.
Tästä voi joku aloittaa uskonsotia, mutta ihan oikeasti jos on nurkissa vaikka joku GTX 1080 vai vanhempi, niin puhutaan parista kympistä, jos vaikka myy sen ja ostaa tilalle jonkun vastaavan tehoisen AMD:n kortin. Itsellä on molempia ollut ja myös AMD:n ja Intelin integroituja ja riippuu tietty miten omaa aikaansa arvottaa, mutta se parempi tuki on vaan ainakin itselle parin kympin arvoinen. Nytkin nurkissa on pari 1080-tasoista korttia, josta tekisi mieli luopua. 1080:n kanssa ei nyt HTPC:llä edes toimi Wayland. Vaihtoehtona on joko joka käynnistyksessä mennä komentoriville ja kirjoittaa 'systemctl restart gdm' tai startata X:ää, niin toimii (niin paitsi että Archin Gnome on sen verran uusi ettei enää taida tukea X:ään käynnistämistä, gdm tukee). Jostain syystä kun gdm:n on käynnistänyt kerran X-moodiin, niin sen jälkeen Wayland toimii. Toimimattomuus tarkoittaa tässä sitä, että vaikka prosessi starttaa ja kaikki lokien mukaan vaikuttaa toimivan, kuvaruutu (TV) pysyy mustana.

edit: samaan aikaan uutisista voi lukea, että amgpu/dc-ajureihin ollaan tuomassa analogisten ulostulojen tukea, niin saadaan vanhoja rx 200 -kortteja tms. käyttöön uusimmalla ajuripinolla. Intelilläkin on ainakin Sandy/Ivy bridgelle asti melkoisen hyvä tuki. On OpenGL 4.x ja sitä kautta iso osa niistä ohjelmista toimii mitä sen tehoinen ohjain nyt muutenkin jaksaa pyörittää..
 
Viimeksi muokattu:
Ei ne -open ajurit ole yhtään sen avoimempia kuin aikaisemmatkaan, ne vaan juttelee sille kernelissä olevalle avoimelle palikalle. Eli se ajuripuoli on edelleen suljettua poropietaria, vain se kernelissa oleva blopi on ns avointa kamaa.
Tämähän selvensi, kiitos. Täytynee jossain kohtaa kokeilla pääkoneellakin miten hyvin Blackwell on tuettuna.
 
Tiedätkö, voiko Uefi-valikon "siivota" asennuksen jälkeen vai meneekö Linuxin asennus pilluuksiin? Mulla näkyy siellä nyt sekä Windows että Linux, vaikka poistin ennen Linuxin asennusta osiot levyltä kokonaan. Lisäksi aiempi Windows 10 oli Legacy boottina asennettu, eli Uefi-jäänne lienee joltain läppärin edelliseltä omistajalta?

Kyllä mä mintin asennuksen jälkeen onnistuin biosista tuhoamaan kaikki uefi kirjaukset asettamalla bios "setup" tilaan. Sen jälkeen pelitti normaalisti.
 
Kyllä mä mintin asennuksen jälkeen onnistuin biosista tuhoamaan kaikki uefi kirjaukset asettamalla bios "setup" tilaan. Sen jälkeen pelitti normaalisti.
Setup mode myös disabloi secure bootin ja todnäk hukkaa myös avaimet, jos siellä on ollut omia avaimia joilla allekirjoittaa kerneliä tai moduleita ja haluaa käyttää secure boottia jatkossakin niin voi joutua askartelemaan...
 
Joo, mulle aika hepreaa nämä secure boot ja uefi jutut, en suosittelee tekee niinkuin ite teen. Ihmettelin kun esim oman pöytäkoneen, missä on win10, biosin uefi on setup tilassa. Jos laitan securebootin päälle, ni ei tuu ees kuvaa ruutuun enkä pääse edes biosiin. Bios resetillä taas toimii.
 
Setup mode myös disabloi secure bootin ja todnäk hukkaa myös avaimet, jos siellä on ollut omia avaimia joilla allekirjoittaa kerneliä tai moduleita ja haluaa käyttää secure boottia jatkossakin niin voi joutua askartelemaan...
Heitin secure bootit mäkeen. Taivas ei ole pudonnut eikä maailmanloppu ei ole vielä tullut...
 
