Nasta -vai kitkarenkaat?

Oma kikka on niinkin yksinkertainen kuin valoihin tms pysähtyessä yritän mennä ajourasta sen verran jompaankumpaan sivuun että toisen puolen renkailla on pitoa. Tämä auttaa hidastasessa ja paikaltaan lähtiessä ei sitä tarvitse kuin ne ekat metrit käyttää että saa vauhdin päälle, takana tuleva kuitenkin sutii siinä kiiltäväksi hinkkautuneessa urassa eikä ole kiinni takaluukussa. Siinä uran vieressä on useimmiten hiekoitushiekkaa, sepeliä tai sitten vaan rouheampaa lunta tai jäätä mitä voi hyödyntää.

Ihan sama mitkä renkaat ja missä, niin idioottihan se on jos ajaa vain urissa, itse en koskaan aja urissa.
 
Oma kikka on niinkin yksinkertainen kuin valoihin tms pysähtyessä yritän mennä ajourasta sen verran jompaankumpaan sivuun että toisen puolen renkailla on pitoa.
Vetävien ja toki tarvittaessa jarruttavien pyörien sijoittaminen ajoradan pinnan pitävälle kohdalle on hyvä sisällyttää talviajotekniikkaan rengastyyppiin katsomatta. Esimerkiksi vajaavetoisella ja nastarenkailla tästä on jatkuvasti suurta hyötyä liikkeelle lähdöissä, sellaisina talvina joihin sisältyy talvea.
 
tässä kun tulee sekä autoiltua että tehtyä töitä IT:n kanssa niin aika vahvasti semmonen fiilis että massat harvoin tekee asiat niin kuin ne olis järkevää tehdä... :P
 
Tämä nastat vastaan kitkat näyttää vuosienkin jälkeen ikuisesti enemmän asenneasialta. Vaikka kaikki kitkoilla vuosia - kymmeniä ajaneilla on täysi luottamus oman ajotaitonsa ja -tilanteiden kokemuksella. Myös kaikkien rengastestienkin mukaan, jossa kitkarenkailla pärjää Suomen kaikissa olosuhteissa.. Ei se riitä kun ei luota olosuhteiden hallintaan. Kyllä pelivaraa riittää kitkoilla ilman asfaltin jyystämistä, ne voi laittaa ajoissa ja jatkaa pitkään tilanteen mukaan. Omissa kulkineissa talvirenkaina kitkat ovat olleet vuodesta 1987 alkaen, aika monta rengaskertaa kolmen vuoden kierrolla, joista aina viimeinen kesällä vastoin kaikkia suosituksia loppuajona. Koko Suomea on kierretty talvellakin. Ei yhtään todellista rengasongelmaa. Mutta asenteita, joilla kitkoja ei uskalla alle laittaa tuskin voi muuksi vääntää...
 
Tämä nastat vastaan kitkat näyttää vuosienkin jälkeen ikuisesti enemmän asenneasialta. Vaikka kaikki kitkoilla vuosia - kymmeniä ajaneilla on täysi luottamus oman ajotaitonsa ja -tilanteiden kokemuksella. Myös kaikkien rengastestienkin mukaan, jossa kitkarenkailla pärjää Suomen kaikissa olosuhteissa.. Ei se riitä kun ei luota olosuhteiden hallintaan. Kyllä pelivaraa riittää kitkoilla ilman asfaltin jyystämistä, ne voi laittaa ajoissa ja jatkaa pitkään tilanteen mukaan. Omissa kulkineissa talvirenkaina kitkat ovat olleet vuodesta 1987 alkaen, aika monta rengaskertaa kolmen vuoden kierrolla, joista aina viimeinen kesällä vastoin kaikkia suosituksia loppuajona. Koko Suomea on kierretty talvellakin. Ei yhtään todellista rengasongelmaa. Mutta asenteita, joilla kitkoja ei uskalla alle laittaa tuskin voi muuksi vääntää...
Tiesitkö muuten, että urasyvyys on rengaskohtainen. Talvirenkaalta vaaditaan kesälläkin riittävä urasyvyys, eli kuluneiden kitkojen jatkokäyttäminen "kesärenkaina" ei ole sallittua.
 
Tämä nastat vastaan kitkat näyttää vuosienkin jälkeen ikuisesti enemmän asenneasialta. Vaikka kaikki kitkoilla vuosia - kymmeniä ajaneilla on täysi luottamus oman ajotaitonsa ja -tilanteiden kokemuksella. Myös kaikkien rengastestienkin mukaan, jossa kitkarenkailla pärjää Suomen kaikissa olosuhteissa.. Ei se riitä kun ei luota olosuhteiden hallintaan. Kyllä pelivaraa riittää kitkoilla ilman asfaltin jyystämistä, ne voi laittaa ajoissa ja jatkaa pitkään tilanteen mukaan. Omissa kulkineissa talvirenkaina kitkat ovat olleet vuodesta 1987 alkaen, aika monta rengaskertaa kolmen vuoden kierrolla, joista aina viimeinen kesällä vastoin kaikkia suosituksia loppuajona. Koko Suomea on kierretty talvellakin. Ei yhtään todellista rengasongelmaa. Mutta asenteita, joilla kitkoja ei uskalla alle laittaa tuskin voi muuksi vääntää...
Jos isomminkin ajaa kitkoilla kesällä, ei luultavasti juuri anna painoarvoa pidolle. Siispä lausunto on aivan johdonmukainen.

Asenneasiaksihan "nastalliset vs. nastattomat talvirenkaat" herkästi tulee jos ajaa aina vain omalla autolla eikä juurikaan edes muuta kokeile. Jos taas ajaa eri tasoisilla, eri tyyppisillä ja eri kuntoisilla renkailla, voi tehdä laajemmin havaintoja. Itsehän olen päätynyt siihen että oleellista on lähinnä renkaiden kunto ja laatu eikä ensisijaisesti se, onko niissä nastat. Tästä huolimatta valitsen omissa rengasostoissa nastallisia talvirenkaita, koska samaan rahaan saa tällöin enemmän. Ehkä valitsisin toisin jos en ajaisi niin vaativissa olosuhteissa tai jos minua erityisesti häiritsisi joidenkin kokema "ropina". En kuitenkaan ole juurikaan "rapinaa" kuullut vaikka myös halvoilla autoilla olen ajanut. Lähinnä renkaan pintaääni on ollut ajoa helpottava ominaisuus. Häiritsevä rengasääni tulee rungosta, ja se ei liity nastoitukseen tai sen puutteeseen.
 
Nyt vois laittaa vaikka niitä lähteitä jakoon eikä pelkkää omaa mutuilua :think:
Tieliikennelain pykälä 105 määrittelee talvirenkaiden vaadituksi urasyvyydeksi 3 millimetriä. Sama pykälä määrittelee myös, koska talvirenkaita tulee käyttää. Se ei kuitenkaan anna lievennyksiä talvirenkaidelle vaaditulle urasyvyydelle, vain ainoastaan kaikille renkaille on määritelty vähäisempi 1,6 millimetrin vähimmäisurasyvyys.
 
Tieliikennelain pykälä 105 määrittelee talvirenkaiden vaadituksi urasyvyydeksi 3 millimetriä. Sama pykälä määrittelee myös, koska talvirenkaita tulee käyttää. Se ei kuitenkaan anna lievennyksiä talvirenkaidelle vaaditulle urasyvyydelle, vain ainoastaan kaikille renkaille on määritelty vähäisempi 1,6 millimetrin vähimmäisurasyvyys.
Tällainen laintulkinta ei kuulosta miltään osin realistiselta. Lainsäätäjän tarkoitus ei ole voinut olla se, että vaikkapa juhannuspäivänä 2,3 millimetrin urasyvyydellä ajamisen turvallisuus tai suotavuus riippuisi siitä, onko renkaissa M+S merkintä tai 3PSF-symboli. Tällaisellahan ei olisi mitään yleistä merkitystä mihinkään. Sillä olisi, jos kuumana kesäpäivänä ajellaan loppuunajetuilla vaseliinikitkoilla, ja sehän on valitettavasti ihan sallittua.
 
Tieliikennelain pykälä 105 määrittelee talvirenkaiden vaadituksi urasyvyydeksi 3 millimetriä. Sama pykälä määrittelee myös, koska talvirenkaita tulee käyttää. Se ei kuitenkaan anna lievennyksiä talvirenkaidelle vaaditulle urasyvyydelle, vain ainoastaan kaikille renkaille on määritelty vähäisempi 1,6 millimetrin vähimmäisurasyvyys.
Talvirengaskauden ulkopuolella käytettäviltä renkailta urayvyyden vaatimus on 1,6 mm. Ihan sama mitä siinä renkaan kyljessä lukee.
 
Tällainen laintulkinta ei kuulosta miltään osin realistiselta. Lainsäätäjän tarkoitus ei ole voinut olla se, että vaikkapa juhannuspäivänä 2,3 millimetrin urasyvyydellä ajamisen turvallisuus tai suotavuus riippuisi siitä, onko renkaissa M+S merkintä tai 3PSF-symboli. Tällaisellahan ei olisi mitään yleistä merkitystä mihinkään. Sillä olisi, jos kuumana kesäpäivänä ajellaan loppuunajetuilla vaseliinikitkoilla, ja sehän on valitettavasti ihan sallittua.
Vaikka lainsäätäjällä ei olisi moista tarkoitusta ollutkaan, lain muotoilu valitettavasti sallii useita tulkintatapoja. Sillä mitä merkitystä juuri sinä millekin kriteerille näet, ei ole sen enempää painoarvoa kuin sen, joka nimenomaisesti haluaa nähdä juuri 2,3 milliset renkaasi ongelmana.
 
Talvirengaskauden ulkopuolella käytettäviltä renkailta urayvyyden vaatimus on 1,6 mm. Ihan sama mitä siinä renkaan kyljessä lukee.
Vain, mikäli talvirengas ei olekaan kesäkuukausina talvirengas, vaan kesärengas, tai ihan vain rengas. Talvirenkaita koskee 3 millimetrin vähimmäisurasyvyys, joka tieliikennelaissa on ilmaistu päälauseelle alisteisessa sivulauseessa.
 
Tiesitkö muuten, että urasyvyys on rengaskohtainen. Talvirenkaalta vaaditaan kesälläkin riittävä urasyvyys, eli kuluneiden kitkojen jatkokäyttäminen "kesärenkaina" ei ole sallittua.
Laki ei kiellä ajamasta kesällä 1,6-2,9 mm urasyvyyden kitkarenkailla (tai nypityillä nastarenkailla). Saat ajaa kesällä vaikka 8 mm kesärenkaat edessä ja 1,6 mm kitkarenkaat takana, vaikkei se vesikelillä turvallinen ratkaisu olekaan, mutta laillista se silti on.


Tieliikennelain 104 § alkaa:

"Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä.".

Rengas kuin rengas (kesä-/kitkarenkaat tai nypityt nastarenkaat), niin 1,6 mm riittää.


Tieliikennelain 105 § tarkentaa, että talvikelissä marras-maaliskuussa pitää olla talvirenkaat. Edellisenä kesänä 2 mm:iin kulutetut kitkarenkaat eivät käy (vaikka ne kesällä olivatkin laillisia), sillä talvikelissä marras-maaliskuussa niissä samoissa talvirenkaissa pitää olla uraa vähintään 3,0 mm:

"Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:

1)
henkilöauto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia; (17.12.2020/1040)".


Edesmennyt Tapio Ketonen on aikoinaan kysymyspalstallaan vastannut juuri tuohon, että talvirenkaan kesäkäytössä ei vaadita 3,0 mm vaan sama 1,6 mm riittää kuin muillekin renkaille kesäaikana. En valitettavasti osaa kovin hyvin googlella etsiä, joten minulla ei ole antaa linkkiä.
 
Laki ei kiellä ajamasta kesällä 1,6-2,9 mm urasyvyyden kitkarenkailla (tai nypityillä nastarenkailla). Saat ajaa kesällä vaikka 8 mm kesärenkaat edessä ja 1,6 mm kitkarenkaat takana, vaikkei se vesikelillä turvallinen ratkaisu olekaan, mutta laillista se silti on.


Tieliikennelain 104 § alkaa:

"Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä.".

Rengas kuin rengas (kesä-/kitkarenkaat tai nypityt nastarenkaat), niin 1,6 mm riittää.


Tieliikennelain 105 § tarkentaa, että talvikelissä pitää olla talvirenkaat. Edellisenä kesänä 2 mm:iin kulutetut kitkarenkaat eivät käy (vaikka ne kesällä olivatkin laillisia), sillä talvikelissä marras-maaliskuussa niissä samoissa talvirenkaissa pitää olla uraa vähintään 3,0 mm:

"Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:

1)
henkilöauto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia; (17.12.2020/1040)".


Edesmennyt Tapio Ketonen on aikoinaan kysymyspalstallaan vastannut juuri tuohon, että talvirenkaan kesäkäytössä ei vaadita 3,0 mm vaan sama 1,6 mm riittää kuin muillekin renkaille kesäaikana. En valitettavasti osaa kovin hyvin googlella etsiä, joten minulla ei ole antaa linkkiä.
Mikä ei ole erikseen sallittua on kiellettyä ja päinvastoin.

Kaikilta renkailta vaaditaan vähintään 1,6 mm urasyvyys. 3 millimetrin urasyvyys koskee vain talvirenkaita, ja se on nimenomaan talvirenkaille annettu lisämääre.
 
Mikä ei ole erikseen sallittua on kiellettyä ja päinvastoin.

Kaikilta renkailta vaaditaan vähintään 1,6 mm urasyvyys. 3 millimetrin urasyvyys koskee vain talvirenkaita, ja se on nimenomaan talvirenkaille annettu lisämääre.
Ei ole olemassa mitään talvirenkaille annettua yleispätevää 3 mm-vaatimusta, vaan se on olosuhteisiin ja aikaan sidottu vaatimus: "Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä...".

Saat aivan laillisesti ajaa lokakuussa jäisellä tiellä 1,6 mm kitkarenkailla - samoin kuin 1,6 mm kesärenkailla.
 
Ei ole olemassa mitään talvirenkaille annettua yleispätevää 3 mm-vaatimusta, vaan se on olosuhteisiin ja aikaan sidottu vaatimus: "Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä...".

Saat aivan laillisesti ajaa lokakuussa jäisellä tiellä 1,6 mm kitkarenkailla - samoin kuin 1,6 mm kesärenkailla.
Lisämääre on annettu talvirenkaille, ei kuukausille vaikka niin toki voi hyvässä uskossa tulkita.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
292 226
Viestejä
4 999 154
Jäsenet
80 240
Uusin jäsen
mr_e

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom