Jos taas käyttää kuivaustoimintoa irroittamatta poistoputkea, niin parhaimmillaan se jäähdyttää enemmän kuin jäähdytysoiminnolla, johtuen siitä, että kuivaustoiminnossa pyyntilämpötila usein ohitetaan ja kompuran käyntiä katkotaan ainoastaan silloin kun jäähdytyskenno uhkaa jäätyä.
Pahimmillaan tai useinkin varmasti näin. Tosin pääasiassa sen pitäisi kuitenkin jäähdyttää vähemmän
per kerätty kosteus, jos toiminto ohjaa puhallinta järkevästi. Tosin siirrettävän yksiputkisen laitteen korvausilman takia kuivauksen hyöty voi suuren osan Suomen kesää olla aika kyseenalainen.
Eiköhän nuo ole tarkoitettu käytettäväksi tuolla tapaa pääasiassa jäähdytyskauden ulkopuolella.
Joo, näin olen päätellyt. Ja sellaista tilaisuutta harvoin tyypillisellä suomalaisella pingun käyttäjällä on. Useinhan hätäviilennettävät betonitaloasunnot lasijulkisivuineen ovat tukalan kuumia jopa puolet vuodesta, ja viilennyskauden ulkopuolella on tyypillisesti tarpeeksi tai liian kuiva ilma. Esimerkiksi perinteinen pyykinkäsittely voi muuttaa yhtälöä merkittävästikin.
Minulla taas on hieman toisensuuntainen haaste näköpiirissä. Asunto tuntuu perstuntumalla sekä viime kesän jäähdytyskulutuksen perusteella siinä määrin luonnostaan viileältä, että ilpulla ei ole kuivausmoodissakaan aina oikein lämpötasetta mistä ottaa ainakin ellei muista pitää kaikki verhot auki. Tietysti laiskan miehen tuhlaava ensiapu olisi laittaa sähköpatteri päälle. RTX5090 taas on mielestäni liian kallis ratkaisu. Olenkin harkinnut tämäntapaisen pienen pöntön hankkimista tälle kesälle jos taas alkaa kosteus pysyä turhankin korkealla ilpin kanssa, tuote ja kauppa vain satunnainen esimerkki:
Ilmankuivain 10 litraa, 31 m2 | Clas Ohlson
Kämpän viilentämiseenhän tuo kosteustason säätö liittyy, koska koettu ja todellinenkin kuuman kesän haitta osaltaan liittyy sisäilman korkeaan kosteuteen.
Ainakaan siinä mun pingussa ei ollut varsinaista vesisäiliötä, vaan kuivatusmoodissa oli tarkoitus laskea kondenssivesi letkua pitkin ulos, koska muuten se valutti veden sinne lauhduttimen kennolle (ja takaisin huoneilmaan).
Nyt tarkemmin muitakin kuin kysyjän viestejä lukien ja ymmärtäen: tuo on taitaa olla äkkiseltään helposti hämärää, miten poistovesi missäkin vehkeessä menee ja käsitykseni mukaan näissä on variaatioita. Kun yritän muistella omaa laitetta, siinä varmaankin oli tulpattu ylempi poistoyhde, josta kaikki olisi mennyt jatkuvan poiston letkuun, jota olisi esimerkiksi tällaisessa puhtaassa ilmankuivauskäytössä sovellettu. Alhaalla säiliön tyhjennystulppa(vai oliko hana), johon myös sai poistoletkun. En purkanut laitetta koskaan, mutta oletan että se tihkutti ensin veden kuumapuolen kennon "kippoon" höyrystettäväksi, mikä siis toimii tiettyyn rajaan ja olosuhteiden mukaan, kun ilmanpoistoputki on kytketty. Tästä trooppisessa säässä mahdollisesti valuva ylijäämä meni sitten säiliöön/alemmasta yhteestä poistettavaksi.
Mutuilen erehtymisen uhalla että tämä on yleisin järjestely.