Heitin secure bootit mäkeen. Taivas ei ole pudonnut eikä maailmanloppu ei ole vielä tullut...
No hieno homma! Koetko että "jos siellä on ollut omia avaimia joilla allekirjoittaa kerneliä tai moduleita ja haluaa käyttää secure boottia jatkossakin" jotenkin kosketti sinua kun päätit jakaa tämän tiedon kanssani?
 
Tästä voi joku aloittaa uskonsotia, mutta ihan oikeasti jos on nurkissa vaikka joku GTX 1080 vai vanhempi, niin puhutaan parista kympistä, jos vaikka myy sen ja ostaa tilalle jonkun vastaavan tehoisen AMD:n kortin.
Yhtä ikivanhaa desktop-konetta (1-ytiminen CPU, 1GB RAM jne.) lukuunottamatta kaikki talouteni PC:t ovat läppäreitä. Iältään 2-10 vuotta vanhoja kai.

Tuo mihin nyt koitan OpenSUSEen saada NVidia-ajureita on se tehokkain läppäri jossa on NVidia 3080 RTX (16GB VRAM, koneessa muuten 32GB RAM).
 
Yhtä ikivanhaa desktop-konetta (1-ytiminen CPU, 1GB RAM jne.) lukuunottamatta kaikki talouteni PC:t ovat läppäreitä. Iältään 2-10 vuotta vanhoja kai.

Tuo mihin nyt koitan OpenSUSEen saada NVidia-ajureita on se tehokkain läppäri jossa on NVidia 3080 RTX (16GB VRAM, koneessa muuten 32GB RAM).
Meinasin pointata OpenSUSEn wikiin, että siellähän ne ohjeet on. Mutta nyt täytyy sanoa että tuo sivu on kyllä joku sekavuuden maailman ennätys.
Turing-arkkitehtuuria näyttää olleen RTX 10 ja 20 -sarjalaiset. 3080 on sitten jo seuraavaa Ampere-arkkitehtuuria. Eli sitä "Open-ajuria" sisään vain.

Olettaen että on käytössä Tumbleweed niin komennot pitäisi olla
sudo zypper install openSUSE-repos-Tumbleweed-NVIDIA
sudo zypper in nvidia-open-driver-G06-signed-kmp-meta

Ja jos secureboot käytössä, niin seuraavalla bootilla pitäisi tarjota tuota Enroll MOK -valikkoa. Jos ei ole secureboottia, niin sitten ei tarvitse tuosta murehtia.
Nvidia-secureboot-enrollKey.jpg
 
Minulle vaikeinta tuntuu Linuxissa olevan NVidia-ajureiden asentaminen. Yleensä kyse on vain siitä että pitää löytää oikeat ja ajantasaiset ohjeet omalle distrolleen, kun ne vaan on löytänyt eli mitkä komennot tarkalleen pitää ajaa, eihän se sitten ole vaikeaa. Paitsi jos on SecureBoot päällä ja pitää seuraavassa koneen buutissa ennättää vastata "MOK key enrollment" kyselyihin.

Kaikkein vähiten olen NVidia-ajureiden kanssa joutunut tappelemaan Linux Mint:ssä. Siinä homma tuntuu menevän ihan vaan että asenna Mint, ja sitten käy vaihtamassa graafisesta työkalusta että käyttää NVidian omia ajureita hitaampien ja bugisempien perus-Nouveau ajureiden puolesta. Kai siinäkin tuli joku MOK key enrolment kysely buutissa, jos on SecureBoot päällä?

Nyt vähän tappelen NVidia-ajureiden kanssa OpenSUSE:ssa. Nyt löysin ohjeet jotka väittävät olevansa ne ohjeet OpenSUSE:lle joita tulee seurata, saas nähdä.

Vähän kenkkumaisessa tilanteessa juuri nyt, ensin tuoreesti asennetussa OpenSUSE:ssa oli ilmeisesti nouveau-ajurit ja sinänsä kaikki tuntui toimivan (en koittanut pelejä), sitten aloin joidenkin foorumiohjeiden mukaisesti asentaa NVidia omia oajureita ja nyt olen tilanteessa että jos NVidia "discrete graphics" on pakotettu päälle, näen OpenSUSE:ssa vain tyhjän työpöydän jossa ei ole mitään valikoita tai ei ilmesty ikkunoita. Vähän kuin se olisi toissijainen näyttö ja oikea desktop tulee jollekin toiselle näytölle;, mutta kun ei ole mitään ulkoista näyttöä edes kiinni. Vaihtamalla että läppäri voi käyttää myös sisäistä integroitua AMD grafiikkapiiriä, tulee sentään valikotkin näkyviin. Saas nähdä asennanko OpenSUSE alusta että varmasti lähtee taas tyhjältä pöydältä, ja asennan NVidia uusien ohjeiden mukaan.

Pitäisi tietenkin ensin ymmärtää ihan perusteetkin, esim. minulle on vielä epäselvää mitä kaikkia eri NVidia-ajureita edes on, ja mitä niistä tulisi käyttää? Harmaa käsitykseni nyt on:

- Tuoreesti asennetussa Linuxissa on aluksi asennettuna ns. nouveau-ajurit, jotka ovat muiden kuin NVidian tekemät open source-ajurit NVidia GPU:lle. Sopivat peruskäyttöön mutta esim. peleissä ovat hitaammat ja saattavat aiheuttaa virheitä grafiikkaan, verrattuna NVidian omiin ajureihin.

- NVidian omissa ajureissa on kaksi eri vaihtoehtoa? Eli jotkut "open"-ajurit, ja sitten NVidia-proprietary ajurit?`Vai ovatko nuo molemmat NVidian omien ajurien eri komponentteja, open ja proprietary osuus?

Jos koneessa on Intelin tai AMD GPU, sitten ei ole mitään ongelmaa koska niille tulee open source-ajurit jakeluissa suoraan.
Ainakin Pop!OS:ssä, Nobarassa ja muistaakseni Cachyssä myös on kaikissa oma Nvidia-ISO ja lisäksi käynnistyksessä tulee valikko, josta voi suoraan asentaa Nvidian ajurit. En tiedä miten Mint tuon hoitaa, mutta muistelisin, että Sampsan videossa se ei ollut ihan suoraviivaista.
 
No hieno homma! Koetko että "jos siellä on ollut omia avaimia joilla allekirjoittaa kerneliä tai moduleita ja haluaa käyttää secure boottia jatkossakin" jotenkin kosketti sinua kun päätit jakaa tämän tiedon kanssani?
Pointti on se, että secure boot on turha.
 
En tiedä miten Mint tuon hoitaa, mutta muistelisin, että Sampsan videossa se ei ollut ihan suoraviivaista.
Jos puhutaan samasta "Sampsan videosta" minkä näin aikoinaan, käsittääkseni hänellä homma tökkäsi siihen että hänellä oli SecureBoot päällä (mikä sinänsä on ok), mutta hän toheloi jotenkin seuraavassa buutissa tulevan MOK-avainasennuksen kanssa. En muista ihmettelikö hän mistä on kyse jo siinä vaiheessa kun Mint neuvoi antamaan salasanan joka pitää antaa seuraavassa buutissa tuota MOK-asennusta varten, vai vasta kun tuli bootti ja MOK-kysely.

Haksahdan tuohon välillä itsekin edelleen. Ekanakin tuo tuntuu menevän vähän eri tavalla eri distroissa, muistaakseni Mint:ssä se neuvoi antamaan salasanan ja painotti antamaan sen kun sitä kysytään (MOK) seuraavan buutin yhteydessä, kun taas OpenSUSE vain kysyi buutissa yllättäen asennetaanko MOK-avain ja sitten kysyi salasanaa, olin ihmeissäni mitäköhän salasanaa nyt halutaan mutta annoin selkäytimestä sudo-käyttäjäni ja root:n salasanan, joka ilmeisesti oli se mitä haluttiin OpenSUSE tapauksessa.

Lisäksi tuossa buutin MOK-asennuksessa on jostain syystä kireä aikalaukaisu, antaa 5 s aikaa painaa jotain näppäintä MOK-avainasennusta varten, ja jos missaat sen buutin aikana, ei asenneta. Ainakaan sillä kertaa, kai sen triggerin saa taas uudestaan päälle seuraavaa buuttia varten jollain komennolla.

