Parisuhteen kiemurat

[Taneli-]

Noin yleisellä tasolla mahdolliset lapset ja miten ne näkyvät sitten uuden parisuhteen kiemuroissa kyllä kuuluvat aika paljonkin tähän ketjuun.
Eli mahdollisista lapsista olisi hyvä olla tietoinen, miettiä miten ne näkyvät suhteessa. Miten niiden kanssa tulee toimeen, mikä oma rooli tulee olemaan jne.
Siinä joutuu siis mahdollisesti toimimaan paitsi sen uuden seurustelukumppanin myös pahimmillaan tämän entisen partnerin ja ehkä jopa tämän vanhempien (mummo/vaari lapselle), sisaruksien ja uuden siipan kanssa.

Asia mitä kannattaa tarkasti miettiä ja selvitellä ennenkuin syvällisemmän parisuhteen aloittaa "uusioperheenä" tai sellaisen osana.

 

[WillYo]

Noin yleisellä tasolla mahdolliset lapset ja miten ne näkyvät sitten uuden parisuhteen kiemuroissa kyllä kuuluvat aika paljonkin tähän ketjuun.
Eli mahdollisista lapsista olisi hyvä olla tietoinen, miettiä miten ne näkyvät suhteessa. Miten niiden kanssa tulee toimeen, mikä oma rooli tulee olemaan jne.
Siinä joutuu siis mahdollisesti toimimaan paitsi sen uuden seurustelukumppanin myös pahimmillaan tämän entisen partnerin ja ehkä jopa tämän vanhempien (mummo/vaari lapselle), sisaruksien ja uuden siipan kanssa.

Asia mitä kannattaa tarkasti miettiä ja selvitellä ennenkuin syvällisemmän parisuhteen aloittaa "uusioperheenä" tai sellaisen osana.

*krhm uusperhe *krhm

 

[Sallys]

Parisuhteen kun sai edes jollekin tolalle neuvoteltua, niin sitten aloitti toinen ex oman mestarointinsa oman lapsen tapaamisen kanssa.

Tässä pari viikkoa neuvotelltu ja kun tuntuu vähän, että oikein ei milloinkaan enää passaa käydä tapaamassa lastaan. Sitten kun se siellä tapaaminen onnistuu per täydenkuun aikaan lauantaisin klo 11:00, niin pienoisten muiden haasteiden takia ei ole ollut itselle aina ihan täysin mahdollista toteuttaa näitä toiveita. Kysyin sitten, että voisiko se 10-vuotias tytär tulla vaikkapa ihan tänne käymään. Niin ei käynyt sekään.

Eilen taas venailtuani iltapäiväneljään, että passasi mennä käymään - takaisin kotiin olin heti iltaseitsemältä. Sitten erehdyin kysymään, että josko se tytär voisi tulla isän luo vaikka viikolla yöksi, kun on syyslomakin. Niin siitähän se riemu sitten vasta repesikin.

Tämän vuoksi, kun ei ole oikein mikään asia ollut helppoa viimeisen vuoden aikana, ei sitten tarvinnut nukkua viime yönä, vaikka kuinka koitti tolkuttaa asioita itselleen. Niin kerroin sitten meilitse mielipiteeni tuosta touhusta sen verran selväsanaisesti että mikäli tuo ei mene jakeluun, niin sitten saa kirjelmöidä joku toinen seuraavaksi.

Onko teillä miten määrätty nuo lasten tapaamiset? Kannattaa pyytää viralliset sopimukset tapaamisoikeuksista.

 

[Taneli-]

Onko teillä miten määrätty nuo lasten tapaamiset?

Ensinnäkin kiitokset teitittelystä, nykyisin nuoriso ei yleisesti osaa enää puhutella toisia oikein.
Toisekseen olen onnekseni onnistunut tähän mennessä välttämään kaikissa parisuhteissani sekä lapsen hankkimista että myös jälkikasvua saaneen naisen kera seurustelemista. Toki näkökanta voi muuttua, ehkä isän tai isäpuolen asema onkin pelättyä parempi?

Asiaan liittyen, miten teillä on lasten tapaamisiin suhtauduttu ja asia järjestynyt suhteidenne aikana?

 

[Boulder]

Ottamatta sen kummemmin kantaa parisuhteiden yleiseen kiemuraisuuteen, sanoisin, että lapset aiheuttavat usein huomattavasti enemmän kierrepalloja parisuhteeseen kuin aikuiset osapuolet. Näin etenkin siinä tapauksessa, kun lapset eivät ole yhteisiä.

 

[Sallys]

Edit. Nimimerkit sekaisin.

 

[jm82]

Eli kerroit ongelmista lapsen tapaamisen kanssa mutta et halua kertoa miten asia on virallisesti järjestetty? Vaikeapa tässä on yrittää auttaa. Taitaa tämä olla sinulle joku blogi tyyppinen tajunnan virtaa pläjäys eikä konkretiaa irtoa. Jos meinki on sama lasten ja exan kanssa niin varmaan siitä nuo ongelmat kumpuaa.

Yhdellä kaverilla (nainen) on sellainen järjestely, että vanhempi lapsi on viikko/viikko järjestelyllä vanhemmillaan. Ja nuorempi lapsi on äidillään jatkuvasti.

Kai tuo sitten toimii jotenkin ainakin. En sitten ihan tarkasti edes tiedä, mutta ei kummempaa "valittamista" ole kuulunut häneltä.

 

[Carmake]

Eli kerroit ongelmista lapsen tapaamisen kanssa mutta et halua kertoa miten asia on virallisesti järjestetty? Vaikeapa tässä on yrittää auttaa. Taitaa tämä olla sinulle joku blogi tyyppinen tajunnan virtaa pläjäys eikä konkretiaa irtoa oikein mistään. Jos meininki on sama lasten ja exan kanssa niin varmaan siitä nuo ongelmat kumpuaa. Kannattaa oikeuden kautta hakea vuorot lasten tapaamiselle, ellei niin ole jo tehty.

Tässä tais mennä nimimerkit sekaisin?

 

[Sallys]

Tässä tais mennä nimimerkit sekaisin?

Meni. Anteeksi kaikille.

 

[RealityBites]

Miten lasten tapaamiset liittyy ketjuun yhtään mitenkään?

Ei nyt millään pahalla, mutta mitä sun viesti historiaa yhtään tunnen, niin suosittelen sulle ammattiapua, en foorumeita.

Enkä myöskään kaipaa vastaukseksi mitään monologiaa, en lue sitä kuitenkaan (ei kiinnosta niin paljoa), tämä vain nyt noin vinkkinä, kun tuntuu toi elämänhallinta olevan hukassa tai ainakin menossa kovaa vauhtia metsään.

Kiitos. Saa olla kyllä melkoinen seppä jos sellaisessa prässissä, missä tässä on tullut koko vuosi oltua, ei olisi yhtään hukassa. Mutta kiva jos muilla menee hyvin.

e. Itse asiassa ollaan menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan. Kyllä se ihan oma lapsi on, jonka tapaamisesta tässä nyt on tehty elämää hankalampaa, koska siellä päässä ollaan niin neuroottista, etei lapsi ole vielä 10-vuotiaana ollut yökylässä missään. Mutta tehköön mieleisekseen, eihän tuosta muuta seuraa kuin ongelmia. Ja joo, ei ole tapaaamissopimusta, en uskonut moista tarvitsevani ikinä.

Kummasti ne kirjoitukset tuntuvat niin paljon kiinnostavan, että viitsii tuollaisenkin kommentin laittaa. Mahtaa sulla olla loistelias elämä kun on moiseen varaa.

 

[Mikkos]

Kiitos. Saa olla kyllä melkoinen seppä jos sellaisessa prässissä, missä tässä on tullut koko vuosi oltua, ei olisi yhtään hukassa. Mutta kiva jos muilla menee hyvin.

Sepästä tuli mieleen että @MrSeppä osaa varmaan heittää pari vinkkiä erotilanteeseen ja lapsiin ja elatuksiin ja tapaamisoikeuksiin liittyen

 

[RealityBites]

Eli kerroit ongelmista lapsen tapaamisen kanssa mutta et halua kertoa miten asia on virallisesti järjestetty? Vaikeapa tässä on yrittää auttaa. Taitaa tämä olla sinulle joku blogi tyyppinen tajunnan virtaa pläjäys eikä konkretiaa irtoa. Jos meinki on sama lasten ja exan kanssa niin varmaan siitä nuo ongelmat kumpuaa.

Tähän on ihan pakko vastata, että "Joo! En tiennyt, että tämä on joku anonynyymien auttajien forumi, jonne pitää raportoida kaikki mahdolliset taustat ja tiedot ja raati sitten ratkaisee asian."

Voin valaista sen verran, että en kirjoita viestejä kyselläkseni neuvoja asioihin, vaan ihan puhtaasta vitutuksesta asian suhteen. Olen ihan itse kykeneväinen etsimään, että miten asian voi hoitaa virallista reittiä pitkin. Mutta auttaako se riitely tuossakaan asiassa mitään. Jos haluaa lapsen kasvattaa pumpulissa ja sitten hämmästyä, kun se alkaa kapinoimaan, niin siitä vaan, omapahan on sitten ongelmansa.

 

[Kvarkki]

RB, oot nyt ainakin 4-5 eri ketjussa käynyt agressiivisesti ja aina vaan enemmän muiden keskustelijoiden kimppuun, kun asiastasi on lähdetty keskustelemaan. Vertaistukeahan nämä ketjut pääasiassa tarjoaa. Jos et halua keskustelua, niin pistä vaikka vittuettävituttaa-ketju räbään ja anna palaa. Tai sitten menet sinne ammattilaiselle keskustelemaan miksi kaikki muut ovat idiootteja.

 

[RealityBites]

RB, oot nyt ainakin 4-5 eri ketjussa käynyt agressiivisesti ja aina vaan enemmän muiden keskustelijoiden kimppuun, kun asiastasi on lähdetty keskustelemaan. Vertaistukeahan nämä ketjut pääasiassa tarjoaa. Jos et halua keskustelua, niin pistä vaikka vittuettävituttaa-ketju räbään ja anna palaa. Tai sitten menet sinne ammattilaiselle keskustelemaan miksi kaikki muut ovat idiootteja.

Satuin olemaan lepäämässä enkä päivystä jatkuvasti. Mutta jätetäänpä jatkossa kirjoittamtta ollenkaan jos niin kovin häiritsee.

Tuolla muissa ketjuissa on kyllä nähnyt sen keskustelun ”tason”. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.

 

[Lomittaja]

Satuin olemaan lepäämässä enkä päivystä jatkuvasti. Mutta jätetäänpä jatkossa kirjoittamtta ollenkaan jos niin kovin häiritsee.

Tuolla muissa ketjuissa on kyllä nähnyt sen keskustelun ”tason”. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.

Ehkä tuossa jälkimmäisessä kappaleessa on selitys sun jatkuviin ongelmiin ihmissuhteissa?

 

[RealityBites]

Ehkä tuossa jälkimmäisessä kappaleessa on selitys sun jatkuviin ongelmiin ihmissuhteissa?

Niin. Tai sitten ensimmäisenä ei kannata esim. ADHD-ketjussa tulla kertomaan, että lääkkeitä käytetään väärin. Täälläkin todettin, ettei keskustelu kuulu tänne, joten poistin viestin. Sitten ei keskustella enää viestistä asiasisältönä vaan viestistä ylipäätään. Tosiaanko noin kovasti häiritsee?

 

[JaySon]

Satuin olemaan lepäämässä enkä päivystä jatkuvasti. Mutta jätetäänpä jatkossa kirjoittamtta ollenkaan jos niin kovin häiritsee.

Tuolla muissa ketjuissa on kyllä nähnyt sen keskustelun ”tason”. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.

Usein sekä parisuhteen kiemuroissa että muissakin ihmissuhteissa ilmennee haasteita jos itse on aina oikeassa.

 

[RealityBites]

Usein sekä parisuhteen kiemuroissa että muissakin ihmissuhteissa ilmennee haasteita jos itse on aina oikeassa.

En mielestäni ole missään kohtaa sanonut olevani oikeassa. Yleensä tämänlaatuiset viestit on enemmän tai vähemmän mielipiteitä ja omia näkemyksiä - itse kullakin. Ei tänne kukaan muukaan ala avaamaan joka ikistä henkilökohtaista asiaa, niin kommentoida voinee aika yleisellä tasolla.

Sanoisin, että kyllä ne muut on olleet aina oikeassa ja siitä ne ongelmat on tahtoneet tulla.. Mutta koska jälleen kerran ette tiedä tuonkaan asian taustoja, niin jospa nyt vaan jätetään asia sikseen. Voihan tästä nyt toki tsättäillä lisää jos ranteita pakottaa.

 

[Perea]

Yhdellä kaverilla (nainen) on sellainen järjestely, että vanhempi lapsi on viikko/viikko järjestelyllä vanhemmillaan. Ja nuorempi lapsi on äidillään jatkuvasti.

Kai tuo sitten toimii jotenkin ainakin. En sitten ihan tarkasti edes tiedä, mutta ei kummempaa "valittamista" ole kuulunut häneltä.

Olisipa itselläni ollut vastaava järjestely lapsena. Olisi ollut ihan varmasti kaikille paras vaihtoehto, paitsi omalle äidilleni.

Itsellä eikä puolisollani ole lapsia, mutta avioeron ja lapsien huoltajuuden jälkeisistä meiningeistä on valitettavasti omaa kokemusta. Vanhempani erosivat kun olin 4-vuotias.

Isälläni oli vain joka toinen viikonloppu mahdollisuus nähdä minut ja veljeni. Ja kesällä saatiin veljeni kanssa olla huimat kaksi viikkoa isämme kanssa. Sitten jossain vaiheessa äitini ihmettelee, että miksi olen vieraantunut isästäni ja yrittää sitten isäpuolella vähän kuin korvata sen puuttuvan isäni. Helvetti mitä paskaa. Etäisyys äidin ja isän kodeista on aina ollut noin 20km ja noin 10 vuotiaana enää vain 5km. Siltikään tuo viikko/viikko kuvio ei toiminut äidilleni. Noh, tehtiin sitten veljeni kanssa päätös (olin tällöin 14 vuotias), että muutetaan isän luokse, mutta sehän meni vituiksi itseni takia, kun olin kuitenkin "vieraantunut" isästäni ja äitipuolesta sen verran, että otettiin sitten enmmän tai vähemmän yhteen. Vuoden asumisen jälkeen pakenin takaisin äidilleni ja löin välit poikki isääni useaksi vuodeksi. Tässä samalla sitten äitini (jota oli itseasiassa tehnyt aina) mustamaalasi vain enemmän isääni, joka sai silloin vihani häntä kohtaan kasvamaan entisestään.

Näin aikuisena olen todella vihainen äidilleni, että miksi ei sopinut viikko/viikko tai arkipäivä kerran viikossa + joka toinen viikonloppu tai jotain. Kahden viikon välein ei ole riittävä kyllä lapselle.

Tästä syystä aina toivon, että vanhemmat ei laittaisi lapsiansa "kärsimään" avioerossa ja sen aikana/jälkeen tapahtuvissa riidoissa/lopptulemissa. Se jättää pitkät ja syvät arvet..

 

[RealityBites]

Olisipa itselläni ollut vastaava järjestely lapsena. Olisi ollut ihan varmasti kaikille paras vaihtoehto, paitsi omalle äidilleni.

Itsellä eikä puolisollani ole lapsia, mutta avioeron ja lapsien huoltajuuden jälkeisistä meiningeistä on valitettavasti omaa kokemusta. Vanhempani erosivat kun olin 4-vuotias.

Isälläni oli vain joka toinen viikonloppu mahdollisuus nähdä minut ja veljeni. Ja kesällä saatiin veljeni kanssa olla huimat kaksi viikkoa isämme kanssa. Sitten jossain vaiheessa äitini ihmettelee, että miksi olen vieraantunut isästäni ja yrittää sitten isäpuolella vähän kuin korvata sen puuttuvan isäni. Helvetti mitä paskaa. Etäisyys äidin ja isän kodeista on aina ollut noin 20km ja noin 10 vuotiaana enää vain 5km. Siltikään tuo viikko/viikko kuvio ei toiminut äidilleni. Noh, tehtiin sitten veljeni kanssa päätös (olin tällöin 14 vuotias), että muutetaan isän luokse, mutta sehän meni vituiksi itseni takia, kun olin kuitenkin "vieraantunut" isästäni ja äitipuolesta sen verran, että otettiin sitten enmmän tai vähemmän yhteen. Vuoden asumisen jälkeen pakenin takaisin äidilleni ja löin välit poikki isääni useaksi vuodeksi. Tässä samalla sitten äitini (jota oli itseasiassa tehnyt aina) mustamaalasi vain enemmän isääni, joka sai silloin vihani häntä kohtaan kasvamaan entisestään.

Näin aikuisena olen todella vihainen äidilleni, että miksi ei sopinut viikko/viikko tai arkipäivä kerran viikossa + joka toinen viikonloppu tai jotain. Kahden viikon välein ei ole riittävä kyllä lapselle.

Tästä syystä aina toivon, että vanhemmat ei laittaisi lapsiansa "kärsimään" avioerossa ja sen aikana/jälkeen tapahtuvissa riidoissa/lopptulemissa. Se jättää pitkät ja syvät arvet..

Tätä hiukan itsekin hain. Kysymys ei varmaan varsinaisesti ole kostamisesta tai vastaavasta. Tuon puolison oma lapsuus vaan on ollut sellainen, ettei niitä kavereita ole kauheasti ollut ja sukulaiset on asuneet niin lähellä, että yökylässä olo lapsena on mitä ilmeiseimmin hiukan tuntematon käsite. Niin sitten oman lapsen kohdalla toteuttaa samaa ja tekee tietämättään hallaa sille lapselle.

Omat vanhemmat eivät eronneet, mutta kotiolot oli välillä sellaista teatteria, että sitä lähti yöksi jo lapsena, kuka nyt vaan sattui ottamaan. Näin ollen luuhasin kummiperheen luona viikon kesäisin ja taisin olla talvellakin. Plus kaikki muut päälle.

Kukin saa kasvattaa lapsen kuten haluaa, mutta siinä 10+ ikävuoden kohdalla ne kavereilla yökylässä käynnit alkavat olla ymmärtääkseni melko yleisiä. En halua ajatella, mitä tapahtuu, kun lapsen kaverit tajuavat että toinen ei uskalla/saa mennä toisten luo yöksi. Sekin maailma on julmaakin julmempi nykyisin.

Mutta nyt harhaudutaan taas osin aiheesta, niin parempi lopettaa hyvissä ajoin.