No juu, ja nytkö sanoit niin joku ei täsmää. Jossain taidettiin sanoa, että se oli turvonnu/laajentunu 15%(?) mikä on aika helvetin paljon noin pienessä kappaleessa(mun päähän).
Jos vielä vähän jatketaan hiusten halkomista, niin prosentti arvot ovat suhteellisia lukuja jo valmiiksi, eli sillä ei ole merkitystä onko turpoava kappale iso vai pieni 15% on 15% piste.
Jos kyse olisi esimerkiksi 15mm turpoamisesta, niin se olisi tuollaisessa pienessä kappaleessa suhteessa todella paljon ja talon kokoisessa suhteessa todella vähän.
Mulla tais olla lukiossa aikoinaan fysiikka 8 tai 9, mutta en muista kuulleeni sanaa 'faasi' koskaan silloin. Tästä on toki jo se +20v kun fysiikkaa opiskelin koulussa, toki voi olla etten vaan muista. Mutta Google autto tässäkin
No, minulla on aikaa lukion fysiikkaan yli 40 vuotta. Faasien erottaminen oli oleellista mm. kun ylioppilaskirjoituksissa laskettiin energiatarpeita, kun sulatettiin jääkuutioita höyryksi. Fysiikka 10 ja reaalista laudatur.
Aiemmassa testissä sanottiin, että pussi oli menettänyt vakuuminsa, eli se oli revennyt. Tässä uudemmassa testissä sitä samaa kennoa testailtiin uudestaan normaalissa lämpötilassa. Se kesti muutaman latauksen ihan kohtuullisesti, kunnes kennon kapasiteetti putosi puoleen. Testin jälkeen raportissa sanottiin, että kennon paksuus oli kasvanut 17% ja pussi oli "pinkeä".
"The aim of the present 5C cycling test was to assess whether the damaged cell remained functional when subjected to high charge and discharge currents following the loss of vacuum."
Siinä todetaan myös, että se on vauroitunut kenno siis. Kalskahtaa korvaan kun joku vähättelee testiä että "kesti vain 6 sykliä". Tämä ei ole ihan koko totuutta kertova heitto.
Jotta tämä rääkki ymmärretään paremmin, laitetaan se näin:
Vaurioitunutta kennoa ladattiin
A) ensin reference test 1C latauksella 0->90% ensimmäiset 5 sykliä. Eli tämä tarkoitti ajassa yhteensä 26 tuntia.
B) 5C pikalatauksella 0->90% jatkuvaa rääkkiä. Kuuden 5C-syklin ,n. kuuden tunnin jälkeen kapasiteetti alkoi laskea.
C) rääkki jatkui 55 sykliin asti. Yhteensä 5C testi (syklit 6-55) kesti n. 24 tuntia.
D) lopuksi vielä lopun 1C refrence test 5 sykliä, kesti n. 22 tuntia.
Yhteensä siis kennon alkukapasiteetti oli 32 tuntia tasollaan, ja testin lopun alentuneella kapasiteetilla se toimi edelleen testin loppuun loput 40 tuntia.
Yhteensä siis vaurioitunutta kennoa latailtiin 72 tunnin ajan.
Lämpötilat pysyi koko ajan tasaisena. Tämä kertoo mielestäni, että mitään nesteenpalamis-/kaasuntumisreaktioita siellä ei tapahtunut.
Donutin kennoa pidettiin siis ennen rääkkiä lämpötilatestissä reilu 3 tuntia 80 asteessa ja n. 4 tuntia 100 asteessa. Kennon pussi oli menettänyt tyhjiön ja pussi oli hieman löystynyt.
Sullivan YouTubessa piti NMC-akkua 100 asteessa vedessä ja ensimmäisen kerran vilkaisi kivimuurikan alle 13 minutin jäkeen ja se oli jo kellumassa ja menettänyt tyhjiönsä, pullistunut. Lopulta homma jäi kesken kokonaan 41 minuutin jälkeen ja se oli jo siinä ajassa turvonnut melko pulleasti. Akku oli myös valmiiksi lähes tyhjä.
"The aim of the present 5C cycling test was to assess whether the damaged cell remained functional when subjected to high charge and discharge currents following the loss of vacuum."
Siinä todetaan myös, että se on vauroitunut kenno siis. Kalskahtaa korvaan kun joku vähättelee testiä että "kesti vain 6 sykliä". Tämä ei ole ihan koko totuutta kertova heitto.
Jotta tämä rääkki ymmärretään paremmin, laitetaan se näin:
Vaurioitunutta kennoa ladattiin
A) ensin reference test 1C latauksella 0->90% ensimmäiset 5 sykliä. Eli tämä tarkoitti ajassa yhteensä 26 tuntia.
B) 5C pikalatauksella 0->90% jatkuvaa rääkkiä. Kuuden 5C-syklin ,n. kuuden tunnin jälkeen kapasiteetti alkoi laskea.
C) rääkki jatkui 55 sykliin asti. Yhteensä 5C testi (syklit 6-55) kesti n. 24 tuntia.
D) lopuksi vielä lopun 1C refrence test 5 sykliä, kesti n. 22 tuntia.
Yhteensä siis kennon alkukapasiteetti oli 32 tuntia tasollaan, ja testin lopun alentuneella kapasiteetilla se toimi edelleen testin loppuun loput 40 tuntia.
Yhteensä siis vaurioitunutta kennoa latailtiin 72 tunnin ajan.
Lämpötilat pysyi koko ajan tasaisena. Tämä kertoo mielestäni, että mitään nesteenpalamis-/kaasuntumisreaktioita siellä ei tapahtunut.
Donutin kennoa pidettiin siis ennen rääkkiä lämpötilatestissä reilu 3 tuntia 80 asteessa ja n. 4 tuntia 100 asteessa. Kennon pussi oli menettänyt tyhjiön ja pussi oli hieman löystynyt.
Sullivan YouTubessa piti NMC-akkua 100 asteessa vedessä ja ensimmäisen kerran vilkaisi kivimuurikan alle 13 minutin jäkeen ja se oli jo kellumassa ja menettänyt tyhjiönsä, pullistunut. Lopulta homma jäi kesken kokonaan 41 minuutin jälkeen ja se oli jo siinä ajassa turvonnut melko pulleasti. Akku oli myös valmiiksi lähes tyhjä.
Silloin alkuperäisen lämmityskokeen jälkeen Marko vakuutteli, että vaikka pussi vaurioitui, niin kenno ei ottanut osumaa. Vika oli vain huonossa pussimateriaalissa. Missä välissä tämä sama kenno onkin nyt vaurioitunut?
Silloin alkuperäisen lämmityskokeen jälkeen Marko vakuutteli, että vaikka pussi vaurioitui, niin kenno ei ottanut osumaa. Vika oli vain huonossa pussimateriaalissa. Missä välissä tämä sama kenno onkin nyt vaurioitunut?
Akkutohtorilla on tässä ihan yhtä vajaavaiset testitulokset käsillään kuin kaikilla muilla, sen testin jälkeen jäi ilmaan käsitys että kennon pussi petti ja sen takia se vakuumi meni. Tässä viimeisessä testissä taas tuli lisää dataa ja selvästi pussi ei ollutkaan rikkoutunut vaan johtui kaasuuntumisesta. Onhan tässä tietty mahdollista että nyt on jo menty niin pitkälle kehityksessä että vaurioitunut pussi alkaa itsestään revenneitä liimasaumoja korjaamaan.
Onko sulla joku selitys miksi tuo mystinen kenno oli käytännössä SER-kamaa sellaisten testien jälkeen, joissa sen specsien mukaan olisi pitänyt ihan normaalisti toimia ja mikä siellä aiheuttaa sen että kennon turpoaa 17% lähtötilanteeseen nähden?
Vakuumin menetys ei tarkoita välttämättä, että pussi on rikki, jos akkukemiat kehittävät pussin sisään kaasua niin ei siellä silloin enää mitään tyhjiötä ole.
Mikään lupaus ei ole tainnut donitsilta kestää tuota testiä?
Aiheesta tavallaan kiinnostunut ja tuleekin lueskeltua näitä ketjuja mitkä käsittelee tätä Donitsin akkua, mutta olis varmaan tietämättömille hyvä jos edes jonku verran avaisit mitä tarkoittaa 'sublimaatio'? No kyllä googletin tuon jo, mutta näin foorumilla olis varmaan hyvä avata heti mistä on kyse
Kattelinki tuon da Vincin videon. Enkä nyt ala kahlaamaan läpi ketjua, mutta miksi tämä kaveri on lähes varma tän olevan kiinteän olomuodon akku? Juu oli pullistunut, mutta jos se on kiinteä niin mun fysiikan tietämys ymmärtää lämpölaajenemisen? Pala rautaa(esim.) laajenee lämmetessään niin miksi tämmönen kiinteäakku ei laajenisi jos lämpenee?
Kysyin tekoälyltä, niin rauta laajenee vain 0.35% 100°c asteeseen lämmittäessä ja kysyttäessä kaikista laajentuvinta kiinteää materiaalia, niin se sanoi silikoni tai kumi ja siinäkin vain 9-12%. Eli on kyllä aika uskomaton kiinteä aine keksitty.
"The aim of the present 5C cycling test was to assess whether the damaged cell remained functional when subjected to high charge and discharge currents following the loss of vacuum."
Siinä todetaan myös, että se on vauroitunut kenno siis. Kalskahtaa korvaan kun joku vähättelee testiä että "kesti vain 6 sykliä". Tämä ei ole ihan koko totuutta kertova heitto.
Jotta tämä rääkki ymmärretään paremmin, laitetaan se näin:
Vaurioitunutta kennoa ladattiin
A) ensin reference test 1C latauksella 0->90% ensimmäiset 5 sykliä. Eli tämä tarkoitti ajassa yhteensä 26 tuntia.
B) 5C pikalatauksella 0->90% jatkuvaa rääkkiä. Kuuden 5C-syklin ,n. kuuden tunnin jälkeen kapasiteetti alkoi laskea.
C) rääkki jatkui 55 sykliin asti. Yhteensä 5C testi (syklit 6-55) kesti n. 24 tuntia.
D) lopuksi vielä lopun 1C refrence test 5 sykliä, kesti n. 22 tuntia.
Yhteensä siis kennon alkukapasiteetti oli 32 tuntia tasollaan, ja testin lopun alentuneella kapasiteetilla se toimi edelleen testin loppuun loput 40 tuntia.
Yhteensä siis vaurioitunutta kennoa latailtiin 72 tunnin ajan.
Lämpötilat pysyi koko ajan tasaisena. Tämä kertoo mielestäni, että mitään nesteenpalamis-/kaasuntumisreaktioita siellä ei tapahtunut.
Donutin kennoa pidettiin siis ennen rääkkiä lämpötilatestissä reilu 3 tuntia 80 asteessa ja n. 4 tuntia 100 asteessa. Kennon pussi oli menettänyt tyhjiön ja pussi oli hieman löystynyt.
Sullivan YouTubessa piti NMC-akkua 100 asteessa vedessä ja ensimmäisen kerran vilkaisi kivimuurikan alle 13 minutin jäkeen ja se oli jo kellumassa ja menettänyt tyhjiönsä, pullistunut. Lopulta homma jäi kesken kokonaan 41 minuutin jälkeen ja se oli jo siinä ajassa turvonnut melko pulleasti. Akku oli myös valmiiksi lähes tyhjä.
Siinä ei kyllä todeta mitään mikä pelastaisi tuon keissin, päinvastoin.
Se että vaurioitunutta kennoa ajetaan 72 tuntia ei kerro kestävyydestä vaan siitä, että sitä rääkkäystä jatkettiin vaikka kapasiteetti jo romahti aika nopeasti. 5C kohdalla alkava droppi on aika oleellinen, ei mikään sivuseikka mitä voi selittää pois tuntimäärillä.
Ja tuo lämpötila argumentti on vähän erikoinen, koska kaasun muodostus ei vaadi mitään palamista. Se että pussi on lopussa pinkeä kertoo juuri siitä, että jotain on syntynyt sisälle, ei siitä että kaikki olisi kunnossa.
Vähän tulee fiilis että tässä katsotaan numeroita jotka sopii omaan narratiiviin ja ohitetaan ne jotka ei sovi.
Jos aluksi sanotaan ettei kenno ottanut osumaa ja myöhemmin sama kenno on “vaurioitunut”, niin sehän nimenomaan kertoo että alkuperäinen arvio oli väärä. Ei se kenno itsestään kesken kaiken muutu vaurioituneeksi ilman syytä.
Ja kun katsoo mitä testissä oikeasti tapahtui, kapasiteetti romahtaa ja paksuus kasvaa, niin kyllä se viittaa siihen että vaurio syntyi jo siinä lämpötestissä, ei myöhemmin.
Vähän vaikuttaa että tässä luotetaan siihen ensimmäiseen selitykseen vaikka data meni jo ohi siitä.
Jos aluksi sanotaan ettei kenno ottanut osumaa ja myöhemmin sama kenno on “vaurioitunut”, niin sehän nimenomaan kertoo että alkuperäinen arvio oli väärä. Ei se kenno itsestään kesken kaiken muutu vaurioituneeksi ilman syytä.
Ja kun katsoo mitä testissä oikeasti tapahtui, kapasiteetti romahtaa ja paksuus kasvaa, niin kyllä se viittaa siihen että vaurio syntyi jo siinä lämpötestissä, ei myöhemmin.
Voi sanoa, että alkuperäinen arvio oli väärä tai sitä ei haluttu myöntää. Ja nimenomaan olen itekin sitä mieltä, että vaurio syntyi jo lämpötilatestissä. Mutta latausrääkki toi sen nopeammin esiin. Joka tapauksessa turvallisuusriskiä tässä ei ole havaittu.
Joka on tässä yksi solid-state kemian puolesta puhuja.
"The aim of the present 5C cycling test was to assess whether the damaged cell remained functional when subjected to high charge and discharge currents following the loss of vacuum."
Siinä todetaan myös, että se on vauroitunut kenno siis. Kalskahtaa korvaan kun joku vähättelee testiä että "kesti vain 6 sykliä". Tämä ei ole ihan koko totuutta kertova heitto.
Kerrohan nyt missä vaiheessa se kenno vaurioitui? Marko väitti ettei se siinä 100C testissä vaurioitunut. Väite oli, että vain pussin liimat petti. No selvästi ei pettänyt kun kenno pullistui ja pysyi pinkeänä tämän testin jälkeen. Kyllähän tässä nyt ihan kusetus meininkin on menossa kun tarina vaihtuu heti seuraavan testin jälkeen.
Voi sanoa, että alkuperäinen arvio oli väärä tai sitä ei haluttu myöntää. Ja nimenomaan olen itekin sitä mieltä, että vaurio syntyi jo lämpötilatestissä. Mutta latausrääkki toi sen nopeammin esiin. Joka tapauksessa turvallisuusriskiä tässä ei ole havaittu.
Joka on tässä yksi solid-state kemian puolesta puhuja.
Jos alkuperäinen arvio meni pieleen, se ei silti tee siitä automaattisesti väärää koko testin osalta. Mun mielestä se kertoo lähinnä siitä, että kenno oli jo valmiiks huonossa kunnossa ja lämpörääki toi sen vaan näkyviin nopeemmin.
Ja tuo ettei turvallisuusriskiä ole havaittu, ei vielä todista paljoa. Kyllä semmonen 17 % paksuunnu ja kapasiteetin romahdus on jo ihan selvä varotusmerkki, ei mikään pikku sivujuonne.
Sitä minä vielä jäin ihmettelemään miksi akku menetti 99,99% luvatuista ominaisuuksistaan 100C lämmöissä käymisen jälkeen? Kyllä nyt pienen lapinlisän ymmärtää myyjältä: ettei akkua saisi vaikka käyttää missään nimessä 100C tai syklit vähenevät 50000x. Mutta että akusta lähtee kaikki puhti luvattuun verrattuna, eikä pikalatausta uskalla tulipalon pelossa käyttää. Olisiko nanopasta ja nanohiiliputkien elektronit herkkiä ilmalle, avaruusteknologiasta kun puhutaan, eikä testin kotelointi vaikka eristänyt happiatomeita kunnolla? (selitystä saa käyttää markkinointimateriaaleissa vain maksullisella erillisluvalla)
Ei se Donitsi akun nanopasta tai hiiliputkien rakenne ole herkkä ilmalle. Nordic Nano Group (NNG) ja CT Coating nanopasta-akut on myös yhtä inerttejä ilman kaasuille.
Syynä ihan se, että niitä toimivia nanopasta akkuja ei ole olemassa kuin mielikuvituksessa.
Voi sanoa, että alkuperäinen arvio oli väärä tai sitä ei haluttu myöntää. Ja nimenomaan olen itekin sitä mieltä, että vaurio syntyi jo lämpötilatestissä. Mutta latausrääkki toi sen nopeammin esiin.
Mysteeriakun parhautta arvioidessa on harhaan johtamista väitellä siitä romahtiko akkun suorituskykynsä parin kolmen ensimmäisen syklin aikana, vai vasta kymmennenen jälkeen. Tuollainen akkuteknolokia ei sovellus akkukäyttöisiin laitteisiin. Kilpailee enemmänkin paristojen kanssa.
Kolmen syklin akku ei sovellus edes kausienergiavarastointiin, ei vaikka konttiin jätettäisiin paisunta tilaa.
Turvallisuus testejä ei ole julkastu, jos niitä ei ole tehty, niin ei se ole mikään vapaudu petos syytteelta kortti, turvalliseks kun on väitetty.
Julkaistut testit taasen osoittaa että kennoissa tapahtuu jo muutaman syklin aikana jotain sellaista mikä todennäkösesti iso riski. mikä vaati itse akun suunnittelussa riskien minimoimista.
Se kuinka suuri riski mysteeriakun kennot ovat vaatii niiden testaamista, koska "turvallisuustestejä" ei ole julkaistu, niin kannattaa lähteä siitä että riskit perinteisen kemian kaltasia.
Siis mikä? ainoa jollain lailla tunnetuihin solid-state akuihin viittava ominaisuus on erittäin vähäinen sykli kesto.
Muuten matkii kyllä erinomaisesti perus litiumkemiaa.
Tähän mennessä julkaistujen raporttien perusteella ei ole enään mitään väliä onko solid-state, keeli, neste, kaasu, tähtipöly, umpisurkea, jolle vaikea keksiä käyttökohteita.
Jos ihmettä joku odottaa, niin kääntämättä olevat kortit:
- oikeasti halpahinta, MUTTA tuotanto jo peruttu, samoin halpaa hintaa peruuteltu.
- ympäristöystävällinen, jos kohtuu hinta , kevyt ja hajoaa pikaisesti luonnossa vaarattomiksi alkuaineksi. (*
kannattaa enemmin toivoa että johtaja tulee "uskoon" ja palauttaa jäljellä olevat rahat.
Starup mailmassa usein se segementti, kohde vaihtuu kun huomataan ettei idea toimia alkuperäisessä suunnitelmassa.
Säähavaintopalloihin voisi olla erinomainen tuote , kertakäyttöisyys, jos tuota paisuntaa tehostetaan niin luontoystäväälisestihajoava akku joka turpoaa nopeasti ja lopuksi turvallisesti pöllähtää pölynä ilmaan. Koska kennorakenteesta sai myös tuotteen rungon, niin koko laite leviäisi pölynä ilmaan. (Ne vaisalan anturit repeilisi muruksi siinä samalla)
Mysteeriakun parhautta arvioidessa on harhaan johtamista väitellä siitä romahtiko akkun suorituskykynsä parin kolmen ensimmäisen syklin aikana, vai vasta kymmennenen jälkeen. Tuollainen akkuteknolokia ei sovellus akkukäyttöisiin laitteisiin. Kilpailee enemmänkin paristojen kanssa.
Kolmen syklin akku ei sovellus edes kausienergiavarastointiin, ei vaikka konttiin jätettäisiin paisunta tilaa.
Oikeastaan ihan turha pohtia tuota Donut Labin mysteeri-ihmeakun soveltuvuutta ja ominaisuuksia.
Testeissä varmistui ettei se testien perusteella täytä yhtäkään niistä puolesta kymmenestä ihmelupauksestaan, jonka vuoksi siitä kohistiin. Sen testatuista ominaisuuksistakaan ei järkeä keskustella, kun kyseessä oli joku kiinalaisen Alibaban tai Temun nimetön bulkki litium-akku.
Voihan se testattu akku olla ihan ok akku vaikka sähköhammasharjaan, jota ladataan 0,01C virralla ja puretaan yhtä hitaasti ja sillä käytöllä se kestää sen viisi vuotta tai 600 lataus kertaa. Tosin asialla ei ole mitään väliä Donut Labin kannalta, kun joku kiinalainen bulkkiakki oli.
Vähän kuin joku olisi kehittänyt ikiliikkujan.ja sillä keräisi hölmöläisiltä rahaa. Testissä sitten selviäisi ettei se ikiliikkuja edes liiku ja syttyy vain tuleen kun sitä yritettiin käynnistellä. Todellisuudessa se ikiliikkuja olisi vanha sähkökäyttöinen kahvimylly, joka on purettu kuoristaan niin, että rattaat näkyvät ja sille annettaisiin jotain 450+ voltin jännitettä käynnistämiseksi testissä.
Niistä Donut Labin rahankeräyksistä olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Millaisia penttejä siihen on lähtenyt "sioittamaan" vaihtovelkakirjoihin, millä summilla ja missä päin Suomea? Ja onko esimerkiksi jotain uskonlahkoa taustalla tyyliin Samppa Lajusen koijaukset.
Ja onko moni saanut rahojaan takaisin uhkaamalla Markoa rikosilmoituksella.
Käppyrät muistuttaa litumin kennoihin perustuvien kennojen käppyröitä.
myysteri akku muistuttaa ulkoisesti kaupallisia litium pussikennoja.
Myös nuo kaasunmuodostukset.
Wow! Vaikuttaa olevan todellinen game changer. 700 asteen lämpötila ei aiheuttanut vaaratilannetta joten on erittäin turvallinen. 9 minuutin lataus ja valmiit latausasemat tekevät tästä todella houkuttelevan.
En malta odottaa BYD blade 2 akkuja. Suorastaan vallankumouksellista sähköajoneuvoille. Lisäksi BYD käyttäytyy ammattimaisesti ja uskottavasti. Se on hyvin tärkeää missä tahansa busineksessä.
En luottaisi yrityksiin, joilla ei ole edes kirjanpito kunnossa, ja joiden tuotteita ei testata standardikäytäntöjen mukaisesti. Lisäksi johtohenkilöiden epäasiallinen käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa lisää kielteistä mielikuvaa sellaisia yrityksiä kohtaan.
Pessimisti tuostakin ajattelee, että jos pitää todistella, että akku kestää 700C lämpötilan, jokin akussa on fundamentaalisesti pielessä ja se on vaarallinen
En luottaisi yrityksiin, joilla ei ole edes kirjanpito kunnossa, ja joiden tuotteita ei testata standardikäytäntöjen mukaisesti. Lisäksi johtohenkilöiden epäasiallinen käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa lisää kielteistä mielikuvaa sellaisia yrityksiä kohtaan.
Minä en haluaisi luottaa kiinalaisiin, mutta näissä hommissa tuntuvat tosiaan olevan muita edellä. Kiinalaisten sähköautojen hintalaatusuhde on myös vakuuttanut monissa testeissä. Tai no, ainakin BYDin kohdalla näin.
Lueskelin että BYD blade 2 range on yli 1000 kilometriä. Tämä on selvästi enemmän kuin normaalissa polttomoottori ajoneuvossa. Tämä yhdistettynä todella nopeaan lataukseen, sähköajoneuvoilu on todellakin saavuttanut graalin maljan. Kunhan latausverkosto yleistyy, niin en näe enää mitään syytä pidättäytyä polttomoottori ajoneuvoissa.
Toisen uutisen mukaan BYD rakentaakin latausverkoston Suomeen. Tämähän on suorastaan erinomaista ja taidanpa katsellakkin sellaisella silmällä seuraavaksi BYD sähköajoneuvoja.
Katsotaan siinä kohtaan noita sähkövehkeitä tarkemmalla silmällä kun niihin saa varaosia yhtä edukkaasti kuin nykyiseen autokantaankin. Hieno rajapyykki kyllä 1000km. Sitten vielä korjausmahdollisuus normikansalaisille järkihintaan niin kuvio alkaa olla parempi.
Minä en haluaisi luottaa kiinalaisiin, mutta näissä hommissa tuntuvat tosiaan olevan muita edellä. Kiinalaisten sähköautojen hintalaatusuhde on myös vakuuttanut monissa testeissä. Tai no, ainakin BYDin kohdalla näin.
Toki EU:ssa maksetaan näistä enemmän kuin Aasiassa, koska EU:lla on kovemmat tullit Kiinan tuonnille. Kiinalaiset valmistajat pyrkii kiertämään tulleja tuomalla omat tehtaansa Eurooppaan.
Mutta onhan se kiinatuotteen ostaminen aina murto-osa ampumista omaan jalkaan. Kun Kiina valtaa markkinoita, EU tienaa vähemmän, Suomi vähemmän. Eli vaikka tehdas on Euroopassa, valuu rahat kuitenkin emoyhtiölle Kiinaan. Eikä välttämättä edes tuo työllisyyttä, kun kiinalaiset valmistajat käyttää valmiita toimitusketjuja eikä paikallisia alihankkijoita kuten vaikka Hyundai tekee ja työllistää eurooppalaisia.
Katsotaan siinä kohtaan noita sähkövehkeitä tarkemmalla silmällä kun niihin saa varaosia yhtä edukkaasti kuin nykyiseen autokantaankin. Hieno rajapyykki kyllä 1000km. Sitten vielä korjausmahdollisuus normikansalaisille järkihintaan niin kuvio alkaa olla parempi.
Niinpä, toistaiseksi revikat sähkiksille näyttää, että katsastuksissa hylätään usein ja yleensäkin kaikenlaisten vikojen korjaaminen on todella arvokasta. Vaikka ajoakku kestäisikin kauemmin kuin auton pellit ympärillä, niin kyllä se yleinen luotettavuus pitää saada paremmaksi. Varmasti ostajia löytyy, mutta ihan no-brainer polttikseen nähden on vasta sitten kun saadaan luotettavuus kuntoon, koska pitäähän noin kalliilla ostoksella olla myös jälleenmyyntiarvoa takuun päätyttyä.
Kiinalaiset tulee voittamaan tämän pelin. Heidän akkutekninen osaaminen näyttää olevan aivan toista luokkaa. Euroopalle käy kylmät. Saksan talous nojaa vahvasti kotimaiseen autotuotantoon ja tulee kyykkäämään pahasti lähitulevaisuudessa, ellei sitten oikeasti pistetä sellaiset tariffit ettei Aasiasta tänne mitään tule, ajellaan sitten täällä tulevaisuudessa taas Trabanteilla (kuvainnollisesti), kun muurin toisellapuolella on modernia kiinalaista tekniikkaa jota ei tänne voida päästää
Toki EU:ssa maksetaan näistä enemmän kuin Aasiassa, koska EU:lla on kovemmat tullit Kiinan tuonnille. Kiinalaiset valmistajat pyrkii kiertämään tulleja tuomalla omat tehtaansa Eurooppaan.
Mutta onhan se kiinatuotteen ostaminen aina murto-osa ampumista omaan jalkaan. Kun Kiina valtaa markkinoita, EU tienaa vähemmän, Suomi vähemmän. Eli vaikka tehdas on Euroopassa, valuu rahat kuitenkin emoyhtiölle Kiinaan. Eikä välttämättä edes tuo työllisyyttä, kun kiinalaiset valmistajat käyttää valmiita toimitusketjuja eikä paikallisia alihankkijoita kuten vaikka Hyundai tekee ja työllistää eurooppalaisia.
Tottakai, mutta harva on valmis ostamaan huonompia tuotteita kalliimmalla pelkästään siksi, että ne ovat peräisin joltakin paremmin omaan ideologiaan osuvalta talousalueelta. Länsimainen laatu on ollut vuosikymmeniä voittamaton ja kiinalaiset lähinnä huonoja vitsejä, mutta ikävä kyllä moni paikoin tuntuu olevan tasapaino vaihtumassa.
Tottakai, mutta harva on valmis ostamaan huonompia tuotteita kalliimmalla pelkästään siksi, että ne ovat peräisin joltakin paremmin omaan ideologiaan osuvalta talousalueelta. Länsimainen laatu on ollut vuosikymmeniä voittamaton ja kiinalaiset lähinnä huonoja vitsejä, mutta ikävä kyllä moni paikoin tuntuu olevan tasapaino vaihtumassa.
Kyllä, Kiina panostaa vuosikymmeniä, miljoonien ihmisten työpanoksen ja miljardeja euroja akkua-alaan hävitäkseen kisan alle kymmenen hengen ja muutaman vuoden ikäiselle trollausfirmalle. Varmasti olisi kova paikka kiinalaisille. Mikä olisi arviosi mukaan todennäköisyys tuollaiselle tapahtumalle? Itse voisin lyödä vetoa 100 000 euroa, että mitään 100k sykliä kestävää, nopeasti latautuvaa 400 Wh/kg halpoja akkuja ei ole tulossa donitsimiehiltä.
Minä syön hatullisen paskaa livenä somessa jos donutti on totta.
Eipä tällaisella tekniikkafoorumilla kukaan tuohon taida uskoa, paitsi Markon itsensä tunnus, kaikki muut toivottavasti vaan läpällä heittävät noita donutin maailmanvalloitus kommentteja.
Lueskelin että BYD blade 2 range on yli 1000 kilometriä. Tämä on selvästi enemmän kuin normaalissa polttomoottori ajoneuvossa. Tämä yhdistettynä todella nopeaan lataukseen, sähköajoneuvoilu on todellakin saavuttanut graalin maljan. Kunhan latausverkosto yleistyy, niin en näe enää mitään syytä pidättäytyä polttomoottori ajoneuvoissa.
Toisen uutisen mukaan BYD rakentaakin latausverkoston Suomeen. Tämähän on suorastaan erinomaista ja taidanpa katsellakkin sellaisella silmällä seuraavaksi BYD sähköajoneuvoja.
Jos akun energiatiheys on 200Wh/kg niin eipä se kummoinen ominaisuus ole nykyakkuihin verrattuna. 1000km range varmaan mahdollinen, muttei mitään järkeä näillä spekseillä. Muissa ominaisuuksissa voi toki olla hyvä parannus ja jollakin tapaa uraa uurtava. Latausverkosto on jo tällä hetkellä riittävä suurimmalle osalle sähköauton käyttäjistä. Itselläni 90+% latauksista tapahtuu kotona yön aikana, joten ei muodostu kynnyskysymykseksi kestääkö huoltsikalla 15minaa vai 30minaa.
15% on 15% piste.
