Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[NxTH]

Mites muut pitää ojista huolta, jos mitenkään? Muistan aina lapsena kuinka vanhemmat stressasi jatkuvasti siitä, että oja täytyy kokoajan trimmerillä pitää siistinä. Nyt kun olen asunut pienessä kylässä lähes maaseudulla n. 10 vuotta, oma oja on rehottanut siitä saakka. Olemme kulmatontilla ja oja on kaarevan kuusiaidan toisella puolella, joten oja ei pihasta katsottuna meille näy. Oja on kylläkin ihan asfaltoidun tien vieressä. Täällä kun tepastelee kadulla, huomaa saman ilmiön. Ehkä joka kymmenes tontti pitää ojansa siistinä, muilla rehottaa. Oma piha pidetään niin siistinä kuin mahdollista, mutta kumpaakaan meistä ei oikein kiinnosta ojan trimmailu, kun sitä saisi olla tekemässä joka toinen viikko. Aina siellä osuu johonkin linnun tai oravan ruumiiseen, tai hajottaa trimmerin narut johonkin kiveen. Sen verran teen, että otan sisäänkäynnin vierestä ojan tasalle heinät, mutta en mene ojan pohjalle kävelemään. Meille on aika sama mitä alueella kulkevat asiasta miettivät, mutta olisi mielenkiintoista kuulla miten foorumin muut jäsenet hoitavat ojiaan. Itse en edes huomaisi onko joku hoitanut ojaansa vai ei, ellen tarkoitusperäisesti niitä katsele. Ymmärrän ehkä sen, että vähän premium-tyylisemmässä sijainnissa ojat olisi syytä pitää siistinä. Lienee aika sijaintiriippuvainen juttu.

 

[Ed!]

Mites muut pitää ojista huolta, jos mitenkään? Muistan aina lapsena kuinka vanhemmat stressasi jatkuvasti siitä, että oja täytyy kokoajan trimmerillä pitää siistinä. Nyt kun olen asunut pienessä kylässä lähes maaseudulla n. 10 vuotta, oma oja on rehottanut siitä saakka. Olemme kulmatontilla ja oja on kaarevan kuusiaidan toisella puolella, joten oja ei pihasta katsottuna meille näy. Oja on kylläkin ihan asfaltoidun tien vieressä. Täällä kun tepastelee kadulla, huomaa saman ilmiön. Ehkä joka kymmenes tontti pitää ojansa siistinä, muilla rehottaa. Oma piha pidetään niin siistinä kuin mahdollista, mutta kumpaakaan meistä ei oikein kiinnosta ojan trimmailu, kun sitä saisi olla tekemässä joka toinen viikko. Aina siellä osuu johonkin linnun tai oravan ruumiiseen, tai hajottaa trimmerin narut johonkin kiveen. Sen verran teen, että otan sisäänkäynnin vierestä ojan tasalle heinät, mutta en mene ojan pohjalle kävelemään. Meille on aika sama mitä alueella kulkevat asiasta miettivät, mutta olisi mielenkiintoista kuulla miten foorumin muut jäsenet hoitavat ojiaan. Itse en edes huomaisi onko joku hoitanut ojaansa vai ei, ellen tarkoitusperäisesti niitä katsele. Ymmärrän ehkä sen, että vähän premium-tyylisemmässä sijainnissa ojat olisi syytä pitää siistinä. Lienee aika sijaintiriippuvainen juttu.

Eiköhän tuossakin näy sukupolvien väliset erot, maalla aikanaan on varmasti jokainen mukula joutunut ojia kaivamaan tai kuokkimaan takaisin kuntoon.
On huomattavan paljon helpompi ruokota niitä ojia jos siellä ei kasva ranteenvahvuista pajua.
Sijaintiriippuvaista ojien hoitaminen on ehkä siinä mielessä että jossain oja oikesti ajaa jotakin virkaa, on kuivatettu soita viljelysmaaksi ja metsia jotta kasvaisivat paremmin. Kaupungissa kiinnostus sen hulevesiojan kunnossapitoon ei välttämättä ole kovin kummoinen, jos siinä on viimeksi nähnyt vettä vuoden -96 sateisena syksynä.

 

[kaba]

Jos se oja sijaitsee kaupungin mailla niin sehän on toimintojen ulottamista kaupungin alueelle, mikä on lähestulkoon rikos tms. kuolemansynti.
Kaupunkiahan ei kiinnosta näiden kunnosta huolehtiminen. Kokeiltu on viime syksynä, neljä yhteydenottoa puisto-osastoon tukkeutuneen hulevesiritilän puhdistamiseksi ja kaatuneiden puiden poistoa. Näin tampereella.

 

[Zigh]

Jos se oja sijaitsee kaupungin mailla niin sehän on toimintojen ulottamista kaupungin alueelle, mikä on lähestulkoon rikos tms. kuolemansynti.

Ei. Kyllä se tontin ja kadun välissä olevan viherkaistaleen tai ojan kunnossapito on yleensä aina vastuutettu tontin omistajalle. Tässä esim. lainaus Espoosta:

Tontinhaltijan puhtaanapitovelvollisuudet​

• Yleiseen käyttöön luovutetun kadun puhtaanapito tontinrajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin etäisyydelle. Puhtaanapitoon kuuluu kadulle kertyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden poistaminen katualueelta sekä myös sadevesikaivon kannen päältä.
• Tontin rajasta enintään kolmen (3) metrin etäisyydelle ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan rakentamattoman viherkaistan ja ojan puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen.
• Viherkaistan ollessa leveämpi kuin kolme metriä, tulee katualue pitää puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontinrajasta. Tontinhaltijalla ei tällöin ole puhtaanapitovelvollisuutta viherkaistan osalta.

Edit: Ihan sama näköjään Tampereella. Miten voi edes tulla mieleen vinkua kaupungille jostain hulevesikaivosta mikä on helppo itse puhdistaa (siis jos vain roskia siinä päällä)

Kiinteistön haltija

• pitää koko tontin viereisen katuosuuden puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka.
• huolehtii siitä, että kadulta ja jalkakäytävältä poistetaan roskat ja irtonaiset esineet esimerkiksi lasinsirut ja syksyiset lehdet.
• huolehtii siitä, että tonttiin rajoittuvan ojan ja viheralueen kasvillisuus pysyy siistinä enintään kolmen metrin pituudelta tontin rajasta.
• kunnossapitää ja tarvittaessa korjaa kiinteistön tonttiliittymän myös tontin ulkopuolisin osin.

Kunnossapito [Tampereen kaupunki]

Kaupungin ja yksityisten kiinteistön haltijoiden velvollisuudet väylien puhtaana- ja kunnossapidossa

www.tampere.fi

 

[Oksa]

Luin myös tuon viherkaistasäännöksen kun muutin Espooseen omakotitaloon, sanoisin että meidän alueella ehkä alle puolet sitä ylläpitää. Suurimmalla osalla on katuun rajoittuvalla reunalla pensasaita tai lauta-aita, eikä sen kadun puoleiselle osalle tehdä mitään. Itse olen urheasti trimmeröinyt...

 

[SheikYerbouti]

Nyt on hölmö kysymys. Putkari kävi laittamassa pihalla vesipostin, tällaisen:

Oras, 431515, Vesipostiventtiili, DN15

Vesipostiventtiili, varustettu tyhjennysventtiilillä DN 15 øCu 15 Mitoitussuositus 0.2 l/s/160 kPa

www.oras.com

Kaikki puutarhaletkun on sellaisella pikaliittimellä. Millaisen sovittimen tuohon vesipostiin tarvitsen?

 

[3lliV]

Nyt on hölmö kysymys. Putkari kävi laittamassa pihalla vesipostin, tällaisen:

Oras, 431515, Vesipostiventtiili, DN15

Vesipostiventtiili, varustettu tyhjennysventtiilillä DN 15 øCu 15 Mitoitussuositus 0.2 l/s/160 kPa

www.oras.com

Kaikki puutarhaletkun on sellaisella pikaliittimellä. Millaisen sovittimen tuohon vesipostiin tarvitsen?

vaikka tämmöinen
Hanaliitin Gardena G 1/2" Anti-Splash

 

[kaba]

Edit: Ihan sama näköjään Tampereella. Miten voi edes tulla mieleen vinkua kaupungille jostain hulevesikaivosta mikä on helppo itse puhdistaa (siis jos vain roskia siinä päällä)

Kiinteistön haltija

• pitää koko tontin viereisen katuosuuden puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka.
• huolehtii siitä, että kadulta ja jalkakäytävältä poistetaan roskat ja irtonaiset esineet esimerkiksi lasinsirut ja syksyiset lehdet.
• huolehtii siitä, että tonttiin rajoittuvan ojan ja viheralueen kasvillisuus pysyy siistinä enintään kolmen metrin pituudelta tontin rajasta.
• kunnossapitää ja tarvittaessa korjaa kiinteistön tonttiliittymän myös tontin ulkopuolisin osin.

Kunnossapito [Tampereen kaupunki]

Kaupungin ja yksityisten kiinteistön haltijoiden velvollisuudet väylien puhtaana- ja kunnossapidossa

www.tampere.fi

Joo, ne roskat on helppo poistaa ja näin tehtykin. Mutta ne kaatuneet puut..

 

[mikkot]

Joo, ne roskat on helppo poistaa ja näin tehtykin. Mutta ne kaatuneet puut..

Mistä niitä kaatuneita puita pitää poistaa ja kaupunkia ei kiinnosta? Meille tuli kahdessa päivässä miehet paikalle, kun kaupungin puu kaatui tontin puolelle, ja pahoittelivat että kesti. Tämäkin Tampereella ja asemakaava-alueella. Pätkivät vielä 33cm pölleiksi, että sai hakata klapeiksi.

 

[kaba]

Tontin rajalla avo-oja jonka päälle kaatunut. Tämä kokonaan kaupungin puolella. Se ojan puoli on n.4m jättömaata (kaupungin) josta olen yrittänyt saada 4 koivua pois. Ovat siinä 3m vyöhykkeellä. Itse niitä ei voi mennä kaatamaan koska kaupungin. Mutta ei vaan tapahdu mitään, yhteydenotoista huolimatta. Ne koivut roskaa sitä kaivoa eikä tuolla maalla mitään luontoarvoakaan ole kun on tontin ja tien välissä.
Itäisellä Tampereella tämä.

 

[stabbulamus]

Näkyy olevan Tampereellakin käytössä tuo karttapohjainen palautekanava niin laittaisin havainnot sinne vaadituista toimenpiteistä.

 

[kaba]

Kahdesti laitettu ja kahdesti soitettu. Ei mitään.

 

[Ed!]

Tontin rajalla avo-oja jonka päälle kaatunut. Tämä kokonaan kaupungin puolella. Se ojan puoli on n.4m jättömaata (kaupungin) josta olen yrittänyt saada 4 koivua pois. Ovat siinä 3m vyöhykkeellä. Itse niitä ei voi mennä kaatamaan koska kaupungin. Mutta ei vaan tapahdu mitään, yhteydenotoista huolimatta. Ne koivut roskaa sitä kaivoa eikä tuolla maalla mitään luontoarvoakaan ole kun on tontin ja tien välissä.
Itäisellä Tampereella tämä.

Ei ne kaupungin miehetkään voi lähteä maisematöihin vain sen takia että lehdet tukkii kaivonkantta. Joku Marjaliisa siittä naapurista on varmaan niihinkin tykästynyt.
Kuuluukohan tuon kaatuneenkin puun siivoaminen itseasiassa sinun vastuullesi sen 3m kaistaleen osalta?
Yleisesti ottaen jos joku soittelee että on koivuklapia tarjolla niin joku sieltä kunnossapidosta hakee sen juosten,

 

[tim]

Mites muut pitää ojista huolta, jos mitenkään?

Vedän trimmerin raivauspäällä ojanreunat 1-2x kesässä ettei puut yms. kasva. Ojassa virtaa vesi n. 6kk/vuodessa.

 

[ykii]

Mites muut pitää ojista huolta, jos mitenkään?

Kerran kuussa kesällä, just tänään tuli raivailtua ekan kerran tähän kauteen.

 

[NxTH]

Kerran kuussa kesällä, just tänään tuli raivailtua ekan kerran tähän kauteen.

Tästä kuvasta tajusin, että ojan syvyydelläkin on suuri vaikutus ainakin omaan mielenkiintoon. Täällä ojat ovat 2m syvät, ja täynnä pohjalta asti viidakkoa. Kasvaa takaisin huippuunsa 2 viikossa. Tuollainen oja kun olisi, ehkä tekisinkin.

 

[---Alf]

2m jyrkässä ojassa on helpompi jo harrastaa perinnetaitoja: viikate niittoa.

 

[draco76]

Kerran kuussa kesällä, just tänään tuli raivailtua ekan kerran tähän kauteen.

Minulla suunnilleen tuollainen, menee ruohonleikkurilla.

 

[ykii]

Minulla suunnilleen tuollainen, menee ruohonleikkurilla.

Täällä ei mene kun tuolla isohkoja kiviä pohjalla (näkyy kyllä kuvassa huonosti). Paksulla siimalla ja bensaraivurilla tulee ajeltua.

 

[Siitoimenpeku]

Ensimmäinen kämppä missä on oikeasti lattialämmityksiä pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Pidättekö lattialämmitystä kesälläkin päällä vai sammutatteko kokonaan? Aikanaan kuntotarkastaja taisi pelotella että kesät talvet pitää olla 25 asteessa tai alkaa laatat tippumaan, kuulostaa kyllä paskapuheelta. Mutta itse olen nyt ainakin pitänyt siinä parinkympin paikkeilla, kuivaa suihkukin paremmin.

 

[kjns]

Ensimmäinen kämppä missä on oikeasti lattialämmityksiä pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Pidättekö lattialämmitystä kesälläkin päällä vai sammutatteko kokonaan? Aikanaan kuntotarkastaja taisi pelotella että kesät talvet pitää olla 25 asteessa tai alkaa laatat tippumaan, kuulostaa kyllä paskapuheelta. Mutta itse olen nyt ainakin pitänyt siinä parinkympin paikkeilla, kuivaa suihkukin paremmin.

Vessassa ei niin väliä, mutta kylppärissä syytä pitää lämpöjä päällä myös kesällä. Sen verran että kuivaa hyvin.

 

[Mikkos]

Ensimmäinen kämppä missä on oikeasti lattialämmityksiä pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Pidättekö lattialämmitystä kesälläkin päällä vai sammutatteko kokonaan? Aikanaan kuntotarkastaja taisi pelotella että kesät talvet pitää olla 25 asteessa tai alkaa laatat tippumaan, kuulostaa kyllä paskapuheelta. Mutta itse olen nyt ainakin pitänyt siinä parinkympin paikkeilla, kuivaa suihkukin paremmin.

Märkätiloissa aina päällä jos on ainoa lämmitys ja lämpöä niin että juuri ja juuri tuntuu jalan alla lämpimältä. Muissa tiloissa ei niin väliä.

 

[latzka]

Ensimmäinen kämppä missä on oikeasti lattialämmityksiä pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Pidättekö lattialämmitystä kesälläkin päällä vai sammutatteko kokonaan? Aikanaan kuntotarkastaja taisi pelotella että kesät talvet pitää olla 25 asteessa tai alkaa laatat tippumaan, kuulostaa kyllä paskapuheelta. Mutta itse olen nyt ainakin pitänyt siinä parinkympin paikkeilla, kuivaa suihkukin paremmin.

Suositeltavaahan se on aina pitää päällä, mutta toisaalta juuri viime vuonna purettiin 25 vuotta vanha kylppäri, jossa vesikiertoinen lattialämmitys ilman omaa piiriä maalämpökoneelta (eli lämpenee käytännössä muiden tilojen lämmitystarpeen mukaan). Ei ollut kopoja, eikä alta paljastunut mitään ylimääräistä kosteutta.

 

[jefreitteri]

Ensimmäinen kämppä missä on oikeasti lattialämmityksiä pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Pidättekö lattialämmitystä kesälläkin päällä vai sammutatteko kokonaan? Aikanaan kuntotarkastaja taisi pelotella että kesät talvet pitää olla 25 asteessa tai alkaa laatat tippumaan, kuulostaa kyllä paskapuheelta. Mutta itse olen nyt ainakin pitänyt siinä parinkympin paikkeilla, kuivaa suihkukin paremmin.

Aina päällä. Jossain 23c tienoilla taitaa olla lämmöt. Ei siitä mitään hyötyä ole sammuttaa. Tai voihan siinä muutaman euron kesässä säästä sähkölaskussa, mutta ei se kämpän kuntoa edistä.

 

[Mikkos]

Aina päällä. Jossain 23c tienoilla taitaa olla lämmöt. Ei siitä mitään hyötyä ole sammuttaa. Tai voihan siinä muutaman euron kesässä säästä sähkölaskussa, mutta ei se kämpän kuntoa edistä.

Lattialämpö itseasiassa on aivan helvetillinen sähkösyöppö ja ei ole ihan muutama euro minkä säästää, varsinkin jos sen pitää kuumalla.

 

[Rollerix]

Aina päällä tosiaan, muttei kuumalla. Pysyy lattia kuivana ja märkätilan ilmankin tulisi olla pari astetta muita tiloja lämpimämpi, jotta kosteus ei tiivisty niin helposti. Mitä lämpimämpi ilma, sitä pienempi suhteellinen kosteus samalla vesimäärällä.

 

[Siitoimenpeku]

Eli kohtuu oikeilla jäljillä olin asian suhteen, hyvä niin.

 

[jefreitteri]

Lattialämpö itseasiassa on aivan helvetillinen sähkösyöppö ja ei ole ihan muutama euro minkä säästää, varsinkin jos sen pitää kuumalla.

Kirjaimellisesti jos se perus 300w kaapeli posottaa 24/7 kolme kuukautta putkeen, niin siitä tulee näillä hinnoilla noin sata euroa. Ja eihän tosiaan putkeen ole päällä noin kauaa missään tapauksessa. Nyt jos se kaapeli on ainoa kylpyhuoneen lämmönlähde ja laitetaan pois päältä tuoksi ajaksi, niin väitän, että kylpyhuoneen kunto ei ainakaan parane vaan kosteusvaurion riski kasvaa. Onko se sen arvoista? Ehkä.

 

[Honzo]

Kirjaimellisesti jos se perus 300w kaapeli posottaa 24/7 kolme kuukautta putkeen, niin siitä tulee näillä hinnoilla noin sata euroa. Ja eihän tosiaan putkeen ole päällä noin kauaa missään tapauksessa. Nyt jos se kaapeli on ainoa kylpyhuoneen lämmönlähde ja laitetaan pois päältä tuoksi ajaksi, niin väitän, että kylpyhuoneen kunto ei ainakaan parane vaan kosteusvaurion riski kasvaa. Onko se sen arvoista? Ehkä.

Taitaa ok-talossa olla vähän enemmän tehoa . Ainakin 100w/m2. Kylppäri lienee helposti 6-10m2

 

[Rollerix]

Maanvaraisen laatan osalta suositus on aivan selvä eli lattialämmityksen pitäisi olla aina toiminnassa (Sisäilmayhdistys).

https://www.lyyti.fi/att/cde534/

Edellä oleva teksti on siis sellaisesta osiosta, jossa puhutaan maanvaraisesta betonilaatasta.

 

[brainsurgery]

MLP taloissa on kesäisin haastava saada lattiaa lämpenemään. Silloin täytyy muistaa huudattaa ilmanvaihtoa suihkussa käydessään.

 

[stabbulamus]

Koneellinen ilmanvaihto ja sen tehostaminen suihkuttelun/saunomisen jälkeen hoitaa kyl homman kesäisin.

 

[Nik97]

Kyllä mä olen kylppärin lattian kiertoon asettanut sen verran lämpöä ettei laatta aivan jääkylmä ole. Kivempi kävellä kodinhoitohuoneessa ja kylppärissä. Taitaa kiertää joku 25 asteinen vesi siellä.

 

[SheikYerbouti]

Kylppärissä on talvella 22 c lattia, kesällä 23 c. Katson että suunnilleen saman verran vie sähköä vuodenajasta riippumatta ja pysyy sellainen pieni peruslämpö. Jalan alle tuntuu mukavalta, ei kylmältä. Suihkun jälkeen sitten tunniksi +2 c lämpöä lattiaan, joka ehtii nostaa sen lämpötilaa vajaan asteen. Lisäksi ilmanvaihto tehostuu automaattisesti joksikin aikaa, kun LTO laite on ihan kylppärin vieressä ja reagoi heräkästi sieltä tulevaan kosteuteen.

 

[Mikkos]

Kylppärissä on talvella 22 c lattia, kesällä 23 c. Katson että suunnilleen saman verran vie sähköä vuodenajasta riippumatta ja pysyy sellainen pieni peruslämpö. Jalan alle tuntuu mukavalta, ei kylmältä. Suihkun jälkeen sitten tunniksi +2 c lämpöä lattiaan, joka ehtii nostaa sen lämpötilaa vajaan asteen. Lisäksi ilmanvaihto tehostuu automaattisesti joksikin aikaa, kun LTO laite on ihan kylppärin vieressä ja reagoi heräkästi sieltä tulevaan kosteuteen.

Eikös noiden lattialämpöjen jatkuva pumppaaminen on lattialle haitaksi? Näin muistan jostain lukeneeni.

 

[Seese]

Eikös noiden lattialämpöjen jatkuva pumppaaminen on lattialle haitaksi? Näin muistan jostain lukeneeni.

Tuskinpa, MLP taloissahan se vaihtelee ulkolämpötilan mukaan jatkuvasti eikä ongelmaa ole.

 

[j-o-r-e]

Tuskinpa, MLP taloissahan se vaihtelee ulkolämpötilan mukaan jatkuvasti eikä ongelmaa ole.

Niinhän se vaihtelee kaikissa vesikiertoisissa järjestelmissä. Mitä kylmempää ulkona, sitä lämpimämpi vesi kiertää.

 

[Oksa]

Kirjaimellisesti jos se perus 300w kaapeli posottaa 24/7 kolme kuukautta putkeen, niin siitä tulee näillä hinnoilla noin sata euroa. Ja eihän tosiaan putkeen ole päällä noin kauaa missään tapauksessa. Nyt jos se kaapeli on ainoa kylpyhuoneen lämmönlähde ja laitetaan pois päältä tuoksi ajaksi, niin väitän, että kylpyhuoneen kunto ei ainakaan parane vaan kosteusvaurion riski kasvaa. Onko se sen arvoista? Ehkä.

"Aina päällä" tarkoittanee tässä että termostaatista on jokin järkevä lämpötila-asetus aina päällä jolloin kaapeleissa on virta lyhyitä aikoja. Harvemmalla lienee lattialämmitykseen laitettu on/off -kytkin.

Minä laitatin Etherman älytermostaatin kylppärin lattialämmitykseen, maksoi satasen + asennus joka kestää ammattilaiselta 5 min. Saa ylilämmittämään halpoina pörssisähkön tunteina ja alilämmittämään kalliina. Jos ei pörssisähköä käytä niin ajastinvaihtoehdot ovat myös hyvät. Mihinkään lämpölaajenemisongelmaan en usko, lienee riski ehkä viikon vanhoissa valuissa ja laatoituksissa joita pitää lämmittää varovasti asteittain.

Meillä suihkussa käydään pääasiassa joko aamulla tai illalla, niin olen ajastanut päivän ajaksi hieman matalamman lämpötilan.

Märkätiloissa aina päällä jos on ainoa lämmitys ja lämpöä niin että juuri ja juuri tuntuu jalan alla lämpimältä. Muissa tiloissa ei niin väliä.

Tämä on mielestäni paras yleisluontoinen ohje. Jos tuntuu selvästi lämpimältä niin sähköä kuluu turhaan. Ilmanvaihdon pitäisi olla pääasiallinen kanava kosteuden poistumiselle.

 

[kaba]

Vanhemmissa, älytöntä tekniikkaa sisältävissä taloissa noi on monesti yö/jatkuvasähkö kytkimen takana ja monilla pelkästään yö asennossa. Jos siitä ongelmia koituisi luulisi siitä olevan laajemmin tiedotettu.

 

[Honzo]

Ja fiksuissa ok-taloissahan ei ole sähköistä lattialämmitystä, vaan vesikiertoinen..

Edit. Ja näissä on märkätiloissa ”pakkokierto”.

 

[Oksa]

Ja fiksuissa ok-taloissahan ei ole sähköistä lattialämmitystä, vaan vesikiertoinen..

Edit. Ja näissä on märkätiloissa ”pakkokierto”.

Selvästi paras lämmönjakomuotohan se on, mutta kun rahaa on käytettävissä rajallinen määrä, on jostain on tingittävä.

 

[Honzo]

Selvästi paras lämmönjakomuotohan se on, mutta kun rahaa on käytettävissä rajallinen määrä, on jostain on tingittävä.

En kyllä näe järkeä nykyään (eikä vuosiin enää ollut) rakentaa sähköistä lattialämmitystä. Talon käyttökulujen ja arvon takia..

 

[Oksa]

En kyllä näe järkeä nykyään (eikä vuosiin enää ollut) rakentaa sähköistä lattialämmitystä. Talon käyttökulujen ja arvon takia..

En minäkään. Mutta tämä ketju on "omakotitalossa asuminen", ei "omakotitalon rakennuttaminen". Käytettyjen markkinoilla tietyillä alueilla ja kriteereillä hintaero uudempiin on niin merkittävä ettei mahdollinen säästö sähkölaskussa maksa itseään takaisin. Ja kyllä suorasähkötalot edelleen kaupaksi menevät oikealla hintatasolla, ei sitä kaikki ostajat pelkää. Meillä on viimeisen täyden 12 kk:n kulutus ilman auton latausta 9000 kWh.

 

[dale.jr]

Meillä on pesuhuoneessa ilman kuivain joka pitää kosteiden kurissa pienillä kuluilla

 

[CoreFusion]

Me kun rempattiin pesuhuone n. 5v sitten, niin asennutin pesuhuoneeseen poistoilmapuhaltimen, joka aktivoituu kun tilan ilmankosteus nousee riittävän ylös, eli kun suihkua käytetään. Puskee kosteuden suoraan pihalle, tämän lisäksi asennettiin sähköllä lattiaan lämpö, vaikka tilassa on vesikiertoinen patteri. Tämä oli enemmän käyttömukavuuden kannalta tehty ratkaisu, mutta pysyypähän ainakin kuivana

 

[Honzo]

En minäkään. Mutta tämä ketju on "omakotitalossa asuminen", ei "omakotitalon rakennuttaminen". Käytettyjen markkinoilla tietyillä alueilla ja kriteereillä hintaero uudempiin on niin merkittävä ettei mahdollinen säästö sähkölaskussa maksa itseään takaisin. Ja kyllä suorasähkötalot edelleen kaupaksi menevät oikealla hintatasolla, ei sitä kaikki ostajat pelkää. Meillä on viimeisen täyden 12 kk:n kulutus ilman auton latausta 9000 kWh.

Meillä menee yli 10000kWh vuodessa käyttösähköön… autoihin sit 12-15000kWh päälle

Talo ja käyttövesi siis kaukolämmöllä.

 

[Andan]

Ja fiksuissa ok-taloissahan ei ole sähköistä lattialämmitystä, vaan vesikiertoinen..

Edit. Ja näissä on märkätiloissa ”pakkokierto”.

On tuo kesähelteillä vähän huono ainakin meidän tapauksessa, kun kierto kulkee juuri talon vastakkaiseen päätyyn ja lämmittää matkalla vähän muutakin. Ei ole oma tekele, niin voi tietysti kyseenalaistaa onko se fiksuus hukattu tekovaiheessa Käytännössä minimoinut tuota kesäksi ajastuksella ts. jos ei ole lämmitystarvetta muuten, niin kierto lämpenee lähinnä öisin suihkujen jälkeen.

 

[Boulder]

Itsellä on märkätilojen sähköinen lattialämmitys kesällä käytännössä aina pois päältä termarin toimesta kun tila lämpenee muutenkin tarpeeksi. Kunnollinen ilmanvaihto on tärkeämpi juttu, ja tietysti hyvä vedellä suihkun jälkeen suurimmat vesimäärät viemäriin lastalla.

Joskus tulee painettua ylimääräistä aurinkosähköä lattiaan, mutta mitään automatiikkaa en ole tehnyt siihen.

 

[Honzo]

Itsellä on märkätilojen sähköinen lattialämmitys kesällä käytännössä aina pois päältä termarin toimesta kun tila lämpenee muutenkin tarpeeksi. Kunnollinen ilmanvaihto on tärkeämpi juttu, ja tietysti hyvä vedellä suihkun jälkeen suurimmat vesimäärät viemäriin lastalla.

Joskus tulee painettua ylimääräistä aurinkosähköä lattiaan, mutta mitään automatiikkaa en ole tehnyt siihen.

Eikös laatat ole pirun kylmiä jalan alle, jos niitä ei lämmitä?

 

[latzka]

Eikös laatat ole pirun kylmiä jalan alle, jos niitä ei lämmitä?

Laatat nyt on aina kylmiä jalan alle verrattuna muihin materiaaleihin. Mutta tuskinpa mikään noista lämmitysjärjestelmistä kovin paljon sitä lämpöä pukkaa lattiaan, jos pihalla on hellelukemat ja aurinko nostaa sisälämpötilan samoihin lukemiin.