Miten musta tuntuu, että moni näistä woke peleistä mielensäpahoittajista seuraa jotain tube kanavia missä kerrotaan mistä tällä viikolla olisi syytä konservatiivinen mieli pahoittaa tai mitä woke peliä tulee tänään pilkata pienestä pelaajamäärästä? Se on varmaan vaan jännä yhteensattuma miten nämä samat argumentit, samat pilkat, samoista peleistä esiintyvät täällä säännöllisesti. Liian mustaa, liian homoa, liikaa rumia poikamaisia hahmoja, enemmän kuin 2 pronominia jossain kohtaa ja milloin kiukuttaa mikäkin.
Juu, näitähän on YouTube täynnä. Saattavat viattomasti ilmestyä sinne sivupalkin suosituksiin, ja jos yhden tai kaksikin klikkaat auki, niin kohta algoritmi tuuttaa niitä koko jonon täyteen. Ei ihmekään, että osa putoilee kaninkoloihin.
Huvittavinta noissa on, että jos on yhtään alkeellista medialukutaitoa, niin niistä näkee heti, kuinka älyllisesti epärehellisiä ne ovat sisällöltään.
Taide on luonnostaan kantaaottavaa. Sitä on käytetty läpi historian kommentoimaan asioita, jotka ovat taiteilijoiden mielestä tärkeitä. Siinä ei siis sinänsä ole mitään ihmeellistä, että jotkut haluavat käyttää videopelejäkin pitämään esillä itselleen tärkeitä asioita - kuten esimerkiksi sitä faktaa, että erilaisia vähemmistöjä on ollut olemassa suunnilleen aina. Silti tätä yritetään maalata tiettyjen tahojen toimesta jonkinlaiseksi "propagandaksi". Enemmänkin propagandistisena voi pitää taiteessa esitettyjen kannanottojen vastustamista ja niille ilkkumista, varsinkin jos toiminta vaikuttaa organisoidulta. Sille kun on harvemmin ollut vapaissa yhteiskunnissa sijaa, vaan se on enemmänkin totalitaristisempien järjestelmien touhuja.
Vielä vähemmän vastustukselle on tarvetta, jos kyse on taide- ja viihdemuodoista, joita kenenkään ei ole pakko kuluttaa - jos niissä esitetyille ideoille ei ole aitoa kaikupohjaa, niin niiden leviämisen estävät markkinavoimat. Tämä tarkoittaa myös, että vapaasti tuotetun taiteen kantaaottavuudessa *ei* ole kyse propagandasta, koska propagandaan kuuluu oleellisena osana se, ettei sen kohteille haluta tarjota vaihtoehtoja.
Se että jossakin nähdään tarpeelliseksi nostaa näitä teemoja jatkuvasti negatiivisessa sävyssä tikun nokkaan kertoo lähinnä siitä, että niiden valtavirtaistumista pidetään aitona uhkana, vaikka kuinka esitetään itse edustavansa jonkinlaista enemmistön mielipidettä. Todellisuudessa kyse lienee samasta ilmiöstä, joka tunnettiin jo satoja vuosia sitten - Shakespearen Hamletissa on kuuluisa lausahdus, "The lady doth protest too much." Eli kun totuus ei ole omalla puolella, niin sitten heilutellaan käsiä ja pidetään meteliä.