- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 168
Nyt on julkaistu
"NAME = Baby Opossum Posse"
Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista
"NAME = Baby Opossum Posse"
Arvelen, että nvme SSD:llä hajosi jotain fyysisesti kohdassa, jossa oli Linux Mint asennus. Kuusi vuotta vanha levy. Jotain tällaista voi varmaan odottaa.
Hajoaminen oli sen verran totaalista, että ilmeisesti siitä syystä Timeshiftistä ei ollut apua, mutta se voi auttaa joissain lievemmissä tapauksissa. Uusi asennus samalle levylle pelittää kuitenkin.
Aion käyttää edelleen Timeshiftiä, mutta enää en laita mitään tiedostoja levylle, jossa Mint asennus, mutta toiselle levylle, jossa ulkoiset backupit. Nämä backupit ovat vain kerran kuukaudessa. Teen päivittäiset backupit tietyistä tiedostoista kolmannelle (sisäiselle) levylle.
Onko tietoa tai kokemusta että ovatko Raspberry Pi4:lla vaihtoehtoiset Linuxit (Manjaro, OpenSUSE ja mitä noita on) ihan yhtä hyviä vaihtoehtoja sen käyttikseksi kuin sen perus-Raspberry Pi OS joka taitaa olla Debian-pohjainen?
Haluaisin vaihtaa johonkin rolling release-Linuxiin kuten OpenSUSE tai Manjaro tms. (ainakin nuo ovat muistikuvani mukaan saatavilla RPi4:lle) joka pysyisi aina ajantasalla, ilman hankalia release upgradeja tai alusta alkaen uudella Raspberry Pi OS asennuksella kun tulee aika tehdä release upgrade.
Ainoa mikä mietityttää että onko RPi4 eri ominaisuudet ja hardware GPU:ta (VPU?) myöten täysin tuettu noissakin? Eli jos ei asenna peruskäyttistä siihen, joutuuko silloin jostain ominaisuuksista, grafiikkakiihdytyksistä tai ohjelmista mahdollisesti luopumaan?
Minulla RPi4 on aika perus-desktop käytössä ja jopa pelaamiseen (ml. emulaattorit) joten mietin vaikuttaako jonkun muun Linuxin valinta RPIn käytettävyyteen noiden osalta?
MUOKS: Tässä 2026 videossa ei ole mainitsemiani Manjaroa tai OpenSUSE:a mukana mutta siitä kyllä tulee kuva että RaspberryOS on edelleen varmin vaihtoehto, lähinnä kuinka esim. Ubuntu ja Armbian kanssa Youtube-videoiden toisto selaimessa tökki pahasti, minkä epäilen johtuvan siitä etteivät ko. käyttikset tai niiden mukana tulevat versiot selaimista tue kokonaan esim. VPU:ta joka kiihdyttäisi videotoistoa, eli videota toistetaan ilman sen apua. Tai jotain tuollaista.
No paskaakos tässä sitten, pitänee asentaa uusin RaspberryOS kun olen edelleen yhtä releaseata vanhemmassa versiossa, ja googlailun perusteella ei ole mahdollista tehdä lennossa mitään release upgradea vaan uusiksi vaan alusta asentaminen. Pöh.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=hCN3EkJlwAU
Haluaisin vaihtaa johonkin rolling release-Linuxiin kuten OpenSUSE tai Manjaro tms. (ainakin nuo ovat muistikuvani mukaan saatavilla RPi4:lle) joka pysyisi aina ajantasalla, ilman hankalia release upgradeja tai alusta alkaen uudella Raspberry Pi OS asennuksella kun tulee aika tehdä release upgrade.
Ainoa mikä mietityttää että onko RPi4 eri ominaisuudet ja hardware GPU:ta (VPU?) myöten täysin tuettu noissakin? Eli jos ei asenna peruskäyttistä siihen, joutuuko silloin jostain ominaisuuksista, grafiikkakiihdytyksistä tai ohjelmista mahdollisesti luopumaan?
Minulla RPi4 on aika perus-desktop käytössä ja jopa pelaamiseen (ml. emulaattorit) joten mietin vaikuttaako jonkun muun Linuxin valinta RPIn käytettävyyteen noiden osalta?
MUOKS: Tässä 2026 videossa ei ole mainitsemiani Manjaroa tai OpenSUSE:a mukana mutta siitä kyllä tulee kuva että RaspberryOS on edelleen varmin vaihtoehto, lähinnä kuinka esim. Ubuntu ja Armbian kanssa Youtube-videoiden toisto selaimessa tökki pahasti, minkä epäilen johtuvan siitä etteivät ko. käyttikset tai niiden mukana tulevat versiot selaimista tue kokonaan esim. VPU:ta joka kiihdyttäisi videotoistoa, eli videota toistetaan ilman sen apua. Tai jotain tuollaista.
No paskaakos tässä sitten, pitänee asentaa uusin RaspberryOS kun olen edelleen yhtä releaseata vanhemmassa versiossa, ja googlailun perusteella ei ole mahdollista tehdä lennossa mitään release upgradea vaan uusiksi vaan alusta asentaminen. Pöh.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=hCN3EkJlwAU
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 504
Näissä ARM Linuxeissa varma valinta on yleensä Arch Linux ARM ja niin se on tässäkin tapauksessa. Raspberry Pi 4 | Arch Linux ARM Asennusohjeet tuolta ja kaikki pitäis toimia.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 973
VoidLinux vois olla yks vaihtoehto. Sitä en tiedä miten hyvin toimii raspilla mutta i686 serrilla toiminu ihan hyvin. arm alustalla void-installeria ei ole tuettu eli asennus vaatii vähän enemmän vaivannäköä.
ARM Devices - The Void Linux Handbook
docs.voidlinux.org
Tätä muutaman vuoden käyttäneenä tuntuu olevan pitkää kuolemaa tekevä projekti. Ärsyttävin ongelma itselle on ollut usein epäonnistuvat päivitykset, koska pakettivarastot eivät vastaa tietokantaa kun ajantasaista pakettia ei satunnaisesti joltain peilipalvelimelta löydykkään. Ajoittain myös itse sivusto on toki ollut saavuttamattomissa. Infraongelmista tai oikeastaan mistään muustakaan ei tiedoteta lainkaan, mikä on ymmärrettävää kun sivuilla ylipäätään käy vain 1 projektin jäsen (graysky). Ilmeisesti projektiin kuuluisi hänen lisäksi joku toinenkin henkilö. Lisäksi useat peilipalvelindomainit ei tue TLS:ää. Rpi 5:lle ei ole julkaistu vieläkään asennuskuvaa, mutta jotkin käyttäjät ovat askartaneet ohjeita kuinka distron saa toimimaan raspberry pi 5:llä rakentaen sen toiselta ARM-raspilta käsin. Ovat nyt sentäs viimeaikoina päivittäneet asennuskuvia ajan tasalle, välissä nekin oli pahimmillaan 2 vuotta vanhoja.
Olen itse vähentänyt alarmin käytön yhteen raspiin ja palannut viralliseen rpi os:ään, joskin kiinnostaisi kokeilla toimivaa rolling release ("jatkuvaa"?) distroa. Vaikuttaa vain olevan varsin pieni markkina.
Kiitos, juuri tällaista tietoa kaipasin. Ymmärrän ettei RPi ehkä ole niin hirmuisen suuri markkina vaihtoehtoisille distroille, RPi-koneita kyllä on maailmalla pilvin pimein mutta useimmille desktop-käyttäjille taitaa riittää erinomaisesti default Debian-pohjainen RaspOS mihin sitten RPi:tä käyttävätkään, ja jos erityisesti haluaa sen olevan joku mediacenter tai retropelialusta, niihinkin löytyy jo omat erikois-distrot ilmeisesti.
Manjaroa joskus kokeilin RPi4:lla ja ihan ok se tuntui toimivan, tosin en tehnyt aiemman videon kaltaisia testejä että pyörivätkö Youtube-videot yms. yhtä hyvin siinä kuin RaspOS:ssa.
Ei minullakaan oikein muuta syytä olisi vaihtaa RaspOS:sta pois kuin etten tykkää siitä lisätyistä kun pitäisi vaihtaa uudempaan releaseen, varsinkin kun RaspOS:ssa ei taida olla mitään virallista tapaa tehdä release upgradea lennossa. Pitää asentaa uusi release tyhjältä alustalta.
Eipä noitakaan päivityksiä nyt ihan yhtenään tule. Helposti käytät enemmän aikaa vaihtoehdon etsimiseen ja tunkkaamiseen kuin niihin päivityksiin yhteensä.
Raspberry Pi OS wikisivun mukaan uusi major release tulee n. 2-3 vuoden välein. Sinänsä harvoin ja toki sitä aikaisempaakin vielä tuetaan hyvän aikaa vaikka uudempikin on tullut, mutta varsinkin kun tuon RPi:n käyttö on niin ajoittaista, välillä useiden kuukausien taukoa, jotenkin väsyy vaan siihen että pitkästä aikaa sitä käyttäessään havahtuu että on jo pitkän aikaa sitten tullut uudempi release ja alkaa miettiä mitäs kaikkea pitääkään konfiguroida ja asentaa uudelleen sekä siirtää dataa vanhasta uuteen, jos haluaisi samantien päivittää uusimpaan.
Samasta syystä olen PC:lläkin alkanut suosia rolling releasea (OpenSUSE TW) jotta ei tarvitse silloin tällöin tuolla päätä vaivata, vaikka Mint:ssä release upgrade tuntuu nykyisin toimivan ihan kohtuullisesti. Aiemmin siinä oli sama kuin Raspberry Pi OS:ssa eli käytännössä piti asentaa uusi release tyhjältä pöydältä.
Mutta... jos noiden vaihtoehtoisten RPi-distrojen kanssa saattaa tulla pulmia etteivät tue RPi kaikkia ominaisuuksia tai piirejä, en taida jaksaa alkaa selvittää.
Eikös tuo seuraile Debianin julkaisutahtia. Jos ei tarvitse jotain uutta ominaisuutta, niin voi huoletta hypätä joka toisen yli, eli 5 vuoden välein päivitys. Jos raspille laskee eliniäksi vaikka 15 vuotta, niin se tekee 2 päivitystä eliniän aikana.
Kyllä se seuraa Debianin julkaisutahtia kun ei siitä paljoa eroakkaan. Yleensä muutaman kuukauden Debianin uuden version jälkeen tulee vastaava rpi os. Mutta rpi os on mahdollista kyllä päivittää lennosta seuraavaan, kuten Debianikin. Sitä ei vain virallisesti tueta rpi:n puolella ja siksi suositella vaikka täysin samoin menetelmin se (yleensä) onnistuu, omalla vastuulla ja riskit tiedostaen toki.
Sinänsä itsellä on käyttökohteita joissa pienet jatkuvat ominaisuuspäivitykset ovat huomattavasti luotettavampia kuin ajoittainen jättirysäys lennosta tehtynä, etenkin kun jatkuvapäivitteiseen distroon on arjessa tottunut. Tarpeeksi monta kun näitä myös on, ei jaksa kulkea uudelleenasentamassa etenkin kun jokainen yksilö on erilainen yksilö. Vaikka uusi versio tuleekin vain parin vuoden välein, on se tuolloin kerralla paljon työllistävä. Mutta valitettavasti Raspberryn ulkopuoliset distroprojektit näyttää olevan liian pieniä resursseiltaan. Arch linux ARMikin voisi toimia, jos projektissa olisi riittävästi aktiivisia osallisia ja riittävästi palvelinresursseja. Oikeastaan kaikki ongelmani kyseisen jakelun kanssa juontaa juurensa projektin pienuuteen. Käytettävyysero Arch linuxin ja Arch linux ARMin välillä on niin valtava ettei niiden tulisi nimeä mielestäni jakaa.
Sinänsä itsellä on käyttökohteita joissa pienet jatkuvat ominaisuuspäivitykset ovat huomattavasti luotettavampia kuin ajoittainen jättirysäys lennosta tehtynä, etenkin kun jatkuvapäivitteiseen distroon on arjessa tottunut. Tarpeeksi monta kun näitä myös on, ei jaksa kulkea uudelleenasentamassa etenkin kun jokainen yksilö on erilainen yksilö. Vaikka uusi versio tuleekin vain parin vuoden välein, on se tuolloin kerralla paljon työllistävä. Mutta valitettavasti Raspberryn ulkopuoliset distroprojektit näyttää olevan liian pieniä resursseiltaan. Arch linux ARMikin voisi toimia, jos projektissa olisi riittävästi aktiivisia osallisia ja riittävästi palvelinresursseja. Oikeastaan kaikki ongelmani kyseisen jakelun kanssa juontaa juurensa projektin pienuuteen. Käytettävyysero Arch linuxin ja Arch linux ARMin välillä on niin valtava ettei niiden tulisi nimeä mielestäni jakaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 676
ntfs3 ajuri (ei tule sekoittaa ntfs-3g FUSE ajuriin) on kyllä ollut kernelissä jo jostakin 5.15:sta alkaen, ja on tukenut kirjoitusta alusta asti.Tuo 7.1:een uutena tuleva on aiemmin
ntfsplus nimellä tunnettu, vanhaan read-only ntfs ajuriin perustuva ajuri joka tukee kirjoitusta ntfs3:n tapaan, mutta myös joitakin nykypäivän ominaisuuksia joita tuo vanha ja huonolla ylläpidolla ollut ei ole koskaan tukenut ja joiden lisääminen siihen olisi työlästä.Tuo uusi on suorituskykyisempi ja luultavasti varmatoimisempi kuin
ntfs3, mutta kyllä silläkin on jo vuosia saanut niin lueskeltua kuin kirjoiteltua Microslop levyltä mitä on tarvinnut.Olen harkinnut KDE Neonin tilalle jotain muuta distroa. KDE Neon hajoaa satunnaisesti päivitysten yhteydessä, enkä muutoinkaan tykkää default asetuksesta, jolla käyttöjärjestelmä pitää buutata jokaisen päivityksen yhteydessä. Käytin Gentoota vuosista 2005-2014 ja tykkäsin Portagen tuomasta hallinnantunteesta ja rolling release oli myös tärkeä. Perheen myötä koneen ylläpitoon jäi vähemmän aikaa ja siirryin "binääridistroihin". (Portage oli jatkuvasti solmussa, kun käytin stable ja unstable paketteja sekaisin.)
openSUSE Tumbleweed olisi ehkä jossain määrin jatkumoa Gentoolle, mutta onko sillä sama kohtalo edessä kuin Gentoolla; liian vähän kehittäjiä ja käyttäjäyhteisö melko pieni, jos täytyy etsiä netistä ongelmiin ratkaisua?
Fedoraa mainostetaan nykyisin joka paikassa ja siitäkin löytyisi tuore kerneli sekä ajantasainen KDE. Miinuksena puolivuosittaiset versiopäivitykset ja taustalla kummitteleva amerikkalainen Red Hat, mikä tässä maailmantilanteessa on miinus, kun vastapelurina olisi saksalainen SUSE.
Minkälaisia ajatuksia ja suosituksia sopivasta Linux distrosta, jos tarkoitus olisi päästä suht vähällä ylläpidolla ja käyttö on toimistotyöskentelyä, Firefox, Libre Office, VMware jne. Näytönohjain on Intel Arc, jos sillä on tässä merkitystä.
openSUSE Tumbleweed olisi ehkä jossain määrin jatkumoa Gentoolle, mutta onko sillä sama kohtalo edessä kuin Gentoolla; liian vähän kehittäjiä ja käyttäjäyhteisö melko pieni, jos täytyy etsiä netistä ongelmiin ratkaisua?
Fedoraa mainostetaan nykyisin joka paikassa ja siitäkin löytyisi tuore kerneli sekä ajantasainen KDE. Miinuksena puolivuosittaiset versiopäivitykset ja taustalla kummitteleva amerikkalainen Red Hat, mikä tässä maailmantilanteessa on miinus, kun vastapelurina olisi saksalainen SUSE.
Minkälaisia ajatuksia ja suosituksia sopivasta Linux distrosta, jos tarkoitus olisi päästä suht vähällä ylläpidolla ja käyttö on toimistotyöskentelyä, Firefox, Libre Office, VMware jne. Näytönohjain on Intel Arc, jos sillä on tässä merkitystä.
Siinäpä ne hyvät vaihtoehdot tulikin. Fedora on ehkä pykälän helpompi ylläpitää ja käyttäjiä on enemmän. Toisaalta nuo versiopäivitykset ehkä kumoaa sen helppousedun. Pakettivalikoima on Fedoralla mielestäni laajempi, mutta aika lailla oleellisimmat löytyy Tumbleweedistäkin. Jos antaa pisteitä eurooppalaisuudesta niin se kääntää vaa'an Tumbleweedin suuntaan. Mutta en nyt silti Red Hattia niin isona mörköän pitäisi amerikkalaisuuden vuoksi, että sen takia pitäisi Fedora hylätä.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 158
Jos nuo versiopäivitykset (esim Fedorassa) aiheuttaa "harmaita hiuksia" niin yksivaihtoehto on katsella Fedora Atomic puolta, jossa nuo päivitykset ovat "suoraviivaisempia". Vaihdat vaan ns versiosta toiseen.
(Oma biased ehdotus):
Katso vaikka Universal-blue:n tarjoamia imageja. Löytyy Gnome (Bluefin) ja Aurora (KDE) tai sitten enemmän pelihommiin suunnattu Bazzite. Meillä (juu olen mukana tässä projektissa) päivitykset menee hieman eri tavalla kun vertaa Fedora Atomic puoleen (vaikka käytetäänkin niitä pohjana) ja päivitykset tosiaan tapahtuvat automaattisesti, ei tarvitse esim miettiä että mitä pitää tehdä että voin päivittää Fedora 43:sta Fedora 44 vaan se tulee päivitysten mukana ns automaattisesti ja halutessa nämä päivitykset tapahtuu taustalla ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.
(Oma biased ehdotus):
Katso vaikka Universal-blue:n tarjoamia imageja. Löytyy Gnome (Bluefin) ja Aurora (KDE) tai sitten enemmän pelihommiin suunnattu Bazzite. Meillä (juu olen mukana tässä projektissa) päivitykset menee hieman eri tavalla kun vertaa Fedora Atomic puoleen (vaikka käytetäänkin niitä pohjana) ja päivitykset tosiaan tapahtuvat automaattisesti, ei tarvitse esim miettiä että mitä pitää tehdä että voin päivittää Fedora 43:sta Fedora 44 vaan se tulee päivitysten mukana ns automaattisesti ja halutessa nämä päivitykset tapahtuu taustalla ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 071
Toimiikos muilla tässä uudessa Ubuntu 26.04:ssa Grub:n asetusten muokkaus?
Mulla ei vaan /etc/default/grub tiedostoon tehdyt muokkaukset tule voimaan vaikka ajaa muokkauksien jälkeen sudona update-grub:n
Toi kyllä lukee tuon tiedoston, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään.
Mulla ei vaan /etc/default/grub tiedostoon tehdyt muokkaukset tule voimaan vaikka ajaa muokkauksien jälkeen sudona update-grub:n
Toi kyllä lukee tuon tiedoston, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 973
OpenSuSen atomic KDE Plasma distro on myös olemassa mutta vasta alpha vaiheessa.
kalpadesktop.org
Kalpa Desktop
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 588
Jos versiopäivitykset kovin ahdistaa niin ei ole pakko puolen vuoden välein päivitellä. Skippaamalla aina yhden version niin riiittää kun kerran vuoteen päivittää.