Helpommalla tietty pääsee jos laittaa SecureBoot pois päältä mutta joskus sitä tarvitaan (Windowsissa). Tai sitten on joku muu grafiikkapiiri kuin NVidian.
 
Pointti on se, että secure boot on turha.
Jos samassa koneessa on Windows ja Bitlocker, sitten sitä kai ainakin tarvitaan.

Lisäksi en ihmettelisi jos vastaan alkaisi tulla PC:eitä joissa SecureBoottia ei saisikaan pois päältä. Ehkä sellaisia jo onkin markkinoilla. Ostaessa tuollaista tuskin tulee mieleen tarkistaa varsinkin jos siinä on esiasennettu Windows.
 
Tiedätkö, voiko Uefi-valikon "siivota" asennuksen jälkeen vai meneekö Linuxin asennus pilluuksiin?
`efibootmgr` komennolla voi näyttää ja muuttaa UEFI boot menun sisältöä.

Ja jos secureboot käytössä, niin seuraavalla bootilla pitäisi tarjota tuota Enroll MOK -valikkoa.
Jotkut "BIOS":et kuulemma hoitavat "enrollit" hiukan eri tavalla.

RPM-pakettien "dnf install" ei edes aja "mokutil --import", vaan se pitää itse tehdä (tarvittaessa). Sitten boot, jne.

Pointti on se, että secure boot on turha.
Secure Boot on lähinnä "antivirusohjelma", joka estää kaikkien paitsi tuntemiensa bootti-lataajien, kerneleiden, ja kernelimoduulien lataamisen.
(Tavallinen antivirus pysäyttää vain virukselta näyttävät.) "Turhia" kaikki, kun emme tee virheitä ...
 
Taas loppu taidot: miten muutetaan resoluutiota merkkipohjaisessa linuxissa?
joku 1280x800 tai heikompi olis haussa.
Nyt työn alla proxmox-debian. Netti auttaa vain graafisten linuxien terminaalissa.
 
Proxmoxissa se pitää muuttaa "biosista", siis sen virtuaalikoneen biosista. Menisköhän deletee hakkaamalla bootatessa. Mielestäni saisi olla webguissa tuo asetus (onkohan mahdollista?)
E: Meinaatko siis juurikin virtuaalikoneen, vai itse Proxmoxin..?
 
Proxmoxissa se pitää muuttaa "biosista", siis sen virtuaalikoneen biosista. Menisköhän deletee hakkaamalla bootatessa. Mielestäni saisi olla webguissa tuo asetus (onkohan mahdollista?)
E: Meinaatko siis juurikin virtuaalikoneen, vai itse Proxmoxin..?
Näyttö on siis suoraan raudassa kiinni, verkkokorttien kanssa säätäessä menettää helposti tuon etähallinnan.
Sama ongelma on vaikka partimagella kun ei meinaa nähdä niin ongelmat moninkertaistuu käsikopelolla ei onnistu ;)
Jossain x systeemissä saa jotain xrand ohjeita.

Aikoinaan dossissa sai säädettyä mode loitsuilla oisko linuxissa joku vastaava keino?
 
Näyttö on siis suoraan raudassa kiinni, verkkokorttien kanssa säätäessä menettää helposti tuon etähallinnan.
Sama ongelma on vaikka partimagella kun ei meinaa nähdä niin ongelmat moninkertaistuu käsikopelolla ei onnistu ;)
Jossain x systeemissä saa jotain xrand ohjeita.

Aikoinaan dossissa sai säädettyä mode loitsuilla oisko linuxissa joku vastaava keino?
Haluat siis pienetää resoluutiota?
 
Juu näkö alkaa olla niin heikko että näyttöjen oletusreso on liian pientä (vai suurta), bootatessa välillä on aluksi ok reso mutta sitten joku säätää sen.
Riittäisikö fontin konffaus:
Koodi:
dpkg-reconfigure console-setup
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 697
Viestejä
5 134 385
Jäsenet
82 031
Uusin jäsen
mjargen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom