Mihin itse pyrit vähättelemällä NATO-apuun mahdollisesti liittyviä haasteita? Tunnut olettavan, että kaikki toimii kuin Strömsössä, sormia napsauttamatta:
Minulle ei ole avautunut miksä haluat jotain isoa sotaharjoitusta jossa ulkomaalaisia maajoukkoja olisi jopa kymmenniätuhansia harjoittelemassa maassamme.
Mitä hyötyä siitä on, ja eikö listalla ole paljon muita oikeasti tärkeämpi asioita mitkä pitää ensin saada viimeisen päälle kuntoon ja niihin muihin voi liittyä harjoituksia joissa testataan erilaisia suunnittelmia.
Eihän NATOlla edes ole voimaa millä vastata vaan kaikki on jäsenmaiden käsissä.
Jep, Nato on puolustusliitto.
Tämä harjoitus alkaa olla kooltaan oikealla hehtaarilla. Tosin painotus ilmeisesti on pohjoismaisissa joukoissa, kun Suomestakin osallistuu 4000 sotilasta. Ei tuosta jää kovin suurta joukkoa per ei-pohjoismainen osallistuja. Oikea suunta, mutta painotusta pitää saada 3+11 maan harjoituksessa 11 maalle, ja harjoitusmaastoja Lapista Kainuu-Savo-Karjalan suuntaan.
Jos harjoitellaan pohjoiseuroopan puolustusta, suurella yhteisharjoituksella niin maavoimien osalta luulisi että Suomessa suomen määperällä siihen osallistuu ensisijaiset meidän omat sotilaat sen mukaan mitä harjoitus vaatii, jolloin voidaan käytännössä harjoitella sitä yhteistoimintaa. Samanaikaisesti sitten muissa maissa harjoittelee sitten sikäläiset niitä asioita mitä kriisitilanteessa eri skenaariossa olisi niiden tehtävät. Lokiistiikkaa, ilmavoimien yhteistoimintaa, merivoimien yhteistoimintaa. Ja sitä miten vihollinen voisi häiritä sitä yhteistoimintaa.
Ensinnäkin se on NATO itse, joka toteaa Artiklan 5 tulleen voimaan, eikä yksittäinen jäsenmaa. Esim. 9/11 jälkeen kesti viikkoja, ennen kuin NATO totesi, että ollaan Artiklan 5 mukaisessa tilanteessa. Ilmeisesti vaaditaan yksimielisyyttä?
Kun Artikla 5 on todettu, jokainen maa päättää pohjimmiltaan itse, mihin toimiin ryhtyy. Joku voi lähettää ilmavoimat ja laivaston apuun siltä istumalta, toinen voi todeta, että pakotteiden terävöittäminen riittää. Missään nimessä Artikla 5 ei tarkoita sitä, että kaikki liittyisivät sotaan. Noin yleisesti ottaen, sodan laajentaminen tuskin on NATOn intresseissä.
Kun osallistumisesta on päätetty, jäsenmaat käyvät läpi oman kansallisen päätöksentekoprosessinsa (Artikla 11). Esim. USAssa pitää saada kongressin hyväksyntä osallistumiselle sotaan. Tämä voi käydä nopeasti tai se voi ottaa aikaa.
Jos kuvittelet sellaista skenaariota missä vihollinen tekisi jonkin yllättys iskun, niin sellaiseen on puolustus suunnitelmat, joita me ja kumppanimme ovat viilanneet sattuneesta syystä viimeaikoina. Ja vaikka Ruotsi ei vielä ole jäsen, niin ei ole tumputsuorina odoteltu Ruotsin kohdalta, vaikka julkisuuteen on kerrottu että jäsenyyden myötä Ruotsin kanssa päästään seuraavalle asteelle. Yllätys isku olisi luonteeltaan ihan toisenlainen kuin joku suurempi rynniminen 22 Ukrainan tapaan. (jollaista torjuun on toki vahva valmius, ihan eri tasolla kuin Ukrainalla).
Liittouman kyky puolustaa ei murene siihen että jokin yksittäinen maa heittäytyisi vastahankaan. Meille tärkeitä on toki pohjoismaiset kumppanit, ja niiden lisäksi on liuta muita maita joista osalla on vahvat näytöt nopeaan toimintaan ja kokemusta lokistiikasta.
Ei Ruotsin harjoittelun keihään kärki ole harjoitella meidän metsissä, vaan Itämeri, ilma ja yhteistoiminta Nato liittolaisten kanssa. Tanska on kumppaneineen vuosikymmennet harjoitellut oman ympäristön puolustusta ja nyt iso juttu että Ruotsin saadaan virallisena Natomaana mukaan. Ranska, Saksa, Puola, ja UK, USA, Ransaka mukana. Atlanti, pohjoinen niin liittolaisilla vahvat merivoimat, niin onhan siinä selustaa. Ja siis nämä isot toimii kokoajan.
Jos mietit Nato kumppaneiden panssari joukkoja, niin varmaan lukenut että niitäkin on ollut maassamme harjoittelemassa, ja kukin maa kouluttaa omiaan, harjoituksilla toki voidaan testata ja jakaa käytännön kokemusta jota sitten voivat viedä omaan koulutukseen. Natomailla on kokemusta niiden liikkutelusta, isojenkin joukkojen tuomisesta kohteeseen, mutta Suomen osalta meillä on oma kyvykkyys.
Yhtä paljon ku Oulu. Muistisääntönä voi aatella sitä kui korkeelle pohjanlahti yltää (kemi) ja tähtää about Sallan alapuolelle ja piirtää viivan. Se on sentää sinnepäin.
/img-s3.ilcdn.fi/c301cf8d9f3a8a048bd451bc5c9a478c27f7a5f09beecc2961303364f62f4c96.jpg)