44 ei ole vielä julkaistu tosin. Julkaisu varmaan tiistaina. Mutta pointtina että uusin versio ja edellinen versio menee aika pitkälti käsikädessä esim kernelin kanssa.
Fedora on tuon system-upgrade kyllä hionut jo aika hyväksi ja ei sen kanssa ole enää useaan versioon ollut mitään ihmeellistä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 676
Aika ongelmaton tuo Fedoran päivitys on ollut. Home assistant ja HTPC pyörivät Fedoralla, tässä taannoin kun ei jaksa päntiönään niitä päivitellä ja oli parin vuoden releaset odottelemassa molemmissa, päivitin vaan kahdella kierroksella 38 -> 40 -> 42
Ainut mikä hajosi oli parit itse pystytetyt Python venvit mutta se nyt ei ole mitenkään uutta että Python sötöstykset hajoavat kun mikä tahansa versio päivittyy.
dnf system-upgradella. Rouskuttelivat aikansa kumpaakin päivitystä ja homma jatkui.Ainut mikä hajosi oli parit itse pystytetyt Python venvit mutta se nyt ei ole mitenkään uutta että Python sötöstykset hajoavat kun mikä tahansa versio päivittyy.
Käsitinkö että pitäisi olla rolling release, kun kuitenkin mainitset Fedoran yhtenä vaihtoehtona? Ellei minulla ole sitten vanhaa tietoa ja se onkin rolling release.
Jossain vertailussa OpenSUSE TW mainostettiin "vakain rolling release" jonka ymmärsin tarkoittavan että tulee vähemmän eteen tilanteita missä hommat menevät solmuun päivitysten yhteydessä konfliktien takia. Yhden kerran muistan tulleen eteen missä "sudo zypper dup"-päivityskomennon jälkeen tuli varoitus konfliktista. En alkanut sitä selvittää vaan aborttia peliin, uusi päivitysyritys muutamaa päivää myöhemmin, ja konflikti oli poistunut eli paketit yms. oli ilmeisesti saatu taas synkkaan.
Itseasiassa juuri nyt on joku konflikti päällä myös, eli jos yritän asentaa Lutriksen, se varoittaa että jotain riippuvuutta ei löydy, joten jätinpä sitten Lutriksen tällä kertaa asentamatta. Joku riippuvaisuus jota Lutris haluaa ei ilmeisesti enää löydy, ainakaan samalla nimellä. Minulle riittää että OpenSUSE TW varoittelee avoimesti porentiaalisista ongelmista, tiedän sitten olla päivittämättä tai asenteamatta sillä kertaa. Ehkä korjaantuu ajan kanssa, ehkä ei.
Minulla ei ole kokemusta onko Arch-pohjaisissa elämä sen hankalampaa vai konfliktit harvinaisuuksia. Manjaroa käytin jonkin aikaa Raspeberry Pi4:lla enkä ainakaan siinä silloin törmännyt konflikteihin päivityksissä tms.
(Mitäs muita rolling release Linuxeja edes on paitsi kaikki Arch-pohjaiset, ja OpenSUSE TW? Pitänee googlata...)
Muuten olen ollut tosi tyytyväinen OpenSUSE:en normi toimisto/työ- ja pelikäytössäkin ja myös siihen että OpenSUSE toimii erinomaisesti myös dualbootissa Windows 11 kanssa vaikka olisi SecureBoot ja Bitlocker käytössä. Ainoa kupru tähän mennessö on että Inuvika OVD clienttia en ole onnistunut saamaan toimimaan (valmistajan kotisivuilta ladattu .run paketti). Linux Mint:ssä se toimii heittämällä, OpenSUSE:ssa asentuu mutta ei käynnisty. Tosin kun vähän kaivelin, se saattoi olla ettei se vaan (vielä) toimi Waylandin kanssa vaan ainoastaan X11, en tullut kokeilleeksi vaihtaa OpenSUSE X11:lsi josko sitten olisi käynnistynyt.
OpenSUSE:ssa joutuu ehkä turvautumaan flatpak-versioihin joistain softista useammin kuin vaikka Ubuntussa, mutta se ei ole minua juurikaan häirinnyt ja joskus tykkään enemmän flatpak-versiosta, ne tuntuvat toimivan kuin junan vessa, ja Chromeenkin tuli flatpak-versioon kriittinen tietoturvapäivitys useita päiviä nopeammin kuin OpenSUSE:n reposta tulevaan versioon, jonka perään jouduin kyselemään OpenSUSE foorumeilla. Syyksi myöhästymiselle taidettiin sanoa että buildin kanssa tuli jotain ongelmia joita he joutuivat ensin selvittämään, sinänsä hyvä etteivät julkaisseet jotain jonka totesivat olevan rikki.
Käyttäjäkunta on varmasti myös pienempi mutta toistaiseksi olen löytänyt hakemiini ongelmiin ratkaisut googlettamalla.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 606
Sulla on vanhaa tietoa. Fedora on nykyään rolling release, kuten myös Nobara jne. En o Nobaraa kans saanu rikki päivittämällä 2½v aikana, en edes sen jälkeen kun se siirty rollingiin 43:n (?) myötä.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 588
No jos haluaa oikein bleeding edgellä vetää niin rawhide on tavallaan rolling release fedoralla. Se kun on release jossa seuraavan stable releasen kehitys tapahtuu.
Eihän ole. Jotkut sanoo että Fedora ois "semi rolling" koska paketit on siinä varsin tuoreita. Rullaava se ei kuitenkaan ole, vaan puolen vuoden välein tulee versiopäivitys
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 158
Fedoraa voinee tosiaan pitää ns. "semi rolling" distrona. Tietyt paketit on ns jäädytetty eli niihin ei tule major versiota versiopäivitysten välissä, mutta sitten on tiettyjä paketteja joille on erillinen sääntö että ne päivittyvät myös versioiden välissä, kuten kerneli (ja esim KDE Plasmalla on tämä poikkeuslupa tällä hetkellä). Fedoran poikkeusluvat
Kaikki paketit käyvät läpi testauksen eli ovat hieman perässä näitä varsinaisia rolling release distroja. Nobarat yms voivat sitten kääntää omat pakettinsa ja tarjota niitä ihan miten haluavat. Osa käyttää sitten Fyra Labsin Terraa (ultramarine, bazzite jne) jossa paketit ovat tuoreempia ja voivat niitä päivitellä oman aikataulunsa mukaan.
Kaikki paketit käyvät läpi testauksen eli ovat hieman perässä näitä varsinaisia rolling release distroja. Nobarat yms voivat sitten kääntää omat pakettinsa ja tarjota niitä ihan miten haluavat. Osa käyttää sitten Fyra Labsin Terraa (ultramarine, bazzite jne) jossa paketit ovat tuoreempia ja voivat niitä päivitellä oman aikataulunsa mukaan.
Viimeksi muokattu:
Onkohan tuo lista kuinka ajantasalla. Siellä mainitaan KiCad, jonka major-versio ei kyllä päivittynyt Fedora 41:ssä, kun KiCad 9 julkaistiin, ja nyt näyttää että Fedora 43 ei ole saamassa päivitystä KiCad 10:iin.
Pitää tähän nyt vielä todeta, että Rawhide ei tosiaan ole tarkoitettu päivittäiseen käyttöön. Parempaa bleeding edgeä saa sitten vaikka Archin kanssa.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 158
Tuskin ihan ajantasalla on.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 606
Sori, jotenkin ymmärsin, että Nobara siirtyi rollingiin, koska Fedorakin siirtyi, mutta näemmä tekivät sen ihan itsenäisesti...my bad.
Viittaatko Rawhideen?
12 Most Stable Linux "Rolling Release" Distributions
Choosing a rolling release Linux distribution means you get the latest software without having to reinstall the OS. But not all Linux rolling releases are
linuxblog.io
Not very stable, Fedora Rawhide is the rolling development branch of Fedora, with daily updates and the latest software. But it’s meant for testing and development, not production use, so it’s one of the least stable rolling distributions.
Tästäkin tulee kuva että kyllä sieltä pusketaan edelleen uusia Fedora-versioita joihin päivitetään. Voi toki olla että päivitysprosessi on niin vaivaton että se tuntuu kuin rolling releaselta, vähän kuin Linux Mint:ssä uuteen minor-versioon (22.2 => 22.3) päivitys ei ole juttu eikä mikään.
Fedora Linux Release Life Cycle
Learn more about Fedora Linux, the Fedora Project & the Fedora Community.
docs.fedoraproject.org
Tuosta "12 most stable Linux rolling release" pari asiaa tuli mieleen:
- Minulle on yllätys että Manjaro katsotaan noin epästabiiliksi tuolla listalla. Luulin että sen tarkoitus oli juuri olla stabiilimpi kuin Arch, ja se vähä aikaa mitä käytin, en silloin törmännyt konflikteihin.
- Listaa lukiessa tuli mieleen että ehkä OpenSUSE Slowroll sopisi tarpeisiini vielä Tumbleweediäkin paremmin? Minulle riittää hyvin että ei-kriittiset päivitykset tulevat vaikka vain kerran kuukaudessa keskitetysti, kunhan vältyn joskus hankalilta release upgradeilta major-versioiden välissä.
Mitään erityistä ongelmaa minulla ei Tumbleweedissä ole ollut mutta aika epätasaista menoa sikäli että välillä tuntuu että tulee iso läjä päivityksiä useampaan kertaan viikon aikana, joskus menee koko viikko ettei tule mitään päivityksiä. Kerralla aina tulee ainakin paljon enemmän ladattavaa kuin vaikka Linux Mint:ssä missä päivityksiä tuntuu tulevan parin viikon välein ja silloinkin paljon vähemmän päivittyviä paketteja ja siirrettävää datamäärää kuin OpenSUSE Tumbleweedissä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 606
Hyvin mahdollista, että oon vaan lukenut tosta "Fedora" ja olettanut, että koskee kaikkia. evt.
Toi "stabiili" on aika väärinkäsitetty termi nykyään. "Epästabiilikaan" ei kaiketi tarkoita, että ko. release tms. kaatuilisi tai olisi epäluotettava.
Itse en ainakaan jaksa kokoajan boottailla päätyöasemaa kokoajan, joten en seuraa yhtään mitä päivityksiä on jonossa ellei jossakin mainita jostakin erityisestä tietoturvapäivityksestä tai jos satun huomaamaan, että joku olennainen sovellus on saanut päivityksen. Vaikka ei siihen päivittämiseen ikinä montaa minsaa mene, on se silti ärsyttävää availla kaikki uusiksi, kun osa softista ei muista missä monitorissa tai desktopissa ne on olleet.
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 504
n 5-6vuotta käyttänyt Arch KDE waylandilla, sen jälkeen kun grubin heivasin pois (Nyt EFIboot ja UKI:t) ei järjestelmä ole mennyt päivityksissä rikki kertaakaan. Vaikka Arch on RR ei paketteja työnnetä heti käyttäjille. Esim. 7.0 kerneli ei ole vieläkään tullut itselle saataville. Noin pari kertaa kuussa ajan päivitykset. Windowsia käytän KVM/Qemu virtuaalikoneessa virt-managerilla ja remote-viewerillä jos on ihan pakko. Työkoneessa kuitenkin Windows käytössä.
Vink. KDE6 ainakin muistaa ohjelmat ja niiden paikat ja muutenkin toiminut moitteettomasti.
Vink. KDE6 ainakin muistaa ohjelmat ja niiden paikat ja muutenkin toiminut moitteettomasti.
- Liittynyt
- 21.01.2017
- Viestejä
- 295
Totta.
Tuo "12 Most Stable" juttu kertoo mitä se on heille:
> In this article, “stability” refers to how well a rolling release distribution handles updates without breaking system functionality.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 606
KDE 6.6.2 käytössä ja ilmeisesti jokuset softat vaan vastustaa tota tai sitten pitää olla asennettuna jostakin tietystä paikasta tmv. mm. Floorp-selain palauttaa aina kaikki ikkunat päänäytölle/päädesktopille ja väärän kokoisina jne.
Onko useamman Linuxin asentamisessa rinnakkain multiboottiin, vieläpä rinnakkain, mitään kummallista? Vai meneekö sotkuiseksi jos jokainen niistä yrittää muutella grubia tms.? Kyseessä moderni UEFI-kone.
Tuli mielihalu testailla rinnakkain "pelidistroja" CachyOS, Nobara ja Bazzite, ja ehkä verrata niitä nykyiseen OpenSUSE Tumbleweediin käyttökokemuksen, pelien tehojen yms. osalta.
Eli nykyisin koneella on kaksi 4TB SSD-levyä joista ekaan on asennettu Windows 11 Home ja toiselle rinnalle OpenSUSE TW.
Jos jaan tuon toisen 4TB vaikka 4x 1TB, ja vaikka aloitan sen puhtaalta pöydältä eli poistan OpenSUSEn, tuleeko mitään kommerverkkiä jos lähtötilanne on Windows 11 + toinen 4TB tyhjänä, ja sitten asennan tyhjälle levylle rinnakkain:
OpenSUSE
CachyOS
Bazzite
Nobara
jokaisen omalle 1TB osiolleen? Minua tervehtii jälkikäteen grub-valikko jossa on Windows + 4 Linux-boottia valittavissa?
Vai tuleeko grub-konflikteja ja parempi boottailla eri käyttiksiin esim. UEFI-boottivalikon kautta?
EDIT: Gemini AI on sitä mieltä että no problems, ainakaan useamman Linuxin vierekkäin asentamiselle. Se antoi vinkkejä:
- uutta Linuxia asentaessasi valitse "Something else"/"Manual partitioning" ettet tule vahingossa(?) asentaneeksi toisen Linux-asennuksen päälle.
- grubin osalta, helpointa on antaa viimeiseksi asennetun Linuxin hallinnoida grubia. Se tunnistaa automaattisesti aiemmin asennetut Linuxit (ja Windowsin).
- Kaikki Linuxit voi halutessaan osoittaa käyttämään samaa swap-partitiota säästääksesi hieman levytilaa. Ei vaikuta minuun koska perinteisesti tykkään paljon enemmän swapfilen käytöstä (teen asennukset ilman swap-partitiota), ja nykyisin mieluiten ZRAM swap eli swappi sijaitsee RAM-muistissa.
Voisihan tuota kokeilla kun vapaata levytilaa juuri nyt kuitenkin on enemmän kuin laki sallii, pääsee niistä ylimääräisistä Linuxeista myöhemmin eroonkin. SecureBootin joutunen disabloimaan koska ei jaksa alkaa säädellä CachyOS kanssa, pitääkö väsätä joku oma avain SecureBoottia varten tms. Kotikone joten ei ole erityistä tarvetta SecureBootin päälläololle, ehkä.
Tuli mielihalu testailla rinnakkain "pelidistroja" CachyOS, Nobara ja Bazzite, ja ehkä verrata niitä nykyiseen OpenSUSE Tumbleweediin käyttökokemuksen, pelien tehojen yms. osalta.
Eli nykyisin koneella on kaksi 4TB SSD-levyä joista ekaan on asennettu Windows 11 Home ja toiselle rinnalle OpenSUSE TW.
Jos jaan tuon toisen 4TB vaikka 4x 1TB, ja vaikka aloitan sen puhtaalta pöydältä eli poistan OpenSUSEn, tuleeko mitään kommerverkkiä jos lähtötilanne on Windows 11 + toinen 4TB tyhjänä, ja sitten asennan tyhjälle levylle rinnakkain:
OpenSUSE
CachyOS
Bazzite
Nobara
jokaisen omalle 1TB osiolleen? Minua tervehtii jälkikäteen grub-valikko jossa on Windows + 4 Linux-boottia valittavissa?
Vai tuleeko grub-konflikteja ja parempi boottailla eri käyttiksiin esim. UEFI-boottivalikon kautta?
EDIT: Gemini AI on sitä mieltä että no problems, ainakaan useamman Linuxin vierekkäin asentamiselle. Se antoi vinkkejä:
- uutta Linuxia asentaessasi valitse "Something else"/"Manual partitioning" ettet tule vahingossa(?) asentaneeksi toisen Linux-asennuksen päälle.
- grubin osalta, helpointa on antaa viimeiseksi asennetun Linuxin hallinnoida grubia. Se tunnistaa automaattisesti aiemmin asennetut Linuxit (ja Windowsin).
- Kaikki Linuxit voi halutessaan osoittaa käyttämään samaa swap-partitiota säästääksesi hieman levytilaa. Ei vaikuta minuun koska perinteisesti tykkään paljon enemmän swapfilen käytöstä (teen asennukset ilman swap-partitiota), ja nykyisin mieluiten ZRAM swap eli swappi sijaitsee RAM-muistissa.
Voisihan tuota kokeilla kun vapaata levytilaa juuri nyt kuitenkin on enemmän kuin laki sallii, pääsee niistä ylimääräisistä Linuxeista myöhemmin eroonkin. SecureBootin joutunen disabloimaan koska ei jaksa alkaa säädellä CachyOS kanssa, pitääkö väsätä joku oma avain SecureBoottia varten tms. Kotikone joten ei ole erityistä tarvetta SecureBootin päälläololle, ehkä.
Viimeksi muokattu:
Itellä on tällähetkelläkin asennettuna vastaava systeemi: W11 + Ubuntu + Fedora + EndeavourOS + PopOS ja bootmanagerina käytän systemdbootia, eikä ongelmia tuon pakan suhteen.
[edit] Itellä on SecureBoot pois päältä.
[edit][edit] Unohtu vielä, että kaikki on asennettu yhdelle 1Tt:n levylle omille osioilleen. Yhteinen UEFI-partitio, yhteinen swappi-partitio, yhteinen home-partitio ja erilliset rootti-partitiot.
Miten sen pitäisi tukea multiboottia, tai mitä ongelmia voi tulla ettei se tue?
Jos arvaisin, tarkoittaako tuo vain sitä ettei Bazzitea kannata asentaa ainakaan viimeisenä, eli se ei esim. ota huomioon (grub:ssa tms.) aiemmin asennettuja Linuxeja?
Mä olen laittanut jokaiselle linuxille omat boot ja/tai efi-partitiot niin ei ole mitään mahdollisuutta käyttisten rikkoa toistensa boottia. Voi myös testailla eri bootloadereita ja muita huoletta. Emon boottivalikosta voi sitten valita mikä bootataan.
Tämä on varmasti se pommivarmoin tapa jos tuntuu ettei ymmärrä mitä tekee
Uutiset
-
Motorola julkaisi lisää moto g -puhelimia – moto g87:ssä 200 megapikselin pääkamera
30.4.2026 19:07
-
Windows Central sai tietoja Microsoftin Windows K2 -projektista
30.4.2026 11:13
-
Motorola julkaisi uuden edge 70 pron neljänä PANTONE-versiona eri materiaalein
30.4.2026 01:34
-
Motorola julkaisi razr 70 -malliston – ultra-mallissa LOFIC-pääkamera
30.4.2026 00:42
-
Palit Microsystems sulautti näytönohjainvalmistaja GALAXin itseensä
29.4.2026 22:56
